Sotilasmusiikki 2014 UUSI AIKA
Sisältö 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 14 15 16 Pääkirjoitus: Kasvot uudistukselle Tuottajan palsta: Näytön paikka Laivaston soittokunta vaalii merivoimien perinteitä Rakuunasoittokunnalle uudistus tuo mahdollisuuksia Hyvissä tiloissa soittamalla saavutetaan enemmän Ilmavoimien soittokunta huokuu hienostunutta swingiä Suomalaisen puhallinmusiikin äänenkannattajat Lapin sotilassoittokunta saa väriä saamelaisyhteistyöstä Konserttisaleista vääpelin toimistoon Puheloinen: Sotilasmusiikki tulee aina kuulumaan sotilaselämään Kaartin soittokunta on suomalaisen puhallinmusiikin edelläkävijä Varusmiessoittokunnassa on yhdessä tekemisen riemua Konsertit Tuottajat Vastaava päätoimittaja Graafikko Markus Virtala Mikko Ilkko Kaartinjääkäri Joonas Kyöstilä Kaartinjääkäri Eetu Heino Kuvitus Toimittajat Painopaikka Kaartinjääkäri Lasse Perkkiö Korpraali Olli Tuominen Pirkanmaan Lehtipaino Kaartinjääkäri Henri Keränen Korpraali Joonas Lehtonen Alikersantti Janne Erola Kannen kuva Alikersantti Riikka Karppinen Miika Laihi Alikersantti Olli Rytkönen Upseerikokelas Taneli Kontiainen
3 KASVOT UUDISTUKSELLE PUOLUSTUSVOIMIEN YLIKAPELLIMESTARI MUSIIKKIEVERSTILUUTNANTTI ELIAS SEPPÄLÄ Musiikinhistoriallisesti vuosi 2013 on ollut Wagnerin ja Verdin juhlaa. Vuoden vaihtuessa historian lehti kääntyy myös puolustusvoimissa uuteen asentoon odottavaisin tunnelmin. Päätökset on tehty, ja uusimuotoiset sotilassoittokunnat aloittavat toimintansa ensi vuoden alussa. Muutos on mahdollisuus! tai Uudistus vie eteenpäin! ovat pari lentävää lausetta, jollaisia viljellään tämän kaltaisissa tilanteissa. Sanat eivät merkitse mitään teot ratkaisevat. Muutos on myös riski, joka tulee uskaltaa ottaa, mutta samalla pyrkiä minimoimaan sen haittavaikutukset. Suurin riski sotilasmusiikissa liittyy ihmisiin. Osaamista katoaa ulos, kun muutos ei istu omiin suunnitelmiin. Tämä oli hyvin tiedossa jo valmistelujen yhteydessä. Tulevaisuuteen tuleekin löytää erilaisia keinoja ja ratkaisuja houkuttelevuuden lisäämiseksi ja rekrytoinnin helpottamiseksi. Tuntuu, että keinoja on, mutta niitä ei uskalleta käyttää. Kuitenkin pääesikunnan henkilöstöosasto on tehnyt kiitettävää työtä etsiessään jopa yksittäisille ihmisille urapolkuja ja selviytymisvaihtoehtoja. Vaiettu riski piilee ihmisissä, jotka lähtevät mukaan muutokseen, mutta eivät sitoudu siihen tosissaan. Sitoutumattomuus heijastuu motivaation puutteena ja vetäytymisenä omaan kuoreensa. Muutos ei enää muodostukaan mahdollisuudeksi vaan selviytymiskeinoksi. Menetetty mahdollisuus on kuin tuhlattu tulevaisuus: se ei toistu eikä tule takaisin. Uudistuksen tärkein kysymys ei olekaan mitä tehdään, vaan miksi tehdään juuri sitä mitä tehdään. Puolustusvoimatasolla muutoksessa mukana olevien suusta kuulee liian usein kommentteja: Toiminta aloitetaan entisillä pohjilla ja katsotaan myöhemmin mitä uusista palikoista voidaan rakentaa. Kyseisen kaltaisesta tilanteesta voidaan todeta: Juna meni jo. Tulevaisuus tuleekin nähdä uudessa valossa. Uudistus jää vajaaksi, jos vain organisaatio tai resurssit muuttuvat. Mistä se uusi valo loistaa? Se loistaa meistä, sotilasmusiikissa musiikin tekijöistä soittajista ja kapellimestareista. Viimekädessä tämä joukko näyttää, oliko muutos tarpeellinen ja onnistunut. Tuekseen he tarvitsevat koko puolustusvoimat. Toimintakulttuurin on muututtava. Uudistus on valunut hukkaan, jos soittotilauksia tekevä joukko-osasto toteaa, että valmiusyhtymän suureen valatilaisuuteen riittää pienempikin soitto-osasto. Meille ei riitä! Miksi me perustimme suuremmat soittokunnat, jos niiden vaikutusta ei kyetä hyödyntämään. Yksi tykki ei korvaa patteriston tulivoimaa. Vaikuttavuus jää hieman vajaaksi samoin on sotilasmusiikissa. Turkkilaisessa Mehter-musiikissa äänen voimakkuudella peloteltiin viholliset. Suomalaisessa sotilasmusiikissa vaikuttavuus saavutetaan paitsi näyttävillä esiintymisillä, myös erityisesti kohdeyleisöjen tunteeseen vetoavilla esityksillä. Kylmäverisimmänkin taistelijan sielussa soi, kun vaan osataan iskeä oikeaan kohtaan.
