Sosiaalisen tilinpidon tilinpäätös TULOKSET (tiivistelmä) tilikaudelta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalisen tilinpidon tilinpäätös TULOKSET (tiivistelmä) tilikaudelta 1.9.2009 31.8.2010"

Transkriptio

1 Pohjois-Kymen Setlementti ry Uusi ura ammattipajasta projekti Sosiaalisen tilinpidon tilinpäätös TULOKSET (tiivistelmä) tilikaudelta (I tilikausi)

2 Sosiaalisen tilinpidon TILINPÄÄTÖKSEN TULOKSET -raportti tilikaudelta (I tilikausi) on Pohjois-Kymen Setlementti ry:n sosiaalinen tilinpäätös, joka on toteutettu Uusi ura ammattipajasta projektista. Projekti on 3-vuotinen Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama hanke, jota Pohjois-Kymen Setlementti ry hallinnoi. Projektin tavoitteena on kehittää ammattipajamalli yksilö- ja työelämälähtöisenä. Sosiaalista tilinpitoa koskevassa aineistossa on käytetty pohjana Vastuunkantaja Yhteiskuntavastuun osoittaminen opasta sosiaaliseen tilinpitoon sosiaalisesti työllistäville organisaatioille (ESR:n SPR ja Response-projektin tuotos, kirjoittajina Jaana Merenmies ja Pia Sevòn, 2007). Aineiston koonti: Mervi Rocklin-Syd, projektipäällikkö , projektikoordinaattori sekä Iina Uttermark, projektipäällikkö Kuva tiedottaja Niina Asikainen: Ammattipajainfo TE-toimistossa 1

3 Esipuhe Tulokset tilikaudelta raportti on Pohjois-Kymen Setlementti ry:n ensimmäisen sosiaalisen budjetin tilinpäätös. Raportti on tuotettu Pohjois-Kymen Setlementin hallinnoimasta ja RAY:n rahoittamasta Uusi ura ammattipajasta projektista ( ). Tässä raportissa tehdään näkymättömät tulokset näkyviksi, osoitetaan ja todistetaan sosiaaliset saavutukset ko. tilikaudelta. Uusi ura ammattipajasta hanke käynnistyi , kun projektipäällikkö palkattiin tehtäväänsä. Sosiaalinen tilinpito päätettiin ottaa käyttöön Setlementin hallituksen ja ohjausryhmän kokouksissa toukokuussa 2009; tilikausi aloitettiin Ennen tilikauden alkua käynnistyi ammattipajatoiminnassa paljon asioita, jotka eivät sisältyneet tilikauteen, mutta joilla oli ratkaiseva, käynnistävä merkitys. Kolmevuotisen projektin aikana ehtii toteutua kaksi tilikautta. Tililuokkia sosiaalisessa budjetissa on kolme: I ammattipajamalli kehitetään yksilö- ja työelämä-lähtöisenä, II otetaan käyttöön Kouvolassa ja Iitissä, jonka kautta III Pohjois-Kymen Setlementti vakiinnuttaa toimintaansa. Päävastuun projektista on kantanut ohjausryhmä sekä rahoituksesta Raha-automaattiyhdistys ry (RAY), mistä suuret kiitokset projektin puolesta. Ohjausryhmään kuuluvat Pohjois-Kymen Setlementti ry:stä nimettynä kolme hallituksen jäsentä: Mauri Kauppinen puheenjohtajana sekä Katja Airaksinen ja Merja Nurmi. Muut ohjausryhmän jäsenet ovat työvoiman palvelukeskuksen johtaja Niina Holm, oppisopimustoimiston koulutustarkastaja Tommi Neuvonen, kaupungin perusturvan sosiaalipalvelujen tilaajapäällikkö Niina Korpelainen, Kouvolan työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimisto) työvoimaneuvoja Terhi Lähteenaro, Kouvolan Korttelikotiyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Katja Valkeinen, Kouvola Innovation Oy/ Kymenlaakson PK-yritysklinikka hankkeen projektikoordinaattori Katja Airaksinen, Työväen sivistysliitto (TSL) Moks2 hankkeen projektiassistentti Heli Ollikainen-Zaretski ja tehtävään palkattu projektipäällikkö/ projektikoordinaattori Mervi Rocklin-Syd. Tilintarkastajana toimii kaupungin kehittämispäällikkö Hannu Marttinen. Koulutuksesta ja rakentavista kommenteista sekä ohjauksesta koko prosessin ajan erityiskiitokset kuuluvat Syfo Oy:n Jaana Merenmiehelle. Kesäkuun alusta 2010 lähtien tuli mukaan myös hankkeeseen valittu uusi projektipäällikkö Iina Uttermark. Taustana hankkeeseen oli Kymenlaaksoa kohdannut suuri rakennemuutos, mikä näkyi Kouvolan seudulla hitaampana työttömien määrän vähentymisenä kuin Suomessa keskimäärin. Nuorten osuus työttömistä oli hanketta suunniteltaessa yli 10 % (työllisyyskatsaus huhtikuussa 2008). Kouvolan seudulla olevat nuorten työpajat eivät tavoita kuin osan syrjäytymisvaarassa olevista nuorista. Yhdistyksen näkökulmasta yksi tavoite ammattipajahankkeella on ollut setlementtitoiminnan näkyväksi tekeminen ja jalkauttaminen Pohjois-Kymenlaakson ja Iitin alueella, jossa sitä ei aiemmin ole ollut ja samalla vakiinnuttaa Pohjois-Kymen Setlementti ry:n asema luotettavana toimijana ja yhteistyökumppanina. Kouvolassa Mervi Rocklin-Syd projektipäällikkö , projektikoordinaattori

