Sosiaalisen tilinpidon tilinpäätös TULOKSET (tiivistelmä) tilikaudelta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalisen tilinpidon tilinpäätös TULOKSET (tiivistelmä) tilikaudelta 1.9.2009 31.8.2010"

Transkriptio

1 Pohjois-Kymen Setlementti ry Uusi ura ammattipajasta projekti Sosiaalisen tilinpidon tilinpäätös TULOKSET (tiivistelmä) tilikaudelta (I tilikausi)

2 Sosiaalisen tilinpidon TILINPÄÄTÖKSEN TULOKSET -raportti tilikaudelta (I tilikausi) on Pohjois-Kymen Setlementti ry:n sosiaalinen tilinpäätös, joka on toteutettu Uusi ura ammattipajasta projektista. Projekti on 3-vuotinen Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama hanke, jota Pohjois-Kymen Setlementti ry hallinnoi. Projektin tavoitteena on kehittää ammattipajamalli yksilö- ja työelämälähtöisenä. Sosiaalista tilinpitoa koskevassa aineistossa on käytetty pohjana Vastuunkantaja Yhteiskuntavastuun osoittaminen opasta sosiaaliseen tilinpitoon sosiaalisesti työllistäville organisaatioille (ESR:n SPR ja Response-projektin tuotos, kirjoittajina Jaana Merenmies ja Pia Sevòn, 2007). Aineiston koonti: Mervi Rocklin-Syd, projektipäällikkö , projektikoordinaattori sekä Iina Uttermark, projektipäällikkö Kuva tiedottaja Niina Asikainen: Ammattipajainfo TE-toimistossa 1

3 Esipuhe Tulokset tilikaudelta raportti on Pohjois-Kymen Setlementti ry:n ensimmäisen sosiaalisen budjetin tilinpäätös. Raportti on tuotettu Pohjois-Kymen Setlementin hallinnoimasta ja RAY:n rahoittamasta Uusi ura ammattipajasta projektista ( ). Tässä raportissa tehdään näkymättömät tulokset näkyviksi, osoitetaan ja todistetaan sosiaaliset saavutukset ko. tilikaudelta. Uusi ura ammattipajasta hanke käynnistyi , kun projektipäällikkö palkattiin tehtäväänsä. Sosiaalinen tilinpito päätettiin ottaa käyttöön Setlementin hallituksen ja ohjausryhmän kokouksissa toukokuussa 2009; tilikausi aloitettiin Ennen tilikauden alkua käynnistyi ammattipajatoiminnassa paljon asioita, jotka eivät sisältyneet tilikauteen, mutta joilla oli ratkaiseva, käynnistävä merkitys. Kolmevuotisen projektin aikana ehtii toteutua kaksi tilikautta. Tililuokkia sosiaalisessa budjetissa on kolme: I ammattipajamalli kehitetään yksilö- ja työelämä-lähtöisenä, II otetaan käyttöön Kouvolassa ja Iitissä, jonka kautta III Pohjois-Kymen Setlementti vakiinnuttaa toimintaansa. Päävastuun projektista on kantanut ohjausryhmä sekä rahoituksesta Raha-automaattiyhdistys ry (RAY), mistä suuret kiitokset projektin puolesta. Ohjausryhmään kuuluvat Pohjois-Kymen Setlementti ry:stä nimettynä kolme hallituksen jäsentä: Mauri Kauppinen puheenjohtajana sekä Katja Airaksinen ja Merja Nurmi. Muut ohjausryhmän jäsenet ovat työvoiman palvelukeskuksen johtaja Niina Holm, oppisopimustoimiston koulutustarkastaja Tommi Neuvonen, kaupungin perusturvan sosiaalipalvelujen tilaajapäällikkö Niina Korpelainen, Kouvolan työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) työvoimaneuvoja Terhi Lähteenaro, Kouvolan Korttelikotiyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Katja Valkeinen, Kouvola Innovation Oy/ Kymenlaakson PK-yritysklinikka hankkeen projektikoordinaattori Katja Airaksinen, Työväen sivistysliitto (TSL) Moks2 hankkeen projektiassistentti Heli Ollikainen-Zaretski ja tehtävään palkattu projektipäällikkö/ projektikoordinaattori Mervi Rocklin-Syd. Tilintarkastajana toimii kaupungin kehittämispäällikkö Hannu Marttinen. Koulutuksesta ja rakentavista kommenteista sekä ohjauksesta koko prosessin ajan erityiskiitokset kuuluvat Syfo Oy:n Jaana Merenmiehelle. Kesäkuun alusta 2010 lähtien tuli mukaan myös hankkeeseen valittu uusi projektipäällikkö Iina Uttermark. Taustana hankkeeseen oli Kymenlaaksoa kohdannut suuri rakennemuutos, mikä näkyi Kouvolan seudulla hitaampana työttömien määrän vähentymisenä kuin Suomessa keskimäärin. Nuorten osuus työttömistä oli hanketta suunniteltaessa yli 10 % (työllisyyskatsaus huhtikuussa 2008). Kouvolan seudulla olevat nuorten työpajat eivät tavoita kuin osan syrjäytymisvaarassa olevista nuorista. Yhdistyksen näkökulmasta yksi tavoite ammattipajahankkeella on ollut setlementtitoiminnan näkyväksi tekeminen ja jalkauttaminen Pohjois-Kymenlaakson ja Iitin alueella, jossa sitä ei aiemmin ole ollut ja samalla vakiinnuttaa Pohjois-Kymen Setlementti ry:n asema luotettavana toimijana ja yhteistyökumppanina. Kouvolassa Mervi Rocklin-Syd projektipäällikkö , projektikoordinaattori

