Rantaperkiön päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Rantaperkiön päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Rantaperkiön päiväkodissa haluamme luoda lapsille kiireettömän kasvuympäristön. Hyvät tavat ja toisten huomioonottaminen kuuluvat oleellisena osana jokapäiväiseen toimintaan. Pyrimme toteuttamaan toimintamme kestävän kehityksen hengessä. Tunnekasvatuksen avulla opettelemme lasten kanssa mm. tunteiden käsittelyä lasten jokapäiväisissä sosiaalisissa tilanteissa. Korostamme avointa ja luottamuksellista yhteistyötä toimiessamme lasten, heidän vanhempiensa sekä henkilökunnan kanssa. Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen suunnittelu Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Kieli ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Arviointi varhaiskasvatuksessa Tarvitaan hiljaisuutta, tarvitaan rauhaa. Kasvamiseen tarvitaan aikaa. Ei voida edellyttää, että mikään kasvaisi pellossa, jota taukoamatta kynnetään Rantaperkiön päiväkoti Tuomikuja 6 C Tampere

2 Arvot ja strategiaperusta Arvot muodostavat rungon sille työlle mitä teemme lasten ja heidän perheidensä kanssa. Arvot suuntaavat työmme toteuttamista, sekä niitä asioita mitä työskentelyssä painotamme. Yhdessä lasten ja vanhempien kanssa olemme löytäneet ja sisäistäneet tärkeimmät yhteiset arvomme: * TURVALLISUUS * EETTISET ARVOT (KUNNIOITUS JA SUVAITSEVAISUUS) * ITSETUNNON KEHITTÄMINEN * TAPAKASVATUS * AVOIMUUS JA REHELLISYYS * VIIHTYVÄ JA TOIMIVA TYÖYHTEISÖ * TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT * SÄÄNNÖT JA RAJAT Yhteisöllisyys ja vastuu ympäristöstä Päiväkoti on ihmisläheinen, vastuullinen ja lapsista ja henkilöstöstään välittävä yhteisö. Lapselle taataan turvallinen, välittävä ja lapsen omaa aktiivisuutta tukeva kasvu ja oppimisympäristö. Lapsia kasvatetaan ympäristötietoisuuteen sekä ekologisesti kestäviin ratkaisuihin. Seuraava

3 Arvot ja strategiaperusta jatkuu Asiakaslähtöisyys/Lapsilähtöisyys Lapsen yksilöllisyyttä arvostetaan. Toiminnassa tuetaan jokaisen lapsen omaa lahjakkuutta ja aktiivista oppimista. Lapsi kohdataan arvostaen, jolloin aikuisen ja lapsen suhde perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen. Tavoitteena on itseensä luottava, hyvinvoiva lapsi. Lapset ja heidän huoltajansa otetaan mukaan palvelujen kehittämisen keräämällä palautetta ja arvioita, joiden pohjalta palveluja kehitetään. Kumppanuus Päivähoidossa korostuu yhteistyö huoltajien kanssa. Avoin vuorovaikutus ja yhteisymmärrys toiminnan tavoitteista luovat kasvatuskumppanuuden perustan. Tekemällä yhteistyötä vanhempien kanssa haluamme turvata lapsen tasapainoisen kasvun ja tukea vanhempia kasvatustehtävissä. Perheet puolestaan auttavat ja tukevat päiväkotia antamalla omaa lastaan koskevan asiantuntemuksensa päiväkodin henkilökunnan käyttöön. Päivittäinen jutustelu ja tiedon vaihto on yksi merkittävimmistä yhteistyömuodoista. Etusivulle

4 Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu. Yhteistyössä vanhempien kanssa haluamme turvata lapsen tasapainoisen kasvun. Suuri ja pieni Jos oikein suuri olisin,ihan pilviin asti, niin linnun kanssa leikkisin vallan rattoisasti ja kuninkaan pihaan astuisin, noin vain yli muurin jos oikein suuri olisin, ihan kaikkein suurin. Jos taasen pieni olisin, aivan pienen pieni, luo muurahaisten löytäisin heti kohta tieni, ja itikat ja matoset ei puriskaan mua vainen jos oikein pieni olisin, kuin pieni kuoriainen. J.L.Brisley, suom. Kirsi Kunnas Lasta koskevien päivittäisten havaintojen molemminpuolinen jakaminen avoimessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä on tärkeä yhteistyömuoto. Kerran vuodessa laadimme lapselle varhaiskasvatussuunnitelman (VASU). Yhdessä vanhempien kanssa keskustelemme lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyvistä asioista. Etusivulle Seuraava

