Taktiiliaivot. Jude Nicholas. Michelangelo. The Creation of Adam (detail, Sistine Chapel) Fresco. Sistine Chapel, Vatican, Rome

Transkriptio

1 Taktiiliaivot Jude Nicholas Michelangelo. The Creation of Adam (detail, Sistine Chapel) Fresco. Sistine Chapel, Vatican, Rome

2 Päivän teema: A) Taktiiliaivot: rakenne ja toiminnan ymmärtäminen B) Taktiilitoiminnan ymmärtäminen: Muisti C) Taktiilitoiminnan ymmärtäminen: Työmuisti D) Taktiilit kognitiiviset toiminnot jatkuvan dynaamisen sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta

3 Aivokuoren (kortikaalisen) visuaalisen, auditiivisen ja taktiilin (samalla tavalla kuin näön ja kuulon) tiedon organisointi :

4 Somatosensorinen järjestelmä Kehosta monenlaisia aistivaikutelmia keholliset aistit: - A) kosketusaisti, paineaisti, tärinäaisti - B) asento-liikeaisti (proprioseptio-kinestiikka) - C) lämpötila-aisti ja kipuaisti

5 Rakkaalla lapsella on monta nimeä Synonyymejä -touch /tactile/tactual sensation (taktiiliaisti) -cutaneous sensation (ihoaisti) -feeling (tuntoaisti) -haptic sensation (haptinen aisti) (Taktiilitiedon työstäminen aktiivisen kosketuksen kautta on nimeltään haptiikka ; Gibson, 1962)

6 Taktiiliaisti: kokoava määritelmä Taktiiliaistiin kuuluu se mitä aistimme passiivisesti (esim. istumme kovalla ja epämukavalla tuolilla, joka antaa ihon kautta taktiilitietoa) ja se mitä aistimme aktiivisesti liikkuessamme ja toimiessamme

7 A) Taktiiliaivot: rakenteen ymmärtäminen Toiminnan paikantaminen aivojen alueille

8 Taktiili järjestelmä: monenlaisia aistivaikutelmia kehosta/-lta (mekaaninen vaikutus; aktiivinen kosketus/ paine /tärinä) medulla thalamus somatosensorinen aivorunko A B C D

9 Taktiilien ominaisuuksien työstäminen tapahtuu eri neuroanatomisilla alueilla (Reed, et al., 2005) Ventraalinen (vatsanpuoleinen) hermorata: taktiili esineen tunnistaminen (esineen tunnusmerkit); mikä -rata Dorsaalinen (selänpuoleinen) taktiili esineen paikantaminen (esineen spatiaaliset seikat); missä -rata

10 On osoitettu voimakas yhteys taktiilin informaation työstämisen ja tunteiden välillä On tärkeää pitää tunteita voimakkaina motivaatiotekijöinä taktiilille oppimisella. The discovery of C-tactile (CT) nerves that are present in hairy skin and project to the insular cortex and other brain network areas known to be involved in social perception and social cognition. Brain Mechanisms for Processing Affective Touch (Gordon et.al., 2011)

11 Taktiiliaivot: Toiminnan ymmärtäminen Taktiili prosessointi (työstämisnäkökohdat) Taktiili aistiminen: (rekisteröinti) Taktiili perseptio: (havaitseminen, käsittäminen) Taktiili kognitio: (korkeampi älyllinen työstäminen)

12 Taktiilista aistimisesta taktiiliin perseptioon (havaitsemiseen) Taktiili aistiminen: moninaiset aistivaikutelmat kehosta/keholta ja kädestä; kosketus, paine, tärinä Taktiili perseptio: taktiilin esineen tunnusmerkkien havaitseminen ja erotteleminen, esim. koostumus, materiaali, koko tai kuvio

