Taktiiliaivot. Jude Nicholas. Michelangelo. The Creation of Adam (detail, Sistine Chapel) Fresco. Sistine Chapel, Vatican, Rome

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taktiiliaivot. Jude Nicholas. Michelangelo. The Creation of Adam (detail, Sistine Chapel). 1510. Fresco. Sistine Chapel, Vatican, Rome"

Transkriptio

1 Taktiiliaivot Jude Nicholas Michelangelo. The Creation of Adam (detail, Sistine Chapel) Fresco. Sistine Chapel, Vatican, Rome

2 Päivän teema: A) Taktiiliaivot: rakenne ja toiminnan ymmärtäminen B) Taktiilitoiminnan ymmärtäminen: Muisti C) Taktiilitoiminnan ymmärtäminen: Työmuisti D) Taktiilit kognitiiviset toiminnot jatkuvan dynaamisen sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta

3 Aivokuoren (kortikaalisen) visuaalisen, auditiivisen ja taktiilin (samalla tavalla kuin näön ja kuulon) tiedon organisointi :

4 Somatosensorinen järjestelmä Kehosta monenlaisia aistivaikutelmia keholliset aistit: - A) kosketusaisti, paineaisti, tärinäaisti - B) asento-liikeaisti (proprioseptio-kinestiikka) - C) lämpötila-aisti ja kipuaisti

5 Rakkaalla lapsella on monta nimeä Synonyymejä -touch /tactile/tactual sensation (taktiiliaisti) -cutaneous sensation (ihoaisti) -feeling (tuntoaisti) -haptic sensation (haptinen aisti) (Taktiilitiedon työstäminen aktiivisen kosketuksen kautta on nimeltään haptiikka ; Gibson, 1962)

6 Taktiiliaisti: kokoava määritelmä Taktiiliaistiin kuuluu se mitä aistimme passiivisesti (esim. istumme kovalla ja epämukavalla tuolilla, joka antaa ihon kautta taktiilitietoa) ja se mitä aistimme aktiivisesti liikkuessamme ja toimiessamme

7 A) Taktiiliaivot: rakenteen ymmärtäminen Toiminnan paikantaminen aivojen alueille

8 Taktiili järjestelmä: monenlaisia aistivaikutelmia kehosta/-lta (mekaaninen vaikutus; aktiivinen kosketus/ paine /tärinä) medulla thalamus somatosensorinen aivorunko A B C D

9 Taktiilien ominaisuuksien työstäminen tapahtuu eri neuroanatomisilla alueilla (Reed, et al., 2005) Ventraalinen (vatsanpuoleinen) hermorata: taktiili esineen tunnistaminen (esineen tunnusmerkit); mikä -rata Dorsaalinen (selänpuoleinen) taktiili esineen paikantaminen (esineen spatiaaliset seikat); missä -rata

10 On osoitettu voimakas yhteys taktiilin informaation työstämisen ja tunteiden välillä On tärkeää pitää tunteita voimakkaina motivaatiotekijöinä taktiilille oppimisella. The discovery of C-tactile (CT) nerves that are present in hairy skin and project to the insular cortex and other brain network areas known to be involved in social perception and social cognition. Brain Mechanisms for Processing Affective Touch (Gordon et.al., 2011)

11 Taktiiliaivot: Toiminnan ymmärtäminen Taktiili prosessointi (työstämisnäkökohdat) Taktiili aistiminen: (rekisteröinti) Taktiili perseptio: (havaitseminen, käsittäminen) Taktiili kognitio: (korkeampi älyllinen työstäminen)

12 Taktiilista aistimisesta taktiiliin perseptioon (havaitsemiseen) Taktiili aistiminen: moninaiset aistivaikutelmat kehosta/keholta ja kädestä; kosketus, paine, tärinä Taktiili perseptio: taktiilin esineen tunnusmerkkien havaitseminen ja erotteleminen, esim. koostumus, materiaali, koko tai kuvio

13 Taktiili perseptio: esimerkkejä Erottelu/ erittely Luokittelu Tunnistaminen Kuvion tunnistaminen Hahmon tulkinta Sovitus *Ärsykkeen luokittelu koostumuksen, kovuuden, koon ja muodon mukaan Hahmo-tausta -käsitys Osat-kokonaisuus - suhde Muodon täydentäminen/ tactile closure Spatiaalinen tulkinta Taktiilis-spatiaalinen havaitseminen