4 NÄYTÖN PAIKKA SOTILASMUSIIKKIALAN INTENDENTTI MARKUS VIRTALA Näinä päivinä sotilasmusiikkikentällä on valtavasti liikettä, kun soittajia siirtyy seitsemästä lakkautettavasta soittokunnasta kehitettäviin soittokuntiin, varusmiesyksiköihin, esikuntiin, reserviin ja siviilitehtäviin. Vuoden 2014 alusta Suomessa on viisi ammattimuusikoista koostuvaa sotilassoittokuntaa sekä varusmiessoittokunta. Jäljelle jäävät soittokunnat kasvavat, ja samalla toiminta muuttuu laajemmaksi paitsi maantieteellisesti, myös musiikillisesti. Soittokunnissa on pulssi koholla, sillä kaikki tietävät ja tuntevat, että nyt on näytön paikka. Muutosten myllerryksessä on huomattu, että sotilasmusiikki herättää yleisössä valtavasti tunteita, jotka ovat lähes poikkeuksetta positiivisia. Monilla paikkakunnilla on koettu, että sotilassoittokunta on paikallisena kulttuuriinstituutiona ollut kotoisasti lähellä asukkaita niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tämän läheisyyden pelätään nyt olevan uhattuna. Rohkenen luvata, että sotilasmusiikki tulee jatkossakin kuulumaan ympäri Suomen. Soittokuntien päälliköt tekevät yhdessä työtä sen eteen, että laadukasta puhallinmusiikkia on tarjolla myös niillä paikkakunnilla, joilla omaa soittokuntaa ei enää ole. Tämä vaatii kuitenkin pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta, eikä pikatilauksiin pystytä entiseen tapaan vastaamaan. Nyt alkava uusi aika on täynnä mahdollisuuksia. Soittokunnat pursuavat ahkeria, lahjakkaita ja innovatiivisia soittajia, jotka pystyvät oikeissa olosuhteissa mihin vain. Uudet soittokunnat voivat tuottaa konserttikiertueita itsenäisesti. Toimivien kamarimusiikkiyhtyeiden, kuten vaskiseitsikoiden ja puupuhallinkvintettien muodostamisen on soittokunnissa entistä helpompaa. Tätä kautta yleisölle voidaan tarjota aina tilaan ja tilanteeseen sopivaa musiikkia. Työn tarkoituksenmukaisuus ja mielekkyys lisääntyy, ja sitä kautta toivottavasti myös lahjakkaiden nuorten soittajien rekrytointi helpottuu. Suurin haasteemme onkin saada naiset houkuteltua alalle. Puhallinsoiton harrastajista ja ammattiopiskelijoista on valtaosa naisia. He usein voittavat koesoitot, mutta heitä ei voida palkata, koska varusmiespalvelus on edellytyksenä viran saamiselle. Moni nainen tulisi mielellään töihin puolustusvoimiin, mutta varusmiespalvelus ei tunnu houkuttelevalta, jos työnantaja ei pysty takaamaan työpaikkaa sen päätyttyä. Kirjoitan tätä Moskovassa. Kansainvälinen sotilasmusiikkifestivaali on koonnut Punaiselle torille sotilaita maailman eri kolkista poliittisista ja yhteiskunnallisista näkemyseroista huolimatta kuuntelemaan ja katselemaan vaikuttavaa show ta. Musiikilla on valtava voima koota ihmisiä yhteen. Se on kieli, jota kaikki ymmärtävät. Sen vaikutusta on vaikea mitata, mutta sen puuttumista ei uskalla edes kuvitella.
Laivaston soittokunta vaalii merivoimien perinteitä 5 Turusta kotoisin oleva Laivaston soittokunta on merivoimien edustusorkesteri, joka perustettiin vuonna 1919. Soittokunnan kapellimestarina toimii musiikkikomentajakapteeni Timo Kotilainen. Janne Erola Laivaston soittokunnalla on toistasataa esiintymistä vuodessa. Puolustusvoimien ja maanpuolustusjärjestöjen juhlatilaisuuksien lisäksi perinnepäivän konsertit ja konserttikiertueet ovat soittokunnan suurimpia tapahtumia. Meidän tehtävänämme on myös vaalia merivoimien perinteitä musiikin avulla, Kotilainen kertoo. Laivaston soittokunta esiintyy muun muassa Turun joulurauhan julistustilaisuudessa. Soittokunta kasvaa vuoden 2014 alussa Tällä hetkellä orkesteriin kuuluu 22 muusikkoa. Vuodesta 2014 lähtien siirrytään uuteen aikakauteen, jossa Laivaston soittokunnan koko kasvaa. Muusikkojen yhteismääräksi muodostuu 34. Uuden organisaation myötä toimintakyky tulee kasvamaan. Kuviomarssivalmiutta tullaan lisäämään ja omavaraisuus konserttitoiminnasta tietenkin kasvaa, Kotilainen sanoo. Ulkomainen yhteistyö soittokunnissa näkyy kapellimestarivaihtoina ja kansainvälisinä tattoo-tapahtumina. Muun muassa sotilaskapellimestarit ovat usein vierailevien kapellimestarien joukossa. Tattoo-tapahtumat ovat sotilassoittokuntien kansainvälisesti merkittävimpiä tapahtumia. Suomessa on yksi säännöllisesti järjestettävä tattoo-tapahtuma, Hamina Tattoo. Haminan kaupungin järjestämää tapahtumaa puolustusvoimat tukee vahvasti lähettämällä sinne kotimaisen sotilasmusiikin edustuksen. Vuonna 2014 Hamina Tattoossa on esillä uusi suomalainen sotilasmusiikkikoneisto, Kotilainen kertoo. Muutto yhteiseen kotiin Turun konservatorion kanssa Soittokunta muutti vuoden 2013 alussa Turun konservatorion kanssa samoihin tiloihin. Kotilaisen mukaan yhteistyötä on varmasti odotettavissa, ja sotilassoittokunnan läsnäololla musiikkioppilaitoksen yhteydessä on varmasti myönteinen merkitys muun muassa rekrytointiin. Laivaston soittokunta tarjoaa myös hyvän työharjoittelupaikan tuleville ammattimuusikoille. Varusmiessoittokunnan pääsykokeen läpäisemällä konservatorion soittaja voi suorittaa asepalveluksensa myös Laivaston soittokunnan riveissä.
