Taktiiliaivot. Jude Nicholas. Michelangelo. The Creation of Adam (detail, Sistine Chapel) Fresco. Sistine Chapel, Vatican, Rome

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taktiiliaivot. Jude Nicholas. Michelangelo. The Creation of Adam (detail, Sistine Chapel). 1510. Fresco. Sistine Chapel, Vatican, Rome"

Transkriptio

1 Taktiiliaivot Jude Nicholas Michelangelo. The Creation of Adam (detail, Sistine Chapel) Fresco. Sistine Chapel, Vatican, Rome

2 Päivän teema: A) Taktiiliaivot: rakenne ja toiminnan ymmärtäminen B) Taktiilitoiminnan ymmärtäminen: Muisti C) Taktiilitoiminnan ymmärtäminen: Työmuisti D) Taktiilit kognitiiviset toiminnot jatkuvan dynaamisen sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta

3 Aivokuoren (kortikaalisen) visuaalisen, auditiivisen ja taktiilin (samalla tavalla kuin näön ja kuulon) tiedon organisointi :

4 Somatosensorinen järjestelmä Kehosta monenlaisia aistivaikutelmia keholliset aistit: - A) kosketusaisti, paineaisti, tärinäaisti - B) asento-liikeaisti (proprioseptio-kinestiikka) - C) lämpötila-aisti ja kipuaisti

5 Rakkaalla lapsella on monta nimeä Synonyymejä -touch /tactile/tactual sensation (taktiiliaisti) -cutaneous sensation (ihoaisti) -feeling (tuntoaisti) -haptic sensation (haptinen aisti) (Taktiilitiedon työstäminen aktiivisen kosketuksen kautta on nimeltään haptiikka ; Gibson, 1962)

6 Taktiiliaisti: kokoava määritelmä Taktiiliaistiin kuuluu se mitä aistimme passiivisesti (esim. istumme kovalla ja epämukavalla tuolilla, joka antaa ihon kautta taktiilitietoa) ja se mitä aistimme aktiivisesti liikkuessamme ja toimiessamme

7 A) Taktiiliaivot: rakenteen ymmärtäminen Toiminnan paikantaminen aivojen alueille

8 Taktiili järjestelmä: monenlaisia aistivaikutelmia kehosta/-lta (mekaaninen vaikutus; aktiivinen kosketus/ paine /tärinä) medulla thalamus somatosensorinen aivorunko A B C D

9 Taktiilien ominaisuuksien työstäminen tapahtuu eri neuroanatomisilla alueilla (Reed, et al., 2005) Ventraalinen (vatsanpuoleinen) hermorata: taktiili esineen tunnistaminen (esineen tunnusmerkit); mikä -rata Dorsaalinen (selänpuoleinen) taktiili esineen paikantaminen (esineen spatiaaliset seikat); missä -rata

10 On osoitettu voimakas yhteys taktiilin informaation työstämisen ja tunteiden välillä On tärkeää pitää tunteita voimakkaina motivaatiotekijöinä taktiilille oppimisella. The discovery of C-tactile (CT) nerves that are present in hairy skin and project to the insular cortex and other brain network areas known to be involved in social perception and social cognition. Brain Mechanisms for Processing Affective Touch (Gordon et.al., 2011)

11 Taktiiliaivot: Toiminnan ymmärtäminen Taktiili prosessointi (työstämisnäkökohdat) Taktiili aistiminen: (rekisteröinti) Taktiili perseptio: (havaitseminen, käsittäminen) Taktiili kognitio: (korkeampi älyllinen työstäminen)

12 Taktiilista aistimisesta taktiiliin perseptioon (havaitsemiseen) Taktiili aistiminen: moninaiset aistivaikutelmat kehosta/keholta ja kädestä; kosketus, paine, tärinä Taktiili perseptio: taktiilin esineen tunnusmerkkien havaitseminen ja erotteleminen, esim. koostumus, materiaali, koko tai kuvio

13 Taktiili perseptio: esimerkkejä Erottelu/ erittely Luokittelu Tunnistaminen Kuvion tunnistaminen Hahmon tulkinta Sovitus *Ärsykkeen luokittelu koostumuksen, kovuuden, koon ja muodon mukaan Hahmo-tausta -käsitys Osat-kokonaisuus - suhde Muodon täydentäminen/ tactile closure Spatiaalinen tulkinta Taktiilis-spatiaalinen havaitseminen

14 *Elementtejä sensorisesta perseptiosta (aistihavainnoista) taktiilin aistikanavan kautta (Lederman & Klatzky, 1998) koostumus- sivulta toiseen liike; kovuus-paine, lämpötila-staattinen kontakti; paino ote ilman tukea; koko suljettu ote; muoto ääriviivojen seuraaminen

15 Taktiili kognitio: Taktiilit vaikutelmat työstetään, integroidaan ja niistä tulee ymmärrettävää informaatiota Tähän työstämiseen liittyy mentaaleja prosesseja, kuten - työstämisnopeus, - tarkkaavuus, - työmuisti ja - muisti.