4 I Sosiaalisen tilinpidon prosessi Vastuullinen kumppanuus PALVELUN KILPAILUTUS P = public = julkinen sektori S = social = kolmas sektori P = privat = yksityinen sektori P = partnership = kumppanuus PALVELUDESIGN PALVELUN PILOTOINTI NÄKEMYSTEN YHTENÄISTÄMINEN TOIMIJAT TARVE Kuva: PSPP-prosessi PSPP-prosessi eli vastuulliset kumppanuusverkot Vastuulliset kumppanuusverkot mallin avulla rakennetaan tasavertaista yhteistyötä eri toimijoiden välille, kun kaikilla on yhteinen tavoite. Julkinen, yksityinen ja sosiaalinen eli kolmas sektori tekevät kumppanuussopimuksen. Asiakaslähtöisyys korostuu työskentelytavassa. Erityinen vaikutus näkyy palvelujärjestelmän muuttumisessa perinteisten tilaaja-tuottaja sekä monituottaja-mallien lisänä. Tarkoitus on kehittää yhdessä uusia toimintatapoja periaatteella pitkäaikainen, kestävä kiinnostus ja hyöty. Se on myös kumppaneiden välistä, vastuullista yhteistyötä. Tärkeitä rooleja ovat: johtajuus, 3

5 sijoittaja, asiakas sekä fasilitaattori (=vetäjä, kouluttaja, mahdollistaja, työkalu). Prosessin myötä toimijoiden roolit (esim. johtajuus) vaihtelevat. PSPP:n periaatteet Sosiaalinen tilinpito 1. Yhteisesti hyväksytty tavoite 2. Pitkäaikainen kestävä kiinnostus ja kumppanuus 3. Jokainen kumppani hyötyy yhteistyöstä 4. Aito, itsenäisten kumppaneiden yhteistyö 5. Kumppaneiden roolit selkeästi määritelty 6. Riskit ja hyödyt jaettu kumppaneiden kesken 7. Kaikkien kumppaneiden panostus yhteiseen työskentelyyn 8. Näkemysten yhtenäistäminen 9. Kumppanuus on hyvin hallinnoitu ja arvioitu Sosiaalinen tilinpito on menetelmä toiminnalla aikaansaatujen sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten ja vaikutusten osoittamiseen. Se täydentää perinteistä, taloudellista tilinpitoa. Taloudellisten kriteerien rinnalle kaivataan jatkuvasti myös sosiaalisia mittareita. Sosiaalisessa tilinpidossa määritellään etukäteen toiminnalle asettavat tavoitteet ja seurataan tämän jälkeen niiden toteutumista järjestelmällisesti. Samoin kuin taloudellisessa kirjanpidossa, niin myös sosiaalisessa tilinpidossa pidetään kirjanpitoa koko toimintakauden ajan. Lopuksi tositteet analysoidaan ja kootaan sosiaaliseksi tilinpäätökseksi (=aikaansaadut tulokset), jonka sosiaalinen tilintarkastaja tarkastaa ja hyväksyy. Sosiaalinen tilinpito antaa mahdollisuuden saattaa näkymättömiksi jäävät tulokset näkyviksi. Se tarjoaa erään työkalun omien tavoitteiden konkretisointiin, arvokeskusteluihin ja osuvien mittauskohteiden määrittelyyn yhteistyössä oleellisten sidosryhmien kanssa. Se on myös itsearvioinnin väline. Hankkeeseen sisältyneen sosiaalisen tilinpidon koulutuksesta ja ohjauksesta vastasi Syfo Oy. Tilinpidon tunnusmerkit Sosiaalisten tulosten näkyväksi tekemistä voidaan kutsua sosiaaliseksi tilinpidoksi, kun se täyttää seuraavat tunnusmerkit: * järjestelmällisyys: budjetti päätetään etukäteen, sitä seuraavat kirjanpito, tilinpäätös ja tilintarkastus * säännöllisyys: tilinpito on jatkuvaa ja säännöllisesti toistuvaa, se tehdään esimerkiksi vuosittain tai joka toinen vuosi 4