14 *Elementtejä sensorisesta perseptiosta (aistihavainnoista) taktiilin aistikanavan kautta (Lederman & Klatzky, 1998) koostumus- sivulta toiseen liike; kovuus-paine, lämpötila-staattinen kontakti; paino ote ilman tukea; koko suljettu ote; muoto ääriviivojen seuraaminen

15 Taktiili kognitio: Taktiilit vaikutelmat työstetään, integroidaan ja niistä tulee ymmärrettävää informaatiota Tähän työstämiseen liittyy mentaaleja prosesseja, kuten - työstämisnopeus, - tarkkaavuus, - työmuisti ja - muisti.

16 Taktiili työstämisjatkumo: bottom- up top-down prosessointi -työstäminen (Spence & Gallace, 2007) Taktiili Kognitio Taktiili perseptio Taktiili aistiminen Prefrontaalinen aivokuori (otsalohkon etummaisin osa) Rostraalinen (kärsänpuoleinen) inferiorinen (alhaalla sijaitseva) päälakilohko (parietal lobe) Sekundaarinen somatosensorinen aivokuori (SII) Primaarinen somatosensorinen aivokuori (SI) Somatosensorinen perushermorata Kehon kautta tulevat aistivaikutelmat

17 Kliniisiä todisteita taktiilista prosessointijärjestelmästä Taktiili agnosia (kykenemättömyys tulkita tuntoaistimuksia): kuvailtu primaarisen sensorisen aivokuoren leesioiden (vaurioiden), kuten akuutin aivoinfarktin jälkiseurauksena. Kliininen tutkimus osoitti primaaristen sensoristen toimintojen olevan kunnossa, mutta taktiilit muistitoiminnot olivat heikentyneet, et. Al, 2008). Käsi-käsivarsi tärinäsairaus (HAV-oireyhtymä), joka johtuu tärisevien työkalujen pitkäaikaisesta käytöstä ja johtaa oireisiin sormissa, käsissä ja käsivarsissa. Kliininen tutkimus osoitti alentuneita primaarisia sensorisia toimintoja, mutta taktiilit muistitoiminnot olivat kunnossa.

18 Taktiilikielisyys Syntymästään kuurosokeiden taktiilikielisyyttä on ajateltava suhteessa tunteisiin, vuorovaikutukseen ja kommunikointiin, mutta myös suhteessa aistimiseen, perseptioon ja kognitioon.

19 Erilaisia prosesseja ja laajoja vastavuoroisia yhteyksiä Aistiminen rekisteröinti Perseptio: havaitseminen Kognitio: korkeampi älyllinen työstäminen Sosiaalinen vuorovaikutus & kommunikointi Emotio: tunteisiin liittyvä työstäminen

20 Dialoginen viitekehys * Taktiilin aistikanavan kautta tapahtuvan kognition ymmärtäminen KUMPPANIN OSAAMINEN Kommunikaatioteoria * Kognitiivisen neuropsykologian, kliinisen neuropsykologian, aivojen muovautuvuuden teorioita

21 Neuroplastisuus: Aivojen kyky uudelleenorganisoitua Neuroplastisuudella tarkoitetaan useimmiten aivojen dokumentoituja muutoksia, joista heijastuu fyysiset kokemukset ja ympäristöstä tulleet virikkeet (inspill?)

22 B) Taktiilitoiminnan ymmärtäminen: Muisti

23 Muisti ei ole yhtenäinen toiminto, pikemminkin kattokäsite Kognitiivisten ja neuraalien järjestelmien paketti, joka varastoi eri muodoissa kokemuksia

24 Muistiprosessi Omaksuminen Varastointi Hakeminen muistista (koodaus) (koodin purku) Harjoittelu «Rehearsal» Muistelu Tunnistaminen SENSORINEN INFORMAATIO (Sensorinen rekisteri) Passiiivinen lyhytaikaismuisti Aktiiivinen lyhytaikaismuisti (työmuisti) PITKÄAIKAISMUISTI Ulos Ulos Ulos Unohtaminen tai väärin muistaminen

25 Pitkäaikaismuisti ja kieli Pitkäaikaismuistin käsitteet ovat tärkeitä rakennuskiviä ihmisen kognitiolle ja muodostavat perustan kielelle ja ajattelulle (Levelt et al., 1999)