16 Taktiili työstämisjatkumo: bottom- up top-down prosessointi -työstäminen (Spence & Gallace, 2007) Taktiili Kognitio Taktiili perseptio Taktiili aistiminen Prefrontaalinen aivokuori (otsalohkon etummaisin osa) Rostraalinen (kärsänpuoleinen) inferiorinen (alhaalla sijaitseva) päälakilohko (parietal lobe) Sekundaarinen somatosensorinen aivokuori (SII) Primaarinen somatosensorinen aivokuori (SI) Somatosensorinen perushermorata Kehon kautta tulevat aistivaikutelmat

17 Kliniisiä todisteita taktiilista prosessointijärjestelmästä Taktiili agnosia (kykenemättömyys tulkita tuntoaistimuksia): kuvailtu primaarisen sensorisen aivokuoren leesioiden (vaurioiden), kuten akuutin aivoinfarktin jälkiseurauksena. Kliininen tutkimus osoitti primaaristen sensoristen toimintojen olevan kunnossa, mutta taktiilit muistitoiminnot olivat heikentyneet, et. Al, 2008). Käsi-käsivarsi tärinäsairaus (HAV-oireyhtymä), joka johtuu tärisevien työkalujen pitkäaikaisesta käytöstä ja johtaa oireisiin sormissa, käsissä ja käsivarsissa. Kliininen tutkimus osoitti alentuneita primaarisia sensorisia toimintoja, mutta taktiilit muistitoiminnot olivat kunnossa.

18 Taktiilikielisyys Syntymästään kuurosokeiden taktiilikielisyyttä on ajateltava suhteessa tunteisiin, vuorovaikutukseen ja kommunikointiin, mutta myös suhteessa aistimiseen, perseptioon ja kognitioon.

19 Erilaisia prosesseja ja laajoja vastavuoroisia yhteyksiä Aistiminen rekisteröinti Perseptio: havaitseminen Kognitio: korkeampi älyllinen työstäminen Sosiaalinen vuorovaikutus & kommunikointi Emotio: tunteisiin liittyvä työstäminen

20 Dialoginen viitekehys * Taktiilin aistikanavan kautta tapahtuvan kognition ymmärtäminen KUMPPANIN OSAAMINEN Kommunikaatioteoria * Kognitiivisen neuropsykologian, kliinisen neuropsykologian, aivojen muovautuvuuden teorioita

21 Neuroplastisuus: Aivojen kyky uudelleenorganisoitua Neuroplastisuudella tarkoitetaan useimmiten aivojen dokumentoituja muutoksia, joista heijastuu fyysiset kokemukset ja ympäristöstä tulleet virikkeet (inspill?)

22 B) Taktiilitoiminnan ymmärtäminen: Muisti

23 Muisti ei ole yhtenäinen toiminto, pikemminkin kattokäsite Kognitiivisten ja neuraalien järjestelmien paketti, joka varastoi eri muodoissa kokemuksia

24 Muistiprosessi Omaksuminen Varastointi Hakeminen muistista (koodaus) (koodin purku) Harjoittelu «Rehearsal» Muistelu Tunnistaminen SENSORINEN INFORMAATIO (Sensorinen rekisteri) Passiiivinen lyhytaikaismuisti Aktiiivinen lyhytaikaismuisti (työmuisti) PITKÄAIKAISMUISTI Ulos Ulos Ulos Unohtaminen tai väärin muistaminen

25 Pitkäaikaismuisti ja kieli Pitkäaikaismuistin käsitteet ovat tärkeitä rakennuskiviä ihmisen kognitiolle ja muodostavat perustan kielelle ja ajattelulle (Levelt et al., 1999)

26 Muistin luokittelu Semanttinen muisti Eksplisiittinen (muistot, jotka ihminen tietoisesti voi selvittää) Prospektiivinen muisti Pitkäaikaismuisti Episodinen muisti Implisiittinen (aikaisemmat kokemukset näkyvät epäsuorasti käyttäytymisen muutoksina) - Proseduraalinen (miten jotain tehdään) - yksinkertainen klassinen ehdollistaminen -Priming (alustusmuisti)

27 A) Semanttinen muisti (tietopohjainen) Semanttinen muisti edustaa tietovarastoa, varastoa, jossa on yleistä ja erityistä faktaa ja tietoa historiallisista, omaelämäkerrallisista ja maantieteellisistä asioista. Asioita, jotka tiedämme, muttemme välttämättä muista milloin ja miten olemme ne oppineet.

