Sosiaalisen tilinpidon tilinpäätös TULOKSET (tiivistelmä) tilikaudelta

Transkriptio

1 Pohjois-Kymen Setlementti ry Uusi ura ammattipajasta projekti Sosiaalisen tilinpidon tilinpäätös TULOKSET (tiivistelmä) tilikaudelta (I tilikausi)

2 Sosiaalisen tilinpidon TILINPÄÄTÖKSEN TULOKSET -raportti tilikaudelta (I tilikausi) on Pohjois-Kymen Setlementti ry:n sosiaalinen tilinpäätös, joka on toteutettu Uusi ura ammattipajasta projektista. Projekti on 3-vuotinen Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama hanke, jota Pohjois-Kymen Setlementti ry hallinnoi. Projektin tavoitteena on kehittää ammattipajamalli yksilö- ja työelämälähtöisenä. Sosiaalista tilinpitoa koskevassa aineistossa on käytetty pohjana Vastuunkantaja Yhteiskuntavastuun osoittaminen opasta sosiaaliseen tilinpitoon sosiaalisesti työllistäville organisaatioille (ESR:n SPR ja Response-projektin tuotos, kirjoittajina Jaana Merenmies ja Pia Sevòn, 2007). Aineiston koonti: Mervi Rocklin-Syd, projektipäällikkö , projektikoordinaattori sekä Iina Uttermark, projektipäällikkö Kuva tiedottaja Niina Asikainen: Ammattipajainfo TE-toimistossa 1

3 Esipuhe Tulokset tilikaudelta raportti on Pohjois-Kymen Setlementti ry:n ensimmäisen sosiaalisen budjetin tilinpäätös. Raportti on tuotettu Pohjois-Kymen Setlementin hallinnoimasta ja RAY:n rahoittamasta Uusi ura ammattipajasta projektista ( ). Tässä raportissa tehdään näkymättömät tulokset näkyviksi, osoitetaan ja todistetaan sosiaaliset saavutukset ko. tilikaudelta. Uusi ura ammattipajasta hanke käynnistyi , kun projektipäällikkö palkattiin tehtäväänsä. Sosiaalinen tilinpito päätettiin ottaa käyttöön Setlementin hallituksen ja ohjausryhmän kokouksissa toukokuussa 2009; tilikausi aloitettiin Ennen tilikauden alkua käynnistyi ammattipajatoiminnassa paljon asioita, jotka eivät sisältyneet tilikauteen, mutta joilla oli ratkaiseva, käynnistävä merkitys. Kolmevuotisen projektin aikana ehtii toteutua kaksi tilikautta. Tililuokkia sosiaalisessa budjetissa on kolme: I ammattipajamalli kehitetään yksilö- ja työelämä-lähtöisenä, II otetaan käyttöön Kouvolassa ja Iitissä, jonka kautta III Pohjois-Kymen Setlementti vakiinnuttaa toimintaansa. Päävastuun projektista on kantanut ohjausryhmä sekä rahoituksesta Raha-automaattiyhdistys ry (RAY), mistä suuret kiitokset projektin puolesta. Ohjausryhmään kuuluvat Pohjois-Kymen Setlementti ry:stä nimettynä kolme hallituksen jäsentä: Mauri Kauppinen puheenjohtajana sekä Katja Airaksinen ja Merja Nurmi. Muut ohjausryhmän jäsenet ovat työvoiman palvelukeskuksen johtaja Niina Holm, oppisopimustoimiston koulutustarkastaja Tommi Neuvonen, kaupungin perusturvan sosiaalipalvelujen tilaajapäällikkö Niina Korpelainen, Kouvolan työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) työvoimaneuvoja Terhi Lähteenaro, Kouvolan Korttelikotiyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Katja Valkeinen, Kouvola Innovation Oy/ Kymenlaakson PK-yritysklinikka hankkeen projektikoordinaattori Katja Airaksinen, Työväen sivistysliitto (TSL) Moks2 hankkeen projektiassistentti Heli Ollikainen-Zaretski ja tehtävään palkattu projektipäällikkö/ projektikoordinaattori Mervi Rocklin-Syd. Tilintarkastajana toimii kaupungin kehittämispäällikkö Hannu Marttinen. Koulutuksesta ja rakentavista kommenteista sekä ohjauksesta koko prosessin ajan erityiskiitokset kuuluvat Syfo Oy:n Jaana Merenmiehelle. Kesäkuun alusta 2010 lähtien tuli mukaan myös hankkeeseen valittu uusi projektipäällikkö Iina Uttermark. Taustana hankkeeseen oli Kymenlaaksoa kohdannut suuri rakennemuutos, mikä näkyi Kouvolan seudulla hitaampana työttömien määrän vähentymisenä kuin Suomessa keskimäärin. Nuorten osuus työttömistä oli hanketta suunniteltaessa yli 10 % (työllisyyskatsaus huhtikuussa 2008). Kouvolan seudulla olevat nuorten työpajat eivät tavoita kuin osan syrjäytymisvaarassa olevista nuorista. Yhdistyksen näkökulmasta yksi tavoite ammattipajahankkeella on ollut setlementtitoiminnan näkyväksi tekeminen ja jalkauttaminen Pohjois-Kymenlaakson ja Iitin alueella, jossa sitä ei aiemmin ole ollut ja samalla vakiinnuttaa Pohjois-Kymen Setlementti ry:n asema luotettavana toimijana ja yhteistyökumppanina. Kouvolassa Mervi Rocklin-Syd projektipäällikkö , projektikoordinaattori