6 Rakuunasoittokunnalle uudistus tuo mahdollisuuksia Suurempi kokoonpano mahdollistaa monipuolisen toiminnan. Ennenkin aktiivisesti yhteistyötä tehneet sotilassoittokunnat sulautuvat Rakuunasoittokuntaan. Taneli Kontiainen Rakuunasoittokunta lähtee musiikkivuoteen 2014 kaksi kertaa suurempana kuin ennen. Uusi kahden kapellimestarin ja 32 muusikon soittokunta muodostaa täysikokoisen, sinfonisen puhallinorkesterin. Tällä kokoonpanolla on helpompi tehdä isompia konsertteja ja kuviomarssiesityksiä. Nyt toiminnan mahdollisuudet paranevat, Rakuunasoittokunnan päällikkö, musiikkimajuri Riku Huhtasalo kertoo. Rakuunasoittokunta on puhallinorkesteri, jonka yhtenä tavoitteena on ylläpitää ratsuväen rakuunaperinteitä. Nettisivuillaan soittokunta mainostaa siirtyvänsä täyttä laukkaa kohti täysiä esiintymissaleja. Ei se ole vain mainospuhetta, kyllä täysiä saleja konserteissa on ollut. Etenkin MILjazz-tapahtuma oli hyvin suosittu, Huhtasalo kertoo. Ensi vuoden konserteista Huhtasalo nostaa erityisesti esille konserttisarjan Suomalaisen elokuvan suuret sävelet. Konsertteja on viisi, ja solisteina esiintyvät Mikael Konttinen ja Laura Virtala. Mukana tulee kehittämisen mahdollisuus Soittajia muuttaa Savon, Pohjanmaan, Karjalan ja Satakunnan sotilassoittokunnista. Kyseiset kokoonpanot ovat aikaisemminkin tehneet yhteistyötä isoissa konserteissa ja harjoituksissa. Yksi uusista Rakuunasoittokunnan muusikoista on kapteeni Ilpo Luukkonen, Savon sotilassoittokunnan nykyinen päällikkö. Eihän se mukavaa ole kun oma organisaatio lakkautetaan. Aika on kuitenkin tehnyt tehtävänsä ja positiivisella mielellä lähden kohti tulevaa. Puolustusvoimauudistus tuo oikeasti mukanaan mahdollisuuden kehittää soittokuntia, Luukkonen toteaa. Yksi suuremman organisaation eduista on se, että pienempiä kokoonpanoja on helpompi muodostaa. Soittokunnasta tulee siis mukautuvampi. Luukkosen mukaan niin Rakuunasoittokunnan kuin muidenkin sotilassoittokuntien vahvuus on aina ollut mukautumiskyky. Pystymme soittamaan musiikkia kaikenlaisissa tilaisuuksissa häistä hautajaisiin, Luukkonen huomauttaa. Hänellekään Rakuunasoittokunta ei ole täysin vieras. Tavallaan tässä ympyrä sulkeutuu, sillä vuonna 1987 aloitin kersanttina Lappeenrannan varuskuntasoittokunnassa.