28 B) Prospektiivinen muisti: tulevia tapahtumia koskeva Muistaa toteuttaa aikomansa asiat sopivana ajankohtana tulevaisuudessa

29 C) Episodinen muisti (tapahtumapohjainen) Episodinen muisti: tapahtumat, jotka ovat tapahtuneet aiemmin henkilön elämässä ja jotka voidaan palauttaa mieleen yksityiskohtaisesti ja jotka koetaan aivan kuin oltaisiin läsnä itse tilanteessa

30 Omaelämäkerrallinen muisti Tärkeä osa episodista muistia henkilökohtaiset muistot Omaelämäkerrallisen tapahtuman muistamiseen kuuluu tapahtumasisältöjen palauttaminen mieleen (muistaa mitä) ja sijoittaminen aikaan (muistaa milloin) ja paikkaan (muistaa missä). Voi olla joko reproduktiivinen (haetaan pitkäaikaismuistista) tai rekonstruktiivinen (haetaan ja konstruoidaan pitkäaikaismuistista) Tähän rekonstruktioon vaikuttavat sekä myöhemmin saatu informaatio että omat ideat ja mielikuvat tapahtumasta. (Episodic memory is about happenings in particular places at particular times, or about what, where, and when,clayton & Dickinson 1998)

31 Alzheimerin taudin yhteydessä esiintyvät muistiongelmat: Evidenssiä erityyppisistä muisteista Episodisen muistin ja prospektiivisen muistin muutoksia syntyy melko varhaisessa taudin vaiheessa Semanttinen muisti heikkenee myöhemmin taudin edetessä Proseduraalinen muisti säilyy suhteellisen terveenä

32 Omaelämäkerrallinen muisti kehityksellisiä näkökohtia Narratiivistyyppiset keskustelut sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ovat osoittautuneet tukevan voimakkaasti omaelämäkerrallista muistia Tutkimuksissa tarkasteltiin keskusteluja aikaisemmista tapahtumista (past events) äidin ja lapsen välillä ja osoittautui, että jos äiti käytti narratiivista keskustelutapaa (keskittyi siihen, mitä oli tapahtunut, milloin, missä ja kenen kanssa), lapsi muisti enemmän tapahtumista kuin lapsi, jonka äiti käytti pragmaattista keskustelutapaa (painopisteessä erityistiedon hankkiminen) (Nelson, 1993)

33 Taktiili muisti ja kuurosokeus (Nicholas & Koppen, 2007) Objektin paikallistamiskykyä tutkittiin neuropsykologisessa tutkimuksessa, jossa taktiilimuistin standarditestissä kuurosokeutunut sai yli keskimääräistä paremmat tulokset. Yksi mahdollinen selitys tähän ylivoimaiseen suoritukseen on se, että kuurosokeutuneella on enemmän taktiilis-spatiaalista kokemusta kuin kuulevalla/näkevällä, koska kuurosokea hyödyntää juuri sensorista järjestelmää eniten saadakseen tietoa ympäristöstään Tactual Performance Test

34 Taktiilimuisti ja kuurosokeus (Arnold & Heiron, 2002) verrattiin 10 kuurosokean ja 10 kuulevan/näkevän osallistujan taktiilis-spatiaalista muistitestiä tulokset osoittivat, että kuurosokeiden taktiilisspatiaalisen tiedon koodaus oli tehokkaampaa kuin kuulevien/näkevien osallistujien selitys kuurosokeiden ylivoimaisille taktiileille suorituksille oli se, että heillä oli enemmän taktiilia kokemusta.