26 Muistin luokittelu Semanttinen muisti Eksplisiittinen (muistot, jotka ihminen tietoisesti voi selvittää) Prospektiivinen muisti Pitkäaikaismuisti Episodinen muisti Implisiittinen (aikaisemmat kokemukset näkyvät epäsuorasti käyttäytymisen muutoksina) - Proseduraalinen (miten jotain tehdään) - yksinkertainen klassinen ehdollistaminen -Priming (alustusmuisti)

27 A) Semanttinen muisti (tietopohjainen) Semanttinen muisti edustaa tietovarastoa, varastoa, jossa on yleistä ja erityistä faktaa ja tietoa historiallisista, omaelämäkerrallisista ja maantieteellisistä asioista. Asioita, jotka tiedämme, muttemme välttämättä muista milloin ja miten olemme ne oppineet.

28 B) Prospektiivinen muisti: tulevia tapahtumia koskeva Muistaa toteuttaa aikomansa asiat sopivana ajankohtana tulevaisuudessa

29 C) Episodinen muisti (tapahtumapohjainen) Episodinen muisti: tapahtumat, jotka ovat tapahtuneet aiemmin henkilön elämässä ja jotka voidaan palauttaa mieleen yksityiskohtaisesti ja jotka koetaan aivan kuin oltaisiin läsnä itse tilanteessa

30 Omaelämäkerrallinen muisti Tärkeä osa episodista muistia henkilökohtaiset muistot Omaelämäkerrallisen tapahtuman muistamiseen kuuluu tapahtumasisältöjen palauttaminen mieleen (muistaa mitä) ja sijoittaminen aikaan (muistaa milloin) ja paikkaan (muistaa missä). Voi olla joko reproduktiivinen (haetaan pitkäaikaismuistista) tai rekonstruktiivinen (haetaan ja konstruoidaan pitkäaikaismuistista) Tähän rekonstruktioon vaikuttavat sekä myöhemmin saatu informaatio että omat ideat ja mielikuvat tapahtumasta. (Episodic memory is about happenings in particular places at particular times, or about what, where, and when,clayton & Dickinson 1998)

31 Alzheimerin taudin yhteydessä esiintyvät muistiongelmat: Evidenssiä erityyppisistä muisteista Episodisen muistin ja prospektiivisen muistin muutoksia syntyy melko varhaisessa taudin vaiheessa Semanttinen muisti heikkenee myöhemmin taudin edetessä Proseduraalinen muisti säilyy suhteellisen terveenä

32 Omaelämäkerrallinen muisti kehityksellisiä näkökohtia Narratiivistyyppiset keskustelut sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ovat osoittautuneet tukevan voimakkaasti omaelämäkerrallista muistia Tutkimuksissa tarkasteltiin keskusteluja aikaisemmista tapahtumista (past events) äidin ja lapsen välillä ja osoittautui, että jos äiti käytti narratiivista keskustelutapaa (keskittyi siihen, mitä oli tapahtunut, milloin, missä ja kenen kanssa), lapsi muisti enemmän tapahtumista kuin lapsi, jonka äiti käytti pragmaattista keskustelutapaa (painopisteessä erityistiedon hankkiminen) (Nelson, 1993)

33 Taktiili muisti ja kuurosokeus (Nicholas & Koppen, 2007) Objektin paikallistamiskykyä tutkittiin neuropsykologisessa tutkimuksessa, jossa taktiilimuistin standarditestissä kuurosokeutunut sai yli keskimääräistä paremmat tulokset. Yksi mahdollinen selitys tähän ylivoimaiseen suoritukseen on se, että kuurosokeutuneella on enemmän taktiilis-spatiaalista kokemusta kuin kuulevalla/näkevällä, koska kuurosokea hyödyntää juuri sensorista järjestelmää eniten saadakseen tietoa ympäristöstään Tactual Performance Test

34 Taktiilimuisti ja kuurosokeus (Arnold & Heiron, 2002) verrattiin 10 kuurosokean ja 10 kuulevan/näkevän osallistujan taktiilis-spatiaalista muistitestiä tulokset osoittivat, että kuurosokeiden taktiilisspatiaalisen tiedon koodaus oli tehokkaampaa kuin kuulevien/näkevien osallistujien selitys kuurosokeiden ylivoimaisille taktiileille suorituksille oli se, että heillä oli enemmän taktiilia kokemusta.

