Lastentarha Soittorasian varhaiskasvatussuunnitelma

Transkriptio

1 Lastentarha Soittorasian varhaiskasvatussuunnitelma Tervetuloa Lastentarha Soittorasiaan! Soittorasiassa on noin vuotiasta lasta ja 10 aikuista. Tavoitteenamme on edistää lapsen tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista ts. HYVINVOIVA LAPSI Tähän tavoitteeseen pyrimme mm. leikin, liikunnan, taiteilemisen ja tutkimisen keinoin Päivähoitoviikon lomaan mahtuvat myös ohjatut muskari- ja tanssitunnit. (ohjaajina musiikkipedagogi ja lastentanssin ohjaaja) Haluamme nähdä oppimisen ja onnistumisen iloa!

2 Millaisia asioita me arvostamme? Haluamme kasvattaa toisia ihmisiä kunnioittavia, suvaitsevaisia, uteliaita ja vastuuntuntoisia aikuisia. Toivomme, että meiltä lähtevät lapset uskaltavat sanoa: Minä osaan, minä uskallan, olen hyvä ja kelpaan tällaisena! Yhteisöllisyys ja vastuu ympäristöstä on toisista välittämistä, huolehtimista, kuuntelemista ja luottamusta. Meillä jokainen on vastuussa koko päiväkodin pienistä ja isoista ihmisistä. Haluamme myös, että lapsilla on aito mahdollisuus osallisuuteen ja vaikuttamiseen, tulla kuulluksi hänelle tärkeissä asioissa ja valinnoissa. Lapsi saa olla lapsi ja on arvokas sellaisenaan. Annamme rakkautta, mutta asetamme myös rajoja ja korostamme johdonmukaista kasvatusta.

3 Mitä meillä tehdään? Pienryhmät Soittorasiassa toimitaan pienryhmissä. Se tarkoittaa sitä, että ryhmässä toimii 7 yli 3 vuotiasta tai 4 alle 3 vuotiasta lasta yhden aikuisen kanssa. Pienissä ryhmissä toimitaan sekä perushoitotilanteissa että muussa toiminnassa. Pienryhmä mahdollistaa paremmin lapsen kuulemisen ja lasten keskinäisten vuorovaikutussuhteiden kehittymisen. Aikuisen tehtävä on havainnoida ja huomioida ryhmän kehitystarpeita ja tuoda siihen ikätasolle sopivia haasteita. Suunnittelu lähtee aina lapsesta ja lapsiryhmästä. Pienryhmän oma aikuinen tekee yhdessä vanhempien kanssa jokaiselle lapselle oman varhaiskasvatussuunnitelman (VASU)lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyvistä asioista. Lisäksi koko ryhmälle tehdään oma ryhmävasu, jossa henkilökohtaiset vasut nivotaan yhteen.

4 Leikkiminen Leikki on varhaiskasvatuksen painopistealueista meille ykkönen. Leikki on lapselle mielekästä ja totta. Se lähtee lapsesta, mutta muut leikkijät, lapset ja aikuiset, tarjolla oleva leikkivälineistö sekä -ympäristö antavat sille mahdollisuuksia ja asettavat reunaehtoja. Leikki kehittää vuorovaikutustaitoja ja siinä näkyy minkälaiset asiat lasta kiinnostavat. Leikille on annettava tilaa ja rauhaa. Leikki tarvitsee aikuista, joka tarvittaessa rikastuttaa leikkiä ja on aidosti läsnä. Leikki muuttuu päiväkotiaikana. Alle kolmivuotiaat tarvitsevat leikkiinsä aikuisen, mutta viisi- kuusivuotiaat suunnittelevat leikkiä jo itse ja pitkäkestoiset leikit saavat monenlaisia muotoja. Liikkuminen Varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksissa tavoitteena on kaksi tuntia päivässä. Kasvattajien tehtävänä kannustaa ihan jokaista lasta kierimään, konttaamaan, hyppimään, pomppimaan, juoksemaan, pelaamaan, luistelemaan jne. Liikuntahetket saavat hien pintaan ja ovat mieluisia niin lapsille kuin aikuisille. Päiväkodissa liikuntaa toteutetaan paitsi omissa sisä- ja ulkotiloissa myös läheisessä metsässä, puistoissa sekä liikuntasalilla. Eskarilaisille kunta kustantaa muutaman uimakoulutunnin. Yli kolmivuotiaille on ohjattuja tanssitunteja koulutetun lastentanssiohjaajan vetämänä. Osallistumme myös valtakunnallisiin liikuntakampanjoihin, kuten Pihaseikkailu ja Varpaat Vauhtiin. Taiteileminen Haluamme antaa tilaa, aikaa ja rauhaa lapsen mielikuvitukselle ja luovuudelle mahdollistamalla monipuolisen luovan ilmaisun. Se tarkoittaa piirtämistä, maalaamista, kädentöitä, tanssia, musiikkia, nukketeatteria, draamaa. Ilmaisukyvyn kehittyminen auttaa lasta tunnistamaan paremmin tunteensa, itsetunto vahvistuu ja mielikuvitus kehittyy. Yli kolmivuotiaat osallistuvat meillä kerran viikossa musiikkipedagogin vetämään muskarituokioon. Meillä käy myös eri taiteenlajien vierailijoita ja käymme itsekin mm. teatteriretkillä.