Hyvissä tiloissa soittamalla saavutetaan enemmän 7 Treenimotivaatio kasvoi sata prosenttia, kuvaa käyrätorven äänenjohtaja, ylikersantti Mikko Perälä Laivaston soittokunnan uusien toimitilojen vaikutusta soittoharjoitteluun. Myös riittävän isot ja hyvät yhteissoittotilat, kuten kuvan Sigyn-sali, luovat uusia mahdollisuuksia yhteissoiton kehittämiseen. Taneli Kontiainen Työturvallisuusuhka ja sopimaton soittamiseen. Näillä sanoilla saattoi äärimmillään kuvata soittokuntien toimitiloja ennen. Parin muuton ja uudisrakennuksen jälkeen tilanne on toinen: jatkossa kaikki sotilassoittokunnat toimivat hyvissä tiloissa. Orkesterin ja yhteissoiton kannalta toimitilojen merkitys on keskeinen. Jos joudutaan soittamaan huonossa tilassa, musiikin tekemisestä jää merkittävä osa pois, puolustusvoimien ylikapellimestari, musiikkieverstiluutnantti Elias Seppälä toteaa. Akustisesti heikossa tilassa ei pystytä keskittymään yhteissoiton kehittämiseen ammattimaisesti korkeatasoiseksi. Oikeastaan voidaan kiinnittää huomioita vain rytmiin jos siihenkään. Osa soittokunnista on joutunut toimimaan pitkään soittamiseen soveltumattomissa tiloissa. Laivaston soittokunta toimi 32 vuotta väliaikaisiksi suunnitelluissa tiloissa kasarmirakennuksessa. Tänä vuonna tilanne korjaantui, kun soit- tokunta pääsi muuttamaan uusiin tiloihin Turun konservatorion yhteyteen. Täällä on enemmän tilaa hengittää. Yksityisharjoittelun mahdollisuudet paranivat. Ennen ainut paikka, jossa pystyin yksin treenaamaan, oli pukuhuone. Täällä saa harjoitella rauhassa, iloitsee Laivaston soittokunnan käyrätorven äänenjohtaja, ylikersantti Mikko Perälä. Muutto konservatorion tiloihin on soittokunnan päällikön, musiikkikomentajakapteeni Timo Kotilaisen mukaan tuonut mukanaan myös yhteistyömahdollisuuksia. Suunnitelmia ja toteutuvia projekteja on olemassa. Samalla tämä tuo puolustusvoimia työpaikkana lähemmäs muusikoita, Kotilainen kertoo. Samassa rakennuksessa toimivat Turun konservatorio ja Turun ammattikorkeakoulu. Ulkoiset tekijät kunnossa kaikilla Mikäli suunnitellut saneeraukset ja muutot toteutuvat, toimivat kaikki soittokunnat jatkossa soittamiseen suunnitelluissa tiloissa. Jos tekniset ja rakenteelliset ratkaisut ovat myös onnistuneita, silloin tilanne on todella hyvä, Seppälä kehuu. Valmista pitäisi olla vuoden 2015 tietämillä. Suurin syy rakentamiselle on puolustusvoimauudistus ja soittokuntien uudelleenorganisointi. Kun on tulevaisuudessa suuremmat soittokunnat, ne tarvitsevat myös suuremmat tilat. Tässä kohdin uudistus tuo erittäin hyvää lisää ratkaiseviin ulkoisiin tekijöihin musiikin tekemiseen. Tilojen merkitystä musiikin tekemisessä ei pidä koskaan aliarvioida, Seppälä toteaa.
8 Ilmavoimien soittokunta huokuu hienostunutta swingiä Sinitakkinen Ilmavoimien soittokunta sekä sen taidokas big band ovat ilahduttaneet yleisöä vauhdikkailla esiintymisillään jo yli 30 vuoden ajan. Sotilasasu ei menoa kangista, sillä viihdemusiikkiin erikoistuneen soittokunnan noustessa lavalle saa se yleisön jalat vipattamaan ja sormet napsumaan. Olli Rytkönen Jos Ilmavoimien soittokunta olisi lentokone, se ei menevästä meiningistään huolimatta olisi Hornet vaan pikemminkin toisen maailmansodan aikainen pommikone Bristol Blenheim. Näin pohtii Ilmavoimien soittokunnan kapellimestari, musiikkimajuri Tomi Väisänen. Bleinheimissä kun on sellaista hienostunutta swingiä, hän perustelee. Siniseen sotilasasuun pukeutuva Ilmavoimien soittokunta on ihastuttanut yleisöä ympäri Suomen jo yli 30 vuoden ajan. Esiintymiset vaihtelevat häistä hautajaisiin. Teräsbetonin solisti Jarkko Aholan kanssa on vedetty hevisettiäkin, Väisänen kertoo. Soittokunnan tärkein tehtävä on huolehtia Meiltä löytyy tekemisen meininkiä. ilmavoimien musiikkitarpeista. Paraateissa sekä muissa perinteisissä tilaisuuksissa se esiintyy 20-henkisenä puhallinorkesterina. Keski- Suomen ainoana ammattipuhallinorkesterina Ilmavoimien soittokunnalla on merkittävä rooli alueen kulttuurielämässä. Eroamme muista sotilassoittokunnista siten, että olemme erikoistuneet viihdemusiikkiin. Etenkin big band -musiikissa olemme vahvoja, sillä sitä me olemme tehneet jo monta vuotta, Väisänen kertoo. Tavoitteenamme on kehittyä edelleen kaikilla big band -musiikin osa-alueilla. Olipa projekti sitten minkälainen tahansa, meillä on oltava valmiudet lähteä mukaan. Soittokunta esiintyy enimmäkseen viihdepuhallinorkesterina tai big bandinä, mutta tarpeen mukaan se mukautuu myös tanssi-, viihde- tai jazz-kokoonpanoihin. Musiikkia tehdään tosissaan, mutta pieni pilke silmäkulmassa. Meiltä löytyy tekemisen meininkiä. Myös hurtti huumori kuuluu asiaan, Väisänen paljastaa.