6 * tasapaino: tilinpäätöksessä on tasapaino laadullisten ja määrällisten sisältöjen välillä * läpinäkyvyys: osoitetaan, miten tiedot on hankittu ja ilmoitetaan tulokset oikeudenmukaisesti * uskottavuus: seuratuista ehdoista on tosite ja tilinpito, mitkä tarkastetaan ulkopuolisessa tilintarkastuksessa * vertailtavuus: verrataan tuloksia edellisiin tilikausiin, organisaation eri toimintojen välillä ja mahdollisesti myös muihin samalla toimialalla toimiviin organisaatioihin * saatavuus: tilinpäätös saatetaan sidosryhmien ja muiden kiinnostuneiden hyödynnettäväksi * oppiminen: tuloksia hyödynnetään toiminnan tietoon pohjautuvassa kehittämisessä Tilinpidon vaiheet Ennen tilinpidon aloittamista määritellään arvot, missiot, visio ja strategiat. Alussa on määriteltävä myös organisaation tarpeet ja edellytykset suorittaa sosiaalinen tilinpito mitä hyötyä lähdetään tavoittelemaan. Aloittamisesta tehdään virallinen päätös ja nimetään koordinaattori sekä vastuunkantajatiimi. Ulkopuolinen tilintarkastaja valitaan suorittamaan tilinpäätöstä. Budjetti Budjetin laadinta aloitetaan määrittelemällä tilinpidon tavoitteet ja indikaattorit, joiden tulee olla sellaisia mitkä sidosryhmät kokevat tärkeiksi ja mielekkäiksi jokaisella on oma hyötytavoitteensa hankkeesta. Kun tavoitteet on määritelty, ne ryhmitellään tililuokiksi suuremmiksi tavoitekokonaisuuksiksi. Indikaattorit voivat olla sekä määrällisiä että laadullisia niitä tarvitaan yleensä useampia yhden tavoitteen saavuttamisen osoittamiseen. Käytettävissä olevat resurssit, osaaminen ja osallistuvat vastuuhenkilöt tulevat myös kartoitettavaksi. Ulkoinen asiantuntijatuki ja koulutus kuuluu sopia etukäteen. Kirjanpitäjä tulee myös kouluttaa ja pitää ajan tasalla tehtävässään. Sisäinen ja ulkoinen viestintä ovat osa sosiaalisen tilinpidon prosessia. Kirjanpito Tilinpidossa kerätään kirjanpitoon järjestelmällisesti tietoa indikaattorien toteutumisesta kirjanpitosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma sisältää indikaattorien mittausvälineet, aikataulut ja vastuuhenkilöt. Suoritetut kyselyt yhteenvetoineen, tilastotiedot ja muu kerätty materiaali muodostavat kirjanpitoaineiston, joka kootaan aikanaan tilintarkastusta varten. Mittaamisessa noudatetaan tiedonhankintamenetelmän periaatteita. Tilinpäätös Tilinpäätös osoittaa ja todistaa sosiaaliset saavutukset ko. tilikaudelta. Hallinnollinen johto hyväksyy tilinpäätöksen, vie sen tilintarkastukseen, mikä hyväksytään aikanaan organisaation päättävässä elimessä. Tilinpäätökseen kuuluu oleellisena osana tilintarkastajan lausunto. 5

7 Tilintarkastus Tilinpäätöksen jälkeen suoritetaan tilintarkastus, jonka suorittaa ulkopuolinen tilintarkastaja. Siinä tarkistetaan tulosten oikeellisuus sekä tilinpidon järjestelmällisyys, tasapaino ja läpinäkyvyys. Tilintarkastaja tutkii kirjanpidon tositteet pistokokein ja tarkastaa että tulokset on esitetty tilinpäätöksessä luotettavasti. Jälkityöstäminen Tilintarkastuksen jälkeen saadut tulokset viestitään sidosryhmille. Tilinpäätöskertomus voidaan liittää organisaation muiden tulosten raportointiin, esimerkiksi vuosikertomukseen. Tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Prosessissa voidaan tehdä parannuksia matkan varrella ja varsinkin ennen seuraavan tilikauden aloittamista. Myös mittaustuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä koko ajan. II Uusi ura ammattipajasta projekti Hankkeen tehtävä Ammattipaja on yrityksen sisällä toimiva mestari-kisälli työtapaa noudattava menetelmä - Projektin tehtävänä on kehittää ammattipajamalli, joka auttaa syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä pääsemään työelämään. - Ammattipajamalli auttaa yrittäjiä löytämään uusia, koulutettavia työntekijöitä. - Yhteiskunnallinen merkitys: säästöjen kertyminen, työllistyminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, yhteisöllisyyden tukeminen, työttömän taloudellisen tilanteen koheneminen ja elämän mielekkyyden kokeminen. Yhteiskunta säästää työttömien sosiaalimenoissa. - Paikallista yhteistyötä edistävä ammattipajamalli on otettu käyttöön Kouvolassa ja Iitissä. - Hanke toimii pilottina alueella. - Tehtävänä laajentaa yhteistyötä PSPP-mallia käyttäen. Hankkeen visio, tulevaisuuden tavoite vuonna 2011 Ammattipaja ilman seiniä - Erilaisten ihmisten välinen yhteistyö. Luodaan toimivia käytäntöjä ja moniammatillisia verkostoja. - Luottamus ihmisen ja hänen yhteisönsä kykyyn ratkaista itsenäisesti omia ongelmiaan. - Ammattipajamallin tuotteistaminen ja juurruttaminen. 6