35 Aistivamma ja käsitteiden muodostus Sokeiden lasten kielelliset määritelmät tutuista objekteista perustuvat heidän erityisille aistihavaintokokemuksilleen

36 Sokeiden lasten verbaalit määritelmät tutuista objekteista heijastavat heidän erityisiä aistikokemuksiaan. (Vinter et. al. 2012) tutkimuksessa verrattiin 96 näkövammaista lasta näkeviin tehtävissä, joissa piti määritellä 10 tuttua objektia kuvaavaa sanaa. Sokeiden lasten määritelmät objekteista perustuivat eniten taktiileihin ominaisuuksiin. Lisäksi sokeat lapset mainitsivat näkeviä lapsia enemmän toiminnallisia ominaisuuksia, jotka liittyivät heidän omiin kokemuksiinsa. Näkevät lapset puolestaan raportoivat enemmän objektien visuaalisia ominaisuuksia.

37 Tuloksista on keskusteltu kehollistettujen kokemusten «Embodied experiences» ja Episodisen muistin yhteydessä «Embodied experiences» (Kehollistetut kokemukset) voivat vaikuttaa kykyyn luoda mielikuvia ja siten lisätä oppimiskykyä (Reiner, 1999) Aisti-perseptio Henkilökohtaisilla kokemuksilla on myönteinen vaikutus episodiseen muistiin (Tulving, 2002); Ihmiset pystyvät esim. paremmin palauttamaan mieleensä henkilökohtaisia muistoja lausumistaan asioista (itsemuodostetut) kuin muiden muodostamia vastaavanlaisia asioita. Kognitio

38 Täydentävä tai syventävä harjoittelu (Elaborative rehearsal): Tähän sisältyy uuden materiaalin kytkeminen pitkäaikaismuistissa olevaan informaatioon Kuten esimerkiksi - assosiaatiotekniikat - tekniikat, jotka lisäävät ymmärrystä tai keskittyvät materiaalin merkityssisältöön - tekniikat, jotka käyttävät kontekstia luovia narratiiveja - tekniikat, jotka käyttävät henkilökohtaisia tarinoita (itseluodut) tai kehollistettuja kokemuksia, jotka aikaansaavat emotionaalisesti aktivoivan kontekstin (tunteita aktivoivan tilanteen)

39 C) Taktiilitoiminnan ymmärtäminen: työmuisti

40 Yhteinen työmuistijärjestelmä, riippumaton aistikanavasta (Kostopoulos, 2007) Etulohkon aivojärjestelmä liittyy taktiiliin työmuistiin aivan kuin visuaaliseen ja auditiiviseen työmuistiinkin.

41 Muistiprosessi Omaksuminen Varastointi Hakeminen muistista (koodaus) (koodin purku) Harjoittelu «Rehearsal» Muistelu Tunnistaminen SENSORINEN INFORMAATIO (Sensorinen rekisteri) Passiiivinen lyhytaikaismuisti Aktiiivinen lyhytaikaismuisti (työmuisti) PITKÄAIKAISMUISTI Ulos Ulos Ulos Unohtaminen tai väärin muistaminen

42 Työmuisti Tässä-ja-nyt muisti, joka pystyy väliaikaisesti varastoimaan ja käsittelemään informaatiota myöhempää toimintaa varten Työmuisti on kriittinen osatekijä kognitiivisessa arkkitehtuurissa ja sillä on päärooli pohdinnassa, ongelmanratkaisussa ja kielenoppimisessa

43 Työmuisti ja kieli Tieteellisten tutkimusten mukaan työmuisti on avaintekijä kielenoppimisprosessissa (Gathercole & Alloway, 2008). Työmuistilla on ratkaiseva merkitys normaalille kielenkehitykselle (de Abreu, et. al., 2011) Työmuistin ja (visuaalisen) viittomakielen yhteys on myös löydetty (Wilson & Fox, 2007)

44 Työmuisti ja kielelliset vaikeudet Kielellisistä vaikeuksista kärsivillä lapsilla on usein myös alentunut työmuisti. Huono työmuisti aiheuttaa ongelmia kielenymmärtämiseen, koska ihminen ei pysty pitämään tarpeeksi kauaa kiinni oppimastaan työstääkseen ja ymmärtääkseen sen (MacDonald & Christiansen, 2002).

45 Työmuistityyppejä 1) Työmuistikapasiteetti 2) Työmuistiprosessi

46 Keskimääräinen pisin määrä yksikköjä, joka muistettiin (etuperin ja takaperin) eri aistikanavien kautta WM testeissä näkevillä ja kuulevillä koehenkilöillä Forward Backward 2 0 Visual Auditory Tactile n=11; average age= 27; average IQ (WASI)=106 Digit span & Visual span from the WMS

47 Voiko tämä tarkoittaa, että taktiili työmuistikapasiteetti on kuulevilla/näkevillä henkilöillä huonompi kuin visuaalinen tai auditiivinen työmuistikapasiteetti?