4 I Sosiaalisen tilinpidon prosessi Vastuullinen kumppanuus PALVELUN KILPAILUTUS P = public = julkinen sektori S = social = kolmas sektori P = privat = yksityinen sektori P = partnership = kumppanuus PALVELUDESIGN PALVELUN PILOTOINTI NÄKEMYSTEN YHTENÄISTÄMINEN TOIMIJAT TARVE Kuva: PSPP-prosessi PSPP-prosessi eli vastuulliset kumppanuusverkot Vastuulliset kumppanuusverkot mallin avulla rakennetaan tasavertaista yhteistyötä eri toimijoiden välille, kun kaikilla on yhteinen tavoite. Julkinen, yksityinen ja sosiaalinen eli kolmas sektori tekevät kumppanuussopimuksen. Asiakaslähtöisyys korostuu työskentelytavassa. Erityinen vaikutus näkyy palvelujärjestelmän muuttumisessa perinteisten tilaaja-tuottaja sekä monituottaja-mallien lisänä. Tarkoitus on kehittää yhdessä uusia toimintatapoja periaatteella pitkäaikainen, kestävä kiinnostus ja hyöty. Se on myös kumppaneiden välistä, vastuullista yhteistyötä. Tärkeitä rooleja ovat: johtajuus, 3

5 sijoittaja, asiakas sekä fasilitaattori (=vetäjä, kouluttaja, mahdollistaja, työkalu). Prosessin myötä toimijoiden roolit (esim. johtajuus) vaihtelevat. PSPP:n periaatteet Sosiaalinen tilinpito 1. Yhteisesti hyväksytty tavoite 2. Pitkäaikainen kestävä kiinnostus ja kumppanuus 3. Jokainen kumppani hyötyy yhteistyöstä 4. Aito, itsenäisten kumppaneiden yhteistyö 5. Kumppaneiden roolit selkeästi määritelty 6. Riskit ja hyödyt jaettu kumppaneiden kesken 7. Kaikkien kumppaneiden panostus yhteiseen työskentelyyn 8. Näkemysten yhtenäistäminen 9. Kumppanuus on hyvin hallinnoitu ja arvioitu Sosiaalinen tilinpito on menetelmä toiminnalla aikaansaatujen sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten ja vaikutusten osoittamiseen. Se täydentää perinteistä, taloudellista tilinpitoa. Taloudellisten kriteerien rinnalle kaivataan jatkuvasti myös sosiaalisia mittareita. Sosiaalisessa tilinpidossa määritellään etukäteen toiminnalle asettavat tavoitteet ja seurataan tämän jälkeen niiden toteutumista järjestelmällisesti. Samoin kuin taloudellisessa kirjanpidossa, niin myös sosiaalisessa tilinpidossa pidetään kirjanpitoa koko toimintakauden ajan. Lopuksi tositteet analysoidaan ja kootaan sosiaaliseksi tilinpäätökseksi (=aikaansaadut tulokset), jonka sosiaalinen tilintarkastaja tarkastaa ja hyväksyy. Sosiaalinen tilinpito antaa mahdollisuuden saattaa näkymättömiksi jäävät tulokset näkyviksi. Se tarjoaa erään työkalun omien tavoitteiden konkretisointiin, arvokeskusteluihin ja osuvien mittauskohteiden määrittelyyn yhteistyössä oleellisten sidosryhmien kanssa. Se on myös itsearvioinnin väline. Hankkeeseen sisältyneen sosiaalisen tilinpidon koulutuksesta ja ohjauksesta vastasi Syfo Oy. Tilinpidon tunnusmerkit Sosiaalisten tulosten näkyväksi tekemistä voidaan kutsua sosiaaliseksi tilinpidoksi, kun se täyttää seuraavat tunnusmerkit: * järjestelmällisyys: budjetti päätetään etukäteen, sitä seuraavat kirjanpito, tilinpäätös ja tilintarkastus * säännöllisyys: tilinpito on jatkuvaa ja säännöllisesti toistuvaa, se tehdään esimerkiksi vuosittain tai joka toinen vuosi 4