4 I Sosiaalisen tilinpidon prosessi Vastuullinen kumppanuus PALVELUN KILPAILUTUS P = public = julkinen sektori S = social = kolmas sektori P = privat = yksityinen sektori P = partnership = kumppanuus PALVELUDESIGN PALVELUN PILOTOINTI NÄKEMYSTEN YHTENÄISTÄMINEN TOIMIJAT TARVE Kuva: PSPP-prosessi PSPP-prosessi eli vastuulliset kumppanuusverkot Vastuulliset kumppanuusverkot mallin avulla rakennetaan tasavertaista yhteistyötä eri toimijoiden välille, kun kaikilla on yhteinen tavoite. Julkinen, yksityinen ja sosiaalinen eli kolmas sektori tekevät kumppanuussopimuksen. Asiakaslähtöisyys korostuu työskentelytavassa. Erityinen vaikutus näkyy palvelujärjestelmän muuttumisessa perinteisten tilaaja-tuottaja sekä monituottaja-mallien lisänä. Tarkoitus on kehittää yhdessä uusia toimintatapoja periaatteella pitkäaikainen, kestävä kiinnostus ja hyöty. Se on myös kumppaneiden välistä, vastuullista yhteistyötä. Tärkeitä rooleja ovat: johtajuus, 3

5 sijoittaja, asiakas sekä fasilitaattori (=vetäjä, kouluttaja, mahdollistaja, työkalu). Prosessin myötä toimijoiden roolit (esim. johtajuus) vaihtelevat. PSPP:n periaatteet Sosiaalinen tilinpito 1. Yhteisesti hyväksytty tavoite 2. Pitkäaikainen kestävä kiinnostus ja kumppanuus 3. Jokainen kumppani hyötyy yhteistyöstä 4. Aito, itsenäisten kumppaneiden yhteistyö 5. Kumppaneiden roolit selkeästi määritelty 6. Riskit ja hyödyt jaettu kumppaneiden kesken 7. Kaikkien kumppaneiden panostus yhteiseen työskentelyyn 8. Näkemysten yhtenäistäminen 9. Kumppanuus on hyvin hallinnoitu ja arvioitu Sosiaalinen tilinpito on menetelmä toiminnalla aikaansaatujen sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten ja vaikutusten osoittamiseen. Se täydentää perinteistä, taloudellista tilinpitoa. Taloudellisten kriteerien rinnalle kaivataan jatkuvasti myös sosiaalisia mittareita. Sosiaalisessa tilinpidossa määritellään etukäteen toiminnalle asettavat tavoitteet ja seurataan tämän jälkeen niiden toteutumista järjestelmällisesti. Samoin kuin taloudellisessa kirjanpidossa, niin myös sosiaalisessa tilinpidossa pidetään kirjanpitoa koko toimintakauden ajan. Lopuksi tositteet analysoidaan ja kootaan sosiaaliseksi tilinpäätökseksi (=aikaansaadut tulokset), jonka sosiaalinen tilintarkastaja tarkastaa ja hyväksyy. Sosiaalinen tilinpito antaa mahdollisuuden saattaa näkymättömiksi jäävät tulokset näkyviksi. Se tarjoaa erään työkalun omien tavoitteiden konkretisointiin, arvokeskusteluihin ja osuvien mittauskohteiden määrittelyyn yhteistyössä oleellisten sidosryhmien kanssa. Se on myös itsearvioinnin väline. Hankkeeseen sisältyneen sosiaalisen tilinpidon koulutuksesta ja ohjauksesta vastasi Syfo Oy. Tilinpidon tunnusmerkit Sosiaalisten tulosten näkyväksi tekemistä voidaan kutsua sosiaaliseksi tilinpidoksi, kun se täyttää seuraavat tunnusmerkit: * järjestelmällisyys: budjetti päätetään etukäteen, sitä seuraavat kirjanpito, tilinpäätös ja tilintarkastus * säännöllisyys: tilinpito on jatkuvaa ja säännöllisesti toistuvaa, se tehdään esimerkiksi vuosittain tai joka toinen vuosi 4

6 * tasapaino: tilinpäätöksessä on tasapaino laadullisten ja määrällisten sisältöjen välillä * läpinäkyvyys: osoitetaan, miten tiedot on hankittu ja ilmoitetaan tulokset oikeudenmukaisesti * uskottavuus: seuratuista ehdoista on tosite ja tilinpito, mitkä tarkastetaan ulkopuolisessa tilintarkastuksessa * vertailtavuus: verrataan tuloksia edellisiin tilikausiin, organisaation eri toimintojen välillä ja mahdollisesti myös muihin samalla toimialalla toimiviin organisaatioihin * saatavuus: tilinpäätös saatetaan sidosryhmien ja muiden kiinnostuneiden hyödynnettäväksi * oppiminen: tuloksia hyödynnetään toiminnan tietoon pohjautuvassa kehittämisessä Tilinpidon vaiheet Ennen tilinpidon aloittamista määritellään arvot, missiot, visio ja strategiat. Alussa on määriteltävä myös organisaation tarpeet ja edellytykset suorittaa sosiaalinen tilinpito mitä hyötyä lähdetään tavoittelemaan. Aloittamisesta tehdään virallinen päätös ja nimetään koordinaattori sekä vastuunkantajatiimi. Ulkopuolinen tilintarkastaja valitaan suorittamaan tilinpäätöstä. Budjetti Budjetin laadinta aloitetaan määrittelemällä tilinpidon tavoitteet ja indikaattorit, joiden tulee olla sellaisia mitkä sidosryhmät kokevat tärkeiksi ja mielekkäiksi jokaisella on oma hyötytavoitteensa hankkeesta. Kun tavoitteet on määritelty, ne ryhmitellään tililuokiksi suuremmiksi tavoitekokonaisuuksiksi. Indikaattorit voivat olla sekä määrällisiä että laadullisia niitä tarvitaan yleensä useampia yhden tavoitteen saavuttamisen osoittamiseen. Käytettävissä olevat resurssit, osaaminen ja osallistuvat vastuuhenkilöt tulevat myös kartoitettavaksi. Ulkoinen asiantuntijatuki ja koulutus kuuluu sopia etukäteen. Kirjanpitäjä tulee myös kouluttaa ja pitää ajan tasalla tehtävässään. Sisäinen ja ulkoinen viestintä ovat osa sosiaalisen tilinpidon prosessia. Kirjanpito Tilinpidossa kerätään kirjanpitoon järjestelmällisesti tietoa indikaattorien toteutumisesta kirjanpitosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma sisältää indikaattorien mittausvälineet, aikataulut ja vastuuhenkilöt. Suoritetut kyselyt yhteenvetoineen, tilastotiedot ja muu kerätty materiaali muodostavat kirjanpitoaineiston, joka kootaan aikanaan tilintarkastusta varten. Mittaamisessa noudatetaan tiedonhankintamenetelmän periaatteita. Tilinpäätös Tilinpäätös osoittaa ja todistaa sosiaaliset saavutukset ko. tilikaudelta. Hallinnollinen johto hyväksyy tilinpäätöksen, vie sen tilintarkastukseen, mikä hyväksytään aikanaan organisaation päättävässä elimessä. Tilinpäätökseen kuuluu oleellisena osana tilintarkastajan lausunto. 5

7 Tilintarkastus Tilinpäätöksen jälkeen suoritetaan tilintarkastus, jonka suorittaa ulkopuolinen tilintarkastaja. Siinä tarkistetaan tulosten oikeellisuus sekä tilinpidon järjestelmällisyys, tasapaino ja läpinäkyvyys. Tilintarkastaja tutkii kirjanpidon tositteet pistokokein ja tarkastaa että tulokset on esitetty tilinpäätöksessä luotettavasti. Jälkityöstäminen Tilintarkastuksen jälkeen saadut tulokset viestitään sidosryhmille. Tilinpäätöskertomus voidaan liittää organisaation muiden tulosten raportointiin, esimerkiksi vuosikertomukseen. Tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Prosessissa voidaan tehdä parannuksia matkan varrella ja varsinkin ennen seuraavan tilikauden aloittamista. Myös mittaustuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä koko ajan. II Uusi ura ammattipajasta projekti Hankkeen tehtävä Ammattipaja on yrityksen sisällä toimiva mestari-kisälli työtapaa noudattava menetelmä - Projektin tehtävänä on kehittää ammattipajamalli, joka auttaa syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä pääsemään työelämään. - Ammattipajamalli auttaa yrittäjiä löytämään uusia, koulutettavia työntekijöitä. - Yhteiskunnallinen merkitys: säästöjen kertyminen, työllistyminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, yhteisöllisyyden tukeminen, työttömän taloudellisen tilanteen koheneminen ja elämän mielekkyyden kokeminen. Yhteiskunta säästää työttömien sosiaalimenoissa. - Paikallista yhteistyötä edistävä ammattipajamalli on otettu käyttöön Kouvolassa ja Iitissä. - Hanke toimii pilottina alueella. - Tehtävänä laajentaa yhteistyötä PSPP-mallia käyttäen. Hankkeen visio, tulevaisuuden tavoite vuonna 2011 Ammattipaja ilman seiniä - Erilaisten ihmisten välinen yhteistyö. Luodaan toimivia käytäntöjä ja moniammatillisia verkostoja. - Luottamus ihmisen ja hänen yhteisönsä kykyyn ratkaista itsenäisesti omia ongelmiaan. - Ammattipajamallin tuotteistaminen ja juurruttaminen. 6

8 - Toimivan ohjauskäytännön lanseeraaminen. - Luodaan seudulle vakiintunut ja vaihtoehtoinen malli. - Tavoitteena vakaa rahoituspohja. - Noudattaa kaupunkistrategiaa. - Erityishuomio yksilölliseen palveluun ja toimintaan, pääkohderyhmänä nuoret. Hankkeen arvot Setlementti on siltä ihmisten välillä Setlementti on linkki työttömän yrityksen viranomaisen välillä - Erilaisuuden hyväksyminen (yksilön kunnioittaminen, jokaisella ihmisellä on osaamista). - Kaikenlainen työ on arvokasta koulutuksesta riippumatta. - Myönteinen asenne sekä hyvän välittämisen kierrättäminen. - Työ on ihmisen perusarvo ja oikeus. Hankkeen strategia Avaimet käteen palvelua Projektikumppanit - Yhteistyökumppaneiden sitouttamista edistävien johdonmukaisten työmenetelmien käyttö. - Aktiivinen verkostoyhteistyö. - Toiminnan ja toimijoiden tunnetuksi tekeminen. - Noudattaa sosiaalisen tilinpidon tunnusmerkkejä (mm. läpinäkyvyys). - Reflektoidaan saatua tietoa käytäntöön. - Median aktiivinen hyödyntäminen julkisuushakuisuus. Pohjois-Kymen Setlementti ry, Kouvolan kaupungin oppisopimustoimisto, Kouvola Innovation Oy, Kouvolan kaupungin perusturva/sosiaalipalvelut, Kouvolan työvoiman palvelukeskus, Kouvolan työ- ja elinkeinotoimisto, Kouvolan Korttelikotiyhdistys ry, Työväen Sivistysliitto ry Moks 2. Keskeisimmät sidosryhmät Keskeisimmillä sidosryhmillä tarkoitetaan 1) yhteistyötahoja, joiden kanssa työskentely on välttämätöntä hankkeen onnistumisen kannalta ja 2) yhteistyötahoja, joiden kanssa työskentely tuo lisäarvoa hankkeelle. Ensin mainittuja tahoja ovat mm.: ammattipajat (mestari-kisälli), työttömät, työ- ja elinkeinotoimisto, oppisopimustoimisto, Raha-automaattiyhdistys, toimialueen mikro- ja pk-yritykset, Pohjois-Kymen Kasvu/mikroyrittäjyys- hanke, Kymen Yrittäjät ry, Kouvolan kaupunki/perusturva/ sosiaalinen 7

9 kuntoutus/kuntouttava työtoiminta. Jälkimmäisiä tahoja ovat mm.: Suomen Setlementtiliitto, media, alueen muut sosiaaliset yhdistykset ja toimijat, alueen oppilaitokset ja opiskelijat, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kouvolan kaupunki sekä eri toimijoiden hankkeet alueella. Resurssit Sosiaalisen budjetin resurssit muodostuvat hankerahoituksesta, henkilöstöstä, koulutuksesta, viranomaisverkostosta ja moniammatillisuudesta, markkinoinnista ja tiedottamisesta, verkostotyöstä, alueen mikro- ja pk-yrityksistä sekä muusta osaamisesta, mitä tuovat Pohjois-Kymen Setlementti ry:n hallitus, ohjausryhmä, projektipäällikkö, projektikoordinaattori, projektikumppanit sekä yhteistyötahot. Omat resurssinsa tuovat puitteet, opiskelijapanos, media ja alueella tehty tutkimustyö. Keskeiset käsitteet Sosiaalisessa budjetissa käytetyt käsitteet tulee olla määriteltyjä: Ammattipaja Kisälli Mestari Ohjauksellista työn järjestämistä mikro- ja pk-yrityksissä yhteiskunnan työllistämiskeinoin tavoitteena pysyvä työpaikka Työntekijä, jolla ei ole ammatillista peruskoulutusta/ valmiuksia ko. tehtävään Työnantaja, mikro- tai pk-yrittäjä, joka toimii kisällin perehdyttäjänä ja kouluttajana Mestari-kisälli työtapa Ohjausryhmä Työtapa, missä työntekijä-opastajapari, jossa ammatillinen osaaminen siirretään kokeneelta ammattilaiselta kokemattomalle vasta-alkajalle. Henkilö Mauri Kauppinen, puheenjohtaja Katja Airaksinen, varapuheenjohtaja Niina Holm Niina Korpelainen Tommi Neuvonen Terhi Lähteenaro (varalla: Riina Nuuttila) Katja Valkeinen (varalla: Tuomas Valtonen) Taustayhteisö Pohjois-Kymen Setlementti ry Kouvola Innovation Oy, Kymenlaakson PKyritysklinikka -hanke Työvoiman palvelukeskus, TYP Kouvolan kaupunki, perusturva/ sosiaalipalvelut Kouvolan kaupunki, oppisopimustoimisto Kouvolan Työ- ja elinkeinotoimisto, TEtoimisto Kouvolan Korttelikotiyhdistys ry 8

10 Heli Ollikainen-Zaretski (varalla Heikki S von Hertzen) roolit vaihtuivat Merja Nurmi ( saakka) Mervi Rocklin-Syd Iina Uttermark Työväen Sivistysliitto TSL, Moks 2 hanke Pohjois-Kymen Setlementti ry projektipäällikkö saakka, projektikoordinaattori , sihteeri projektipäällikkö , sihteeri Arvioimme tavoitteidemme saavuttamista seuraavin symbolein: Ylitimme tavoitteemme erinomaista! Saavutimme tavoitteemme hyvä! Emme saavuttaneet täysin tavoitteitamme on syytä tarkastella asiaa lisää! Epäonnistuimme tässä tavoitteessa kehittämishaaste! 9

11 III Uusi ura ammattipajasta sosiaalinen budjetti I tilikaudella TILILUOKAT Yksilö- sekä työelämälähtöisen ammattipajamallin kehittäjä Ammattipajamallin käyttöönoton edistäjä Kouvolassa ja Iitissä Pohjois-Kymen Setlementti on vakiinnuttanut toimintansa 10

12 11

13 12

14 13

15 Yksilö- sekä työelämälähtöisen ammattipajamallin kehittäjä Mikäli olet ollut mukana työstämässä sosiaalista tilinpitoa tai sinulla on kokemusta muualta sen käytöstä: Miten Ammattipaja on antanut minulle jotakin omaan työhöni Ammattipaja helpottaa viranomaistyöskentelyä työllistämisessä Ammattipajan tuki ja työkäytännöt ovat mielekkäitä Olen tyytyväinen tiedonkulkuun Ammattipajasta työyhteisössäni Ammattipajan mahdollisuudet työskennellä ei-viranomaisena työllistämisprosessissa vaativat kehittämistä Ammattipaja pitäisi juurruttaa pysyväksi työkäytännöksi Ammattipaja on edistänyt yhteistyötä jonkun muun yhteistyötahon kanssa Ei osaa sanoa Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei moitittavaa Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Ammattipaja on tuonut joitakin uusia mahdollisuuksia, ajatuksia, työkäytäntöjä tms työyhteisöösi Olen tyytyväinen ammattipajatyöskentelyyn kokemukseni pohjalta (aktiivisuus, yhteydenpito, Ammattipaja on tiedottanut riittävästi itsestään ja toiminnastaan Kuva: Yhteenveto kyselystä keskeisille sidosryhmille