35 Aistivamma ja käsitteiden muodostus Sokeiden lasten kielelliset määritelmät tutuista objekteista perustuvat heidän erityisille aistihavaintokokemuksilleen

36 Sokeiden lasten verbaalit määritelmät tutuista objekteista heijastavat heidän erityisiä aistikokemuksiaan. (Vinter et. al. 2012) tutkimuksessa verrattiin 96 näkövammaista lasta näkeviin tehtävissä, joissa piti määritellä 10 tuttua objektia kuvaavaa sanaa. Sokeiden lasten määritelmät objekteista perustuivat eniten taktiileihin ominaisuuksiin. Lisäksi sokeat lapset mainitsivat näkeviä lapsia enemmän toiminnallisia ominaisuuksia, jotka liittyivät heidän omiin kokemuksiinsa. Näkevät lapset puolestaan raportoivat enemmän objektien visuaalisia ominaisuuksia.

37 Tuloksista on keskusteltu kehollistettujen kokemusten «Embodied experiences» ja Episodisen muistin yhteydessä «Embodied experiences» (Kehollistetut kokemukset) voivat vaikuttaa kykyyn luoda mielikuvia ja siten lisätä oppimiskykyä (Reiner, 1999) Aisti-perseptio Henkilökohtaisilla kokemuksilla on myönteinen vaikutus episodiseen muistiin (Tulving, 2002); Ihmiset pystyvät esim. paremmin palauttamaan mieleensä henkilökohtaisia muistoja lausumistaan asioista (itsemuodostetut) kuin muiden muodostamia vastaavanlaisia asioita. Kognitio

38 Täydentävä tai syventävä harjoittelu (Elaborative rehearsal): Tähän sisältyy uuden materiaalin kytkeminen pitkäaikaismuistissa olevaan informaatioon Kuten esimerkiksi - assosiaatiotekniikat - tekniikat, jotka lisäävät ymmärrystä tai keskittyvät materiaalin merkityssisältöön - tekniikat, jotka käyttävät kontekstia luovia narratiiveja - tekniikat, jotka käyttävät henkilökohtaisia tarinoita (itseluodut) tai kehollistettuja kokemuksia, jotka aikaansaavat emotionaalisesti aktivoivan kontekstin (tunteita aktivoivan tilanteen)

39 C) Taktiilitoiminnan ymmärtäminen: työmuisti

40 Yhteinen työmuistijärjestelmä, riippumaton aistikanavasta (Kostopoulos, 2007) Etulohkon aivojärjestelmä liittyy taktiiliin työmuistiin aivan kuin visuaaliseen ja auditiiviseen työmuistiinkin.

41 Muistiprosessi Omaksuminen Varastointi Hakeminen muistista (koodaus) (koodin purku) Harjoittelu «Rehearsal» Muistelu Tunnistaminen SENSORINEN INFORMAATIO (Sensorinen rekisteri) Passiiivinen lyhytaikaismuisti Aktiiivinen lyhytaikaismuisti (työmuisti) PITKÄAIKAISMUISTI Ulos Ulos Ulos Unohtaminen tai väärin muistaminen

42 Työmuisti Tässä-ja-nyt muisti, joka pystyy väliaikaisesti varastoimaan ja käsittelemään informaatiota myöhempää toimintaa varten Työmuisti on kriittinen osatekijä kognitiivisessa arkkitehtuurissa ja sillä on päärooli pohdinnassa, ongelmanratkaisussa ja kielenoppimisessa

43 Työmuisti ja kieli Tieteellisten tutkimusten mukaan työmuisti on avaintekijä kielenoppimisprosessissa (Gathercole & Alloway, 2008). Työmuistilla on ratkaiseva merkitys normaalille kielenkehitykselle (de Abreu, et. al., 2011) Työmuistin ja (visuaalisen) viittomakielen yhteys on myös löydetty (Wilson & Fox, 2007)

44 Työmuisti ja kielelliset vaikeudet Kielellisistä vaikeuksista kärsivillä lapsilla on usein myös alentunut työmuisti. Huono työmuisti aiheuttaa ongelmia kielenymmärtämiseen, koska ihminen ei pysty pitämään tarpeeksi kauaa kiinni oppimastaan työstääkseen ja ymmärtääkseen sen (MacDonald & Christiansen, 2002).