48 ei! Yksilöllisempiä eroja löydettiin taktiilista työmuistitoiminnosta kuin visuaalisen ja auditiivisen työmuistin toiminnosta nuorilla kuulevilla/näkevillä. yksi selitys tähän löytöön ovat suuret erot taktiilissa kokemuksessa nuorten näkevien yksilöiden välillä ( ks. myös: Bliss, I. & Hämäläinen, H. 2005).

49 Tutkimus nuoren kuurosokeutuneen naisen työmuistista (Nicholas & Christensen, 2010) Tulokset osoittavat keskimääräisen suoritustason taktiilissa muistitestissä suhteessa visuaalisen ja auditiivisen testauksen tuloksiin Forward Backward (Visuelle og auditive arbeidshukommelsestester er fra Wechsler Memory Scale) 2 0 Visual Auditory Tactile

50 Kuurosokeille tulkkaavan tulkin työmuistikyky (Nicholas, 2012) Tulokset osoittavat 10 keskimääräisen suoritustason 8 taktiilissa, visuaalisessa ja auditiivisessa muistitestissä 6 4 Forward Backward 2 0 Visual Auditory Tactile

51 2) työmuistiprosessit A) harjoittelustrategia B) virheetön oppiminen -(errorless learning)strategia

52 Ylläpitävä harjoittelu (Maintenance rehearsal): Tämä sisältää muistijälkien/työmuistin informaation virkistämisen. - jatkuva (mentaali) toistaminen pitäisi-muistaa materiaali. - tavallisesti tähän sisältyy harjoittelustrategia, joko kuultava artikulointi tai pään sisäinen artikulointi puheella, manuaalisesti tai submanuaalisesti viittomakielellä

53 Fonologisen työmuistin ja kielellisten valmiuksien yhteys (Sørlien & Myrvang, 2005) 68 lapsen tutkimustulokset 3. luokalta osoittavat fonologisen työmuistin ja kielellisten valmiuksien välisen yhteyden. Lisäksi harjoittelustrategioissa 1- ja 4- tavuisten epäsanojen harjoittelussa oli oleellisia eroja kielellisesti vahvoiksi ja heikoiksi määriteltyjen välillä.

54 Viittomakieli ja kehityksellinen harjoittelustrategia: Manual babbling käsillä jokeltelu Vauva, joka altistetaan viittomakielelle jokeltelee käsillään Babies exposed to sign language produce manual babbling much like the vocal babbling of speech exposed babies. The seemingly random gestures performed by babies are actually purposeful, and represesent the child's first attempts at communication. Petitto LA, Holowka S, Sergio LE, Levy B, Ostry DJ. Baby hands that move to the rhythm of language: hearing babies acquiring sign languages babble silently with their hands. Cognition. 2004;93(1):43-73.

55 Parietaalinen järjestelmä ja viittomakieli työmuistielementti Parietaalinen alue liittyy visuaalisspatiaaliseen työmuistiin. Viittomakielinen työmuisti vaatii motorisspatiaalista harjoittelua ja siksi parietaalilohko on osallisena. (Buchsbaum et al., 2005)

56 B) Virheetön oppiminen: Kognitiivispsykologinen periaate Periaatteen mukaan jos oppimisen aikana tehdään virhe, on vaikeampaa muistaa opittu (Cullen, 1976). ehkä siksi, että henkilöt «toistavat» virheensä oppimistilanteessa ja oppivat virheet oikeiden vastausten asemesta. tämä johtaa usein oppimisen tai mieleen palauttamisen heikentymiseen. erityisesti kun työmuisti on haavoittuva (Clare & Jones, 2008), kun työmuisti on liikarasittunut «overloaded» (Nordvik, et. al., 2011) ja tilanteissa, joissa on interferenssiä/sekoittumista.