6 * tasapaino: tilinpäätöksessä on tasapaino laadullisten ja määrällisten sisältöjen välillä * läpinäkyvyys: osoitetaan, miten tiedot on hankittu ja ilmoitetaan tulokset oikeudenmukaisesti * uskottavuus: seuratuista ehdoista on tosite ja tilinpito, mitkä tarkastetaan ulkopuolisessa tilintarkastuksessa * vertailtavuus: verrataan tuloksia edellisiin tilikausiin, organisaation eri toimintojen välillä ja mahdollisesti myös muihin samalla toimialalla toimiviin organisaatioihin * saatavuus: tilinpäätös saatetaan sidosryhmien ja muiden kiinnostuneiden hyödynnettäväksi * oppiminen: tuloksia hyödynnetään toiminnan tietoon pohjautuvassa kehittämisessä Tilinpidon vaiheet Ennen tilinpidon aloittamista määritellään arvot, missiot, visio ja strategiat. Alussa on määriteltävä myös organisaation tarpeet ja edellytykset suorittaa sosiaalinen tilinpito mitä hyötyä lähdetään tavoittelemaan. Aloittamisesta tehdään virallinen päätös ja nimetään koordinaattori sekä vastuunkantajatiimi. Ulkopuolinen tilintarkastaja valitaan suorittamaan tilinpäätöstä. Budjetti Budjetin laadinta aloitetaan määrittelemällä tilinpidon tavoitteet ja indikaattorit, joiden tulee olla sellaisia mitkä sidosryhmät kokevat tärkeiksi ja mielekkäiksi jokaisella on oma hyötytavoitteensa hankkeesta. Kun tavoitteet on määritelty, ne ryhmitellään tililuokiksi suuremmiksi tavoitekokonaisuuksiksi. Indikaattorit voivat olla sekä määrällisiä että laadullisia niitä tarvitaan yleensä useampia yhden tavoitteen saavuttamisen osoittamiseen. Käytettävissä olevat resurssit, osaaminen ja osallistuvat vastuuhenkilöt tulevat myös kartoitettavaksi. Ulkoinen asiantuntijatuki ja koulutus kuuluu sopia etukäteen. Kirjanpitäjä tulee myös kouluttaa ja pitää ajan tasalla tehtävässään. Sisäinen ja ulkoinen viestintä ovat osa sosiaalisen tilinpidon prosessia. Kirjanpito Tilinpidossa kerätään kirjanpitoon järjestelmällisesti tietoa indikaattorien toteutumisesta kirjanpitosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma sisältää indikaattorien mittausvälineet, aikataulut ja vastuuhenkilöt. Suoritetut kyselyt yhteenvetoineen, tilastotiedot ja muu kerätty materiaali muodostavat kirjanpitoaineiston, joka kootaan aikanaan tilintarkastusta varten. Mittaamisessa noudatetaan tiedonhankintamenetelmän periaatteita. Tilinpäätös Tilinpäätös osoittaa ja todistaa sosiaaliset saavutukset ko. tilikaudelta. Hallinnollinen johto hyväksyy tilinpäätöksen, vie sen tilintarkastukseen, mikä hyväksytään aikanaan organisaation päättävässä elimessä. Tilinpäätökseen kuuluu oleellisena osana tilintarkastajan lausunto. 5

7 Tilintarkastus Tilinpäätöksen jälkeen suoritetaan tilintarkastus, jonka suorittaa ulkopuolinen tilintarkastaja. Siinä tarkistetaan tulosten oikeellisuus sekä tilinpidon järjestelmällisyys, tasapaino ja läpinäkyvyys. Tilintarkastaja tutkii kirjanpidon tositteet pistokokein ja tarkastaa että tulokset on esitetty tilinpäätöksessä luotettavasti. Jälkityöstäminen Tilintarkastuksen jälkeen saadut tulokset viestitään sidosryhmille. Tilinpäätöskertomus voidaan liittää organisaation muiden tulosten raportointiin, esimerkiksi vuosikertomukseen. Tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Prosessissa voidaan tehdä parannuksia matkan varrella ja varsinkin ennen seuraavan tilikauden aloittamista. Myös mittaustuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä koko ajan. II Uusi ura ammattipajasta projekti Hankkeen tehtävä Ammattipaja on yrityksen sisällä toimiva mestari-kisälli työtapaa noudattava menetelmä - Projektin tehtävänä on kehittää ammattipajamalli, joka auttaa syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä pääsemään työelämään. - Ammattipajamalli auttaa yrittäjiä löytämään uusia, koulutettavia työntekijöitä. - Yhteiskunnallinen merkitys: säästöjen kertyminen, työllistyminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, yhteisöllisyyden tukeminen, työttömän taloudellisen tilanteen koheneminen ja elämän mielekkyyden kokeminen. Yhteiskunta säästää työttömien sosiaalimenoissa. - Paikallista yhteistyötä edistävä ammattipajamalli on otettu käyttöön Kouvolassa ja Iitissä. - Hanke toimii pilottina alueella. - Tehtävänä laajentaa yhteistyötä PSPP-mallia käyttäen. Hankkeen visio, tulevaisuuden tavoite vuonna 2011 Ammattipaja ilman seiniä - Erilaisten ihmisten välinen yhteistyö. Luodaan toimivia käytäntöjä ja moniammatillisia verkostoja. - Luottamus ihmisen ja hänen yhteisönsä kykyyn ratkaista itsenäisesti omia ongelmiaan. - Ammattipajamallin tuotteistaminen ja juurruttaminen. 6