Suomalaisen puhallinmusiikin äänenkannattajat 9 Sotilasmusiikin merkitys suomalaiselle puhallinmusiikille on korvaamaton. Ilmavoimien soittokunnan johtaja Tomi Väisänen, ensimmäisenä naisena puolustusvoimien sotilaskapellimestarikoulutuksen aloittanut Aino Koskela ja diplomitutkintonsa Kaartin soittokunnan kanssa suorittanut Marjo Riihimäki kertovat ajatuksiaan sotilasmusiikista. Tomi Väisänen Aino Koskela Marjo Riihimäki En usko, että sotilassoittajan ura on nuorella soittajalla päällimmäisenä mielessä. Syynä voi olla tiedon puute sotilassoittajan urasta. Kun nuori ymmärtää, että soittokunta on yksi mahdollisuus päästä ammattimaisesti soittamaan, voi valinta sattua vaikka sotilassoittajan uralle. Soittokuntien on seurattava ympäröivää musiikkikulttuuria ja elettävä osana tämänhetkistä yhteiskuntaa. Soittokuntien tulevat kokoonpanot kaipaavat varmasti suoraan näille kokoonpanoille sävellettyä uutta ohjelmistoa. Tässä olisikin haastetta nykypäivän säveltäjille. Ohjelmiston kehittämisessä on huomioitava musiikin kohderyhmä ja tilaisuuden luonne. Tärkeää musiikillisen ohjelmiston luomisessa on myös kuunnella orkesterin soittajia sekä ottaa huomioon yleisöltä saatua palautetta. Todella monella menestyvällä suomalaisella puhallinmuusikolla, säveltäjällä ja kapellimestarilla on vahva yhteys tai historia sotilassoittokunnan kanssa. Ilman sotilassoittokuntia suomalainen puhallinmusiikki ei olisi millään nykypäivän tasolla. Uskon, että tulevaisuudessa sotilassoittokuntien merkitys suomalaisen puhallinmusiikin äänenkannattajana vain kasvaa. Puolustusvoimauudistuksen myötä soittokuntien koot kasvavat, ja se mahdollistaa myös monipuolisemman ohjelmiston esittämisen. Pitkältihän ohjelmisto on kapellimestarin päätettävissä. Mielestäni on hyvä asia, että soittokunnat ovat alkaneet profiloitua enemmän ja sitä työtä pitäisi myös jatkaa. Ilmavoimien Big band, Varusmiessoittokunnan Show band ja Kaartin uuden musiikin kantaesitykset ovat jo nyt vakiinnuttaneet paikkansa. Sotilassoittokunnat ovat esimerkkinä puhallinmusiikin harrastajille ja kannustimena nuorille harrastajille. Soittokuntien muusikot ovat olleet myös korvaamattomia soitintensa edustajia toimiessaan opettajina syrjäseuduilla, jonne ei muuta kautta ole ollut mahdollista saada soitonopetusta. Moni harrastajaorkesteri on myös saanut soittokuntien muusikoista itselleen kapellimestarin. Harrastajaorkestereita on olemassa lukuisia ympäri Suomen, mutta niiden soittajien lukumäärällä tai soittotaidoilla ei välttämättä saada soitettua suuria teoksia. Yhdessä alueen soittokunnan kanssa tähän voisi olla mahdollisuus. Luulen, että sellainen kokemus tukisi jälleen puhallinmusiikin harrastamisen jatkumista ja ruokkisi soittomotivaatiota.
10 Lapin sotilassoittokunta saa väriä saamelaisyhteistyöstä Lappilaisuudesta ja saamelaisuudesta oman säväyksensä saava sotilassoittokunta harjoittelee pian varta vasten soittokunnalle remontoiduissa tiloissa. Keväällä uusissa tiloissa levytetään saamelaismusiikkia. Olli Tuominen Lapin sotilassoittokunnalla on Suomen sotilassoittokunnista laajin toimintaalue. Rovaniemi kotipaikkanaan soittokunta palvelee koko pohjoisen Suomen aluetta Kajaanin korkeudelta pohjoiseen. Vuoden alussa soittokunnalle valmistuu uusi harjoitussali Rovaniemen varuskunta-alueella sijaitsevaan entiseen esikuntarakennukseen. Uuden harjoitussalin suhteen meillä on isot odotukset, sillä akustiikka on suunniteltu nimenomaan soittokuntaa varten. Meille tulee sotilasmusiikkialan parhaat toimitilat, Lapin sotilassoittokunnan tuleva kapellimestari, musiikkikapteeni Jaakko Nurila arvioi. Soittokunnan erityispiirteitä ovat lappilaisuus, kamarimusiikki ja puhallinorkesteri. Lapin sotilassoittokunnan päällikkö, musiikkimajuri Juha Tiensuu kertoo, että soittokunta on jo vuosia tehnyt paljon yhteistyötä säveltäjä Seppo Paroni Paakkunaisen kanssa. Soittokunnan erityispiirteitä ovat lappilaisuus, kamarimusiikki ja puhallinorkesteri. Olemme kantaesittäneet hänen saamelaisaiheisia teoksiaan, jotka pohjautuvat Nils- Aslak Valkeapään joikumelodioihin. Emme ole saamelaisorkesteri, mutta olemme saaneet muutaman vuoden aikana luotua hyvän yhteistyön saamelaissolistien, kuten esimerkiksi Angeleiden, kanssa, Tiensuu huomauttaa. Täytyy olla jotain, millä erottuu muista sotilassoittokunnista, Nurila jatkaa. Uuden, entistä suuremman soittokunnan kokoonpano saa molemmilta kiitosta. Nurila kertoo, että isossa soittokunnassa saadaan aikaan entistä enemmän tehtävänkiertoa, jota on henkilökunnan puolelta toivottu paljon. Isommassa soittokunnassa työ muuttuu mielekkäämmäksi niin soittajalle kuin kapellimestarillekin, kaksikko vakuuttaa. Tavoitteena on saada lisättyä myös harjoitteluaikaa. Harjoittelusta tinkimällä sahataan vain omaa oksaa, Nurila sanoo.