57 Interferenssi tai sekoittumisvaikutus puheessa ja viittomakielessä Työmuistitutkimuksessa tehty selkeä löytö on se, että on vaikeampaa muistaa fonologisesti samankaltaisten sanojen jono kuin fonologisesti erilaisten sanojen jono (Steyvers & Tenenbaum, 2005) Sand, Hand, Sad, Send, And, Stand Hjerne, Gjerne, Stjerne On vaikeampaa muistaa fonologisesti samankaltaisten viittomien jono, joka pohjautuu samaan käsimuotoon, kuin fonologisesti erilaisten viittomien jono. (Wilson & Emmorey, 1997)

58 Virheetön oppimisstrategia Virheetön oppiminen on suuntaviiva sille, miten oppimistilanteet voidaan järjestää niin, että virheiden tekemisen mahdollisuutta vähennetään tai se eliminoidaan kokonaan, jotta voidaan tukea työmuistin toimintoa

59 D) Taktiiliskognitiiviset toiminnot jatkuvan dynaamisen sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta Kognition merkitys taktiilikielisyydelle

60 Kieliaivot ovat mukana taktiilissa viittomakielessä PET-tutkimuksessa tutkittiin kuurosokeutunutta ja kuutta normaalia sanojen ja epäsanojen taktiileissa suorituksissa. PET-löydökset osoittivat selkeästi, että taktiili keili aktivoi aivojen kielellisiä alueita kuurosokeutuneella henkilöllä (Osaki et al., 2005).

61 Dialoginen viitekehys * Kognition merkitys taktiilikielisyydelle KUMPPANIN OSAAMINEN Kommunikaatioteoria *Taktiili työmuisti

62 «puhujan» ja «kuuntelijan» aivojen välinen neuraali yhteys tilanteissa, joissa kuunnellaan tarinaa tai osallistutaan keskusteluun (Stephen, Silbertc & Hasson, 2010). Löydökset viittaavat siihen, että onnistuneessa kommunikointijaksossa «puhujan» ja «kuuntelijan» aivot osoittavat ajallisesti toisiinsa kytketyn reaktiomallin

63 Puhujan-kuuntelijan neuraali yhteys on laaja, se ulottuu pitkälti auditiiviselle ja kielelliselle alueelle Kuuntelijan «pre»aivot antavat vasteen, joka korreloi hyvin ymmärrystasoa, mikä osoittaa kuuntelijan aktiivista mukanaoloa. Nämä synkroniset aivovasteet paikantuvat dorsolateraalisille prefrontaaleille alueille. Dorsolateraaliset prefrontaalit alueet ovat mukana työmuistitoiminnoissa.

64 Kognitio vuorovaikutuksessa: Kognition ymmärtäminen jatkuvan dynaamisen sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta Luomalla välttämättömiä ja merkityksellisiä/mielekkäitä suhteita luonnollisissa tilanteissa taktiiliaistikanavalla, saadaan syntymästään kuurosokea tuntemaan itsensä stimuloiduksi ilmaisemaan omia ajatuksiaan tai motivoiduksi sosiaalisen vuorovaikutuksen aloittamiseen omasta aloitteestaan. Tämä prosessi edesauttaa myös työmuistitoimintojen lisäämistä

65 Taktiilien työmuistitoimintojen arvioinnin ja tukemisen malli jatkuvan dynaamisen sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta *Integroitu toiminta (embedding activity) Kuurosokea ***Osaava kumppani Taktiilin työmuistin toiminnot ** jatkuva sosiaalinen vuorovaikutus KS:n Taktiilin työmuistin toimintojen arviointi ja tukeminen * toiminta, joka on sisäänrakennettu ympäröivään kokonaisuuteen, esim erilaiset taktiilis-keholliset leikit, pelit, eri objektien parissa tehty toiminta luonnollisissa tilanteissa tai arkipäiväiset toiminnat, päivittäinen kommunikointi tai viestiminen aiheesta, teemasta tai tapahtumasta vuorovaikutuskumppanien välillä **. jatkuva sosiaalinen vuorovaikutus on jatkuvaa dynamiikkaa ja vastavuoroista sosiaalista vuorovaikutusprosessia *** osaava kumppani on henkilö, joka pystyy sosiaaliseen yhteistoimintaan ja kommunikointiin kuurosokean kanssa.

66 Mallin painopisteet Arvioida taktiilia työmuistia vuorovaikutuksen näkökulmasta (Kartoitus: työmuistiprosessit) Tukea taktiilia työmuistia vuorovaikutusnäkökulmasta (järjestely: työmuististrategiat, harjoittelu ja virheetön oppimisstrategia)

67 Taktiilin työmuistin ymmärtäminen vuorovaikutusnäkökulmasta (Kartoitus: tarkkailulomake) Kyky koodata taktiilia informaatiota Kyky ylläpitää taktiili informaatio sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Kyky käsitellä(manipuloida) taktiilia informaatiota sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