8 - Toimivan ohjauskäytännön lanseeraaminen. - Luodaan seudulle vakiintunut ja vaihtoehtoinen malli. - Tavoitteena vakaa rahoituspohja. - Noudattaa kaupunkistrategiaa. - Erityishuomio yksilölliseen palveluun ja toimintaan, pääkohderyhmänä nuoret. Hankkeen arvot Setlementti on siltä ihmisten välillä Setlementti on linkki työttömän yrityksen viranomaisen välillä - Erilaisuuden hyväksyminen (yksilön kunnioittaminen, jokaisella ihmisellä on osaamista). - Kaikenlainen työ on arvokasta koulutuksesta riippumatta. - Myönteinen asenne sekä hyvän välittämisen kierrättäminen. - Työ on ihmisen perusarvo ja oikeus. Hankkeen strategia Avaimet käteen palvelua Projektikumppanit - Yhteistyökumppaneiden sitouttamista edistävien johdonmukaisten työmenetelmien käyttö. - Aktiivinen verkostoyhteistyö. - Toiminnan ja toimijoiden tunnetuksi tekeminen. - Noudattaa sosiaalisen tilinpidon tunnusmerkkejä (mm. läpinäkyvyys). - Reflektoidaan saatua tietoa käytäntöön. - Median aktiivinen hyödyntäminen julkisuushakuisuus. Pohjois-Kymen Setlementti ry, Kouvolan kaupungin oppisopimustoimisto, Kouvola Innovation Oy, Kouvolan kaupungin perusturva/sosiaalipalvelut, Kouvolan työvoiman palvelukeskus, Kouvolan työ- ja elinkeinotoimisto, Kouvolan Korttelikotiyhdistys ry, Työväen Sivistysliitto ry Moks 2. Keskeisimmät sidosryhmät Keskeisimmillä sidosryhmillä tarkoitetaan 1) yhteistyötahoja, joiden kanssa työskentely on välttämätöntä hankkeen onnistumisen kannalta ja 2) yhteistyötahoja, joiden kanssa työskentely tuo lisäarvoa hankkeelle. Ensin mainittuja tahoja ovat mm.: ammattipajat (mestari-kisälli), työttömät, työ- ja elinkeinotoimisto, oppisopimustoimisto, Raha-automaattiyhdistys, toimialueen mikro- ja pk-yritykset, Pohjois-Kymen Kasvu/mikroyrittäjyys- hanke, Kymen Yrittäjät ry, Kouvolan kaupunki/perusturva/ sosiaalinen 7

9 kuntoutus/kuntouttava työtoiminta. Jälkimmäisiä tahoja ovat mm.: Suomen Setlementtiliitto, media, alueen muut sosiaaliset yhdistykset ja toimijat, alueen oppilaitokset ja opiskelijat, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kouvolan kaupunki sekä eri toimijoiden hankkeet alueella. Resurssit Sosiaalisen budjetin resurssit muodostuvat hankerahoituksesta, henkilöstöstä, koulutuksesta, viranomaisverkostosta ja moniammatillisuudesta, markkinoinnista ja tiedottamisesta, verkostotyöstä, alueen mikro- ja pk-yrityksistä sekä muusta osaamisesta, mitä tuovat Pohjois-Kymen Setlementti ry:n hallitus, ohjausryhmä, projektipäällikkö, projektikoordinaattori, projektikumppanit sekä yhteistyötahot. Omat resurssinsa tuovat puitteet, opiskelijapanos, media ja alueella tehty tutkimustyö. Keskeiset käsitteet Sosiaalisessa budjetissa käytetyt käsitteet tulee olla määriteltyjä: Ammattipaja Kisälli Mestari Ohjauksellista työn järjestämistä mikro- ja pk-yrityksissä yhteiskunnan työllistämiskeinoin tavoitteena pysyvä työpaikka Työntekijä, jolla ei ole ammatillista peruskoulutusta/ valmiuksia ko. tehtävään Työnantaja, mikro- tai pk-yrittäjä, joka toimii kisällin perehdyttäjänä ja kouluttajana Mestari-kisälli työtapa Ohjausryhmä Työtapa, missä työntekijä-opastajapari, jossa ammatillinen osaaminen siirretään kokeneelta ammattilaiselta kokemattomalle vasta-alkajalle. Henkilö Mauri Kauppinen, puheenjohtaja Katja Airaksinen, varapuheenjohtaja Niina Holm Niina Korpelainen Tommi Neuvonen Terhi Lähteenaro (varalla: Riina Nuuttila) Katja Valkeinen (varalla: Tuomas Valtonen) Taustayhteisö Pohjois-Kymen Setlementti ry Kouvola Innovation Oy, Kymenlaakson PKyritysklinikka -hanke Työvoiman palvelukeskus, TYP Kouvolan kaupunki, perusturva/ sosiaalipalvelut Kouvolan kaupunki, oppisopimustoimisto Kouvolan Työ- ja elinkeinotoimisto, TEtoimisto Kouvolan Korttelikotiyhdistys ry 8