11 Konserttisaleista vääpelin toimistoon Olli Rytkönen Onko muusikosta kenttätyöhön? Kysymys pyöri yliluutnantti Ville Katajamäen mielessä alkuvuodesta 2012, kun puolustusvoimat julkaisi tiedot soittokuntien lakkauttamisista. Elämäntyönsä sotilasmusiikin parissa tehneelle Katajamäelle tämä tarkoitti suurta muutosta. Tulevaisuus näytti epävarmalta. Päätin hakeutua puolustusvoimissa uusiin tehtäviin, sillä en halunnut muuttaa kotipaikkakunnalta saatikka luopua talostani, hän kertoo. Sotilassoittokuntatyössä sain kohdata paljon erilaisia ihmisiä siviileistä sotilashenkilöihin. uudessa työssä. Sotilassoittokuntatyössä sain kohdata paljon erilaisia ihmisiä siviileistä sotilashenkilöihin. Ehkäpä siksi minulla on varsin inhimillinen tapa kohdata varusmiehet, Katajamäki toteaa. Olen kokenut syväjohtamisen ja varusmiesten kohtaamisen äärimmäisen mielenkiintoisena. Yksikön vääpelinä haluan, että kuka tahansa voi tulla kertomaan minulle huolistaan tai murheistaan. Konserttisalit saivat luvan vaihtua vääpelin toimistoon. Aluksi en uskonut saavani työpaikkaa, mutta halusin siitä huolimatta osoittaa kiinnostukseni työnantajalle. Niinhän siinä sitten kävi, että sain työpaikan yksikön vääpelinä, Katajamäki kertoo. Kyllähän minua jännitti. Arkinen työrutiini muuttui entiseen verrattuna niin paljon. Näin jälkeenpäin ajateltuna on kyllä tosi hyvä fiilis. Uusi työyhteisö on ottanut Katajamäen hyvin vastaan. Suuri kiitos kuuluu työkavereille ja esimiehille siitä, että uusi työ on ollut näin mielekästä. En ole saanut osakseni ennakkoluuloja päinvastoin, hän hehkuttaa. Toimenkuvan vaihtumisesta huolimatta musiikki on edelleen tärkeä osa Katajamäen elämää. Soittokunnasta lähdettyään hän osti oman torven. Myös erilaiset musiikkiprojektit pitävät hänet kiireisenä. Musiikkitaustasta on ollut hyötyä myös
12 Sotilasmusiikki tulee aina kuulumaan sotilaselämään Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen pitää sotilasmusiikkia tärkeänä linkkinä puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan välillä. Musiikkimieheksi itsekin paljastuva Puheloinen korostaa sotilasmusiikin monipuolisuutta nyt ja jatkossa.
13 Joonas Lehtonen Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen muistelee kuulleensa sotilassoittokunnan musiikkia ensimmäistä kertaa ollessaan Lappeenrannan varuskunnassa alokkaana kesällä 1970. Se on jäänyt muistiin, kun he soittivat Karjalan jääkärien marssia, Karjalassa kun oltiin, Puheloinen kertoo. Sittemmin häneen ovat tehneet vaikutuksen erityisesti soittokuntien yhteisesiintymiset tunnettujen siviilisolistien kanssa sekä tattoo-konserttien kuviomarssit. Vuosien saatossa sotilasmusiikki on hänen oman kokemuksensa mukaan ennen kaikkea monipuolistunut. Sotilasmusiikki antaa nykyään monipuolisuuden kuvan puolustusvoimista. Puolustusvoimat on muutenkin monessa mielessä eräänlainen yhteiskunnan peili, Puheloinen toteaa. Armeijan arjessa musiikilla on hänen mukaansa merkitys ilmapiiriin ja yleiseen henkeen. Soittokunnat ovat tärkeässä roolissa myös sotilaan juhlassa. Toisaalta siviilitapahtumissa esiintymisen kautta sotilasmusiikki on tärkeä linkki puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan välillä. Arvioni on, että sotilasmusiikki vaikuttaa myönteisesti maanpuolustustahtoon. Kaikki, mikä lähentää puolustusvoimien ja tavallisen kansalaisen välistä suhdetta, näkyy asenteissa ja mielipiteissä. Se konkretisoituu ihmisten toiminnassa. Uudistus tuo etuja Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä tehtävät soittokuntatoiminnan muutokset Puheloinen näkisi ennemmin mahdollisuutena kuin uhkana. Puolustusvoimauudistus on pakko tehdä. Hänestä isommat kokoonpanot tuovat monipuolisuutta musiikin esittämiseen ja mahdollistavat nykyistä paremmin soittotoi- Arvioni on, että sotilasmusiikki vaikuttaa myönteisesti maanpuolustustahtoon. Puolustusvoimauudistus on pakko tehdä. minnan laadullisen kehittämisen. Suuremmat soittokunnat voivat lisäksi erityistapauksissa jakautua kahdeksi. Soittokunnat voivat myös pitää yllä puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan yhteyttä esiintymällä niillä paikkakunnilla, joilta joukko-osasto lakkautetaan. Vaikka verkosto harvenee, se on pyritty pitämään mahdollisimman tasaisena, Puheloinen lisää. Hän uskoo, että sotilasmusiikki tulee aina kuulumaan sotilaselämään. Jos katsotaan taaksepäin, miten kauan näin on ollut, niin en usko, että tapahtuu mitään yhtäkkistä. Sotilasmusiikki ei rajoitu vain marssimusiikkiin. Se on sotilaiden elämään kuuluvaa musiikkia. Komentajasta huuliharpistiksi? Musiikkimiehenä Puheloinen osaa arvostaa sotilasmusiikin laajaa tarjontaa. Kuuntelen kaikenlaista musiikkia, kaikki on osa kulttuuria. Ooppera ja viime aikoina klassinen musiikki ovat kiinnostaneet erityisesti, Puheloinen kertoo. Myös hänen suosikkimarssiensa lista on monipuolinen: (Julius) Fučíkin Florentiner Marsch, (Johan) Halvorsenin Pajarien tulo, Karjalan jääkärien marssi ja monet vanhat, kasakkataustaiset venäläismarssit, Puheloinen luettelee. Kitaran ja huuliharpun soittoa taitava kenraali ei ole sotilasurallaan ollut mukana soittokuntatoiminnassa ainakaan vielä. Joskus konsertin tauolla kysyin eräältä soittokunnalta, tietävätkö he, miten huuliharpulla soitetaan samanaikaisesti sekä säestystä että melodiaa. Vastaus oli kielteinen, joten lupasin opettaa sen, kun seuraavan kerran tapaamme ja minulla on huuliharppu mukana. Sitä kertaa ei ole vielä tullut, kenraali hymyilee. Tähän Puheloisella on kenties aikaa ensi vuonna, kun hänen viisivuotinen kautensa puolustusvoimain komentajana päättyy.