68 Taktiilin työmuistin ymmärtäminen vuorovaikutusnäkökulmasta (Kartoitus: tarkkailulomake) Interventioperiaatteet (kuntoutusperiaatteet) perustuvat työmuistin sosiaalisen vuorovaikutuksen lähestymistapaan A) Kyky koodata taktiilia informaatiota B) Kyky ylläpitää taktiilia informaatiota sosiaalisessa vuorovaikutuksessa C) Kyky käsitellä/manipuloida taktiilia informaatiota sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

69 Tactile Working Memory Scale-Interaction (TWMS-I) Behavioral assessment of tactile working memory in a dynamic social interaction perspective

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007. Henkilötunnus. Sukunimi. Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET. Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat ovat:

Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007. Henkilötunnus. Sukunimi. Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET. Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat ovat: Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007 Sukunimi Henkilötunnus Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET Kysymys 1 Kysymys 2 Kysymys 3 / 30p / 30p / 27p Yhteensä / 87p Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat

Lisätiedot

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien

Lisätiedot

Muistista, oppimisesta ja sen tukemisesta. Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi

Muistista, oppimisesta ja sen tukemisesta. Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi Muistista, oppimisesta ja sen tukemisesta Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi Mitä muistaminen on? AISTIHAVAINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY MIELEEN- PALAUTTAMINEN MUISTIIN

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Ympäristön kuvailua monin keinoin ja aistein

Ympäristön kuvailua monin keinoin ja aistein Riitta Lahtinen, KT kuvailutulkki, viittomakielentulkki, liikkumistaidon ohjaaja Kuurojen Palvelusäätiö Abstract Environmental description is description of general, physical, personal and social space

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Perusliikuntataitojen kehittäminen

Perusliikuntataitojen kehittäminen Perusliikuntataitojen kehittäminen Suunnistusliiton seminaari 5.2.2011 Taitoharjoittelun teesejä (jotka eivät pidä paikkaansa) Lajitekniikan kehittämiseen tarvitaan runsaasti valmentajan ohjeita. Vain

Lisätiedot

LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE

LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE Nina Sajaniemi 19.1.2015 1 Kaikki leikkivät miksi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 19.1.2015 2 Ilo on hyvinvoinnin perustunne Ilon ja mielihyvän kokemukset kumpuavat

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen

Lisätiedot

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva

- moralistinen - puolustautuva - epävarma - jännittynyt - häiritsevä - väsynyt - syyttävä - vähättelevä - hallitseva u desta Ajattelutavan muutoksen tukeminen edellyttää että henkilö ulkoistaa puhumalla tai muilla keinoin ajattelutapansa jotta henkilö itse tulisi tietoiseksi ajattelustaan jotta auttaja voisi ymmärtää

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

LIIKUNTA & KOGNITIO. Pekka Hämäläinen

LIIKUNTA & KOGNITIO. Pekka Hämäläinen LIIKUNTA & KOGNITIO Pekka Hämäläinen Mistä puhutaan? KOGNITIO: tiedon prosessointia tiedon vastaanottaminen (havaitseminen, tarkkaavaisuus) + varastointi (muistaminen, oppiminen) + muokkaaminen (ajatteleminen,

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Voiko työturvallisuutta oppia? Sektorijohtaja, Tkt Heikki Lonka, FCG Planeko Oy

Voiko työturvallisuutta oppia? Sektorijohtaja, Tkt Heikki Lonka, FCG Planeko Oy Voiko työturvallisuutta oppia? Sektorijohtaja, Tkt, FCG Planeko Oy Huhtikuu 2008 Humen giljotiini Siitä, miten asiat ovat, ei voi päätellä, miten niiden pitäisi olla David Hume 1711-1776 30.10.2008 Page

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Lasten visuaaliset. Sokeus on ÓsuhteellinenÓ kšsite, kapeutta (alle 20 ) molemmissa. voimakasta nššn tarkkuuden. 1Ð8/10 000 syntynyttš lasta

Lasten visuaaliset. Sokeus on ÓsuhteellinenÓ kšsite, kapeutta (alle 20 ) molemmissa. voimakasta nššn tarkkuuden. 1Ð8/10 000 syntynyttš lasta Lasten visuaaliset hahmotushširišt Pekka RŠsŠnen JyvŠskylŠ, 1998 NŠkšhŠirišt Sokeus on ÓsuhteellinenÓ kšsite, jolla tarkoitetaan erittšin voimakasta nššn tarkkuuden heikkoutta tai nškškentšn kapeutta (alle