5 Varhaiskasvatuksen suunnittelu Suunnittelulla toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään päiväkodin toimintaa. Suunnittelu lähtee aina lapsesta ja lapsiryhmästä. Suunnittelemme toimintaamme yhteisissä palavereissa, työryhmissä ja osastojen tiimipalavereissa. Niissä sovitaan toimintakauden tavoitteet, painopistealueet ja yhteiset toimintasäännöt. Päiväkodissamme toimii neljä työryhmää: * Liikunta ja luontoryhmä suunnittelee mm. retkiä lapsille sekä henkilökunnalle. * Tunnekieliryhmä kokoontuu kuukausittain ideoimaan tunteisiin liittyvää toimintaa ja ohjelmaa. * Leikkiryhmä suunnittelee erilaisia leikkiteemoja. * Kestävän kehityksen ryhmä: Päiväkodissamme opetetaan lapsia kunnioittamaan ja suojelemaan luontoa ja ymmärtämään oman toiminnan vaikutus ympäristöön. Koko talon yhteinen arviointi ja kehittämispalaveri pidetään keväisin ja syksyisin. Yhteistyö vanhempien kanssa ja saamamme palaute tukee suunnittelua ja auttaa sen kehittämisessä. Seuraava Etusivulle

6 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Hyvä ja turvallinen perushoito Leikki * säännöllinen päivärytmi ja tutut aikuiset * kannustaminen omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen * tunne elämän tukeminen * hyvä vuorovaikutussuhde aikuisen ja lapsen välillä * pyrimme huomioimaan perheiden erilaiset näkemykset * leikkiminen on lapselle ominainen tapa toimia ja ajatella * leikin avulla lapsi oppii sääntöjä, kokee erilaisia tunteita ja oppii käsittelemään niitä * sosiaalinen kanssakäyminen vahvistuu, mielikuvitus ja luovuus kehittyy * ohjataan monipuolisesti leikkiä sekä ulkona että sisällä * leikki kuuluu lapsen maailmaan yhtä oleellisena, kuin työ aikuisen maailmaan Seuraava

7 Varhaiskasvatuksen toteuttaminen jatkuu Tunnekieli * päiväkodissamme toteutetaan tunnekasvatusohjelmaa, jonka tehtävänä on lasten itsetunnon ja itsetuntemuksen parantaminen sekä vuorovaikutustaitojen kehittäminen * pyrimme vaikuttamaan lasten taitoihin käsitellä tunteita niin, että he voivat toimia sosiaalisessa ympäristössään itseään ja toisia arvostaen, luottavat itseensä ja heille muodostuu positiivinen minäkäsitys ja vahva itsetunto * vuoden aikana käsittelemme ryhmässä erilaisia tunteita kuten ilo, suru, kiukku/viha, rakkaus/ystävyys ja pelko. Toimintatapoina meillä ovat mm. satu ja lauluhetket, lorut, leikki, liikunta, draama, kädentaidot (askartelu, muovailu, maalaus ), aistien opettelua ja tunnistamista. Ohjatut toimintahetket * tavoitteenamme on monipuolinen toiminta sisältäen musiikkia, liikuntaa, kädentöitä (askartelu) kielellisten ja matemaattisten taitojen kehittämistä ja luovaa toimintaa. * mahdollisuuksien mukaan teemme retkiä lähipuistoihin ja metsiin nauttien ympäröivästä luonnosta. * erilaiset retket mm. teatteriin, museoihin, konsertteihin. * koko talon yhteiset tapahtumat mm. juhlat, esitykset, myyjäiset. Etusivulle

8 Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Erityisen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne elämän tai sosiaalisen kehityksen osa alueilla. Vanhemmat ja henkilökunta keskustelevat kasvatustavoitteista ja keinoista niiden saavuttamiseksi. Erityistä tukea tarvitseville lapsille laaditaan henkilökohtainen erityisen tuen suunnitelma osana lapsen henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen toiminta ja kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa teemme yhteistyötä vanhempien lisäksi myös lapsen kanssa työskentelevien erityisasiantuntijoiden mm. neuvolan, psykologin, puheterapeutin, perheneuvolan,tays:n jne. kanssa. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan ensisijaisesti hänen omassa ryhmässään. Tarvittaessa konsultoimme alueen kiertävää erityislastentarhaopettajaa tai vanhemmat voivat olla häneen suoraan yhteydessä Etusivulle Seuraava