14 Kaartin soittokunta on suomalaisen puhallinmusiikin edelläkävijä Eetu Heino Kaartin soittokunta on puolustusvoimien edustussoittokunta. Soittokunnan erityisosaamiseen kuuluvat muun muassa valtiolliset edustustehtävät, joihin sisältyvät niin valtiovierailut, erilaiset seremoniat kuin kansainväliset sotilasmusiikkitapahtumat. Tämän lisäksi Kaartin soittokunta tunnetaan korkeatasoisen sinfonisen puhallinmusiikin edelläkävijänä Suomessa. Vuonna 1819 perustettu Kaartin soittokunta on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut ammattiorkesteri. Soittokunta on toiminut kolmellatoista eri nimellä autonomian ajoista nykypäivään. Soittokunnalla on tukenaan pitkät perinteet, joista peräisin on muun muassa soittokunnan esiintymisasuna käytettävä valkoinen uniformu. Suurelle yleisölle Kaartin soittokunta on ehkäpä parhaiten tuttu itsenäisyyspäivän televisiolähetyksistä sekä kansainvälisistä kuviomarssiesityksistä. Kaartin soittokunta taipuu useaan eri ko- 1819 perustettu Kaartin soittokunta on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut orkesteri. koonpanoon yhdestä rumpalista aina 40-henkiseen sinfoniseen puhallinorkesteriin. Eri kokoonpanot esittävät monipuolista musiikkia aina tuoreimmasta popista sotilasmusiikin klassikoihin ja uuteen puhallinmusiikkiin. Aktiivisena puhallinmusiikin vaikuttajana Kaartin soittokunta sekä jokainen sen ammattitaitoisista muusikoista vaikuttavat suomalaiseen musiikkikulttuuriin omalla panoksellaan. Kaartin soittokunta -festivaali on ollut omiaan nostamaan esiin juuri näitä hieman vähemmälle huomiolle jääneitä kokoonpanoja. Luovan alan työntekijöinä soittokunnan muusikot taipuvat lähes mihin vain, kertoo soittokunnan päällikkö, musiikkimajuri Jyrki Koskinen. Erikoisuutena Koskinen mainitsee julkisestikin noteeratut saunakonsertit, jotka toteutettiin Merisotakoulun saunassa. Syksyllä 2013 televisiossa alkaneessa viihdeohjelmassa Totuuden torvet nähtiin niin ikään Kaartin soittokunnan pienyhtye, Tusan Brass.
15 Varusmiessoittokunnassa on yhdessä tekemisen riemua Osaaminen, motivaatio ja hyvä yhteishenki siivittävät vireän Varusmiessoittokunnan arkea. Riikka Karppinen Lahdessa sijaitsevan Hämeen rykmentin pihalla kuviomarssiharjoituksen alkuun on aikaa vielä puolisen tuntia. Varusmiehiä saapuu soittimineen kasarmin asfalttikentälle tasaiseen tahtiin. Odottaessa luovuus pääsee valloilleen. Kun yksi varusmiehistä aloittaa soittamisen, tunnelma kohoaa hetkessä. Muutaman minuutin aikana kentälle muodostuu spontaanisti musisoiva miniorkesteri. Henki on yhtä humoristinen ja vapautunut kuin sirkuksessa mutta nyt ollaan armeijassa. Kokemuksia, joita muualta ei saa Varusmiessoittokunnan päällikkö, musiikkikapteeni Jarkko Aaltonen kertoo soittokunnan tarjoavan kokemuksia, joita muualta on lähes mahdotonta saada. Varusmiessoittokunta on soittokunta, joka pystyy tekemään suurenkin mittakaavan projekteja. Näistä kokemuksista on hyötyä vielä siviilissäkin. Esimerkiksi syksyllä 2013 Varusmiessoittokunta esiintyi Moskovan Punaisella torilla yhdessä 13 muun maan sotilassoittokunnan kanssa 50 000 katsojalle. Sellaiseen osallistuminen vaatii paljon harjoittelua ja venymistä. Ilman motivoituneita varusmiehiä tällainen ei olisi mahdollista, hän kiittelee. Parin viime vuoden aikana soittokunta on panostanut musiikin ohella muuhunkin osaamiseen. Täällä pääsee tekemään myös esimerkiksi mediaan, äänentoistoon, valokuvaukseen ja kirjoittamiseen liittyviä tehtäviä, Aaltonen luettelee. Luovuus kunniaan Varusmiessoittokunta julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Jytinä-nimistä tiedotuslehteä, jota varusmiehet toimittavat. Taitosta vastannut korpraali Antti Kurkinen toteaa työn olleen haastavaa. Koskaan aiemmin en ole lehteä taittanut, mutta tällainen siitä tuli, hän naurahtaa. Varusmiessoittokunnassa erilaisia musiikkikokoonpanoja on lukuisia: showbändi, viihdeorkesteri, konserttisoittokunta ja paraatisoittokunta. Muista soittokunnista poiketen Lahdesta löytyy jopa oma jousiyhtye. Uutuutena, täysin varusmiesten oman luovuuden tuloksena, syntyi myös a cappella -lauluyhtye. 80-jäseninen Varusmiessoittokunta on tehnyt viime kevään ja kesän aikana parikin suurta konserttikiertuetta. Toinen niistä oli Cinema Elokuvien suuret säveltäjät ja toinen Diandran kanssa yhteistyössä toteutettu Euforia-kiertue. Vuodesta 1996 saakka Lahdessa toiminut Varusmiessoittokunta siirtyy Hämeen rykmentin lakkauttamisen myötä uusiin maisemiin osaksi Hämeenlinnassa sijaitsevaa Panssariprikaatia. Muutto toteutetaan vuoden 2014 aikana.