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

Taidon oppimisprosessi. 5.9.2012 Sirpa Rintala

Taidon oppimisprosessi. 5.9.2012 Sirpa Rintala Taidon oppimisprosessi Taito soittaa pianoa Pianokappaleen soittaminen saattaa kestää 20 minuuttia ja sisältää 10 000 soitettavaa nuottimerkkiä. Pianistin on soitettava siis keskimäärin 8 ääntä sekunnissa

Lisätiedot

AS-84.147 Automaation käyttöliittymät. Aistien kognitio ja ergonomia Koneen kognitio

AS-84.147 Automaation käyttöliittymät. Aistien kognitio ja ergonomia Koneen kognitio AS-84.147 Automaation käyttöliittymät Aistien kognitio ja ergonomia Koneen kognitio Ihmisen liittyminen koneeseen Ihmisen liityntäpintana aistit ja toimilaitteet Ihmisten välinen kommunikaatio pääosin

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä

Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikin merkitys välttämätöntä emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle kieli, syy-seuraus

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten

Lisätiedot

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY

Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY Sirkka-Liisa Kivelä Emeritaprofessori, yleislääketiede, TY Dosentti, geriatrinen lääkehoito, HY 70 75 vuotta täyttäneistä, erityisesti 80-85 vuotta täyttäneistä Arvoperustana iäkkäiden omatoimisuuden ja

Lisätiedot

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Stressinhallinta ja aivotutkimus Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Tausta sensomotorinen traumaterapia aivojen toiminta traumassa aivojen toiminta stressissä 2 Stressi = Ristiriita 1. Vaatimusten ja kapasiteetin

Lisätiedot

Työelämä odottaa osaamista. Esa Poikela Lapin yliopisto esa.poikela@ulapland.fi Pedaforum 26.9.2010

Työelämä odottaa osaamista. Esa Poikela Lapin yliopisto esa.poikela@ulapland.fi Pedaforum 26.9.2010 Työelämä odottaa osaamista Esa Poikela Lapin yliopisto esa.poikela@ulapland.fi Pedaforum 26.9.2010 Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointi-palvelujen selvitykset 2007 ja 2008 23 osaamisalueesta hallitaan

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

PANSION KOULUN OPS PORTAAT

PANSION KOULUN OPS PORTAAT SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

4.2.2003 Raino Vastamäki 1

4.2.2003 Raino Vastamäki 1 4.2.2003 Raino Vastamäki 1 Ihminen käyttäjänä 4.2.2003 Raino Vastamäki 2 Esimerkki 1. 4.2.2003 Raino Vastamäki 3 Ihminen on... biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 14.9.2011

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 14.9.2011 Aiheina Ihminen teknologian käyttäjänä Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Ihmisen informaation prosessointi Muisti Aistijärjestelmät Toiminnan 7 vaihetta: Normanin vuorovaikutusmalli

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta

Lisätiedot

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Non-lineaarinen pedagogiikka / Keith Davids Urheilija, tehtävä ja ympäristö ovat jatkuvassa

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA

I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA SISÄLLYS Lukijalle...11 Johdanto...13 I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA Mitä on sosiaalinen vuorovaikutus?...19 Sosiaalisten vuorovaikutustyylien kehittyminen...20 Vuorovaikutustaitojen kehittämisen

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?

Lisätiedot

SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma

SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma Erva hoitotyön johtajien verkostoseminaari SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma I hear and I forget. I see and I remember. I do and I understand. Mitä simulaatio on? Todellisuutta jäljittelevä

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Toiminnallisen näön profiili

Toiminnallisen näön profiili Toiminnallisen näön profiili siirtämässä tietoa lääkäreiden, kuntoutusryhmän ja koulujen välillä Lea Hyvärinen, LKT Helsingin yliopisto Dortmundin teknillinen yliopisto www.lea-test.fi 2 Toiminnallinen

Lisätiedot

Kaikenlaisiin kohtaamisiin

Kaikenlaisiin kohtaamisiin Kaikenlaisiin kohtaamisiin Pohjoismaiden suurin kongressi- ja kulttuurikeskus 1 Arvokas johtaminen Technopolis Business Breakfast Tampere: JOHTAMISEN KIEHTOVUUS 3.9.2013 Paulina Ahokas, Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016. Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko

Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016. Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016 Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko Ohjelma 12.00-12.05 Avaus ylilääkäri Eeva Huikko 12.05-13.35 Vittu sä oot lehmä"- koulun keinot koetuksella

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario KEHOLLISUUS LEIKISSÄ Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario Kehollisuus: Havainto on enemmän kuin aistimus, se on synteettinen (kokonaiskuva), moniaistinen,

Lisätiedot