9 Kieli ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Kulttuurien monimuotoisuus ja kansainvälisyys on osa päivähoitoa. Varhaiskasvatus tukee lapsen kotoutumista, tutustumista suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Lapsen kulttuuritausta ja suomen kielen taitotaso huomioidaan lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Piirileikki maailman ympäri Jos kaikki tyttöset antaisivat käden toinen toisilleen, niin merten välille piiriin jäisi silloin kaikki maa. Jos menisi jokainen nuorimies meren aaltojen hyrskeeseen, niin laivoista voisi sillan meren ylitse rakentaa. Näin voitaisiin koko maailman ympäri piiri muodostaa, jos kaikki ihmiset antaisivat käden toisilleen. Paul Fort, suom. Yrjö Jylhä ja Aale Tynni Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuuri identiteetin kehittymisestä on vanhemmilla. Hyvä äidinkielen taito edesauttaa suomen kielen oppimista. Kaikille lapsille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tehdään henkilökohtainen Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma (S2). Tämä suunnitelma on osa lapsen henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Ennen lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimista kasvattaja arvioi lapsen suomen kielen tasoa. Huomiota kiinnitetään erityisesti puheen ymmärtämiseen ja tuottamiseen päivittäisissä tilanteissa. Seuraava

10 Kieli ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa jatkuu Lapsi oppii kieltä päivän toiminnoissa, perushoitotilanteissa, vertaisryhmässä ja pienryhmissä yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa. S2 opetusta annetaan kaikille maahanmuuttajataustaisille lapsille. Päiväkodissamme tätä toteutetaan mm. kielikoulun avulla. Maahanmuuttajataustaisen lapsen aloittaessa päivähoidossa koemme tärkeäksi keskustella perheen tavoista ja kulttuurista. Lapsen sopeutumista tuetaan pienentämällä ryhmäkokoa puolen vuoden ajaksi. Kasvattajilla on mahdollisuus kotouttaa lasta yksilöllisemmin ja paneutua erityisesti yhteistyöhön vanhempien kanssa. Yhteistyön helpottamiseksi käytämme tulkkia apuna. Etusivulle

11 Arviointi varhaiskasvatuksessa Jokaiselle lapselle tehdään varhaiskasvatussuunnitelma, jossa huomioidaan lapsen persoonallisuus, vahvuudet sekä kehitettävät taidot. Samalla arvioidaan, miten aiemmin asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Lapsen kasvua ja oppimista havainnoimme päivittäin perushoidossa, sosiaalisissa tilanteissa ja toimintatuokioissa. Myös päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa ovat tärkeä osa arviointia. Tarvittaessa teemme yhteistyötä eri tahojen, esim. erityislastentarhanopettajan ja neuvolan kanssa. Täytämme päiväkodissa mm. 5 vuotiskaavakkeen, joka menee perheen mukana neuvolaan. Monipuolisella seurannalla ja arvioinnilla havaitsemme myös erityistä tukea tarvitsevat lapset. Heille laadimme tarvittavien yhteistyökumppaneiden ja vanhempien kanssa henkilökohtaisen kuntoutussuunnitelman. Seuraava

12 Arviointi varhaiskasvatuksessa jatkuu Esiopetusikäisille lapsille laadimme syksyllä henkilökohtaisen opetussuunnitelman. Keväällä yhdessä vanhempien kanssa arvioimme lapsen vahvuudet sekä tuettavat osaalueet koulua ajatellen. Työyhteisön ja kasvattajatiimien jatkuva arviointi on edellytys toiminnan suunnittelulle ja toteutukselle. Päiväkodissamme järjestetään vuosittain edellisen ja tulevan toimintakauden suunnittelu ja arviointitilaisuus. Varhaiskasvatusympäristön suunnittelun pohjana ovat havainnointi, arviointi sekä lasten toiveiden kuuntelu. Arvioimme ja sen pohjalta muokkaamme varhaiskasvatusympäristöä lasten yksilöllisiä ja lapsiryhmän tarpeita vastaaviksi. Perheitä kannustetaan osallistumaan toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Lapset ja vanhemmat ovat mukana päivähoidon laadunarvioinnissa vuosittain palvelu ja asiakastyytyväisyyskyselyillä. Etusivulle