13 Taktiili perseptio: esimerkkejä Erottelu/ erittely Luokittelu Tunnistaminen Kuvion tunnistaminen Hahmon tulkinta Sovitus *Ärsykkeen luokittelu koostumuksen, kovuuden, koon ja muodon mukaan Hahmo-tausta -käsitys Osat-kokonaisuus - suhde Muodon täydentäminen/ tactile closure Spatiaalinen tulkinta Taktiilis-spatiaalinen havaitseminen

14 *Elementtejä sensorisesta perseptiosta (aistihavainnoista) taktiilin aistikanavan kautta (Lederman & Klatzky, 1998) koostumus- sivulta toiseen liike; kovuus-paine, lämpötila-staattinen kontakti; paino ote ilman tukea; koko suljettu ote; muoto ääriviivojen seuraaminen

15 Taktiili kognitio: Taktiilit vaikutelmat työstetään, integroidaan ja niistä tulee ymmärrettävää informaatiota Tähän työstämiseen liittyy mentaaleja prosesseja, kuten - työstämisnopeus, - tarkkaavuus, - työmuisti ja - muisti.

16 Taktiili työstämisjatkumo: bottom- up top-down prosessointi -työstäminen (Spence & Gallace, 2007) Taktiili Kognitio Taktiili perseptio Taktiili aistiminen Prefrontaalinen aivokuori (otsalohkon etummaisin osa) Rostraalinen (kärsänpuoleinen) inferiorinen (alhaalla sijaitseva) päälakilohko (parietal lobe) Sekundaarinen somatosensorinen aivokuori (SII) Primaarinen somatosensorinen aivokuori (SI) Somatosensorinen perushermorata Kehon kautta tulevat aistivaikutelmat

17 Kliniisiä todisteita taktiilista prosessointijärjestelmästä Taktiili agnosia (kykenemättömyys tulkita tuntoaistimuksia): kuvailtu primaarisen sensorisen aivokuoren leesioiden (vaurioiden), kuten akuutin aivoinfarktin jälkiseurauksena. Kliininen tutkimus osoitti primaaristen sensoristen toimintojen olevan kunnossa, mutta taktiilit muistitoiminnot olivat heikentyneet, et. Al, 2008). Käsi-käsivarsi tärinäsairaus (HAV-oireyhtymä), joka johtuu tärisevien työkalujen pitkäaikaisesta käytöstä ja johtaa oireisiin sormissa, käsissä ja käsivarsissa. Kliininen tutkimus osoitti alentuneita primaarisia sensorisia toimintoja, mutta taktiilit muistitoiminnot olivat kunnossa.

18 Taktiilikielisyys Syntymästään kuurosokeiden taktiilikielisyyttä on ajateltava suhteessa tunteisiin, vuorovaikutukseen ja kommunikointiin, mutta myös suhteessa aistimiseen, perseptioon ja kognitioon.

19 Erilaisia prosesseja ja laajoja vastavuoroisia yhteyksiä Aistiminen rekisteröinti Perseptio: havaitseminen Kognitio: korkeampi älyllinen työstäminen Sosiaalinen vuorovaikutus & kommunikointi Emotio: tunteisiin liittyvä työstäminen

20 Dialoginen viitekehys * Taktiilin aistikanavan kautta tapahtuvan kognition ymmärtäminen KUMPPANIN OSAAMINEN Kommunikaatioteoria * Kognitiivisen neuropsykologian, kliinisen neuropsykologian, aivojen muovautuvuuden teorioita

21 Neuroplastisuus: Aivojen kyky uudelleenorganisoitua Neuroplastisuudella tarkoitetaan useimmiten aivojen dokumentoituja muutoksia, joista heijastuu fyysiset kokemukset ja ympäristöstä tulleet virikkeet (inspill?)

