Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa omaa työtä, mahdollisuus keskittyä ydintehtäviin - aloittavan työntekijän työ vastaa kykyjä ja ominaisuuksia - yhteisö valmistautuu tulijaan Laaja-alaisten työkyky/työhyvinvointi mallien mukaan työhyvinvointia edistäviä tekijöitä I I V Ratko mallin merkitys yksilön työhyvinvoinnille?
- Esimiehet vanhusten hoivapalvelu-, sosiaalipalvelu-, hallinnon- ja huvi- ja elämyspuistoalalta, yht. 11. - Työntekijät vanhusten hoivapalvelu- ja sosiaalipalvelualalta, yht. 7 - Työllistyneet hoivapalvelu- ja sosiaalipalvelualalta, yht. 7 Haastattelututkimus 1. Miten työantajat/esimiehet kokivat hankkeen, eli miksi siihen osallistuttiin ja miten he kokivat sen käytännössä sujuneen? 2. Miten työyksikön työntekijät kokivat hankkeen käytännöt ja oliko niillä merkitystä heidän työhyvinvoinnilleen? 3. Miten työllistyneet kokivat hankkeen käytännöt ja oliko hankkeella merkitystä heidän työssä/työelämässä selviytymiselleen ja työhyvinvoinnilleen?
Työnantajien/esimiesten haastattelut Miksi mukaan hankkeeseen? - yhteiskuntavastuullisuus - win-win tilanne - työvoiman tarve/sopivien tehtävien olemassaolo - ulkopuolinen tuki - kokemuspohja vajaakuntoisten työllistämisessä helpottaa osallistumista Hankkeessa mukanaolo - pajatoiminnassa työntekijöiden asiantuntevuuden hyödyntäminen hyvä - luodun työnkuvan selkeys, kirjallisuus, helpottamassa arjessa toimimista - tehtävät eivät väkisin väännettyjä - pajatoiminnalla ei heijasteita muutoin arkitoimintaan, sujui arjen puitteissa
ulkopuolinen tuki - valmentajan tietouden siirtyminen työnantajalle on tärkeää, työssä suoriutumisen ennakoimiseksi. Kolmikantaneuvottelut. Valmentajan apu ongelmatilanteissa - soveltuvuuden arviointi sujui yleensä ottaen hyvin - soveltuvuuden arviointi on tehtävän ja työympäristön vaateiden, kuormitustilanteiden sekä psyykkisten voimavarojen huomioimista. Arvioijan omakohtainen kokemus tehtävistä? tiedottaminen - pääasiassa pienehköjä työyhteisöjä, joissa tiedottaminen nähtiin sujuvaksi.
Muuta - työllistyneet sopeutuivat yleensä hyvin työyhteisöön, olivat motivoituneita - menetelmän vahvuutena sen suunnitelmallisuus, tehtävien miettiminen, työpaineen helpottaminen. - menetelmässä on oma työläytensä. - tehtäviä ei ole aina helppo löytää
Työntekijöiden haastattelut hoito- ja kuntoutusalan työntekijöitä Kokemukset työpajatoiminnasta - positiivisia, tai vähintään neutraaleja, osallistuminen on helppoa, Ilmapiiri hyvä ja toimiva - työyhteisöjen ilmapiiri koettiin toimivaksi ja keskustelevaksi, pajatoiminnan ei koettu normaaleja käytäntöjä muuttaneen - ei välttämättä ajateltu vaikuttamismahdollisuutena omaan työhön Työpajan jälkeen - kiire etenkin hoitotyössä väheni, samoin jatkuvakin huoli ylimääräisten tehtävien hoitumisesta - aikaa jäi paremmin ydintehtävien laadukkaampaan tekemiseen
- yleensä ei vaikutusta työn kuormittavuudelle. Kuormittavuuden nähtiin riippuvan paremminkin ydintehtävien hoitamiseen liittyvistä vaihteluista. - keskinäisen vuorovaikutteisuuden tai työilmapiirin ei koettu muuttuneen. - työtyytyväisyydessä tai -motivaatiossa ei koettu muutoksia.
Työllistyneiden haastattelut yleensä nuoria n. 20-vuotiaita, koulutuksen jälkeisessä työhön siirtymisen vaiheessa olevia - pärjäsivät yleensä hyvin - tehtävien omaksuminen ja opastaminen koettiin sujuvaksi - tehtävät sinänsä helppoja, moninaisuus joskus pulmana. - tehtäväkuvan kirjallisuus helpottaa omaksumista. - onnistumisen iloakin esiin. - kuormittavuus fyysisesti sopiva. tehtävät vaikuttivat olevan oikein mitoitettuja. Stressitilanteet yksittäisiä, hektisiä tilanteita työssä. - tukea ja apua saa
- työyhteisöt koettiin helpohkoiksi tulla, kokemuspohjaa kuitenkin vähän. - hyvä yhteishenki, reiluus, välittömyys yhteisössä kannustavana, hierarkisuus vähemmän kannustava. - sosiaalinen kontaktointi riippui tehtävän liittymisestä muiden tehtäviin yhteisenä tekemisenä. - kokemukset soveltuvuusarvioinneista vaihtelevia Työnkuvan määrittelyn selkeys on tärkeää työhyvinvoinnille. - helpottaa työn omaksumista, tehtävien haltuunottoa, tuo itsenäisyyttä ja oma-aloitteista ennakoimista työhön. - omat määritetyt tehtävät tuovat tarpeellisuuden ja luottamuksellisuuden kokemuksia tekijälleen