16 Hankkeen onnistumisen kannalta välttämättömät sidosryhmät ovat tietoisia ammattipajasta Infotilaisuuksia on järjestetty vähintään 5 kpl - infotilaisuuksia, joissa vastuullisena järjestäjänä 5 kpl - mukana järjestämässä (tori- ja huoltoasematapaamiset, kylä- ja taajamakierrokset) 11 kpl - tilaisuuksia joissa ammattipajainfoa jaettu yht. 84 kpl Välttämättömien sidosryhmien osallistuminen infotilaisuuksiin - infotilaisuudet ennen tilikauden alkua 20 kpl, tilikaudella 48 kpl - yhteistyö etenkin yrittäjien ja TE-toimiston kanssa korostunut Hanketta esitellään sidosryhmätilaisuuksissa - tilaisuuksia, joissa ammattipajahanketta esitelty yht. 84 kpl Hankkeesta julkaistut lehtiartikkelit - yhdistyksen omia ilmoituksia 3 kpl - hanketta käsitteleviä lehtikirjoituksia 20 kpl Sidosryhmien yhteydenotot ammattipajahankkeeseen Sidosryhmien yhteydenottoja alkoi kertyä yhä enemmän sitä mukaan, kun tietoisuus ammattipajahankkeesta levisi. Verkostoitumisen myötä ammattipajahanke kutsuttiin mukaan erilaisiin postitusjakeluihin, jonka kautta saatiin tietoa erilaisista tapahtumista ja koulutuksista. Yhteistyötä on ollut mm. yrittäjäorganisaatioiden, hanketoimijoiden ja järjestöjen kanssa. Oma erityinen panos on ollut julkishallinnon kanssa tehty yhteistyö. - yhteistyötä yhteensä 82 eri toimijan kanssa - yrittäjiä, jotka tunsivat mielenkiintoa hanketta kohtaan 30 kpl - yrittäjiä joiden kohdalla keskustelu johti toimenpiteisiin 14 kpl - kontakteja hankkeen vetäjän/yrittäjän/työntekijän/eri sidosryhmien välillä ammattipajan käynnistämiseksi sekä käynnistymisen jälkeen yhteensä 385 kpl 15

17 Käytännön toimenpiteissä ammattipajasopimuksen solmimiseksi ja työnantajan sekä työntekijän tukemiseksi hankkeen aikana oli mukana 11 ulkopuolista toimijaa, joiden kontaktiosuudet jakaantuvat seuraavasti Kuva: Sidosryhmäkontaktit toimenpiteissä Hanke-esitemateriaalia on käytössä: esite, banderolli, nettisivut, sähköinen esitys Hankkeesta tehtiin ensitöinä esitteet: yleisesite sekä esite yrittäjälle, missä todetaan hankkeen tavoitteet ja käytännön toimet. Esitteitä on päivitetty tarpeen mukaan. Yhdistyksen kotisivuilla on oma ammattipajaosionsa, mistä näkyvät hankkeen perustiedot. Kotisivuilla on ollut nähtävänä myös Yleisradion Kaakkois-Suomen toimituksen tekstiversio Alueuutisissa tehdystä haastattelusta Tuomon Luomu Ky:ssä. Haastattelu esitettiin ko. päivänä sekä radiossa että televisiossa. Haastattelu oli näkyvissä 30 päivän ajan myös YLEn Areenassa. Ammattipajahankkeesta tehtiin myös banderolli (kuva). 16

18 Ammattipajan avulla työnantaja löytää potentiaalin työntekijän Olen tyytyväinen Ammattipajan tiedottamiseen Ammattipajan apu työntekijävalinnassa oli merkittävä Jos kyseessä oppisopimus: olen tyytyväinen oppisopimustoimiston työskentelyyn Ammattipaja on ollut aktiivinen ja hoitanut hyvin tehtävänsä Olen tyytyväinen valittuun työntekijään Työntekijä on suoriutunut hyvin työtehtävästään Ammattipajasta oli apua työntekijän kriteerien valinnassa Ammattipaja on helpottanut asiointia viranomaisiin päin ei osaa sanoa täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä menettelee jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä Voin suositella Ammattipajaa toisille yrittäjille/työnantajille Ennakkotieto ja odotukset Ammattipajasta vastasivat käytäntöä Ammattipaja antoi minulle jotakin ja/tai koin sen merkittäväksi Kuva: Yhteenveto kyselystä työnantajille

19 Tyytyväisyysaste Erittäin tyytyväinen 65,8 % Jokseenkin tyytyväinen 26,0 % Menettelee 4,1 % Melko tyytymätön 0 % Erittäin tyytymätön 0 % Ei osaa sanoa 4,1 % Kuva: Yhteenveto kyselystä työnantajille Ammattipajasta on tiedotettu yrityksille - ennen tilikauden alkua 18 kertaa - tilikaudella 36 kertaa - suurin kirjallinen info yrittäjille TE-toimiston kautta 250 kpl (kutsu ammattipajainfotilaisuuteen ) Yrittäjän puolesta selvitetään työttömien erilaisia mahdollisuuksia työllistymisen polulle Yrittäjille tiedotettiin eri työllistämismahdollisuuksista työllistää työntekijä yritykseen (kirjallinen info, lehtikirjoitukset jne.). Täsmällinen tieto välittyi henkilökohtaisissa keskusteluissa yrittäjän kanssa. Valittuun työllistämistapaan vaikuttivat oleellisesti yrittäjän toiveiden lisäksi myös työntekijän koulutus-, ammatti- ja työhistoria, kiinnostus oppisopimuskoulutukseen, työharjoitteluun/ työelämävalmennukseen, palkkatukioikeus ym Yrittäjän puolesta valmistellaan viranomaisten kanssa tarvittavat sopimukset ammattipajasopimuksen allekirjoittamiseksi Yrittäjän kanssa tehdään aluksi kirjallinen suunnitelma yhteistyöstä. Kun ammattipajasopimus syntyy, tehdään yhteistyöstä oma kolmikantasopimus yrittäjän, työntekijän sekä ammattipajan kanssa. Tämä velvoittaa mm. 6 kk:n mukanaoloa ammattipajatyöskentelyssä. Ammattipajasopimuksen syntyminen on esitettynä oheisessa kaaviossa. 18