8 - Toimivan ohjauskäytännön lanseeraaminen. - Luodaan seudulle vakiintunut ja vaihtoehtoinen malli. - Tavoitteena vakaa rahoituspohja. - Noudattaa kaupunkistrategiaa. - Erityishuomio yksilölliseen palveluun ja toimintaan, pääkohderyhmänä nuoret. Hankkeen arvot Setlementti on siltä ihmisten välillä Setlementti on linkki työttömän yrityksen viranomaisen välillä - Erilaisuuden hyväksyminen (yksilön kunnioittaminen, jokaisella ihmisellä on osaamista). - Kaikenlainen työ on arvokasta koulutuksesta riippumatta. - Myönteinen asenne sekä hyvän välittämisen kierrättäminen. - Työ on ihmisen perusarvo ja oikeus. Hankkeen strategia Avaimet käteen palvelua Projektikumppanit - Yhteistyökumppaneiden sitouttamista edistävien johdonmukaisten työmenetelmien käyttö. - Aktiivinen verkostoyhteistyö. - Toiminnan ja toimijoiden tunnetuksi tekeminen. - Noudattaa sosiaalisen tilinpidon tunnusmerkkejä (mm. läpinäkyvyys). - Reflektoidaan saatua tietoa käytäntöön. - Median aktiivinen hyödyntäminen julkisuushakuisuus. Pohjois-Kymen Setlementti ry, Kouvolan kaupungin oppisopimustoimisto, Kouvola Innovation Oy, Kouvolan kaupungin perusturva/sosiaalipalvelut, Kouvolan työvoiman palvelukeskus, Kouvolan työ- ja elinkeinotoimisto, Kouvolan Korttelikotiyhdistys ry, Työväen Sivistysliitto ry Moks 2. Keskeisimmät sidosryhmät Keskeisimmillä sidosryhmillä tarkoitetaan 1) yhteistyötahoja, joiden kanssa työskentely on välttämätöntä hankkeen onnistumisen kannalta ja 2) yhteistyötahoja, joiden kanssa työskentely tuo lisäarvoa hankkeelle. Ensin mainittuja tahoja ovat mm.: ammattipajat (mestari-kisälli), työttömät, työ- ja elinkeinotoimisto, oppisopimustoimisto, Raha-automaattiyhdistys, toimialueen mikro- ja pk-yritykset, Pohjois-Kymen Kasvu/mikroyrittäjyys- hanke, Kymen Yrittäjät ry, Kouvolan kaupunki/perusturva/ sosiaalinen 7

9 kuntoutus/kuntouttava työtoiminta. Jälkimmäisiä tahoja ovat mm.: Suomen Setlementtiliitto, media, alueen muut sosiaaliset yhdistykset ja toimijat, alueen oppilaitokset ja opiskelijat, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kouvolan kaupunki sekä eri toimijoiden hankkeet alueella. Resurssit Sosiaalisen budjetin resurssit muodostuvat hankerahoituksesta, henkilöstöstä, koulutuksesta, viranomaisverkostosta ja moniammatillisuudesta, markkinoinnista ja tiedottamisesta, verkostotyöstä, alueen mikro- ja pk-yrityksistä sekä muusta osaamisesta, mitä tuovat Pohjois-Kymen Setlementti ry:n hallitus, ohjausryhmä, projektipäällikkö, projektikoordinaattori, projektikumppanit sekä yhteistyötahot. Omat resurssinsa tuovat puitteet, opiskelijapanos, media ja alueella tehty tutkimustyö. Keskeiset käsitteet Sosiaalisessa budjetissa käytetyt käsitteet tulee olla määriteltyjä: Ammattipaja Kisälli Mestari Ohjauksellista työn järjestämistä mikro- ja pk-yrityksissä yhteiskunnan työllistämiskeinoin tavoitteena pysyvä työpaikka Työntekijä, jolla ei ole ammatillista peruskoulutusta/ valmiuksia ko. tehtävään Työnantaja, mikro- tai pk-yrittäjä, joka toimii kisällin perehdyttäjänä ja kouluttajana Mestari-kisälli työtapa Ohjausryhmä Työtapa, missä työntekijä-opastajapari, jossa ammatillinen osaaminen siirretään kokeneelta ammattilaiselta kokemattomalle vasta-alkajalle. Henkilö Mauri Kauppinen, puheenjohtaja Katja Airaksinen, varapuheenjohtaja Niina Holm Niina Korpelainen Tommi Neuvonen Terhi Lähteenaro (varalla: Riina Nuuttila) Katja Valkeinen (varalla: Tuomas Valtonen) Taustayhteisö Pohjois-Kymen Setlementti ry Kouvola Innovation Oy, Kymenlaakson PKyritysklinikka -hanke Työvoiman palvelukeskus, TYP Kouvolan kaupunki, perusturva/ sosiaalipalvelut Kouvolan kaupunki, oppisopimustoimisto Kouvolan Työ- ja elinkeinotoimisto, TEtoimisto Kouvolan Korttelikotiyhdistys ry 8

10 Heli Ollikainen-Zaretski (varalla Heikki S von Hertzen) roolit vaihtuivat Merja Nurmi ( saakka) Mervi Rocklin-Syd Iina Uttermark Työväen Sivistysliitto TSL, Moks 2 hanke Pohjois-Kymen Setlementti ry projektipäällikkö saakka, projektikoordinaattori , sihteeri projektipäällikkö , sihteeri Arvioimme tavoitteidemme saavuttamista seuraavin symbolein: Ylitimme tavoitteemme erinomaista! Saavutimme tavoitteemme hyvä! Emme saavuttaneet täysin tavoitteitamme on syytä tarkastella asiaa lisää! Epäonnistuimme tässä tavoitteessa kehittämishaaste! 9