22 B) Taktiilitoiminnan ymmärtäminen: Muisti

23 Muisti ei ole yhtenäinen toiminto, pikemminkin kattokäsite Kognitiivisten ja neuraalien järjestelmien paketti, joka varastoi eri muodoissa kokemuksia

24 Muistiprosessi Omaksuminen Varastointi Hakeminen muistista (koodaus) (koodin purku) Harjoittelu «Rehearsal» Muistelu Tunnistaminen SENSORINEN INFORMAATIO (Sensorinen rekisteri) Passiiivinen lyhytaikaismuisti Aktiiivinen lyhytaikaismuisti (työmuisti) PITKÄAIKAISMUISTI Ulos Ulos Ulos Unohtaminen tai väärin muistaminen

25 Pitkäaikaismuisti ja kieli Pitkäaikaismuistin käsitteet ovat tärkeitä rakennuskiviä ihmisen kognitiolle ja muodostavat perustan kielelle ja ajattelulle (Levelt et al., 1999)

26 Muistin luokittelu Semanttinen muisti Eksplisiittinen (muistot, jotka ihminen tietoisesti voi selvittää) Prospektiivinen muisti Pitkäaikaismuisti Episodinen muisti Implisiittinen (aikaisemmat kokemukset näkyvät epäsuorasti käyttäytymisen muutoksina) - Proseduraalinen (miten jotain tehdään) - yksinkertainen klassinen ehdollistaminen -Priming (alustusmuisti)

27 A) Semanttinen muisti (tietopohjainen) Semanttinen muisti edustaa tietovarastoa, varastoa, jossa on yleistä ja erityistä faktaa ja tietoa historiallisista, omaelämäkerrallisista ja maantieteellisistä asioista. Asioita, jotka tiedämme, muttemme välttämättä muista milloin ja miten olemme ne oppineet.

28 B) Prospektiivinen muisti: tulevia tapahtumia koskeva Muistaa toteuttaa aikomansa asiat sopivana ajankohtana tulevaisuudessa

29 C) Episodinen muisti (tapahtumapohjainen) Episodinen muisti: tapahtumat, jotka ovat tapahtuneet aiemmin henkilön elämässä ja jotka voidaan palauttaa mieleen yksityiskohtaisesti ja jotka koetaan aivan kuin oltaisiin läsnä itse tilanteessa

30 Omaelämäkerrallinen muisti Tärkeä osa episodista muistia henkilökohtaiset muistot Omaelämäkerrallisen tapahtuman muistamiseen kuuluu tapahtumasisältöjen palauttaminen mieleen (muistaa mitä) ja sijoittaminen aikaan (muistaa milloin) ja paikkaan (muistaa missä). Voi olla joko reproduktiivinen (haetaan pitkäaikaismuistista) tai rekonstruktiivinen (haetaan ja konstruoidaan pitkäaikaismuistista) Tähän rekonstruktioon vaikuttavat sekä myöhemmin saatu informaatio että omat ideat ja mielikuvat tapahtumasta. (Episodic memory is about happenings in particular places at particular times, or about what, where, and when,clayton & Dickinson 1998)

31 Alzheimerin taudin yhteydessä esiintyvät muistiongelmat: Evidenssiä erityyppisistä muisteista Episodisen muistin ja prospektiivisen muistin muutoksia syntyy melko varhaisessa taudin vaiheessa Semanttinen muisti heikkenee myöhemmin taudin edetessä Proseduraalinen muisti säilyy suhteellisen terveenä

32 Omaelämäkerrallinen muisti kehityksellisiä näkökohtia Narratiivistyyppiset keskustelut sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ovat osoittautuneet tukevan voimakkaasti omaelämäkerrallista muistia Tutkimuksissa tarkasteltiin keskusteluja aikaisemmista tapahtumista (past events) äidin ja lapsen välillä ja osoittautui, että jos äiti käytti narratiivista keskustelutapaa (keskittyi siihen, mitä oli tapahtunut, milloin, missä ja kenen kanssa), lapsi muisti enemmän tapahtumista kuin lapsi, jonka äiti käytti pragmaattista keskustelutapaa (painopisteessä erityistiedon hankkiminen) (Nelson, 1993)