45 Työmuistityyppejä 1) Työmuistikapasiteetti 2) Työmuistiprosessi

46 Keskimääräinen pisin määrä yksikköjä, joka muistettiin (etuperin ja takaperin) eri aistikanavien kautta WM testeissä näkevillä ja kuulevillä koehenkilöillä Forward Backward 2 0 Visual Auditory Tactile n=11; average age= 27; average IQ (WASI)=106 Digit span & Visual span from the WMS

47 Voiko tämä tarkoittaa, että taktiili työmuistikapasiteetti on kuulevilla/näkevillä henkilöillä huonompi kuin visuaalinen tai auditiivinen työmuistikapasiteetti?

48 ei! Yksilöllisempiä eroja löydettiin taktiilista työmuistitoiminnosta kuin visuaalisen ja auditiivisen työmuistin toiminnosta nuorilla kuulevilla/näkevillä. yksi selitys tähän löytöön ovat suuret erot taktiilissa kokemuksessa nuorten näkevien yksilöiden välillä ( ks. myös: Bliss, I. & Hämäläinen, H. 2005).

49 Tutkimus nuoren kuurosokeutuneen naisen työmuistista (Nicholas & Christensen, 2010) Tulokset osoittavat keskimääräisen suoritustason taktiilissa muistitestissä suhteessa visuaalisen ja auditiivisen testauksen tuloksiin Forward Backward (Visuelle og auditive arbeidshukommelsestester er fra Wechsler Memory Scale) 2 0 Visual Auditory Tactile

50 Kuurosokeille tulkkaavan tulkin työmuistikyky (Nicholas, 2012) Tulokset osoittavat 10 keskimääräisen suoritustason 8 taktiilissa, visuaalisessa ja auditiivisessa muistitestissä 6 4 Forward Backward 2 0 Visual Auditory Tactile

51 2) työmuistiprosessit A) harjoittelustrategia B) virheetön oppiminen -(errorless learning)strategia

52 Ylläpitävä harjoittelu (Maintenance rehearsal): Tämä sisältää muistijälkien/työmuistin informaation virkistämisen. - jatkuva (mentaali) toistaminen pitäisi-muistaa materiaali. - tavallisesti tähän sisältyy harjoittelustrategia, joko kuultava artikulointi tai pään sisäinen artikulointi puheella, manuaalisesti tai submanuaalisesti viittomakielellä

53 Fonologisen työmuistin ja kielellisten valmiuksien yhteys (Sørlien & Myrvang, 2005) 68 lapsen tutkimustulokset 3. luokalta osoittavat fonologisen työmuistin ja kielellisten valmiuksien välisen yhteyden. Lisäksi harjoittelustrategioissa 1- ja 4- tavuisten epäsanojen harjoittelussa oli oleellisia eroja kielellisesti vahvoiksi ja heikoiksi määriteltyjen välillä.

54 Viittomakieli ja kehityksellinen harjoittelustrategia: Manual babbling käsillä jokeltelu Vauva, joka altistetaan viittomakielelle jokeltelee käsillään Babies exposed to sign language produce manual babbling much like the vocal babbling of speech exposed babies. The seemingly random gestures performed by babies are actually purposeful, and represesent the child's first attempts at communication. Petitto LA, Holowka S, Sergio LE, Levy B, Ostry DJ. Baby hands that move to the rhythm of language: hearing babies acquiring sign languages babble silently with their hands. Cognition. 2004;93(1):43-73.

55 Parietaalinen järjestelmä ja viittomakieli työmuistielementti Parietaalinen alue liittyy visuaalisspatiaaliseen työmuistiin. Viittomakielinen työmuisti vaatii motorisspatiaalista harjoittelua ja siksi parietaalilohko on osallisena. (Buchsbaum et al., 2005)

56 B) Virheetön oppiminen: Kognitiivispsykologinen periaate Periaatteen mukaan jos oppimisen aikana tehdään virhe, on vaikeampaa muistaa opittu (Cullen, 1976). ehkä siksi, että henkilöt «toistavat» virheensä oppimistilanteessa ja oppivat virheet oikeiden vastausten asemesta. tämä johtaa usein oppimisen tai mieleen palauttamisen heikentymiseen. erityisesti kun työmuisti on haavoittuva (Clare & Jones, 2008), kun työmuisti on liikarasittunut «overloaded» (Nordvik, et. al., 2011) ja tilanteissa, joissa on interferenssiä/sekoittumista.