Konsertit Tervetuloa nauttimaan musiikista! Poimintoja keväältä 2014 MILclassical -konserttisarjassa kuullaan eri vuosikymmenten ja vuosisatojen taiteellisia merkkiteoksia sekä täysin uutta musiikkia. Konsertit haastavat sekä kuulijan että soittajan keskittymään, tuntemaan ja ajattelemaan! Konserttisarjaan kuuluu muun muassa Kaartin soittokunnan Töölö-sarja, Ilmavoimien soittokunnan Aalto-sarja sekä Laivaston soittokunnan Sigyn-sarja. Vartioparaatit tuovat kesän aikana kaikki suomalaiset sotilassoittokunnat Helsingin keskustaan. Kulkueet lähtevät Senaatintorilta kohti päävartiota kesäperjantaisin kello 12.30. Päävartiosta soittokunta ja lippuvartio jatkavat Esplanadin puiston ympäri Kasarmitorille. Paraatipäivään kuuluu myös viihteellinen MIL-Espa -konsertti Esplanadin lavalla kello 14.00. MILjazz on jokavuotinen piknik-konserttien sarja, joka vierailee kesällä 2014 yhdellätoista paikkakunnalla ympäri Suomen. Kesällä 2013 hyväntuulista big band -musiikkia kerääntyi parhaimmillaan kuulemaan yli 4000 ihmistä. Kiertue starttaa 6.6.2014 Lahdesta ja päättyy 24.8. Raaseporiin. Hamina Tattoo on Haminan kaupungin järjestämä kansainvälinen sotilasmusiikkifestivaali, jolla kaikki suomalaiset sotilassoittokunnat esittäytyvät heinä-elokuun vaihteessa 2014. Festivaalilla on mahdollisuus kuulla kuviomarssiesitysten lisäksi puistokonsertteja, paraateja ja klubikeikkoja. Tämän lisäksi voi nauttia Haminan ainutlaatuisesta miljööstä Tattookadulla sekä Linnoituksen wanhoilla pihoilla. Laivaston soittokunta Uuno Klamin Merikuvia ja muita 1900-luvun taidemusiikin aarteita tulkitsevat Laivaston soittokunnan uudet kasvot, kapellimestari Pasi-Heikki Mikkola ja pasunisti Pekka Laurikka. Pe 7.2. Turku Sigyn-sali Ti 11.2. Seinäjoki-sali Rakuunasoittokunta Laulajat Mikael Konttinen ja Laura Virtala hurmaavat Suomi-filmien ikivihrein sävelin. Ti 18.2. Kuopio, Kuopion musiikkikeskus Ke 19.2. Mikkeli, konserttitalo Mikaeli To 20.2. Imatra, Karelia-sali Pe 21.2. Kouvola, Kuusankoski-talo Lapin sotilassoittokunta Puolustusvoimien ylikapellimestarin johtamassa konsertissa solistina toimii Suomen kansainvälisesti tunnetuin vaskisoittaja, trumpettitaiteilija Jouko Harjanne. Ke 2.4. Kajaani, Kaukametsän sali To 3.4. Kuhmo, Kuhmo-talo Ilmavoimien soittokunta Saksofonisti Jukka Perko tulkitsee yhdessä Ilmavoimien Big Bandin kanssa Vellu Halkosalmen upeasti sovittamia suomalaisia klassikkosävelmiä Aalto-sarjan konsertissa. To 10.4. Jyväskylä, A-Sali Varusmiessoittokunta Hämeen rykmentin juhlakonsertti, solistina tenori Mika Pohjonen. Ke 4.6. Lahti, Sibeliustalo Kaartin soittokunta Taidekeskus Salmelan juhlavuoden avauskonsertissa solistina laulaa The Metropolitan Operassa ja Baijerin valtionoopperassa hurmannut basso Mika Kares. La 7.6. Mäntyharju, Taidekeskus Salmela