10 Heli Ollikainen-Zaretski (varalla Heikki S von Hertzen) roolit vaihtuivat Merja Nurmi ( saakka) Mervi Rocklin-Syd Iina Uttermark Työväen Sivistysliitto TSL, Moks 2 hanke Pohjois-Kymen Setlementti ry projektipäällikkö saakka, projektikoordinaattori , sihteeri projektipäällikkö , sihteeri Arvioimme tavoitteidemme saavuttamista seuraavin symbolein: Ylitimme tavoitteemme erinomaista! Saavutimme tavoitteemme hyvä! Emme saavuttaneet täysin tavoitteitamme on syytä tarkastella asiaa lisää! Epäonnistuimme tässä tavoitteessa kehittämishaaste! 9

11 III Uusi ura ammattipajasta sosiaalinen budjetti I tilikaudella TILILUOKAT Yksilö- sekä työelämälähtöisen ammattipajamallin kehittäjä Ammattipajamallin käyttöönoton edistäjä Kouvolassa ja Iitissä Pohjois-Kymen Setlementti on vakiinnuttanut toimintansa 10

12 11

13 12

14 13

15 Yksilö- sekä työelämälähtöisen ammattipajamallin kehittäjä Mikäli olet ollut mukana työstämässä sosiaalista tilinpitoa tai sinulla on kokemusta muualta sen käytöstä: Miten Ammattipaja on antanut minulle jotakin omaan työhöni Ammattipaja helpottaa viranomaistyöskentelyä työllistämisessä Ammattipajan tuki ja työkäytännöt ovat mielekkäitä Olen tyytyväinen tiedonkulkuun Ammattipajasta työyhteisössäni Ammattipajan mahdollisuudet työskennellä ei-viranomaisena työllistämisprosessissa vaativat kehittämistä Ammattipaja pitäisi juurruttaa pysyväksi työkäytännöksi Ammattipaja on edistänyt yhteistyötä jonkun muun yhteistyötahon kanssa Ei osaa sanoa Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei moitittavaa Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Ammattipaja on tuonut joitakin uusia mahdollisuuksia, ajatuksia, työkäytäntöjä tms työyhteisöösi Olen tyytyväinen ammattipajatyöskentelyyn kokemukseni pohjalta (aktiivisuus, yhteydenpito, Ammattipaja on tiedottanut riittävästi itsestään ja toiminnastaan Kuva: Yhteenveto kyselystä keskeisille sidosryhmille

16 Hankkeen onnistumisen kannalta välttämättömät sidosryhmät ovat tietoisia ammattipajasta Infotilaisuuksia on järjestetty vähintään 5 kpl - infotilaisuuksia, joissa vastuullisena järjestäjänä 5 kpl - mukana järjestämässä (tori- ja huoltoasematapaamiset, kylä- ja taajamakierrokset) 11 kpl - tilaisuuksia joissa ammattipajainfoa jaettu yht. 84 kpl Välttämättömien sidosryhmien osallistuminen infotilaisuuksiin - infotilaisuudet ennen tilikauden alkua 20 kpl, tilikaudella 48 kpl - yhteistyö etenkin yrittäjien ja TE-toimiston kanssa korostunut Hanketta esitellään sidosryhmätilaisuuksissa - tilaisuuksia, joissa ammattipajahanketta esitelty yht. 84 kpl Hankkeesta julkaistut lehtiartikkelit - yhdistyksen omia ilmoituksia 3 kpl - hanketta käsitteleviä lehtikirjoituksia 20 kpl Sidosryhmien yhteydenotot ammattipajahankkeeseen Sidosryhmien yhteydenottoja alkoi kertyä yhä enemmän sitä mukaan, kun tietoisuus ammattipajahankkeesta levisi. Verkostoitumisen myötä ammattipajahanke kutsuttiin mukaan erilaisiin postitusjakeluihin, jonka kautta saatiin tietoa erilaisista tapahtumista ja koulutuksista. Yhteistyötä on ollut mm. yrittäjäorganisaatioiden, hanketoimijoiden ja järjestöjen kanssa. Oma erityinen panos on ollut julkishallinnon kanssa tehty yhteistyö. - yhteistyötä yhteensä 82 eri toimijan kanssa - yrittäjiä, jotka tunsivat mielenkiintoa hanketta kohtaan 30 kpl - yrittäjiä joiden kohdalla keskustelu johti toimenpiteisiin 14 kpl - kontakteja hankkeen vetäjän/yrittäjän/työntekijän/eri sidosryhmien välillä ammattipajan käynnistämiseksi sekä käynnistymisen jälkeen yhteensä 385 kpl 15