11 III Uusi ura ammattipajasta sosiaalinen budjetti I tilikaudella TILILUOKAT Yksilö- sekä työelämälähtöisen ammattipajamallin kehittäjä Ammattipajamallin käyttöönoton edistäjä Kouvolassa ja Iitissä Pohjois-Kymen Setlementti on vakiinnuttanut toimintansa 10

12 11

13 12

14 13

15 Yksilö- sekä työelämälähtöisen ammattipajamallin kehittäjä Mikäli olet ollut mukana työstämässä sosiaalista tilinpitoa tai sinulla on kokemusta muualta sen käytöstä: Miten Ammattipaja on antanut minulle jotakin omaan työhöni Ammattipaja helpottaa viranomaistyöskentelyä työllistämisessä Ammattipajan tuki ja työkäytännöt ovat mielekkäitä Olen tyytyväinen tiedonkulkuun Ammattipajasta työyhteisössäni Ammattipajan mahdollisuudet työskennellä ei-viranomaisena työllistämisprosessissa vaativat kehittämistä Ammattipaja pitäisi juurruttaa pysyväksi työkäytännöksi Ammattipaja on edistänyt yhteistyötä jonkun muun yhteistyötahon kanssa Ei osaa sanoa Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Ei moitittavaa Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Ammattipaja on tuonut joitakin uusia mahdollisuuksia, ajatuksia, työkäytäntöjä tms työyhteisöösi Olen tyytyväinen ammattipajatyöskentelyyn kokemukseni pohjalta (aktiivisuus, yhteydenpito, Ammattipaja on tiedottanut riittävästi itsestään ja toiminnastaan Kuva: Yhteenveto kyselystä keskeisille sidosryhmille

16 Hankkeen onnistumisen kannalta välttämättömät sidosryhmät ovat tietoisia ammattipajasta Infotilaisuuksia on järjestetty vähintään 5 kpl - infotilaisuuksia, joissa vastuullisena järjestäjänä 5 kpl - mukana järjestämässä (tori- ja huoltoasematapaamiset, kylä- ja taajamakierrokset) 11 kpl - tilaisuuksia joissa ammattipajainfoa jaettu yht. 84 kpl Välttämättömien sidosryhmien osallistuminen infotilaisuuksiin - infotilaisuudet ennen tilikauden alkua 20 kpl, tilikaudella 48 kpl - yhteistyö etenkin yrittäjien ja TE-toimiston kanssa korostunut Hanketta esitellään sidosryhmätilaisuuksissa - tilaisuuksia, joissa ammattipajahanketta esitelty yht. 84 kpl Hankkeesta julkaistut lehtiartikkelit - yhdistyksen omia ilmoituksia 3 kpl - hanketta käsitteleviä lehtikirjoituksia 20 kpl Sidosryhmien yhteydenotot ammattipajahankkeeseen Sidosryhmien yhteydenottoja alkoi kertyä yhä enemmän sitä mukaan, kun tietoisuus ammattipajahankkeesta levisi. Verkostoitumisen myötä ammattipajahanke kutsuttiin mukaan erilaisiin postitusjakeluihin, jonka kautta saatiin tietoa erilaisista tapahtumista ja koulutuksista. Yhteistyötä on ollut mm. yrittäjäorganisaatioiden, hanketoimijoiden ja järjestöjen kanssa. Oma erityinen panos on ollut julkishallinnon kanssa tehty yhteistyö. - yhteistyötä yhteensä 82 eri toimijan kanssa - yrittäjiä, jotka tunsivat mielenkiintoa hanketta kohtaan 30 kpl - yrittäjiä joiden kohdalla keskustelu johti toimenpiteisiin 14 kpl - kontakteja hankkeen vetäjän/yrittäjän/työntekijän/eri sidosryhmien välillä ammattipajan käynnistämiseksi sekä käynnistymisen jälkeen yhteensä 385 kpl 15

17 Käytännön toimenpiteissä ammattipajasopimuksen solmimiseksi ja työnantajan sekä työntekijän tukemiseksi hankkeen aikana oli mukana 11 ulkopuolista toimijaa, joiden kontaktiosuudet jakaantuvat seuraavasti Kuva: Sidosryhmäkontaktit toimenpiteissä Hanke-esitemateriaalia on käytössä: esite, banderolli, nettisivut, sähköinen esitys Hankkeesta tehtiin ensitöinä esitteet: yleisesite sekä esite yrittäjälle, missä todetaan hankkeen tavoitteet ja käytännön toimet. Esitteitä on päivitetty tarpeen mukaan. Yhdistyksen kotisivuilla on oma ammattipajaosionsa, mistä näkyvät hankkeen perustiedot. Kotisivuilla on ollut nähtävänä myös Yleisradion Kaakkois-Suomen toimituksen tekstiversio Alueuutisissa tehdystä haastattelusta Tuomon Luomu Ky:ssä. Haastattelu esitettiin ko. päivänä sekä radiossa että televisiossa. Haastattelu oli näkyvissä 30 päivän ajan myös YLEn Areenassa. Ammattipajahankkeesta tehtiin myös banderolli (kuva). 16