5 Tutkiminen Mitä se tutkiminen oikein on? Se on esimerkiksi lähiympäristöön tutustumista, oman arjen ihmettelyä ja havainnoimista. Mikä toi on?, Kenen jäljet noi on? Miten toi toimii? jne. Lapsi on innokas kokeilija ja keksijä. Kokeilut, etsimiset ja selitysten löytämiset kannustavat omaa ajattelua ja ongelmanratkaisua. Pienet lapset tutkivat kaikilla aisteilla, isommat vertailevat, tunnustelevat, tutkivat ja testaavat. Välillä tutkiminen edellyttää leikkiä, välillä kirjoihin tutustumista, rakentelua tai luonnossa kulkemista. Työkasvatus Pienet työt täydentävät lasten leikkiä ja oppimista. Soittorasiassa lapset osallistuvat monenlaisiin pieniin työtehtäviin kykyjensä mukaan. Työssä työskennellään yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi kasvattajan toimiessa esimerkkinä. Työtehtävät liittyvät mm. siisteyteen, kasvien hoitoon ja pihatöihin. Työkasvatuksen avulla lapset oppivat ottamaan vastuuta omasta ja yhteisestä toiminnasta sekä arvostamaan omaa ja toisten työtä. Työkasvatus vaikuttaa mm. lasten sosiaalisuuteen ja yhdessä toimimiseen, lasten omatoimisuuteen ja itsenäisyyteen, yrittämiseen sekä avuttomuudessa selviytymiseen.

6 Yhteistyö Kun lapsi aloittaa päivähoidon, alkaa myös kodin ja päiväkodin aikuisten yhteistyö. Lapselle valitaan päiväkodista oma aikuinen, joka ottaa vastaan uuden perheen ja tutustuttaa heidät päiväkodin tavoille. Oma aikuinen tekee perheen kanssa vuosittain lapsen varhaiskasvatussuunnitelman. Pehmeä lasku yhdessä lapsen kanssa auttaa luottamuksen syntymisessä puolin ja toisin. Päivittäiset keskustelut lapsen tullessa ja lähtiessä ovat ensiarvoisen tärkeitä. Päiväkodin ja perheen arki lomittuvat keskenään ja lapsi tuo niistä palasia mukanaan. Toivomme, että jaamme arkea yhdessä, toimimme kasvatuskumppaneina! Järjestämme myös perheiden yhteisiä tapaamisia mm. vanhempainiltojen, juhlien ja liikuntatapahtumien muodossa. Päiväkodissa toimii vanhempaintoimikunta, joka osaltaan on luomassa sidettä päiväkodin ja kotien välillä. Teemme yhteistyötä Liedon kunnan varhaiskasvatuspalveluiden kanssa sekä alueen muiden yksityisten päiväkotien kanssa. Apunamme on myös joukko muita ammattilaisia, kuten erityislastentarhanopettaja,terveyskeskuspsykologi, puheterapeutti, neuvolat, seurakunta jne. Kouluun menijät tutustuvat omaan kouluunsa jo hyvissä ajoin ennen koulun alkua ja tätä nivelvaihetta päiväkodista kouluun ollaan edelleen kehittämässä.

7 Palaute ja arviointi Toivomme toiminnastamme suoraa palautetta. Palautteen voi antaa suullisena tai kirjallisena päiväkodin johtajalle. Palautteet käsitellään aina henkilökunnan kesken ja niiden pohjalta pyrimme kehittämään toimintaamme entistä paremmaksi. Teemme myös omia palveluarviokyselyitä ja lisäksi vanhemmat vastaavat Liedon kunnan kyselyihin. Omaa toimintaamme arvioimme säännöllisesti koko talon palavereissa sekä jokaisen tiimin omissa palavereissa. Teemme jokaiselle ryhmälle myös oman varhaiskasvatussuunnitelman ja sen toteutumista seurataan tiimipalavereissa. Tässä välineenä käytämme Arviointiympyrää (Marjaana Gyekye, Päivi Nikkilä 2013). Jokainen henkilökuntaan kuuluva käy kehityskeskustelun johtajan kanssa sekä lisäksi käymme tiimien kehityskeskustelut. Näissä arvioimme yhdessä onko toimintamme sellaista, mitä mm. tässä varhaiskasvatuksessa lupaamme.