17 Käytännön toimenpiteissä ammattipajasopimuksen solmimiseksi ja työnantajan sekä työntekijän tukemiseksi hankkeen aikana oli mukana 11 ulkopuolista toimijaa, joiden kontaktiosuudet jakaantuvat seuraavasti Kuva: Sidosryhmäkontaktit toimenpiteissä Hanke-esitemateriaalia on käytössä: esite, banderolli, nettisivut, sähköinen esitys Hankkeesta tehtiin ensitöinä esitteet: yleisesite sekä esite yrittäjälle, missä todetaan hankkeen tavoitteet ja käytännön toimet. Esitteitä on päivitetty tarpeen mukaan. Yhdistyksen kotisivuilla on oma ammattipajaosionsa, mistä näkyvät hankkeen perustiedot. Kotisivuilla on ollut nähtävänä myös Yleisradion Kaakkois-Suomen toimituksen tekstiversio Alueuutisissa tehdystä haastattelusta Tuomon Luomu Ky:ssä. Haastattelu esitettiin ko. päivänä sekä radiossa että televisiossa. Haastattelu oli näkyvissä 30 päivän ajan myös YLEn Areenassa. Ammattipajahankkeesta tehtiin myös banderolli (kuva). 16

18 Ammattipajan avulla työnantaja löytää potentiaalin työntekijän Olen tyytyväinen Ammattipajan tiedottamiseen Ammattipajan apu työntekijävalinnassa oli merkittävä Jos kyseessä oppisopimus: olen tyytyväinen oppisopimustoimiston työskentelyyn Ammattipaja on ollut aktiivinen ja hoitanut hyvin tehtävänsä Olen tyytyväinen valittuun työntekijään Työntekijä on suoriutunut hyvin työtehtävästään Ammattipajasta oli apua työntekijän kriteerien valinnassa Ammattipaja on helpottanut asiointia viranomaisiin päin ei osaa sanoa täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä menettelee jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä Voin suositella Ammattipajaa toisille yrittäjille/työnantajille Ennakkotieto ja odotukset Ammattipajasta vastasivat käytäntöä Ammattipaja antoi minulle jotakin ja/tai koin sen merkittäväksi Kuva: Yhteenveto kyselystä työnantajille

19 Tyytyväisyysaste Erittäin tyytyväinen 65,8 % Jokseenkin tyytyväinen 26,0 % Menettelee 4,1 % Melko tyytymätön 0 % Erittäin tyytymätön 0 % Ei osaa sanoa 4,1 % Kuva: Yhteenveto kyselystä työnantajille Ammattipajasta on tiedotettu yrityksille - ennen tilikauden alkua 18 kertaa - tilikaudella 36 kertaa - suurin kirjallinen info yrittäjille TE-toimiston kautta 250 kpl (kutsu ammattipajainfotilaisuuteen ) Yrittäjän puolesta selvitetään työttömien erilaisia mahdollisuuksia työllistymisen polulle Yrittäjille tiedotettiin eri työllistämismahdollisuuksista työllistää työntekijä yritykseen (kirjallinen info, lehtikirjoitukset jne.). Täsmällinen tieto välittyi henkilökohtaisissa keskusteluissa yrittäjän kanssa. Valittuun työllistämistapaan vaikuttivat oleellisesti yrittäjän toiveiden lisäksi myös työntekijän koulutus-, ammatti- ja työhistoria, kiinnostus oppisopimuskoulutukseen, työharjoitteluun/ työelämävalmennukseen, palkkatukioikeus ym Yrittäjän puolesta valmistellaan viranomaisten kanssa tarvittavat sopimukset ammattipajasopimuksen allekirjoittamiseksi Yrittäjän kanssa tehdään aluksi kirjallinen suunnitelma yhteistyöstä. Kun ammattipajasopimus syntyy, tehdään yhteistyöstä oma kolmikantasopimus yrittäjän, työntekijän sekä ammattipajan kanssa. Tämä velvoittaa mm. 6 kk:n mukanaoloa ammattipajatyöskentelyssä. Ammattipajasopimuksen syntyminen on esitettynä oheisessa kaaviossa. 18

20 19

21 Ammattipajasopimus sisältää yrittäjälle hankkeen antaman tuen: - etsitään työntekijä yrittäjän toiveet ja tarpeet huomioiden - annetaan palvelupaketti sekä työnantajalle että työntekijälle - autetaan asioinnissa viranomaisiin päin - yrittäjän ja työntekijän tukeminen koko hankkeen ajan Varsinainen viranomaisyhteistyö puolestaan vaatii omat lomakkeensa, riippuen siitä mikä työllistämistapa tulee valituksi. Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) tutkii yrittäjän kelpoisuutta julkishallinnon työllistämistukiin ennen prosessiin ryhtymistä. SITOUTUMINEN HANKKEESEEN -tavoitteena pysyvä työsuhde - vähintään 6 kk:n ajaksi VEROVELKATODISTUS/ TODISTUS VEROJEN MAKSAMISESTA - ei 3 kk vanhempi KAUPPAREKISTERI/ YHDISTYSREKISTERIOTE - ei 3 kk vanhempi TYÖVOIMAVIRANOMAISTEN EHDOT TYÖLLISTÄMISTUKIEN SUHTEEN - harkinta aina tapauskohtainen - tuen myöntämiseen vaikuttavat mm. yrityksessä suoritetut/mahdolliset tulevat lomautukset tai irtisanomiset, työpaikan täyttyminen ilman tukeakin, työnantajan mahdollisesti saamat muut tuet, kilpailun vääristyminen jne. Kuva: Yrittäjän kelpoisuus Ammattipajaksi 20