18 Ammattipajan avulla työnantaja löytää potentiaalin työntekijän Olen tyytyväinen Ammattipajan tiedottamiseen Ammattipajan apu työntekijävalinnassa oli merkittävä Jos kyseessä oppisopimus: olen tyytyväinen oppisopimustoimiston työskentelyyn Ammattipaja on ollut aktiivinen ja hoitanut hyvin tehtävänsä Olen tyytyväinen valittuun työntekijään Työntekijä on suoriutunut hyvin työtehtävästään Ammattipajasta oli apua työntekijän kriteerien valinnassa Ammattipaja on helpottanut asiointia viranomaisiin päin ei osaa sanoa täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä menettelee jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä Voin suositella Ammattipajaa toisille yrittäjille/työnantajille Ennakkotieto ja odotukset Ammattipajasta vastasivat käytäntöä Ammattipaja antoi minulle jotakin ja/tai koin sen merkittäväksi Kuva: Yhteenveto kyselystä työnantajille

19 Tyytyväisyysaste Erittäin tyytyväinen 65,8 % Jokseenkin tyytyväinen 26,0 % Menettelee 4,1 % Melko tyytymätön 0 % Erittäin tyytymätön 0 % Ei osaa sanoa 4,1 % Kuva: Yhteenveto kyselystä työnantajille Ammattipajasta on tiedotettu yrityksille - ennen tilikauden alkua 18 kertaa - tilikaudella 36 kertaa - suurin kirjallinen info yrittäjille TE-toimiston kautta 250 kpl (kutsu ammattipajainfotilaisuuteen ) Yrittäjän puolesta selvitetään työttömien erilaisia mahdollisuuksia työllistymisen polulle Yrittäjille tiedotettiin eri työllistämismahdollisuuksista työllistää työntekijä yritykseen (kirjallinen info, lehtikirjoitukset jne.). Täsmällinen tieto välittyi henkilökohtaisissa keskusteluissa yrittäjän kanssa. Valittuun työllistämistapaan vaikuttivat oleellisesti yrittäjän toiveiden lisäksi myös työntekijän koulutus-, ammatti- ja työhistoria, kiinnostus oppisopimuskoulutukseen, työharjoitteluun/ työelämävalmennukseen, palkkatukioikeus ym Yrittäjän puolesta valmistellaan viranomaisten kanssa tarvittavat sopimukset ammattipajasopimuksen allekirjoittamiseksi Yrittäjän kanssa tehdään aluksi kirjallinen suunnitelma yhteistyöstä. Kun ammattipajasopimus syntyy, tehdään yhteistyöstä oma kolmikantasopimus yrittäjän, työntekijän sekä ammattipajan kanssa. Tämä velvoittaa mm. 6 kk:n mukanaoloa ammattipajatyöskentelyssä. Ammattipajasopimuksen syntyminen on esitettynä oheisessa kaaviossa. 18

20 19

21 Ammattipajasopimus sisältää yrittäjälle hankkeen antaman tuen: - etsitään työntekijä yrittäjän toiveet ja tarpeet huomioiden - annetaan palvelupaketti sekä työnantajalle että työntekijälle - autetaan asioinnissa viranomaisiin päin - yrittäjän ja työntekijän tukeminen koko hankkeen ajan Varsinainen viranomaisyhteistyö puolestaan vaatii omat lomakkeensa, riippuen siitä mikä työllistämistapa tulee valituksi. Työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) tutkii yrittäjän kelpoisuutta julkishallinnon työllistämistukiin ennen prosessiin ryhtymistä. SITOUTUMINEN HANKKEESEEN -tavoitteena pysyvä työsuhde - vähintään 6 kk:n ajaksi VEROVELKATODISTUS/ TODISTUS VEROJEN MAKSAMISESTA - ei 3 kk vanhempi KAUPPAREKISTERI/ YHDISTYSREKISTERIOTE - ei 3 kk vanhempi TYÖVOIMAVIRANOMAISTEN EHDOT TYÖLLISTÄMISTUKIEN SUHTEEN - harkinta aina tapauskohtainen - tuen myöntämiseen vaikuttavat mm. yrityksessä suoritetut/mahdolliset tulevat lomautukset tai irtisanomiset, työpaikan täyttyminen ilman tukeakin, työnantajan mahdollisesti saamat muut tuet, kilpailun vääristyminen jne. Kuva: Yrittäjän kelpoisuus Ammattipajaksi 20