20 19

21 Ammattipajasopimus sisältää yrittäjälle hankkeen antaman tuen: - etsitään työntekijä yrittäjän toiveet ja tarpeet huomioiden - annetaan palvelupaketti sekä työnantajalle että työntekijälle - autetaan asioinnissa viranomaisiin päin - yrittäjän ja työntekijän tukeminen koko hankkeen ajan Varsinainen viranomaisyhteistyö puolestaan vaatii omat lomakkeensa, riippuen siitä mikä työllistämistapa tulee valituksi. Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) tutkii yrittäjän kelpoisuutta julkishallinnon työllistämistukiin ennen prosessiin ryhtymistä. SITOUTUMINEN HANKKEESEEN -tavoitteena pysyvä työsuhde - vähintään 6 kk:n ajaksi VEROVELKATODISTUS/ TODISTUS VEROJEN MAKSAMISESTA - ei 3 kk vanhempi KAUPPAREKISTERI/ YHDISTYSREKISTERIOTE - ei 3 kk vanhempi TYÖVOIMAVIRANOMAISTEN EHDOT TYÖLLISTÄMISTUKIEN SUHTEEN - harkinta aina tapauskohtainen - tuen myöntämiseen vaikuttavat mm. yrityksessä suoritetut/mahdolliset tulevat lomautukset tai irtisanomiset, työpaikan täyttyminen ilman tukeakin, työnantajan mahdollisesti saamat muut tuet, kilpailun vääristyminen jne. Kuva: Yrittäjän kelpoisuus Ammattipajaksi 20

22 Työntekijävalinnassa on huomioitu yrittäjän antamat kriteerit tarvittavalle työntekijälle Yrittäjän kanssa laaditaan kirjallinen suunnitelma yhteistyöstä, millä kartoitetaan sopivaa työntekijää yritykseen. Lomake välitetään TE-toimistoon, josta saa lisätietoa toivotusta työntekijästä. Lisäksi on voitu käyttää luonnosta työpaikkailmoituksesta, mihin on kirjattu hakutäsmennykset. Hakulaajuus määritellään yrittäjän ja TE-toimiston mukaan. Työpaikkailmoitukseen tulee aina maininta ammattipajahankkeeseen sitoutumisesta ja sen tiimoilta annettavasta lisätiedosta. Työnantajille on tehty määrätyn ajan kuluttua ammattipajasopimuksen solmimisen jälkeen kysely, mistä ilmenee mm. työnantajien näkemykset siitä, miten ammattipajaapu on toiminut ja onko työntekijävalinnassa huomioitu yrittäjän näkemyksiä Työnantajat on perehdytetty ammattipajamalliin ennen työntekijän aloittamista Ammattipajasopimus on konkreettinen ele yhteistyöstä yrittäjän, työntekijän ja hanketyöntekijän kanssa. Tämän kolmikantasopimuksen allekirjoittamisella sitoudutaan yhteistyöhön vähintään kuudeksi kuukaudeksi. Ennen sopimuksen tekemistä on käyty useita keskusteluja työsuhteen ehtojen määrittelemiseksi sekä yrittäjän että muiden työllistämisessä mukana olevien tahojen välillä. Työnantajan ja työntekijän perehdyttämisessä on käytetty palvelukansioita (muovitaskullinen kansio), mihin on koottu mm. työllistävien tahojen materiaalia Jatkuvasti täydentyvät kirjalliset työnantajan palvelupaketit toimitettu kaikille ammattipajasopimuksen tehneille Palvelupaketit ovat käytännön syistä alkuvaiheessa olleet muovitaskullisia palvelukansioita, joihin on sisällytetty mm. TE-toimiston ja oppisopimustoimiston materiaalia työllistämistavoista. Lisäksi siinä on ollut ammattipajan omia tiedotteita. Nämä palvelukansiot on luovutettu ammattipajoille sekä työnantajalle että työntekijälle sopimuksen tekopäivänä. Kirjalliset palvelupaketit sekä työnantajalle että työntekijälle ovat olleet työstettävänä hankkeen alusta asti. Kartoitusta ja kyselyä palvelupakettien sisällöstä on tehty pitkin matkaa. Hankkeen osallisten kanssa, yrittäjät ja työntekijät huomioiden, on käyty keskustelua siitä, mitä palvelupakettien tulisi sisältää. Palvelupaketit muotoutuvat lopulliseen muotoonsa tulevan, toisen tilikauden aikana. 21

23 Työnantajat ovat tyytyväisiä Ammattipajan apuun potentiaalin työntekijän löytämisessä 60 Ammattipaja on helpottanut asiointia viranomaisiin päin Kuva: Yhteenvetoa kyselystä työnantajille 2009/ Yrittäjät ovat sitoutuneet erilaisten tukimuotojen jälkeen jatkamaan työsuhdetta Ammattipajasopimuksia solmitaan niiden yrittäjien kanssa, joilla on edellytyksiä jatkaa työsuhdetta tukimuotojen jälkeen Ensimmäinen ammattipaja käynnistyi oppisopimuskoulutuksena Tuomon Luomu Ky:ssa. Leipuri-kondiittorikoulutus kestää kolme vuotta. Kaikista tilikauden loppuun mennessä käynnistetyistä ammattipajoista on kulunut vielä niin vähän aikaa, 22

24 että käytetyt palkkatuet ovat vielä voimassa, joten työsuhteen pysyvyyttä ei ole vielä voitu osoittaa. Ensimmäiset palkkatuet päättyvät toisen tilikauden aikana, jonka jälkeen on näyttöä työsuhteiden pysyvyydestä. Tällä tilikaudella on käynnistetty ammattipajoja 7 kappaletta, joista toiminnassa on 5. Päättyneitä/keskeytyneitä ammattipajoja on kaksi; ensimmäinen on rakennusalan ammattipaja, missä valittu palkkatuki-työntekijä lähti välillä suorittamaan asepalvelustaan. Tarkoitus on, että työsuhde jatkuu asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen. Toisen ammattipajan työntekijän vaihtumiseen on syynä se, että ammattipajaan valittu, työelämänvalmennuksessa ollut työntekijä lähti opiskelemaan laitoshuoltajaksi, jonka takia hänen tilalleen etsittiin uusi palkkatukityöntekijä Ammattipajasopimuksia solmitaan vähintään 5 kpl Ammattipajasopimuksia on solmittu tilinpäätöskauden loppuun mennessä seitsemän kappaletta. Ammattipajoja on käynnissä ko. aikaan mennessä 5 kappaletta Ammattipajasopimusten seurauksena syntyy vähintään 4 avoimien työmarkkinoiden työsuhdetta tilikauden loppuun mennessä Koska ammattipajasopimusten käynnistymisestä on kulunut niin vähän aikaa, ei yksikään käynnissä olevista ammattipajoista ole ehtinyt päättyä, joten pysyvien työsuhteiden määrä voidaan osoittaa seuraavan tilikauden aikana. Kuva Teija Kiviranta: Viranomaiset Manskilla , Mervi Rocklin-Syd ja Iina Uttermark 23

25 Ammattipaja auttaa työtä vailla olevaa henkilöä työllistymään Mikäli olet oppisopimussuhteessa: olen tyytyväinen Ammattipaja antoi minulle jotakin ja/tai koin sen roolin merkittäväksi Ammattipaja on tarpeellinen linkki työnantajan ja viranomaisten välillä Olen tyytyväinen Ammattipajan toimintaan (aktiivisuus, tuki ym) Ammattipajan antama tieto (palvelupaketti ym), mukanaolo ja tuki selvitettiin ennakkoon Sain riittävästi tietoa palkkauksen/tuen perusteista ja työehdoista Sain riittävästi tietoa työtehtävistäni ja työnantajasta ennen työ/harjoittelusuhteen Ei osaa sanoa Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Menettelee Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Saamani palkka/tuki vastaa työn vaativuutta ja työn luonnetta Olen tyytyväinen työ/harjoittelupaikkani johtamiseen ja hallintoon Olen tyytyväinen työolosuhteisiini Olen pitänyt työstäni ja viihtynyt työyhteisössäni Kuva: Yhteenveto kyselystä työntekijöille 2009/

26 Kuva: Yhteenveto kyselystä työntekijöille 2009/ Jatkuvasti täydentyvät kirjalliset työntekijän palvelupaketit on toimitettu kaikille ammattipajasopimuksen tehneille Kaikille käynnistyneille ammattipajoille on annettu sopimuksentekohetkellä kansio, missä on mm. TE-toimiston, oppisopimustoimiston sekä ammattipajan materiaalia Työntekijät on perehdytetty ammattipajamalliin ennen työn aloittamista Ennen sopimuksen tekemistä on käyty monenlaista keskustelua ja viestintää työntekijän kanssa työhön liittyvistä asioista. Perehdyttämisessä on käytetty mm. sekä yrittäjälle että työntekijälle annettuja palvelukansioita, joista löytyy tietoa työllistämiseen liittyvistä asioista Työntekijät ovat tyytyväisiä Ammattipajan apuun työpaikan löytymisessä avoimilta työmarkkinoilta Työntekijöille on tehty kysely tyytyväisyydestä ammattipajatoimintaan. 25

27 Kuvat: yhteenvetoa kyselystä työntekijöille 2009/

28 Ammattipaja auttaa keskeisten sidosryhmien omien päämäärien saavuttamista Keskeiset yhteistyökumppanit (TE-toimisto, TYP, Kouvolan oppisopimustoimisto, Kouvolan sosiaalipalvelut, Kouvola Innovation Oy, TSL Moks2, Kouvolan Korttelikotiyhdistys ry) ovat osallistuneet ammattipajamallin kehittämiseen. Vähintään 5 tahoa osallistuu työskentelyyn. Keskeisten sidosryhmien edustajat on nimetty ohjausryhmään. Ammattipajahanke noudattaa PSPP- prosessia (=vastuulliset kumppanuusverkot), missä jokainen toimijataho sitoutuu omien tavoitteidensa mukaiseen työskentelyyn ja sitä kautta tavoitteelliseen toimintaan. Keskeistä sidosryhmätyöskentelyä on ollut matkana varrella Syfo Oy:n edustajan, hallituksen jäsenten sekä sosiaalisen tilintarkastajan kanssa käydyt ohjauskeskustelut sekä neuvottelut. Hankkeen roolit ja tavoitteet on määritelty työskentelyn alkuvaiheessa. Työskentelyssä roolien muutokset on hyväksytty prosessien kulun mukaisesti vaihtuvina elementteinä (johtajuus, asiakas ja sijoittaja). Hankkeelle esitetyt tarpeet, toimijat ja näkemysten yhtenäistäminen on myös määritelty hankkeen aloitusvaiheessa. Kuva Leena Borg: Pyörivä kylä-kierros Vuohijärvellä

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla Välkky-hankkeen MUUTOS-koulutus 19.2.2010 Jaana Merenmies Ohjelma Sosiaalisen vaikuttavuuden arvioinnin merkitys ja hyödyt Sosiaalisen vaikuttavuuden

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

Millaisia tuloksia halutaan näkyville?

Millaisia tuloksia halutaan näkyville? Yhteiskunnallisen yrityksen toiminnan ja vaikutusten arviointi Välkky-hanke, sosiaalisten yritysten teema- ja kehittämisryhmä 8.4.2010 Jaana Merenmies, Syfo Millaisia tuloksia halutaan näkyville? tarve

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

OPAS SOSIAALISEEN TILINPITOON

OPAS SOSIAALISEEN TILINPITOON JYVÄLÄ Kortesuonkatu 52-54, 40700 Jyväskylä NÄKY Sosiaalisen tilinpidon kirjanpitäjäkoulutus OPAS SOSIAALISEEN TILINPITOON Björk & Siltanen 2009 Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke 2008

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Sosiaalisen tilinpidon TILINPÄÄTÖS, TULOKSET tilikaudelta 1.9.2010 31.8.2011

Sosiaalisen tilinpidon TILINPÄÄTÖS, TULOKSET tilikaudelta 1.9.2010 31.8.2011 Pohjois-Kymen Setlementti ry Uusi ura ammattipajasta projekti 2009-2011 Sosiaalisen tilinpidon TILINPÄÄTÖS, TULOKSET tilikaudelta 1.9.2010 31.8.2011 (II tilikausi) Sosiaalisen tilinpidon TILINPÄÄTÖKSEN

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

JOHDANTO SOSIAALISEN TILINPITOON:

JOHDANTO SOSIAALISEN TILINPITOON: JOHDANTO SOSIAALISEN TILINPITOON: Sosiaalinen tilinpito on menetelmä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten mittaamiseksi, analysoimiseksi ja esittämiseksi. Käytännössä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Jaana Merenmies, Syfo Oy - yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yrittäjyys Nyt! 13.5.2011 Oulu, Pohto Yhteiskunnallisten yritysten

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

Toimintasuunnitelma TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 Liite 2 Toimintasuunnitelma TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2011 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012 SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012 JYVÄLÄN SETLEMENTTI RY - Jyvälä tuottaa hyötyä julkiselle sektorille Jyvälä tarjoaa työpaikkoja Jyväskylän

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 Nokian Väliasema ry Hallitus: Jari Haapaniemi, Marita Leppämäki, Kati Mielonen Toiminnanjohtaja Anne Suomala Yksilöohjaaja / ohjaaja Irmeli

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Pohjois-Kymen Setlementti ry. Uusi ura ammattipajasta hanke 2009-2012

Pohjois-Kymen Setlementti ry. Uusi ura ammattipajasta hanke 2009-2012 Pohjois-Kymen Setlementti ry Uusi ura ammattipajasta hanke 2009-2012 2. Päätavoite: Yhteistyö TE-toimiston kanssa uusien ammattipajojen käynnistämiseksi Osatavoitteen Osatavoite 2.1 TE-toimiston edustus

Lisätiedot

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015

Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015 Lähtökohdat ennakkokyselyn pohjalta Iisalmi, 16.4.2015 Petri Puroaho Lähtökohtien käsittelytapa 1. Taustana viime syksyn yhteistyö 2. Etukäteisvastausten lyhyt esittely 3. Kommentointikierros: MIELIKUVAT

Lisätiedot

Toiminnan tarkoitus. Voittoa tavoittelematonta toimintaa

Toiminnan tarkoitus. Voittoa tavoittelematonta toimintaa Toiminnan tarkoitus Voittoa tavoittelematonta toimintaa Edistää ammatillista ja taloudellista asemaa yhteiskunnassa psykososiaalisen kuntoutuksen keinoin Tukea toimintaan osallistuvien henkistä, fyysistä

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille

Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille Riitta Romppainen, Koulutusavain Oy Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Kevät 2008: Kirjalliset kyselyt ja keskustelut paikallisen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015

TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 9.00-9.30 Aamukahvi 9.30-9.40 Tilaisuuden avaus Ohjelman vaiheiden esittely 9.40-10.40 Perheystävällinen työpaikka -ohjelma: alkutilanteen kartoitus ja kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

MONIKANAVAINEN MAAKUNNALLINEN VIESTINTÄ-, TIEDOTUS- JA HAASTEKAMPANJA, JOSSA YKSINKERTAINEN YRITYSHAASTE:

MONIKANAVAINEN MAAKUNNALLINEN VIESTINTÄ-, TIEDOTUS- JA HAASTEKAMPANJA, JOSSA YKSINKERTAINEN YRITYSHAASTE: KAMPANJAN TAUSTAA: - Avoimet työmarkkinat nuorille aina ensisijainen vaihtoehto - Markkinamekanismien hyödyntäminen työllistämisessä - Laadullisia ja määrällisiä tavoitteita - Toteutus Savon Sanomien,

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry:n toiminnan analysointi vuodelta 2008

Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry:n toiminnan analysointi vuodelta 2008 Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry:n toiminnan analysointi vuodelta 2008 SYTA-mallin mukaisesti esitettynä SYTA-malli Mallin mukaisesti tarkasteltuja organisaatioita tai organisaation osia Suomessa

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA - Työttömyys on syrjäytymisen suurimpia riskitekijöitä ja tähän tematiikkaan puututtiin paikallisesti - Tavoitteena oli luoda jokaiseen hankekuntaan henki, että

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE)

KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA OHJAUS KAAKKOIS-SUOMEN ELO - TILAISUUDET SYKSY 2015 (KOOSTE) VARAATHAN KALENTERIISI AJANKOHDAT! OHJELMAT SAA MYÖHEMMIN. 20.8.2015 YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAAN PARHAAKSI! Kaakkois-Suomen

Lisätiedot