22 Työntekijävalinnassa on huomioitu yrittäjän antamat kriteerit tarvittavalle työntekijälle Yrittäjän kanssa laaditaan kirjallinen suunnitelma yhteistyöstä, millä kartoitetaan sopivaa työntekijää yritykseen. Lomake välitetään TE-toimistoon, josta saa lisätietoa toivotusta työntekijästä. Lisäksi on voitu käyttää luonnosta työpaikkailmoituksesta, mihin on kirjattu hakutäsmennykset. Hakulaajuus määritellään yrittäjän ja TE-toimiston mukaan. Työpaikkailmoitukseen tulee aina maininta ammattipajahankkeeseen sitoutumisesta ja sen tiimoilta annettavasta lisätiedosta. Työnantajille on tehty määrätyn ajan kuluttua ammattipajasopimuksen solmimisen jälkeen kysely, mistä ilmenee mm. työnantajien näkemykset siitä, miten ammattipajaapu on toiminut ja onko työntekijävalinnassa huomioitu yrittäjän näkemyksiä Työnantajat on perehdytetty ammattipajamalliin ennen työntekijän aloittamista Ammattipajasopimus on konkreettinen ele yhteistyöstä yrittäjän, työntekijän ja hanketyöntekijän kanssa. Tämän kolmikantasopimuksen allekirjoittamisella sitoudutaan yhteistyöhön vähintään kuudeksi kuukaudeksi. Ennen sopimuksen tekemistä on käyty useita keskusteluja työsuhteen ehtojen määrittelemiseksi sekä yrittäjän että muiden työllistämisessä mukana olevien tahojen välillä. Työnantajan ja työntekijän perehdyttämisessä on käytetty palvelukansioita (muovitaskullinen kansio), mihin on koottu mm. työllistävien tahojen materiaalia Jatkuvasti täydentyvät kirjalliset työnantajan palvelupaketit toimitettu kaikille ammattipajasopimuksen tehneille Palvelupaketit ovat käytännön syistä alkuvaiheessa olleet muovitaskullisia palvelukansioita, joihin on sisällytetty mm. TE-toimiston ja oppisopimustoimiston materiaalia työllistämistavoista. Lisäksi siinä on ollut ammattipajan omia tiedotteita. Nämä palvelukansiot on luovutettu ammattipajoille sekä työnantajalle että työntekijälle sopimuksen tekopäivänä. Kirjalliset palvelupaketit sekä työnantajalle että työntekijälle ovat olleet työstettävänä hankkeen alusta asti. Kartoitusta ja kyselyä palvelupakettien sisällöstä on tehty pitkin matkaa. Hankkeen osallisten kanssa, yrittäjät ja työntekijät huomioiden, on käyty keskustelua siitä, mitä palvelupakettien tulisi sisältää. Palvelupaketit muotoutuvat lopulliseen muotoonsa tulevan, toisen tilikauden aikana. 21

23 Työnantajat ovat tyytyväisiä Ammattipajan apuun potentiaalin työntekijän löytämisessä 60 Ammattipaja on helpottanut asiointia viranomaisiin päin Kuva: Yhteenvetoa kyselystä työnantajille 2009/ Yrittäjät ovat sitoutuneet erilaisten tukimuotojen jälkeen jatkamaan työsuhdetta Ammattipajasopimuksia solmitaan niiden yrittäjien kanssa, joilla on edellytyksiä jatkaa työsuhdetta tukimuotojen jälkeen Ensimmäinen ammattipaja käynnistyi oppisopimuskoulutuksena Tuomon Luomu Ky:ssa. Leipuri-kondiittorikoulutus kestää kolme vuotta. Kaikista tilikauden loppuun mennessä käynnistetyistä ammattipajoista on kulunut vielä niin vähän aikaa, 22