33 Taktiili muisti ja kuurosokeus (Nicholas & Koppen, 2007) Objektin paikallistamiskykyä tutkittiin neuropsykologisessa tutkimuksessa, jossa taktiilimuistin standarditestissä kuurosokeutunut sai yli keskimääräistä paremmat tulokset. Yksi mahdollinen selitys tähän ylivoimaiseen suoritukseen on se, että kuurosokeutuneella on enemmän taktiilis-spatiaalista kokemusta kuin kuulevalla/näkevällä, koska kuurosokea hyödyntää juuri sensorista järjestelmää eniten saadakseen tietoa ympäristöstään Tactual Performance Test

34 Taktiilimuisti ja kuurosokeus (Arnold & Heiron, 2002) verrattiin 10 kuurosokean ja 10 kuulevan/näkevän osallistujan taktiilis-spatiaalista muistitestiä tulokset osoittivat, että kuurosokeiden taktiilisspatiaalisen tiedon koodaus oli tehokkaampaa kuin kuulevien/näkevien osallistujien selitys kuurosokeiden ylivoimaisille taktiileille suorituksille oli se, että heillä oli enemmän taktiilia kokemusta.

35 Aistivamma ja käsitteiden muodostus Sokeiden lasten kielelliset määritelmät tutuista objekteista perustuvat heidän erityisille aistihavaintokokemuksilleen

36 Sokeiden lasten verbaalit määritelmät tutuista objekteista heijastavat heidän erityisiä aistikokemuksiaan. (Vinter et. al. 2012) tutkimuksessa verrattiin 96 näkövammaista lasta näkeviin tehtävissä, joissa piti määritellä 10 tuttua objektia kuvaavaa sanaa. Sokeiden lasten määritelmät objekteista perustuivat eniten taktiileihin ominaisuuksiin. Lisäksi sokeat lapset mainitsivat näkeviä lapsia enemmän toiminnallisia ominaisuuksia, jotka liittyivät heidän omiin kokemuksiinsa. Näkevät lapset puolestaan raportoivat enemmän objektien visuaalisia ominaisuuksia.

37 Tuloksista on keskusteltu kehollistettujen kokemusten «Embodied experiences» ja Episodisen muistin yhteydessä «Embodied experiences» (Kehollistetut kokemukset) voivat vaikuttaa kykyyn luoda mielikuvia ja siten lisätä oppimiskykyä (Reiner, 1999) Aisti-perseptio Henkilökohtaisilla kokemuksilla on myönteinen vaikutus episodiseen muistiin (Tulving, 2002); Ihmiset pystyvät esim. paremmin palauttamaan mieleensä henkilökohtaisia muistoja lausumistaan asioista (itsemuodostetut) kuin muiden muodostamia vastaavanlaisia asioita. Kognitio

38 Täydentävä tai syventävä harjoittelu (Elaborative rehearsal): Tähän sisältyy uuden materiaalin kytkeminen pitkäaikaismuistissa olevaan informaatioon Kuten esimerkiksi - assosiaatiotekniikat - tekniikat, jotka lisäävät ymmärrystä tai keskittyvät materiaalin merkityssisältöön - tekniikat, jotka käyttävät kontekstia luovia narratiiveja - tekniikat, jotka käyttävät henkilökohtaisia tarinoita (itseluodut) tai kehollistettuja kokemuksia, jotka aikaansaavat emotionaalisesti aktivoivan kontekstin (tunteita aktivoivan tilanteen)

39 C) Taktiilitoiminnan ymmärtäminen: työmuisti

40 Yhteinen työmuistijärjestelmä, riippumaton aistikanavasta (Kostopoulos, 2007) Etulohkon aivojärjestelmä liittyy taktiiliin työmuistiin aivan kuin visuaaliseen ja auditiiviseen työmuistiinkin.