57 Interferenssi tai sekoittumisvaikutus puheessa ja viittomakielessä Työmuistitutkimuksessa tehty selkeä löytö on se, että on vaikeampaa muistaa fonologisesti samankaltaisten sanojen jono kuin fonologisesti erilaisten sanojen jono (Steyvers & Tenenbaum, 2005) Sand, Hand, Sad, Send, And, Stand Hjerne, Gjerne, Stjerne On vaikeampaa muistaa fonologisesti samankaltaisten viittomien jono, joka pohjautuu samaan käsimuotoon, kuin fonologisesti erilaisten viittomien jono. (Wilson & Emmorey, 1997)

58 Virheetön oppimisstrategia Virheetön oppiminen on suuntaviiva sille, miten oppimistilanteet voidaan järjestää niin, että virheiden tekemisen mahdollisuutta vähennetään tai se eliminoidaan kokonaan, jotta voidaan tukea työmuistin toimintoa

59 D) Taktiiliskognitiiviset toiminnot jatkuvan dynaamisen sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta Kognition merkitys taktiilikielisyydelle

60 Kieliaivot ovat mukana taktiilissa viittomakielessä PET-tutkimuksessa tutkittiin kuurosokeutunutta ja kuutta normaalia sanojen ja epäsanojen taktiileissa suorituksissa. PET-löydökset osoittivat selkeästi, että taktiili keili aktivoi aivojen kielellisiä alueita kuurosokeutuneella henkilöllä (Osaki et al., 2005).

61 Dialoginen viitekehys * Kognition merkitys taktiilikielisyydelle KUMPPANIN OSAAMINEN Kommunikaatioteoria *Taktiili työmuisti

62 «puhujan» ja «kuuntelijan» aivojen välinen neuraali yhteys tilanteissa, joissa kuunnellaan tarinaa tai osallistutaan keskusteluun (Stephen, Silbertc & Hasson, 2010). Löydökset viittaavat siihen, että onnistuneessa kommunikointijaksossa «puhujan» ja «kuuntelijan» aivot osoittavat ajallisesti toisiinsa kytketyn reaktiomallin

63 Puhujan-kuuntelijan neuraali yhteys on laaja, se ulottuu pitkälti auditiiviselle ja kielelliselle alueelle Kuuntelijan «pre»aivot antavat vasteen, joka korreloi hyvin ymmärrystasoa, mikä osoittaa kuuntelijan aktiivista mukanaoloa. Nämä synkroniset aivovasteet paikantuvat dorsolateraalisille prefrontaaleille alueille. Dorsolateraaliset prefrontaalit alueet ovat mukana työmuistitoiminnoissa.

64 Kognitio vuorovaikutuksessa: Kognition ymmärtäminen jatkuvan dynaamisen sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta Luomalla välttämättömiä ja merkityksellisiä/mielekkäitä suhteita luonnollisissa tilanteissa taktiiliaistikanavalla, saadaan syntymästään kuurosokea tuntemaan itsensä stimuloiduksi ilmaisemaan omia ajatuksiaan tai motivoiduksi sosiaalisen vuorovaikutuksen aloittamiseen omasta aloitteestaan. Tämä prosessi edesauttaa myös työmuistitoimintojen lisäämistä

65 Taktiilien työmuistitoimintojen arvioinnin ja tukemisen malli jatkuvan dynaamisen sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta *Integroitu toiminta (embedding activity) Kuurosokea ***Osaava kumppani Taktiilin työmuistin toiminnot ** jatkuva sosiaalinen vuorovaikutus KS:n Taktiilin työmuistin toimintojen arviointi ja tukeminen * toiminta, joka on sisäänrakennettu ympäröivään kokonaisuuteen, esim erilaiset taktiilis-keholliset leikit, pelit, eri objektien parissa tehty toiminta luonnollisissa tilanteissa tai arkipäiväiset toiminnat, päivittäinen kommunikointi tai viestiminen aiheesta, teemasta tai tapahtumasta vuorovaikutuskumppanien välillä **. jatkuva sosiaalinen vuorovaikutus on jatkuvaa dynamiikkaa ja vastavuoroista sosiaalista vuorovaikutusprosessia *** osaava kumppani on henkilö, joka pystyy sosiaaliseen yhteistoimintaan ja kommunikointiin kuurosokean kanssa.