24 että käytetyt palkkatuet ovat vielä voimassa, joten työsuhteen pysyvyyttä ei ole vielä voitu osoittaa. Ensimmäiset palkkatuet päättyvät toisen tilikauden aikana, jonka jälkeen on näyttöä työsuhteiden pysyvyydestä. Tällä tilikaudella on käynnistetty ammattipajoja 7 kappaletta, joista toiminnassa on 5. Päättyneitä/keskeytyneitä ammattipajoja on kaksi; ensimmäinen on rakennusalan ammattipaja, missä valittu palkkatuki-työntekijä lähti välillä suorittamaan asepalvelustaan. Tarkoitus on, että työsuhde jatkuu asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen. Toisen ammattipajan työntekijän vaihtumiseen on syynä se, että ammattipajaan valittu, työelämänvalmennuksessa ollut työntekijä lähti opiskelemaan laitoshuoltajaksi, jonka takia hänen tilalleen etsittiin uusi palkkatukityöntekijä Ammattipajasopimuksia solmitaan vähintään 5 kpl Ammattipajasopimuksia on solmittu tilinpäätöskauden loppuun mennessä seitsemän kappaletta. Ammattipajoja on käynnissä ko. aikaan mennessä 5 kappaletta Ammattipajasopimusten seurauksena syntyy vähintään 4 avoimien työmarkkinoiden työsuhdetta tilikauden loppuun mennessä Koska ammattipajasopimusten käynnistymisestä on kulunut niin vähän aikaa, ei yksikään käynnissä olevista ammattipajoista ole ehtinyt päättyä, joten pysyvien työsuhteiden määrä voidaan osoittaa seuraavan tilikauden aikana. Kuva Teija Kiviranta: Viranomaiset Manskilla , Mervi Rocklin-Syd ja Iina Uttermark 23

25 Ammattipaja auttaa työtä vailla olevaa henkilöä työllistymään Mikäli olet oppisopimussuhteessa: olen tyytyväinen Ammattipaja antoi minulle jotakin ja/tai koin sen roolin merkittäväksi Ammattipaja on tarpeellinen linkki työnantajan ja viranomaisten välillä Olen tyytyväinen Ammattipajan toimintaan (aktiivisuus, tuki ym) Ammattipajan antama tieto (palvelupaketti ym), mukanaolo ja tuki selvitettiin ennakkoon Sain riittävästi tietoa palkkauksen/tuen perusteista ja työehdoista Sain riittävästi tietoa työtehtävistäni ja työnantajasta ennen työ/harjoittelusuhteen Ei osaa sanoa Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Menettelee Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Saamani palkka/tuki vastaa työn vaativuutta ja työn luonnetta Olen tyytyväinen työ/harjoittelupaikkani johtamiseen ja hallintoon Olen tyytyväinen työolosuhteisiini Olen pitänyt työstäni ja viihtynyt työyhteisössäni Kuva: Yhteenveto kyselystä työntekijöille 2009/

26 Kuva: Yhteenveto kyselystä työntekijöille 2009/ Jatkuvasti täydentyvät kirjalliset työntekijän palvelupaketit on toimitettu kaikille ammattipajasopimuksen tehneille Kaikille käynnistyneille ammattipajoille on annettu sopimuksentekohetkellä kansio, missä on mm. TE-toimiston, oppisopimustoimiston sekä ammattipajan materiaalia Työntekijät on perehdytetty ammattipajamalliin ennen työn aloittamista Ennen sopimuksen tekemistä on käyty monenlaista keskustelua ja viestintää työntekijän kanssa työhön liittyvistä asioista. Perehdyttämisessä on käytetty mm. sekä yrittäjälle että työntekijälle annettuja palvelukansioita, joista löytyy tietoa työllistämiseen liittyvistä asioista Työntekijät ovat tyytyväisiä Ammattipajan apuun työpaikan löytymisessä avoimilta työmarkkinoilta Työntekijöille on tehty kysely tyytyväisyydestä ammattipajatoimintaan. 25

27 Kuvat: yhteenvetoa kyselystä työntekijöille 2009/

28 Ammattipaja auttaa keskeisten sidosryhmien omien päämäärien saavuttamista Keskeiset yhteistyökumppanit (TE-toimisto, TYP, Kouvolan oppisopimustoimisto, Kouvolan sosiaalipalvelut, Kouvola Innovation Oy, TSL Moks2, Kouvolan Korttelikotiyhdistys ry) ovat osallistuneet ammattipajamallin kehittämiseen. Vähintään 5 tahoa osallistuu työskentelyyn. Keskeisten sidosryhmien edustajat on nimetty ohjausryhmään. Ammattipajahanke noudattaa PSPP- prosessia (=vastuulliset kumppanuusverkot), missä jokainen toimijataho sitoutuu omien tavoitteidensa mukaiseen työskentelyyn ja sitä kautta tavoitteelliseen toimintaan. Keskeistä sidosryhmätyöskentelyä on ollut matkana varrella Syfo Oy:n edustajan, hallituksen jäsenten sekä sosiaalisen tilintarkastajan kanssa käydyt ohjauskeskustelut sekä neuvottelut. Hankkeen roolit ja tavoitteet on määritelty työskentelyn alkuvaiheessa. Työskentelyssä roolien muutokset on hyväksytty prosessien kulun mukaisesti vaihtuvina elementteinä (johtajuus, asiakas ja sijoittaja). Hankkeelle esitetyt tarpeet, toimijat ja näkemysten yhtenäistäminen on myös määritelty hankkeen aloitusvaiheessa. Kuva Leena Borg: Pyörivä kylä-kierros Vuohijärvellä