22 Työntekijävalinnassa on huomioitu yrittäjän antamat kriteerit tarvittavalle työntekijälle Yrittäjän kanssa laaditaan kirjallinen suunnitelma yhteistyöstä, millä kartoitetaan sopivaa työntekijää yritykseen. Lomake välitetään TE-toimistoon, josta saa lisätietoa toivotusta työntekijästä. Lisäksi on voitu käyttää luonnosta työpaikkailmoituksesta, mihin on kirjattu hakutäsmennykset. Hakulaajuus määritellään yrittäjän ja TE-toimiston mukaan. Työpaikkailmoitukseen tulee aina maininta ammattipajahankkeeseen sitoutumisesta ja sen tiimoilta annettavasta lisätiedosta. Työnantajille on tehty määrätyn ajan kuluttua ammattipajasopimuksen solmimisen jälkeen kysely, mistä ilmenee mm. työnantajien näkemykset siitä, miten ammattipajaapu on toiminut ja onko työntekijävalinnassa huomioitu yrittäjän näkemyksiä Työnantajat on perehdytetty ammattipajamalliin ennen työntekijän aloittamista Ammattipajasopimus on konkreettinen ele yhteistyöstä yrittäjän, työntekijän ja hanketyöntekijän kanssa. Tämän kolmikantasopimuksen allekirjoittamisella sitoudutaan yhteistyöhön vähintään kuudeksi kuukaudeksi. Ennen sopimuksen tekemistä on käyty useita keskusteluja työsuhteen ehtojen määrittelemiseksi sekä yrittäjän että muiden työllistämisessä mukana olevien tahojen välillä. Työnantajan ja työntekijän perehdyttämisessä on käytetty palvelukansioita (muovitaskullinen kansio), mihin on koottu mm. työllistävien tahojen materiaalia Jatkuvasti täydentyvät kirjalliset työnantajan palvelupaketit toimitettu kaikille ammattipajasopimuksen tehneille Palvelupaketit ovat käytännön syistä alkuvaiheessa olleet muovitaskullisia palvelukansioita, joihin on sisällytetty mm. TE-toimiston ja oppisopimustoimiston materiaalia työllistämistavoista. Lisäksi siinä on ollut ammattipajan omia tiedotteita. Nämä palvelukansiot on luovutettu ammattipajoille sekä työnantajalle että työntekijälle sopimuksen tekopäivänä. Kirjalliset palvelupaketit sekä työnantajalle että työntekijälle ovat olleet työstettävänä hankkeen alusta asti. Kartoitusta ja kyselyä palvelupakettien sisällöstä on tehty pitkin matkaa. Hankkeen osallisten kanssa, yrittäjät ja työntekijät huomioiden, on käyty keskustelua siitä, mitä palvelupakettien tulisi sisältää. Palvelupaketit muotoutuvat lopulliseen muotoonsa tulevan, toisen tilikauden aikana. 21

23 Työnantajat ovat tyytyväisiä Ammattipajan apuun potentiaalin työntekijän löytämisessä 60 Ammattipaja on helpottanut asiointia viranomaisiin päin Kuva: Yhteenvetoa kyselystä työnantajille 2009/ Yrittäjät ovat sitoutuneet erilaisten tukimuotojen jälkeen jatkamaan työsuhdetta Ammattipajasopimuksia solmitaan niiden yrittäjien kanssa, joilla on edellytyksiä jatkaa työsuhdetta tukimuotojen jälkeen Ensimmäinen ammattipaja käynnistyi oppisopimuskoulutuksena Tuomon Luomu Ky:ssa. Leipuri-kondiittorikoulutus kestää kolme vuotta. Kaikista tilikauden loppuun mennessä käynnistetyistä ammattipajoista on kulunut vielä niin vähän aikaa, 22

24 että käytetyt palkkatuet ovat vielä voimassa, joten työsuhteen pysyvyyttä ei ole vielä voitu osoittaa. Ensimmäiset palkkatuet päättyvät toisen tilikauden aikana, jonka jälkeen on näyttöä työsuhteiden pysyvyydestä. Tällä tilikaudella on käynnistetty ammattipajoja 7 kappaletta, joista toiminnassa on 5. Päättyneitä/keskeytyneitä ammattipajoja on kaksi; ensimmäinen on rakennusalan ammattipaja, missä valittu palkkatuki-työntekijä lähti välillä suorittamaan asepalvelustaan. Tarkoitus on, että työsuhde jatkuu asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen. Toisen ammattipajan työntekijän vaihtumiseen on syynä se, että ammattipajaan valittu, työelämänvalmennuksessa ollut työntekijä lähti opiskelemaan laitoshuoltajaksi, jonka takia hänen tilalleen etsittiin uusi palkkatukityöntekijä Ammattipajasopimuksia solmitaan vähintään 5 kpl Ammattipajasopimuksia on solmittu tilinpäätöskauden loppuun mennessä seitsemän kappaletta. Ammattipajoja on käynnissä ko. aikaan mennessä 5 kappaletta Ammattipajasopimusten seurauksena syntyy vähintään 4 avoimien työmarkkinoiden työsuhdetta tilikauden loppuun mennessä Koska ammattipajasopimusten käynnistymisestä on kulunut niin vähän aikaa, ei yksikään käynnissä olevista ammattipajoista ole ehtinyt päättyä, joten pysyvien työsuhteiden määrä voidaan osoittaa seuraavan tilikauden aikana. Kuva Teija Kiviranta: Viranomaiset Manskilla , Mervi Rocklin-Syd ja Iina Uttermark 23

25 Ammattipaja auttaa työtä vailla olevaa henkilöä työllistymään Mikäli olet oppisopimussuhteessa: olen tyytyväinen Ammattipaja antoi minulle jotakin ja/tai koin sen roolin merkittäväksi Ammattipaja on tarpeellinen linkki työnantajan ja viranomaisten välillä Olen tyytyväinen Ammattipajan toimintaan (aktiivisuus, tuki ym) Ammattipajan antama tieto (palvelupaketti ym), mukanaolo ja tuki selvitettiin ennakkoon Sain riittävästi tietoa palkkauksen/tuen perusteista ja työehdoista Sain riittävästi tietoa työtehtävistäni ja työnantajasta ennen työ/harjoittelusuhteen Ei osaa sanoa Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Menettelee Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Saamani palkka/tuki vastaa työn vaativuutta ja työn luonnetta Olen tyytyväinen työ/harjoittelupaikkani johtamiseen ja hallintoon Olen tyytyväinen työolosuhteisiini Olen pitänyt työstäni ja viihtynyt työyhteisössäni Kuva: Yhteenveto kyselystä työntekijöille 2009/