41 Muistiprosessi Omaksuminen Varastointi Hakeminen muistista (koodaus) (koodin purku) Harjoittelu «Rehearsal» Muistelu Tunnistaminen SENSORINEN INFORMAATIO (Sensorinen rekisteri) Passiiivinen lyhytaikaismuisti Aktiiivinen lyhytaikaismuisti (työmuisti) PITKÄAIKAISMUISTI Ulos Ulos Ulos Unohtaminen tai väärin muistaminen

42 Työmuisti Tässä-ja-nyt muisti, joka pystyy väliaikaisesti varastoimaan ja käsittelemään informaatiota myöhempää toimintaa varten Työmuisti on kriittinen osatekijä kognitiivisessa arkkitehtuurissa ja sillä on päärooli pohdinnassa, ongelmanratkaisussa ja kielenoppimisessa

43 Työmuisti ja kieli Tieteellisten tutkimusten mukaan työmuisti on avaintekijä kielenoppimisprosessissa (Gathercole & Alloway, 2008). Työmuistilla on ratkaiseva merkitys normaalille kielenkehitykselle (de Abreu, et. al., 2011) Työmuistin ja (visuaalisen) viittomakielen yhteys on myös löydetty (Wilson & Fox, 2007)

44 Työmuisti ja kielelliset vaikeudet Kielellisistä vaikeuksista kärsivillä lapsilla on usein myös alentunut työmuisti. Huono työmuisti aiheuttaa ongelmia kielenymmärtämiseen, koska ihminen ei pysty pitämään tarpeeksi kauaa kiinni oppimastaan työstääkseen ja ymmärtääkseen sen (MacDonald & Christiansen, 2002).

45 Työmuistityyppejä 1) Työmuistikapasiteetti 2) Työmuistiprosessi

46 Keskimääräinen pisin määrä yksikköjä, joka muistettiin (etuperin ja takaperin) eri aistikanavien kautta WM testeissä näkevillä ja kuulevillä koehenkilöillä Forward Backward 2 0 Visual Auditory Tactile n=11; average age= 27; average IQ (WASI)=106 Digit span & Visual span from the WMS

47 Voiko tämä tarkoittaa, että taktiili työmuistikapasiteetti on kuulevilla/näkevillä henkilöillä huonompi kuin visuaalinen tai auditiivinen työmuistikapasiteetti?

48 ei! Yksilöllisempiä eroja löydettiin taktiilista työmuistitoiminnosta kuin visuaalisen ja auditiivisen työmuistin toiminnosta nuorilla kuulevilla/näkevillä. yksi selitys tähän löytöön ovat suuret erot taktiilissa kokemuksessa nuorten näkevien yksilöiden välillä ( ks. myös: Bliss, I. & Hämäläinen, H. 2005).

49 Tutkimus nuoren kuurosokeutuneen naisen työmuistista (Nicholas & Christensen, 2010) Tulokset osoittavat keskimääräisen suoritustason taktiilissa muistitestissä suhteessa visuaalisen ja auditiivisen testauksen tuloksiin Forward Backward (Visuelle og auditive arbeidshukommelsestester er fra Wechsler Memory Scale) 2 0 Visual Auditory Tactile

50 Kuurosokeille tulkkaavan tulkin työmuistikyky (Nicholas, 2012) Tulokset osoittavat 10 keskimääräisen suoritustason 8 taktiilissa, visuaalisessa ja auditiivisessa muistitestissä 6 4 Forward Backward 2 0 Visual Auditory Tactile

51 2) työmuistiprosessit A) harjoittelustrategia B) virheetön oppiminen -(errorless learning)strategia

52 Ylläpitävä harjoittelu (Maintenance rehearsal): Tämä sisältää muistijälkien/työmuistin informaation virkistämisen. - jatkuva (mentaali) toistaminen pitäisi-muistaa materiaali. - tavallisesti tähän sisältyy harjoittelustrategia, joko kuultava artikulointi tai pään sisäinen artikulointi puheella, manuaalisesti tai submanuaalisesti viittomakielellä

53 Fonologisen työmuistin ja kielellisten valmiuksien yhteys (Sørlien & Myrvang, 2005) 68 lapsen tutkimustulokset 3. luokalta osoittavat fonologisen työmuistin ja kielellisten valmiuksien välisen yhteyden. Lisäksi harjoittelustrategioissa 1- ja 4- tavuisten epäsanojen harjoittelussa oli oleellisia eroja kielellisesti vahvoiksi ja heikoiksi määriteltyjen välillä.

54 Viittomakieli ja kehityksellinen harjoittelustrategia: Manual babbling käsillä jokeltelu Vauva, joka altistetaan viittomakielelle jokeltelee käsillään Babies exposed to sign language produce manual babbling much like the vocal babbling of speech exposed babies. The seemingly random gestures performed by babies are actually purposeful, and represesent the child's first attempts at communication. Petitto LA, Holowka S, Sergio LE, Levy B, Ostry DJ. Baby hands that move to the rhythm of language: hearing babies acquiring sign languages babble silently with their hands. Cognition. 2004;93(1):43-73.

55 Parietaalinen järjestelmä ja viittomakieli työmuistielementti Parietaalinen alue liittyy visuaalisspatiaaliseen työmuistiin. Viittomakielinen työmuisti vaatii motorisspatiaalista harjoittelua ja siksi parietaalilohko on osallisena. (Buchsbaum et al., 2005)

56 B) Virheetön oppiminen: Kognitiivispsykologinen periaate Periaatteen mukaan jos oppimisen aikana tehdään virhe, on vaikeampaa muistaa opittu (Cullen, 1976). ehkä siksi, että henkilöt «toistavat» virheensä oppimistilanteessa ja oppivat virheet oikeiden vastausten asemesta. tämä johtaa usein oppimisen tai mieleen palauttamisen heikentymiseen. erityisesti kun työmuisti on haavoittuva (Clare & Jones, 2008), kun työmuisti on liikarasittunut «overloaded» (Nordvik, et. al., 2011) ja tilanteissa, joissa on interferenssiä/sekoittumista.

57 Interferenssi tai sekoittumisvaikutus puheessa ja viittomakielessä Työmuistitutkimuksessa tehty selkeä löytö on se, että on vaikeampaa muistaa fonologisesti samankaltaisten sanojen jono kuin fonologisesti erilaisten sanojen jono (Steyvers & Tenenbaum, 2005) Sand, Hand, Sad, Send, And, Stand Hjerne, Gjerne, Stjerne On vaikeampaa muistaa fonologisesti samankaltaisten viittomien jono, joka pohjautuu samaan käsimuotoon, kuin fonologisesti erilaisten viittomien jono. (Wilson & Emmorey, 1997)

58 Virheetön oppimisstrategia Virheetön oppiminen on suuntaviiva sille, miten oppimistilanteet voidaan järjestää niin, että virheiden tekemisen mahdollisuutta vähennetään tai se eliminoidaan kokonaan, jotta voidaan tukea työmuistin toimintoa

59 D) Taktiiliskognitiiviset toiminnot jatkuvan dynaamisen sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta Kognition merkitys taktiilikielisyydelle

60 Kieliaivot ovat mukana taktiilissa viittomakielessä PET-tutkimuksessa tutkittiin kuurosokeutunutta ja kuutta normaalia sanojen ja epäsanojen taktiileissa suorituksissa. PET-löydökset osoittivat selkeästi, että taktiili keili aktivoi aivojen kielellisiä alueita kuurosokeutuneella henkilöllä (Osaki et al., 2005).

61 Dialoginen viitekehys * Kognition merkitys taktiilikielisyydelle KUMPPANIN OSAAMINEN Kommunikaatioteoria *Taktiili työmuisti

62 «puhujan» ja «kuuntelijan» aivojen välinen neuraali yhteys tilanteissa, joissa kuunnellaan tarinaa tai osallistutaan keskusteluun (Stephen, Silbertc & Hasson, 2010). Löydökset viittaavat siihen, että onnistuneessa kommunikointijaksossa «puhujan» ja «kuuntelijan» aivot osoittavat ajallisesti toisiinsa kytketyn reaktiomallin

63 Puhujan-kuuntelijan neuraali yhteys on laaja, se ulottuu pitkälti auditiiviselle ja kielelliselle alueelle Kuuntelijan «pre»aivot antavat vasteen, joka korreloi hyvin ymmärrystasoa, mikä osoittaa kuuntelijan aktiivista mukanaoloa. Nämä synkroniset aivovasteet paikantuvat dorsolateraalisille prefrontaaleille alueille. Dorsolateraaliset prefrontaalit alueet ovat mukana työmuistitoiminnoissa.

64 Kognitio vuorovaikutuksessa: Kognition ymmärtäminen jatkuvan dynaamisen sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta Luomalla välttämättömiä ja merkityksellisiä/mielekkäitä suhteita luonnollisissa tilanteissa taktiiliaistikanavalla, saadaan syntymästään kuurosokea tuntemaan itsensä stimuloiduksi ilmaisemaan omia ajatuksiaan tai motivoiduksi sosiaalisen vuorovaikutuksen aloittamiseen omasta aloitteestaan. Tämä prosessi edesauttaa myös työmuistitoimintojen lisäämistä

65 Taktiilien työmuistitoimintojen arvioinnin ja tukemisen malli jatkuvan dynaamisen sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta *Integroitu toiminta (embedding activity) Kuurosokea ***Osaava kumppani Taktiilin työmuistin toiminnot ** jatkuva sosiaalinen vuorovaikutus KS:n Taktiilin työmuistin toimintojen arviointi ja tukeminen * toiminta, joka on sisäänrakennettu ympäröivään kokonaisuuteen, esim erilaiset taktiilis-keholliset leikit, pelit, eri objektien parissa tehty toiminta luonnollisissa tilanteissa tai arkipäiväiset toiminnat, päivittäinen kommunikointi tai viestiminen aiheesta, teemasta tai tapahtumasta vuorovaikutuskumppanien välillä **. jatkuva sosiaalinen vuorovaikutus on jatkuvaa dynamiikkaa ja vastavuoroista sosiaalista vuorovaikutusprosessia *** osaava kumppani on henkilö, joka pystyy sosiaaliseen yhteistoimintaan ja kommunikointiin kuurosokean kanssa.

66 Mallin painopisteet Arvioida taktiilia työmuistia vuorovaikutuksen näkökulmasta (Kartoitus: työmuistiprosessit) Tukea taktiilia työmuistia vuorovaikutusnäkökulmasta (järjestely: työmuististrategiat, harjoittelu ja virheetön oppimisstrategia)

67 Taktiilin työmuistin ymmärtäminen vuorovaikutusnäkökulmasta (Kartoitus: tarkkailulomake) Kyky koodata taktiilia informaatiota Kyky ylläpitää taktiili informaatio sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Kyky käsitellä(manipuloida) taktiilia informaatiota sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

68 Taktiilin työmuistin ymmärtäminen vuorovaikutusnäkökulmasta (Kartoitus: tarkkailulomake) Interventioperiaatteet (kuntoutusperiaatteet) perustuvat työmuistin sosiaalisen vuorovaikutuksen lähestymistapaan A) Kyky koodata taktiilia informaatiota B) Kyky ylläpitää taktiilia informaatiota sosiaalisessa vuorovaikutuksessa C) Kyky käsitellä/manipuloida taktiilia informaatiota sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

69 Tactile Working Memory Scale-Interaction (TWMS-I) Behavioral assessment of tactile working memory in a dynamic social interaction perspective