66 Mallin painopisteet Arvioida taktiilia työmuistia vuorovaikutuksen näkökulmasta (Kartoitus: työmuistiprosessit) Tukea taktiilia työmuistia vuorovaikutusnäkökulmasta (järjestely: työmuististrategiat, harjoittelu ja virheetön oppimisstrategia)

67 Taktiilin työmuistin ymmärtäminen vuorovaikutusnäkökulmasta (Kartoitus: tarkkailulomake) Kyky koodata taktiilia informaatiota Kyky ylläpitää taktiili informaatio sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Kyky käsitellä(manipuloida) taktiilia informaatiota sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

68 Taktiilin työmuistin ymmärtäminen vuorovaikutusnäkökulmasta (Kartoitus: tarkkailulomake) Interventioperiaatteet (kuntoutusperiaatteet) perustuvat työmuistin sosiaalisen vuorovaikutuksen lähestymistapaan A) Kyky koodata taktiilia informaatiota B) Kyky ylläpitää taktiilia informaatiota sosiaalisessa vuorovaikutuksessa C) Kyky käsitellä/manipuloida taktiilia informaatiota sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

69 Tactile Working Memory Scale-Interaction (TWMS-I) Behavioral assessment of tactile working memory in a dynamic social interaction perspective

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI

OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI 29.10.2013 TAVOITTEET TÄNÄÄN Osallistujat Tunnistavat mikä merkitys opiskelijoiden aikaisemmalla tiedolla on

Lisätiedot

Lähtökohdat puheenvuorolle

Lähtökohdat puheenvuorolle Aistitoiminnot - Kognitiiviset toiminnot - Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? - Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? - Sosio-emotionaalinen alue - Summa Summarum KM Susanna Paloniemen

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET

KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET? o Näkövammaiset o Kielen kehityksen häiriöt o Kuulovammaiset o Sokeat/ Kuurot o Autismikirjon häiriöt o Kehityksen häiriöt o Älyllinen kehitysvammaisus o Laaja-alaiset kehityksen

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

Kysyminen ja vastaaminen kommunikaationa. Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015

Kysyminen ja vastaaminen kommunikaationa. Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015 Kysyminen ja vastaaminen kommunikaationa Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015 Lomakkeet ovat kiinteä osa ihmisten ja yritysten arkea ei aina juhlaa Surveyn tietopohja, toimijat MUISTIO ja keskeiset

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Ympäristön kuvailua monin keinoin ja aistein

Ympäristön kuvailua monin keinoin ja aistein Riitta Lahtinen, KT kuvailutulkki, viittomakielentulkki, liikkumistaidon ohjaaja Kuurojen Palvelusäätiö Abstract Environmental description is description of general, physical, personal and social space

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

Työelämä odottaa osaamista. Esa Poikela Lapin yliopisto esa.poikela@ulapland.fi Pedaforum 26.9.2010

Työelämä odottaa osaamista. Esa Poikela Lapin yliopisto esa.poikela@ulapland.fi Pedaforum 26.9.2010 Työelämä odottaa osaamista Esa Poikela Lapin yliopisto esa.poikela@ulapland.fi Pedaforum 26.9.2010 Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointi-palvelujen selvitykset 2007 ja 2008 23 osaamisalueesta hallitaan

Lisätiedot

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Non-lineaarinen pedagogiikka / Keith Davids Urheilija, tehtävä ja ympäristö ovat jatkuvassa

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Dialoginen oppiminen ja ohjaus

Dialoginen oppiminen ja ohjaus Dialoginen oppiminen ja ohjaus Helena Aarnio Hämeen ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu helena.aarnio@hamk.fi Tavoitteet osata erottaa dialogi muista keskustelumuodoista syventää ymmärrystä

Lisätiedot

PANSION KOULUN OPS PORTAAT

PANSION KOULUN OPS PORTAAT SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu

Lisätiedot

Lapsen kohtaaminen - vieraalla kielellä pienten kanssa

Lapsen kohtaaminen - vieraalla kielellä pienten kanssa Lapsen kohtaaminen - vieraalla kielellä pienten kanssa Tuija Niemi Turun normaalikoulu Lapsi tarvitsee turvallisen aikuisen. läsnäolo fyysinen läsnäolo ei riitä, silmät ja korvat on oltava selässäkin reagointi