26 Kuva: Yhteenveto kyselystä työntekijöille 2009/ Jatkuvasti täydentyvät kirjalliset työntekijän palvelupaketit on toimitettu kaikille ammattipajasopimuksen tehneille Kaikille käynnistyneille ammattipajoille on annettu sopimuksentekohetkellä kansio, missä on mm. TE-toimiston, oppisopimustoimiston sekä ammattipajan materiaalia Työntekijät on perehdytetty ammattipajamalliin ennen työn aloittamista Ennen sopimuksen tekemistä on käyty monenlaista keskustelua ja viestintää työntekijän kanssa työhön liittyvistä asioista. Perehdyttämisessä on käytetty mm. sekä yrittäjälle että työntekijälle annettuja palvelukansioita, joista löytyy tietoa työllistämiseen liittyvistä asioista Työntekijät ovat tyytyväisiä Ammattipajan apuun työpaikan löytymisessä avoimilta työmarkkinoilta Työntekijöille on tehty kysely tyytyväisyydestä ammattipajatoimintaan. 25

27 Kuvat: yhteenvetoa kyselystä työntekijöille 2009/

28 Ammattipaja auttaa keskeisten sidosryhmien omien päämäärien saavuttamista Keskeiset yhteistyökumppanit (TE-toimisto, TYP, Kouvolan oppisopimustoimisto, Kouvolan sosiaalipalvelut, Kouvola Innovation Oy, TSL Moks2, Kouvolan Korttelikotiyhdistys ry) ovat osallistuneet ammattipajamallin kehittämiseen. Vähintään 5 tahoa osallistuu työskentelyyn. Keskeisten sidosryhmien edustajat on nimetty ohjausryhmään. Ammattipajahanke noudattaa PSPP- prosessia (=vastuulliset kumppanuusverkot), missä jokainen toimijataho sitoutuu omien tavoitteidensa mukaiseen työskentelyyn ja sitä kautta tavoitteelliseen toimintaan. Keskeistä sidosryhmätyöskentelyä on ollut matkana varrella Syfo Oy:n edustajan, hallituksen jäsenten sekä sosiaalisen tilintarkastajan kanssa käydyt ohjauskeskustelut sekä neuvottelut. Hankkeen roolit ja tavoitteet on määritelty työskentelyn alkuvaiheessa. Työskentelyssä roolien muutokset on hyväksytty prosessien kulun mukaisesti vaihtuvina elementteinä (johtajuus, asiakas ja sijoittaja). Hankkeelle esitetyt tarpeet, toimijat ja näkemysten yhtenäistäminen on myös määritelty hankkeen aloitusvaiheessa. Kuva Leena Borg: Pyörivä kylä-kierros Vuohijärvellä

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Kuntaliiton Demokratiapäivä 18.10.2016 Helsinki Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Marjo Tolvanen marjo.tolvanen@sepra.fi GSM 044 277 4513 www.sepra.fi/fi/tuen-hakeminen/kaupunkikehittaminen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten yritysten vaikutukset näkyväksi Sofie menetelmällä

Yhteiskunnallisten yritysten vaikutukset näkyväksi Sofie menetelmällä Yhteiskunnallisten yritysten vaikutukset näkyväksi Sofie menetelmällä FinSERN-jäsentapaaminen 5.9.2011 Jaana Merenmies Syfo Oy yhteiskunnallinen yritys 1 Miksi arvioida yhteiskunnallisia vaikutuksia? 2

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna

Monimuotoisen ohjauksen foorumi OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Monimuotoisen ohjauksen foorumi 16.10.2012 OHJAUSTYÖTÄ YRITYKSISSÄ Ohjattu harjoittelu nuorten työllistymispalveluna Projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti, Ohjaaja Outi Lahtinen Nuorten Verkostotyöpaja

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä 17.11.2016 Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan toimintaympäristö (Kapanen & Åkerberg 2016) Työllistämistoiminta Vakka-Suomessa Vakka-Suomessa työkokeiluun osallistuneet

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Sari Pitkänen, Matti Tuusa & Henna Harju arviointi- ja koulutusyksikkö 10.12.2012 1 Arvioinnin kohdentuminen, aikataulu ja toteuttajataho

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella Anneli Koistinen 15.9.2015 nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen v. 2003 nuorten työpajakeskus, päätös 2010, valmistui 2013 Byströmin

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo, Näkkimistötie 1, Vuohijärvi

Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo, Näkkimistötie 1, Vuohijärvi Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 2/2016 14 Vapaa-ajan asukastoimikunta 13.05.2016 Aika 13.05.2016 klo 16:00-18:45 Paikka Läsnä Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo, Näkkimistötie 1, 47900 Vuohijärvi Luettelon

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut Petri Puroaho Mistä puhun 2 Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Työllistämisen tukimuodot Sosiaalinen näkökulma

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot