MATKARAPORTTI InnoNauta Koulutus hankkeen opintomatka USA, Colorado 10. 20.1.2012 Anna Sunio www.mtt.fi/ruukki
USA:n maatalous ja naudanlihantuotanto: Maatalouden suurimmat tuotokset: 1. Maissi 2. Pihvikarja/pihviliha 3. Maitotuotteet 4. Soija 5. Broilerinliha 6. Sianliha Suurimmat maatalousosavaltiot: 1. California 2. Iowa 3. Texas 4. Nebraska 5. Illinois Maatiloja 2,2 miljoonaa, joista emolehmiä tai pihvinautoja 750 000 tilalla. Tilojen päätoimijoiden keski-ikä 57 vuotta (86 % miehiä). Tiloilla maata (sisältäen kaiken maan = viljellyt pellot, laitumet, metsät, tontit) keskimäärin reilut 160 hehtaaria - n. 55 %:lla tiloista maata alle 40 hehtaaria - n. 8 %:lla tiloista maata yli 400 hehtaaria - Nautoja yhteensä 90,8 miljoonaa kpl (v. 2012) - emolehmiä 29,9 milj. (vrt. lypsylehmiä 9,2 milj.) - hiehoja 5,2 milj. (vrt. maitorotuisia hiehoja 4,5 milj.) - muut hiehot (teuraskasvatus) 9,6 milj. - härkiä 16,1 milj. - sonneja 2,1 milj. - vasikat 14,1 milj. - Teurastetaan vuosittain (v. 2011) 34,2 miljoonaa nautaa (josta 79 % härkiä ja hiehoja) - Naudanlihantuotanto 12 miljardia kiloa Nautojen määrä USA:ssa, miljoonaa kpl 2
Coloradon yliopisto (http://www.colostate.edu/) Coloradon yliopistolla pääsimme yksityisluennoille, eli yliopistolla oli suunniteltu päiväksi luentoja ryhmällemme. Naudanlihantuotannon professori Jason Ahola, joka vieraili Suomessa AtriaNaudan seminaarissa vuonna 2008, toimi vierailun isäntänä ja kertoi meille naudanlihantuotannosta USA:ssa. Naudanlihantuotanto on painottunut pääasiassa USA:n keskiosaan ja perustuu liharotuisiin nautoihin. Emolehmistä 60 %, loppukasvatetuista 85 %, teurastetuista 80 % ja naudanlihantuotannon kassavirrasta 70 % sijaitsevat maan keskiosassa. Emolehmätilojen keskikoko on 42 emoa/tila ja mukaan mahtuu paljon 5 10 emon harrastetiloja. USA:ssa naudanlihantuotantoketju on hyvin erilainen verrattuna Suomeen ja erilaisia kasvatusvaiheita (ja kasvatuspaikkoja) voi olla vieroittamisen jälkeen jopa 3. Vasikat kasvavat emojen alla laitumilla n. 6 kuukautta. Sen jälkeen, vasikan painosta ja halutusta kasvatustavasta riippuen, painavimmat menevät suoraan loppukasvatukseen feedlotteihin (pääsääntöisesti, kun painoa yli 315 kg) ja kevyemmät ns. välikasvatukseen. Välikasvatusvaihe on ns. ylläpitoruokintaa, jolloin naudat kasvavat n. 0,5 kg/päivä ja kasvatus kestää 30 180 päivää (loppupainon ollessa n. 270 kg), alkupainosta ja loppukasvatustavoitteista riippuen. Välikasvatuksen jälkeen naudat siirretään joko feedlotteihin tai laidunkasvatukseen. Laidunkasvatuksessa rehustus on 100 % korsirehua, jolloin päiväkasvut ovat n. 1 kg/pv. Kasvatus on laidunnusta ja sijoittuu kasvukaudelle (toukokuu-syyskuu), kestää 2-5 kk. Laidunkasvatuksen päättyessä nautojen painot ovat 315 410 kg, jonka 3
jälkeen ne siirretään feedlotteihin. Laidunkasvatus on kasvunopeuteen suhteutettuna edullisin kasvatustapa (kustannus 0,83 / 1kg kasvua), mutta se on hyvin marginaalinen kasvatusmuoto. Feedloteissa ruokinta perustuu 90 % maissiin, joka on nykyisillä maissinhinnoilla kallein kasvatustapa (kustannus yli 1,65 /1 kg kasvua). Feedloteissa nautoja kasvatetaan 100 200 päivää, jolloin ne kasvavat 1,4 1,8 kg/päivä. Naudat teurastetaan 590 680 kg:n painoisina (teuraspaino 320 410 kg, lihaprosentti siis 54 60 %). Noin 97 % USA:ssa tuotetusta naudanlihasta on tuotettu feedloteissa, loput 3 % korsirehuruokinnalla. Tällä hetkellä myös USA:ssa on haasteena naudanlihantuotannon kannattavuus. Emojen talviruokinnan kustannus on 60 80 % kaikista muuttuvista kustannuksista. Kuivuuden ja etanolin valmistamisen myötä maissin hinta on tuplaantunut muutamassa vuodessa. Kysyntää on, mutta kustannusten nousu ja tuottojen riittämätön kasvu ovat aiheuttaneet nautojen määrän laskemisen. Teurastamot haluavat kuitenkin vastata lihan kysyntään ja yrittävät kompensoida kohonneita kustannuksia nostamalla tuottajahintoja. Tammikuussa 2012 tuottajahinnat olivat korkeimmillaan aikoihin, n. 25 % korkeammat verrattuna edelliseen kevääseen. Jack C. Whittier (naudanlihantuotannon professori) kertoi meille emolehmien kuntoluokituksesta. Iloksemme saimme todeta, että aihe oli hyvinkin tuttu suomalaisille emolehmätuottajille ja samoja asioita on käsitelty mm. hankkeemme koulutuspäivissä. Jalostustieteen tutkija D. H. Crews, Jr. avarsi Suomessakin ajankohtaista asiaa, nautojen geneettistä valintaa. Genetiikkaakin on käsitelty Suomessa paljon, mutta siltikään meille ei tainnut avautua ero perinteisen ja geneettisen arvostelun välillä ao. laskentakaavan mukaan. 4
Lisäksi meillä oli suuri ilo ja kunnia päästä professori, etologi Temple Grandinin yksityisluennolle. Grandin on tunnettu eläinten käsittelyyn ja käsittelylaitteisiin erikoistumisesta, hän on mm. suunnitellut yli puolet USA:n teurastamoiden eläintenkäsittelyalueista sekä monien muiden teurastamoiden ympäri maailmaa. Lisäksi hän on tunnettu autismin puolestapuhujana ja sitä käsittelevästä kirjallisuudestaan (Grandinin ollessa 2-vuotias hänet todettiin autistiseksi). Time lehti valitsi Grandinin v. 2010 maailman 100 vaikutusvaltaisimman henkilön joukkoon kategoriassa Sankarit. Grandinista on tehty mm. elokuva vuonna 2010 ja hän on kirjoittanut useita eläinten hyvinvointia ja autismia käsitteleviä kirjoja. Grandin piti meille luennon eläinten tulkitsemisesta ja lukemisesta. Hänen selkeä ja yksinkertainen, mutta erittäin havainnollistava esitystapansa tekivät suuren vaikutuksen. Asioita, joita hän esitti, olivat itse asiassa yksinkertaisia, mutta Grandinin esitystapa teki niistä uskottavia. Grandinin kyky ajatella asiat visuaalisesti, nähdä tilanteet kuvina, oli hämmästyttävää. Hänen esityksensä sisälsi paljon havainnollistavia kuvia ja vain muutamia sanoja; esitystapa oli todella uskottava, mutta samalla yksinkertainen. 5
Grandinin erityisen lahjakkuutensa avulla hänestä on tullut yksi maailman johtavimmista ja uskottavimmista eläinten tulkitsijoista, eikä suotta. Uskon, että kaikki paikallaolijat pystyivät aistimaan vahvan auktoriteetin ja johtajan. Dale R. Woerner (apulaisprofessori, Lihan laatu- ja turvallisuuskeskus) kertoi lihatilanteesta USA:ssa. Amerikkalaiset kuluttavat naudanlihaa 40 kg/hlö/vuosi (vrt. EU:ssa 17 kg/hlö/vuosi, Brasiliassa 37 kg/hlö/vuosi). Haasteena naudanlihantuotannolle tulee tulevaisuudessa olemaan väestönkasvu: miten pystytään vastaamaan kasvavaan väestöön ja tulotason nousuun ja siten ostovoiman paranemiseen. Esimerkiksi Kiinassa bruttokansantuote on 15-kertaistunut 30 vuodessa, naudanlihan kulutuksen ollessa tällä hetkellä n. 4 kg/hlö/vuosi. Jos kiinalaisten naudanlihankulutus kasvaisi 1 kilolla henkeä kohti, tietäisi se kokonaiskulutuksen kasvavan 1,34 mrd kiloa, joka olisi 11 % USA:n naudanlihantuotannosta (vrt. Suomessa naudanlihantuotannon tulisi 16-kertaistua, jotta kiinalaisten kasvanut naudanlihankulutus täytettäisiin). Suurin osa USA:ssa teuraaksi kasvatettavista naudoista teurastetaan 14 16 kk:n ikäisinä (54 %), 12 14 kk:n ikäisinä 18 % ja 16 18 kk:n ikäisinä 20 %. Vain 8 % naudoista teurastetaan 18 24 kk:n ikäisiä. USA:ssa ruhot luokittelee suomalaiseen tapaan teurastamon ulkopuolinen yritys, USDA (United States Department of Agriculture). Luokittelu tehdään sekä laadun (Quality Grade) että ruho-ominaisuuksien (Yield Grade) perusteella. Molemmat luokitusasteikot ovat käytössä siksi, että kuluttajille halutaan tarjota hyvää ja laadultaan tasaista lihaa. Samalla teurastamot pitävät luokituksilla huolta, että ruhot pysyvät optimaalisen kokoisina ja rasvaisina ja että lihasaanto suhteessa ruhoon pysyy riittävän korkeana. 6
Laatuluokittelu kuvastaa lihan mureutta, mehukkuutta ja makua ja sen avulla halutaan löytää syöntilaadultaan parhaat ruhot. Laatuluokitus perustuu 8-portaiseen asteikkoon, joista yleensä vain 3 ylimmän portaan lihaa on kaupoissa myynnissä: prime (paras), choice ja select. Luokituksessa tärkein vaikutus on syöntilaadulla, koska kuluttajat haluavat syödä hyvin marmoroitunutta lihaa, ja siten marmoroituminen vaikuttaa eniten laatuluokkaan. Marmoroituminen mitataan ulkofileen poikkileikkauksesta skannerilla, joka laskee marmoroitumispisteiden lukumäärän ja antaa sen avulla ruholle laatuarvosanan. Lisäksi laatuluokittumiseen vaikuttaa naudan fyysinen ikä, eli minkä ikäiseltä ruho näyttää teurastamossa lihaominaisuuksista arvioituna. Fyysinen ikä kertoo lihan laadusta todellista ikää enemmän ja yleensä todellinen ikä ei edes ole tiedossa. Ikää arvioidaan mm. luuston ja rustojen perusteella sekä lihan ja rasvan väriä sekä rakennetta tarkastelemalla. Mikäli ruho näyttää yli 30 kuukauden ikäiseltä, vaikuttaa se negatiivisesti laatuluokkaan. Ruho-ominaisuuksien luokittelun avulla halutaan löytää optimaalisen kokoiset ja rasvaiset ruhot, joista saadaan mahdollisimman paljon luutonta lihaa ja joista on helppo työstää mm. tasaisen kokoisia pihvejä. Ruho-ominaisuuksien luokittelussa käytetään asteikkoa 1-5, jossa 1:ssä luuttoman lihan osuus ruhosta on suurin (yli 52,3 % ruhopainosta) ja 5:ssa alhaisin (alle 45,4 %). Ruholuokka määräytyy ulkoisen rasvan (paksuus tuumina), ruhopainon, sisäisen rasvan (prosenttia ruhopainosta) sekä selkälihaksen pinta-alan perusteella. Jokaisesta osa-alueesta mitataan tulos ja lasketaan sen vaikutus ruhon kokonaisuuteen. Kaikille ominaisuuksille on omat laskentakaavat ja painokertoimet, jotka yhdessä muodostavat ruhoominaisuuksien luokan. Teurastamot vievät tiedot ruhojen luokittumisista alkukasvatustiloille asti, jotta tietoja voidaan hyödyntää jalostuksessa. Kaupassa kuluttajat voivat valita lihaa laatuluokan perusteella ja yleensä hinnoittelu kulkee laadun kanssa käsikkäin. Laadun vaalimisesta kertoo myös se, että USA:ssa on yli 80 lihabrändiä eli valvottua lihaohjelmaa. Brändien tarkoituksena on auttaa kuluttajaa löytämään haluamaansa lihaa, brändejä on esim. eri roduille ja kasvatustavoille (mm. laidun- ja hormonivapaakasvatus). Suurin osa brändilihoista on angusta, koska rotu tunnetaan hyvistä lihaominaisuuksistaan. Tunnetuin brändi on Certified Angus Beef (CAB). Päivän päätteeksi tutustuimme yliopiston karjaan, joka käsitti 400 hehtaaria peltoa, 200 emoa (100 ab ja 100 hf) ja 600 loppukasvatuspaikkaa. Tutkimusasemalla tehdään ruokinta- ja rehunkulutuskokeita, jonne jalostajilla on mahdollisuus tuoda omia sonnejaan testattaviksi. Tavoitteena sonneilla on 1,4 kg:n päiväkasvu. Tutkimusasemalla pidetään vuosittain huutokauppa, jossa myydään n. 70 sonnia siitokseen (ab ja hf). 7
Altenburg Super Baldy Ranch (http://www.altenburgsuperbaldy.com) 200 emon tila, jossa kasvatetaan angus-simmental risteytyksiä. Vuosittain n. 100 sonnia myydään siitossonneiksi pääasiassa tuotantokarjoihin. Sonnit myydään 1-1,5 vuoden iässä huutokauppaamalla, tilalla toteutunut siitossonnin (puhtaat ja risteytykset) keskihinta n. 2800. Risteytyssonneista saadaan keskimäärin 160 240 parempi hinta. Isäntä perusteli ab-si -siitossonnivalintaa hyvillä emoominaisuuksilla, hyvällä lihakkuudella ja nopealla kasvulla. Taitaa tosin risteytyssonnin jälkeläisten ominaisuuksien ennustettavuus olla (edelleen) sattumanvaraista verrattuna puhdasrotuisiin sonneihin, liekö uusi bisnesidea taustalla... Emot kuljetaan talveksi Kalliovuorille, jossa vesipisteelle saattaa olla useita kilometrejä matkaa. Isäntä korosti jalkarakenteen merkitystä. Talvilaitumet ovat maissinsänkipeltoja, jossa emot syövät varisseita maissin jyviä ja olkisänkeä. Ennen poiki- 8
misia emot tuodaan takaisin tilan läheisyyteen. Lehmien poikimisia ei seurata öisin, hieholaumassa tehdään tarkistuskierroksia ratsastaen tai mönkijällä muutaman tunnin välein. Tilan tavoitteena on helppohoitoiset ja hyvillä emo-ominaisuuksilla olevat emot; sellaiset, mitä asiakkaatkin haluavat. Vasikkakuolleisuus on isännän mukaan alhainen, arviolta 3 4 % ja vain muutamaa poikimista tarvitsee avustaa. Poikimisten jälkeen emot siirretään paremmille laitumille. Kaikkien emojen kiimat synkronoidaan ja emot siemennetään, siemennykset hoitaa tilan väki itse. Synkronointeihin on päädytty, jotta saataisiin mahdollisimman lyhyt poikimakausi. Siemennyksistä tiinehtyy 75 80 %. Mikäli lehmä ei tule siemennyksestä tiineeksi, se viedään sonnille. Vasikat vieroitetaan n. 6 kuukauden ikäisinä. Vieroituspainot n. 320 kg ilman lisäruokintaa. Vuodenpainot vaihtelevat sonneilla 450 550 kg, osalla päiväkasvut 1,6 1,8 kg/pv. Emoista ei haluta kookkaita, runkokokotavoite tilalla on 5. National Western Stock Show (http://www.nationalwestern.com) Tutustuimme kolmena päivänä yhteen maailman suurimmista karjanäyttelyistä, jossa oli esillä mm. 20 lihakarjarotua, hevosia, lampaita ja muita kotieläimiä. Näyttelyssä pääsi tutustumaan mm. huippueläinten näyttely- ja kilpailumaailmaan, näyttelyihin valmistautumiseen, huutokauppoihin, erilaisiin hevosnäytöksiin ja satoihin erilaisiin myyntikojuihin näyttelyalueella. 9
10
JBS teurastamo JBS on USA:n toiseksi suurin (ja yksi maailman suurimmista) teurastamoalan yrityksistä. Pääsimme vierailemaan JBS Swift & Companyn teurastamossa Greeleyssä, Coloradossa. Iloksemme pääsimme tutustumaan teurastamon linjastoihin ja kylmäsäilytystiloihin, mutta valitettavasti emme saaneet pitää kameroita mukana kierroksella. Greeleyn teurastamossa teurastetaan ainoastaan nautoja. Päivittäin teurastetaan 5 500 nautaa. Teurastamo toimii kahdessa 8 tunnin vuorossa, eli tunnissa teurastetaan n. 350 nautaa. Kyseisessä teurastamossa teurastetaan pääasiassa alle 30 kk:n ikäisiä nautoja, joista kaikki ovat härkiä tai hiehoja. Suurin osa teurastettavista on alle 18 kk:n ikäisiä, koska niistä maksetaan parhaiten. Iät tule pystyä todistamaan kirjallisin todistuksin. Yli 30 kk:n ikäisille naudoille on oma linja. JBS:llä on USA:ssa 4 teurastamoa, joissa teurastetaan lehmiä. Kaikki naudat tulevat Greeleyn teurastamolle feedlottien kautta, joista 99 % sijaitsee 320 km:n säteellä teurastamosta ja 1 % tulee Kanadasta. Teurastamon lähellä n. 25 km:n säteellä sijaitsee kaksi JBS:n suurta feedlottia, joissa on yhteensä n. 220 000 nautaa. Kyseisiltä feedloteilta tulee n. 60 % teurastetuista naudoista. Suurin osa naudoista luokittuu (laatuluokituksessa) choice luokkaan (65 %), vähän select luokkaan ja vain 3 % parhaimpaan eli prime luokkaan. Teurastamon mukaan ruhojen luokittumisissa ei ole eroja JBS:n feedlottien ja muiden feedlottien välillä. 11
Ruhojen laatuluokitukset (eli käytännössä marmoroitumispisteiden määrittäminen) tehdään skannerilla ulkofileiden poikkileikkauksista. Luokittelua valvoo ja seuraa jatkuvasti USDA:n virallinen luokittelija. Mikäli luokittelija mielestään havaitsee skannerin tehneen virheen eli luokituksen menneen väärin, ruho merkitään ja tarkastetaan uudestaan 24 tunnin kuluttua. Jos uusintatarkastelussa havaitaan marmoroinnin muuttuneen skannauksesta, luokkaa muutetaan. Teurastamon mukaan luokittelijoilla on päivittäin erimielisyyksiä skannerin kanssa. Teurastamossa ruho menee monen pesun ja desinfioinnin kautta. Kun nauta on lopetettu ja veret laskettu, se menee välittömästi desinfiointipesuun. Nahan poiston jälkeen ruho kuumapestään + 60 C:ssa ja linjaston lopussa ennen kylmiöön menoa ruho käy maitohappobakeeripesussa. Kylmiössä naudalle tehdään vielä kuumavesipesu ja leikkausvaiheessa bakteerientorjuntapesu. Ruhoja ei raakakypsytetä riiputtamalla, vaan niille annetaan teurastuslinjalla sähköshokki nylkemisen jälkeen. Sähköshokki toistetaan vielä kylmiössä. Hygieniaa valvotaan ottamalla näytteitä ruhoista säännöllisesti. Linjastolta otetaan 3 näytettä/tunti, joista seurataan salmonellaa, listeriaa ja e-colia. Lisäksi jokaisesta jauhelihaerästä otetaan näyte bakteeritutkintaa varten. Antibioottimääriä lihassa ei seurata tai tutkita mitenkään. Myöskään BSE-näytteitä ei oteta. Epäilyttävissä tapauksissa voidaan ottaa testejä yksittäisistä ruhoista. Kylmiöissä ruhoja on lajiteltu lihaluokkien mukaan, esim. prime luokan ruhot on sijoitettu eri kylmiöön. Linjastolla ruhot leikataan lihaluokittain, jolloin ne voidaan myydä ja hinnoitella laadun mukaan. Ruhosta 63 65 % on kokolihaa, loput menee leikoksi. Kaikki ruhonosat pyritään käyttämään erittäin tarkasti hydyksi, esim. suurin osa erikoisemmista osista, kuten kielet, posket ja huulet, menee pääasiassa vientiin. Luita ja rasvoja jauhetaan, joista osa menee lemmikkieläinten ruoaksi ja osa kuivataan lannoitteiksi. Magness Land and Cattle (http://www.magnesscattle.com) Useamman tilan yrityksessä tuotetaan limousin-angus -risteytyksillä limflex -rotuisia jalostuseläimiä. Limflexiksi luokitellaan nauta, jonka perimästä limousinia on 25 75 % ja angusta 25 75 %. Vuosittain myydään 300 400 siitossonnia tuotantokarjoihin ja 20 30 jalostuskarjoihin. Naudat sijaitsivat usealla tilalla, Coloradon lisäksi mm. Oklahomassa ja yrityksessä työskenteli 15 henkilöä. Naudoista 80 % oli limflexejä ja 20 % puhtaita limousineja. Tilan puhtaisiin limousineihin oli päädytty angus- 12
tai herefordristeytysten kautta, joita oli takaisinristeytetty riittävän kauan (4. polven risteytys luokitellaan puhtaaksi; 93 % limousinia). Tilalla oli päädytty tuottamaan limousin-angus -risteytyksiä molempien rotujen hyvien ominaisuuksien takia: limousinilta hyvä lihakkuus ja angukselta hyvä marmoroituminen. Tilan mukaan ko. teuraista saa markkinoiden parasta hintaa (kun nauta on väriltään musta); hyvä marmoroituminen nostaa ruhon tilityshintaa jopa n. 150. Magness Land and Cattlen Coloradon tilalla oli 1100 lehmää. Tila kasvattaa kaikki sonnit itse, joista suurin osa myydään jalostukseen. Lisäksi tila osti muilta tiloilta sonnivasikoita, jotka myytiin myöhemmin jalostukseen. Kaikilta myytäviltä sonneilta mitattiin ultraäänimittauksella ulkofileen pinta-ala, pintarasvan paksuus ja marmorointipisteiden lukumäärä. Lisäksi sonneilta mitattiin kivesten ympärysmitta (minimi 32 cm vuotikkailla) ja otettiin siemennäyte tutkittavaksi. Siemennäytteen tutkimisella haluttiin karsia mahdollisesti huonosti tiineyttävät sonnit pois. Hiehojen vuodenpainot olivat 385 450 kg. Kaikki hiehot poikivat ensimmäisen kerran kaksivuotiaina. Kaikki lehmät siemennetään kerran, jonka jälkeen ne laitetaan sonneille. Isännän mukaan joissakin poikkeustapauksissa siementäminen saatetaan uusia. Tilalla astutuskausi on 60 päivää. Nautojen runkokoko (sekä tavoite) on tilalla 6. Jalostuksessa on keskitytty luonteen kehittämiseen. Isännän mukaan luonne on yksi tärkein tekijä, koska asiakkaat eivät halua ostaa villejä ja huonoluonteisia eläimiä, joiden kanssa on hankala työskennellä. Luonteen lisäksi myös rakennetta pidettiin tärkeänä ominaisuutena. Veden saannin takia kävelymatkat ovat pitkiä, jolloin eläinten rakenteen tulee olla kunnossa. Tilalla tehdään myös alkionsiirtoja ja -huuhteluita. Alkioita myydään mm. Brasiliaan, Argentiinaan, Kanadaan ja Meksikoon. Coloradon tilalla oli peltoa n. 1200 hehtaaria ja kaikki tilalla tarvittavat rehut kasvatettiin itse. 13
Aristocrat Angus Skyler Houston isännöi Aristocrat Angus Ranchia Plattevillessä. Tilan historia ja menestys pohjautuvat pitkälti yhden sonnin varaan. Black Watch Nobleman valittiin Grand Championiksi kansainvälisessä karjanäyttelyssä Chicagossa vuonna 1968. Siitä lähtien tila on järjestelmällisesti kehittänyt Angusrotua. Tilalla käytetään viimeisintä jalostusgenetiikkaa ja pyritään tuottamaan niin teollisuutta kuin kuluttajaa miellyttävää eläinainesta. Noin kymmenen vuotta sitten Houston myi koko karjansa lukuun ottamatta 10 parasta lehmää, joista alkioilla kasvatettiin uusi karja. Nyt tilalla on 350 emoa. Plattevillessä kuten muuallakin Coloradossa, veden saatavuus on tuotannon menestystä määrittävä tekijä. Maahan kuuluu vesioikeudet, jotka ovat yhtä kalliin kuin maa itsessään. Vesioikeusjärjestelmä on monimutkainen ja oikeuksien selvittelyyn käytetään valtavia summia rahaa. Tilalla keskitytään eläinaineksen ja ominaisuuksien parantamiseen. Alkionsiirtoa ja keinosiemennystä käytetään paljon. Tilalla on työskennellyt 15 vuotta eläingenetiikkaan perehtynyt eläinlääkäri Hamming. Eläimet myydään pääasiassa tuotantokarjoihin pitkäaikaiseen käyttöön. Tila ei osallistu paljoa näyttelyihin vaan eläimiä myydään suoraan tilalta asiakkaille sekä myös webmarkkinoinnin kautta. Eläimet jotka eivät mene jalostukseen myydään luomulihaksi tai JBS:lle. Tuotantokarjoihin meneviltä eläimiltä saadaan tietoja takaisin jalostajalle. Tämä on yksi tekijä ohjaamaan jalostuksen suuntaa. 14
Leachman Cattle of Colorado (http://www.leachman.com) Tila, jossa toimintaa oli joka lähtöön. LCoC:lla on 18 000 naudan feedlot, jossa kasvatetaan härkiä ja hiehoja teuraiksi, sonneja jalostukseen ja maitorotuisia hiehoja lypsykarjatiloille. Tilalla on omia emoja n. 250, rotuina angus (musta ja punainen) sekä stabilizer (LCoC:n kehittämä rotu, jossa oli alun perin 25 % punaista angusta, 25 % herefordia, 25 % simmentalia ja 25 % gelbviehiä). Tilalla on paljon muita tiloja yhteistyökumppaneina ympäri maata, joilla on mm. 5 000 emoa ja joiden jälkeläisiä tulee feedlottiin kasvamaan. LCoC:n feedlotissa naudoista 70 % on risteytyksiä (angus-simmental, angusgelbvieh, angus-south devon tai stabilizer), 20 % anguksia ja 10 % charolaisia. Teurasnaudat ovat feedloteissa 90 180 päivää, riippuen iästä ja painosta. Teuraaksi kasvatettavien ape koostuu puhtaasta maissista (osuus n. 80 %), maissisäilörehusta ja heinästä. Siitokseen kasvatettavilla puhtaan maissin osuus on n. 20 %. Feedlotissa ongelmana ovat hengitystiesairaudet, joita vastaan naudat muun muassa rokotetaan. Lisäksi härille asennetaan kasvuhormoni-implantit. Koko karsinallinen laitetaan kerralla teuraiksi. Maitorotuiset hiehot tiineytetään feedloteissa ja lähetetään takaisin tiloille. LCoC myy vuodessa n. 1 000 sonnia siitokseen, joista suurin osa on risteytyksiä. Osa sonneista on omien emojen jälkeläisiä, osa yhteistyötilojen. Siitossonnien keskihinnat ovat olleet 2 900 3 300. Lisäksi he myyvät siementä ja alkioita. Sonnien myyntiä varten järjestetään kolme myyntitilaisuutta (Californiassa, LCoC:n tiloissa Coloradossa ja Coloradon yliopistolla). Osalta jalostukseen myytävistä sonneista mitataan rehunkulutus ja rehuhyötysuhde Coloradon yliopistolla GrowSafen laitteistolla. Lisäksi feedloteissa kaikkea mitataan ja punnitaan, mm. rehuja, nautoja, rehunkulutusta ja rehujen kustannuksia. LCoC:n toimitusjohtaja Lee Leachman on kehittänyt voitto -indeksin kuvaamaan nautojen kokonaistaloudellisuutta. Hänen mielestään nykyinen indeksilaskenta ei ole riittävä, se suosii suuria eläimiä, jotka saavat hyvät (korkeat) indeksit. Sen sijaan hyvät indeksit eivät välttämättä takaa taloudellisesti parasta tulosta. Leachmanin mukaan nykyinen indeksilaskenta ja korkeiden indeksien tavoittelu on aiheuttanut sen, että emojen aikuiskoot ovat kasvaneet, mutta suhteelliset tulokset (mm. vasikoiden vieroituspainot, rehuhyötysuhde ja teurastulokset) eivät. Taloudellisuutta kuvastamaan Leachman kehitti oman voitto -indeksin. Indeksi ei kuitenkaan ole virallisessa indeksilaskennassa mukana, vaan se perustuu LCoC:n ja sen yhteistyötilojen nautapopulaan, joilta on 5 6 sukupolven ajan testattu rehunkulutusta ja rehuhyötysuhdetta Coloradon yliopistolla. 15
Ernst Herefords (http://www.ernstherefords.com) Perhetilalla on 75 hereford -rotuista emoa ja 48 hehtaaria peltoa. Tila myy siitossonneja tuotantokarjoihin, osa vasikoista lähetetään feedlotteihin teuraskasvatukseen ja osa sonneista kastroidaan ja lihaa myydään suoraan kuluttajille. Pelloista 36 hehtaaria on nurmella, josta suurin osa käytetään oman tilan rehuksi ja osa myydään. Vähäisen laidunalan takia emot laidunnetaan 400 km:n päässä, josta ne tuodaan tilalle poikimaan ja viedään takaisin laitumille poikimisten jälkeen. Tilan tavoitteena on jalostaa utarerakenteeltaan hyviä, lihaksikkaita ja tuotannoltaan tehokkaita herefordeja. Tilalla on sekä nupoja että sarvellisia herefordeja. 60 % emoista on sarvellista sukua, koska isännän mukaan sarvellisilla on parempi utarerakenne ja lihakkuus. Tilan emot olivat USA:n keskivertoa suurempia, runkokoot vaihtelivat 5 8, keskiarvon ollessa 6,5. Suurin osa emoista astutetaan, siemennystä käytetään vain vähän. Emoista vain osa tiineystarkastetaan, koska tilallisten mielestä rektaalitutkimuksella tehdyllä tarkastuksella on negatiivisia vaikutuksia tiineyksiin (isännän mielestä tarkastettaessa tyhjiä löytyy enemmän). Vasikkakuolleisuus oli tilalla n. 5 %. Vieroitettujen vasikoiden keskipainot olivat v. 2011 306 kg. Siitossonnien keskihinta v. 2011 oli 3 000. 16
Tilan laajentaminen ja karjakoon kasvattaminen kyseisellä sijainnilla on hankalaa, koska peltoa on vaikea saada teiden runsaan määrän vuoksi. Tilalliset ovatkin miettineet muuttamista Nebraskaan, jossa karjakoon kasvattaminen olisi mahdollista ja herefordeille paremmat markkinat. Tilakohde oli suomalaisesta näkökulmasta mieluisa, kaiken ei tarvitse välttämättä olla suurta pärjätäkseen. SLW Ranch Historiallisella tilalla on ollut herefordeja v. 1899 lähtien, jota ennen tilalla oli hevosia. Parhaillaan tila oli yksi USA:n suurimmista hevostiloista 2 500 työhevosella ja 8 800 hehtaarilla. Tuotantosuunnan muutoksen jälkeen tilalla oli jopa 1 500 herefordia. Tällä hetkellä tilalla on 150 hereford -emoa ja 1 800 hehtaaria peltoa. Tila on yksi USA:n vanhimmista tiloista, joilla on ollut yhtäjaksoisesti herefordeja. Tilalla aloitettiin eläinkirjanpidon pitäminen v. 1929. Valitettavasti henkilöpulan takia rekisteröinti katkesi välillä, mutta nyt sitä on taas jatkettu. 17
Tilalla viljellään maissia, sinimailasta ja vehnää 180 hehtaarilla, suurin osa sadoista myydään. Ko. ala sadetetaan, koska ilman sadetusta pellot ovat kuivaa preeriaa. Sen sijaan laitumia (1 600 ha) ei sadeteta lainkaan. Eläimet laiduntavat hyvin kuivilla ja karuilla mailla, jossa tosin pinta-alasta ei ole pulaa. Vierailimme laidunlohkolla, jonka koko oli isännän mukaan 1 maili x 3 mailia (n. 770 hehtaaria). Viljelyn lisäksi tilan mailla on öljy- ja kaasubisnestä. Vasikoiden syntymäpainot ovat 32 39 kg. Vasikat vieroitetaan liki vuodenikäisinä, jolloin hiehojen vieroituspainot ovat n. 310 kg ja sonnien n. 335 kg. 18
Ochsner Limousin Tilalla on 130 emoa, joista suurin osa on limousineja (osa emoista li-ab). Tila on perheyritys, jossa vanha isäntä ja nykyinen emäntä tekevät tilan työt, nykyinen isäntä tekee osittain muita töitä. Tila myy siitossonneja tuotantokarjoihin (n. 30 vuosi) sekä lihaa suoraan kuluttajille (n. 25 50 ruhoa/vuosi). Peltoa on n. 200 240 hehtaaria, josta n. 80 hehtaaria on laitumina. Tavoitteena tilalla on tuottaa helposti poikivia, hyväluonteisia ja lihaksikkaita limousineja. Vanhalla isännällä on ollut limousineja v. 1972 lähtien, josta nykyinen isäntäpari on jatkanut. Kaikki lehmät siemennetään synkronoituihin kiimoihin. Vasikoiden syntymäpainot ovat olleet hiehojen jälkeläisillä n. 34 kg ja lehmien 36 41 kg. Vieroituspainot ovat olleet 250 270 kg. Kaikki vasikat jätetään tilalle kasvamaan. Sonneista n. puolet kastroidaan ja kasvatetaan teuraiksi, hiehoista myös puolet kasvatetaan teuraiksi ja puolet uudistuseläimiksi. Siitossonnien keskimyyntihinta on ollut n. 2 500. Suurin osa emoista on kevätpoikivia, mutta vanhempien sonnien kysynnän takia tilalla on myös syyspoikiva ryhmä. Tilalla on päädytty suoramyyntiin sen hyvän kannattavuuden takia. Suoramyyntikausi ajoittuu toukokuusta marraskuuhun. Naudat myydään teurastamisen jälkeen ruhoina, asiakas voi ostaa ruhosta ¼, ½ tai koko ruhon. Ruhot mureutetaan riiputtamalla niitä kokonaisina 21 päivää. Kokonainen ruho (luineen) maksaa n. 4,4 /kg. Oston jälkeen asiakas maksaa ja huolehtii paloittelusta ja pakkauksesta ja niiden 19
kustannuksista. Myyntivaltteina on lihan hyvä maku, mureus ja vähärasvaisuus sekä antibiootti- ja hormonivapaa tuotanto. Teurastamo ja leikkaamo sijaitsevat 25 km:n päässä tilasta, asiakkaat ovat 130 km:n säteeltä. Lasater Ranch (http://www.lasaterranch.com) Viimeisenä pääsimme tutustumaan Beef Master -rotuun ja hieman erilaiseen tuotantotapaan. Tilalla on ollut lähtökohtana, että eläinten ja ihmisten tulee elää luonnon ja Jumalan ehdoilla ja sopeutua niihin. Ihmisten tulisi puuttua luontoon mahdollisimman vähän, luonto on luotu sellaiseksi, kuin se on. Näistä lähtökohdista syntyi Beef Master -rotu 30-luvulla. Rotu julistettiin omaksi roduksi USA:ssa v. 1954. Rotu on kehitetty risteyttämällä systemaattisesti herefordia, shorthornia ja brahmania. Rodun kehittäjän, Tom Lasaterin tavoitteena oli kehittää tuottoisa ja taloudellinen rotu, joka pärjäisi Texasin ankarissa olosuhteissa. Lasaterin tilalla on tänä päivänä 500 lehmän suljettu karja, johon ei oteta uusia eläimiä ulkopuolelta. Uudistushiehot ja siitossonnit valitaan ko. nautojen joukosta. Lisäksi tilalla on 300 lehmän erillään oleva karja, johon ostetaan uusia eläimiä. Aluetta, jossa tila sijaitsee, voidaan kutsua preeriaksi. Ympäristö oli todella karua, kuivaa ja kuumaa. Vieraillessamme (tammikuussa) lämpötila oli päivällä +20 C. Tila myy alkioita ja siementä (pääasiassa Meksikoon, Etelä-Amerikkaan ja Afrikkaan), mutta ei käytä niitä itse lainkaan. Tilalla on lähtökohtana, että karjan pitää selviltä 20
ilman kemiallisia aineita. Tilan naudat eivät saa antibiootteja, hormoneja tai loishäätölääkkeitä; niiden käyttö lopetettiin 40 vuotta sitten. Tilan isännän mukaan naudoille on tullut luontainen vastustuskyky, joka huolehtii loisista. Kemiallisten aineiden käyttäminen muokkaa karjaa siten, että vahvimmat pärjäävät ja heikoimmat karsiutuvat. Alueella liikkuu jonkin verran petoeläimiä, kuten kojootteja ja susia, mutta tilalliset eivät halua tappaa tai pyydystää niitä. Heidän mukaansa karjan tulee sopeutua elämään niiden kanssa ja luontoa tulee kunnioittaa. Tilalla on peltoa 12 000 hehtaaria. Laidunlohkoja on yhteensä 11 ja nautoja siirrellään usein lohkolta toiselle, jotta laidunnus kestää ja kunnioittaa luontoa. Tilallisten mukaan laidunnustapa jäljittelee biisonien tapaa laiduntaa. Tila myy vuosittain n. 200 siitossonnia ympäri Amerikkaa, pääasiassa tuotantokarjoihin. Hiehot astutetaan 15 kk:n iässä, astutuskausi on 50 päivää. Vasikoiden syntymäpainot ovat 30 34 kg ja painot vuodenikäisinä n. 365 kg. Vasikat ovat pitkään emojen alla, n. 9 kk. Karuista ja kuivista olosuhteista huolimatta nautojen rehustus on pääasiassa laidunruohoa. Talviaikaan laitumille jaetaan päivittäin valkuaistäydennys (20 % valkuaista; 1,4 kg/nauta) siihen saakka, kunnes maa alkaa vihertää (yleensä huhti- /toukokuussa). Lisäksi maan ollessa lumen peitossa naudoille annetaan kuivaa heinää. Heinät ostetaan pääasiassa toiselta tilalta, jossa on sama ideologia ja viljelytapa. Valkuaistäydennyksen ja kuivan heinän lisäksi naudat eivät saa muita rehutäydennyksiä. Jalostustavoitteina tilalla ovat hyväluonteiset, hedelmälliset, ruho-ominaisuuksiltaan tuottoisat, riittävän painavat, maitoisat ja ennen kaikkea ko. olosuhteissa hyvin pärjäävät naudat. Tilallisten mukaan naudoilla on tiukat karsintakriteerit. Mikäli nauta ei tule tiineeksi 50 päivän sisällä, se poistetaan karjasta. Nauta laitetaan joko teuraaksi tai mikäli se todetaan tiineeksi (mutta ei ole tiinehtynyt 50 päivän sisällä), se myydään toiselle tilalle. Myös kyseisen emon jälkeläiset poistetaan karjasta. Huonoimmat naudat tila laittaa suoraan teuraiksi. Lihat myydään vähärasvaisina tilan omina brändilihoina kauppoihin. 21
Reissussa mukana: Auvinen Esa, Hokkanen Hannu, Hyvönen Merja, Hänninen Anssi, Junno Marja, Karjalainen Esa, Karsikas Tomi, Kaunikkila Saila, Kauppinen Merja, Kettunen Juhani, Kippola Toni, Kokkonen Pekka, Kukkola Jukka, Lunki Sirpa, Myllylä Mikael, Niskanen Antti, Orjala Ulla, Pakarinen Leena, Poikolainen Mervi, Pulkka Eeva- Kaisa, Räty Simo, Strohecker Katri, Sunio Anna, Sunio Sirpa, Sunio Vesa, Söderström Anne-Mari, Tuura Eemeli, Varila Juha, Väänänen Esko 22
Matkan ohjelma: Tiistai 10.1.2012 Lento: LH 853 Hki-Frankfurt 7.50-9.40 LH 446 10JAN FRANKFURT-DENVER 1205 1415 Saapuminen Denverin kansainväliselle lentokentälle kello 14.15. Hotelli: La Quinta Inn Denver Westminster Mall 8701 Turnpike Dr Westminster, CO 80031 (303) 425-9099 Majoittuminen, yhteinen illallinen, lepoa. Vaihtoehto-ohjelmaa virkeille matkustajille: Kello 18.00 Limousin huutokauppa Show-areenalla. Kello 17.00 "the Bases Loaded Angus sale eli kalliiden angusjalostuseläinten huutokauppa Coors Field-areenalla (jossa kuuluisa Colorado Rockies pelaa pesäpalloa). Keskiviikko 11.1.2012 n. 7.30 Lähtö hotellilta. n. 8.30 COLORADO STATE UNIVERSITY (www.colostate.com) 8:30-8:45 Introductions (Ahola) 8:45-9:30 Overview of the U.S. beef industry (Ahola) 9:30-10:15 Update on evaluation of meat quality and consumer attitudes toward beef (Woerner) 10:30-11:15 Beef cowherd management - nutrition and reproduction (Whittier) 11:15-12:00 Overview of animal handling and facility design (Grandin) 12:00 Lunch (catered by Meats Judging Team) 12:30-1:30 Use of genomics in selection of cattle (Crews) 2:00-3:00 Tour of ARDEC (Ahola) 15.30 Altenburg Super Baldy Ranch, LLC,Willie Altenburg http://www.altenburgsuperbaldy.com/ Tilalla kasvatetaan Angus * Simmental-risteytyssonneja. 23
Torstai 12.1.2012 9.00 17.00 National Western Stock Show http://www.nationalwestern.com Perjantai 13.1.2012 Lähtö hotellilta n. 8.00 9.00 JBS, Greeley (www.jbssa.com) 12.00 National Western Stock Show http://www.nationalwestern.com Lauantai 14.1.2012 Lähtö hotellilta n. 8.00 9.00 Magness Land And Cattle www.magnesscattle.com www.5starcattle.com Iltapäivällä vaihtoehtona: 1. National Western Stock Show TAI http://www.nationalwestern.com 2. Denverin kaupunkikierros oppaan kanssa. (14-16) 17.00 Wild West Show Yhteinen illallinen. Sunnuntai 15.1.2012 Retkipäivä oppaan kanssa, Rocky Mountain luonnonpuistossa käynti. (mm. www.estes-park.com, www.stanleyhotel.com) Lounas retken aikana. n. kello 18.00 Saapuminen majoituspaikkaan: Hampton Inn Fort Collins 24
Maanantai, 16.1.2012 Lähtö hotellilta n. 8.00 9.00 Aristocrat Angus Ranch 11.30 Lounas : Double Tree Resturant in Platteville 2.00 Leachman Cattle of Colorado www.leachman.com Tila, joka keskittyy paljon rehuhyötysuhteen jalostamiseen. Horton Feedyards. 12 000 eläimen loppukasvatus. Tiistai, 17.1.2012 Lähtö hotellilta viimeistään 8.30. 9.00 Ernst Herefords www.ernstherefords.com SLW Ranch 16.00 Budweiser Panimo tutustuminen, Fort Collins http://www.budweisertours.com Yhteinen illallinen. Keskiviikko 18.1.2012 Oschner Limousin Ruokailu ennen hotellilla käyntiä Hotellilla noin kello 17.00 19.00 Illalla Jääkiekko-ottelu Colorado Avalance FL Panthers Torstai 19.1.2012 Lähtö hotellilta n. 8.00 9.30 The Lasater Ranch http://www.lasaterranch.com Tilalla kehitetty mm. BeefMaster-rotu. Lentokentälle matkaa n.1,5 tuntia. LH 447 19JAN DEN-FRA 1645 1030 LH 850 20JAN FRA-HEL 1455 1825 25