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

YHTEISÖLLINEN TIEDONRAKENTELU

YHTEISÖLLINEN TIEDONRAKENTELU YHTEISÖLLINEN TIEDONRAKENTELU Prof. Kirsti Lonka Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, SOKLA, Helsingin yliopisto /Groningenin yliopisto, Hollanti /Karolinska Institutet, Ruotsi PERINTEINEN AJATUS OPPIMISESTA

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma

SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma Erva hoitotyön johtajien verkostoseminaari SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma I hear and I forget. I see and I remember. I do and I understand. Mitä simulaatio on? Todellisuutta jäljittelevä

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016. Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko

Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016. Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016 Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko Ohjelma 12.00-12.05 Avaus ylilääkäri Eeva Huikko 12.05-13.35 Vittu sä oot lehmä"- koulun keinot koetuksella

Lisätiedot

LIIKUNTA & KOGNITIO. Pekka Hämäläinen

LIIKUNTA & KOGNITIO. Pekka Hämäläinen LIIKUNTA & KOGNITIO Pekka Hämäläinen Mistä puhutaan? KOGNITIO: tiedon prosessointia tiedon vastaanottaminen (havaitseminen, tarkkaavaisuus) + varastointi (muistaminen, oppiminen) + muokkaaminen (ajatteleminen,

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1 Kurssin sisältö Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1-6 ja luvusta 10 ja 11 osia.

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA JY/EOK-2016-2017 / ryhmä 2 Marjo Maula ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena Johanna Kainulainen 10.1.2017 EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA Ekapeli-sivusto tarjoaa

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 6 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 6 Kontrastiherkkyys Muodon havaitseminen 2 Campbell-Robson-kuva Vaakasuunta = juovaston frekvenssi Pystysuunta = juovaston kontrasti

Lisätiedot

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset

Lisätiedot

Perusliikuntataidot ja taitovalmennus. Sami Kalaja Lahti

Perusliikuntataidot ja taitovalmennus. Sami Kalaja Lahti Perusliikuntataidot ja taitovalmennus Sami Kalaja Lahti 22.11.2014 Asiantuntijatyöt lasten & nuorten ja valintavaiheen urheilusta (www.sport.fi) Sami Kalaja Minkälainen purjehtijan tulisi olla? Sami Kalaja

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA. J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen

TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA. J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen TOIMINNALLISET OPETUSMENETELMÄT MAAHANMUUTTAJA- OPETUKSESSA J. Kaipainen, J. Koskela, S. Partanen Toiminnalliset opetusmenetelmät Ajatuksia oppimisesta Miten opimme? Mitä opimme? Taustaa Oppiminen alkaa

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi

Lisätiedot

Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa

Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa HYVÄ ALKU -messut Jyväskylä, 2.-3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto ÖTÖKÄSTÄ öö Muistitukien

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen

Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen Miten lasten ja nuorten minäpystyvyysuskomuksiin voi vaikuttaa? NLP-harjoitus: kielteisen, rajoittavan uskomuksen muuttaminen hyödynnetään kieltä Minäpystyvyyden

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu Toiminnanohjaus } Toiminnanohjaus on varsin laaja käsite. Sen otaksutaan muodostuvan korkeimpien psyykkisten toimintojen yhteistoiminnasta.

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

Maria Viita KÄSIN TEHTY HISTORIA - NÄPPÄRÄT MUMMOT

Maria Viita KÄSIN TEHTY HISTORIA - NÄPPÄRÄT MUMMOT Maria Viita KÄSIN TEHTY HISTORIA - NÄPPÄRÄT MUMMOT Toimintatapa Vallalla olevan elämys- ja tarinatalouden aikana myös käsityön avulla kerrotaan historiaa ja tarinoita. Käsin tehty historia - Näppärät mummot

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot

Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien

Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien avulla Pirjo Harjanne Vieraiden kielten opetuksen tutkimuskeskus http://www.edu.helsinki.fi/vk/index.htm Soveltavan

Lisätiedot

Jänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille

Jänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille Jänistarinat Ymmärtävän kuuntelemisen ohjelma päiväkodeille ja kodeille Mattinen, A. 1, Kajamies, A. 2,3, Räsänen, P. 1, Hannula-Sormunen, M. M 2,. 3 & Lehtinen, E. 3 1 Niilo Mäki Instituutti, Jyväskylä

Lisätiedot