ALANSA YKKÖNEN 4 /2010 Lennart Erfors on seurannut Kristianstadin tietä hiilineutraaliksi jo sivulla 36 20 vuotta. sivu 38 Joensuun seudulle yhteinen yleiskaava sivu 24 Kevennystä ympäristölupiin sivu 46 Lahti sai vuotovedet kuriin sivu 50 Teknisen toimen tuottavuus parani it:llä sivu 54 KUNTA- TEKNIIKKA JOENSUUSSA 3. 5.6. Kuopion Lehtoniemen Helmi on tämän kesän ASUMISEN IHMEMAA Asuntomessusivut 6 23
Maahantuoja:
SISÄLTÖ 4 / 2010 1. kesäkuuta 18 Kuopion Lehtoniemen Helmen asuntomessualueella hulevedet matkaavat kosteikkopuiston kautta Kallaveteen. 42 Markus Hirvonen, Juha Lemmetyinen ja Tero Toivanen selvittävät, voidaanko Joensuun Penttilänrantaa lämmittää jätevedellä. 48 Pohjanmaalla halutaan tuhka pois kaatopaikkoja kuormittamasta esimerkiksi teiden ja parkkipaikkojen rakennusaineeksi. 50 Lahti Aqua on saanut vuotovedet hallintaan. Viime vuonna viemärien vuotovesiprosentti painui alle kolmenkymmenen. KUOPION ASUNTOMESSUT Unelmia Kallaveden rannalla 6 Kaavoituksen haasteina järvimaisema ja liito-oravat 10 Viheralueet monimuotoisen luonnon helmi 14 Kuopiosta Leikin pääkaupunki 16 Hulevedet hallintaan kosteikkopuistoilla ja sadepuutarhoilla 18 Pilottitaloissa tutkitaan asumisen terveyttä ja turvallisuutta 21 Asuntomessuilla turvavarusteltu mallitalo 22 YHDYSKUNTA Joensuun seudulle yhteinen yleiskaava 24 Penttilänrantaan suunnitteilla kevyen liikenteen silta 26 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 27 UKTY 31 Kuntien Putkimestarit 32 ENERGIA Kristianstad satsaa uusiutuvaan, päästöt vähentyneet jo 20 % 38 Ruotsissa puu palaa suurissakin voimaloissa 41 Penttilänrantaan etsitään vähäpäästöistä lämmitysratkaisua 42 YMPÄRISTÖ Ympäristölupamenettely kevenee 46 Tuhkat halutaan hyötykäyttöön Pohjanmaalla 48 VESIHUOLTO Lahti sai vuotovedet kuriin 50 lehti.kuntatekniikka.fi TEKNISET PALVELUT Joensuussa tuottavuutta it:llä ja ideoilla 54 Toimintajärjestelmä toi tehoa Oulun teknisen keskuksen työhön 57 Kuntarekry.fi käynnistyy syksyllä 58 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Oma koti vesimaisemassa 23 Kolumni/Mette Granberg: Onnen pyörä 37 Pakina/Eero Hiltunen: Pienten puolesta 49 Lukijoilta/Jaakko Suomela: Termit selviksi 53 Uutisia 59 Palveluja 66 Kuntatekniikka 4/2010 3
paras! Valmistettu Suomessa laadukkaista raaka-aineista standardien mukaisesti. Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta Tilaa uusi esitteemme osoitteesta vesa.kopra@lining.fi Puh. 029 006 160 www.lining.fi Puh. 010 403 4600 www.niemisenvalimo.fi kedm.fi
KUNTA- TEKNIIKKA JOENSUUSSA 3. 5.6. lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Joensuun seudulle yhteinen yleiskaava sivu 24 4 /2010 Kevennystä ympäristölupiin sivu 46 Lennart Erfors on seurannut Kristianstadin tietä hiilineutraaliksi jo sivulla 36 20 vuotta. sivu 38 Lahti sai vuotovedet kuriin sivu 50 Teknisen toimen tuottavuus parani it:llä sivu 54 Kuopion Lehtoniemen Helmi on tämän kesän ASUMISEN IHMEMAA Asuntomessusivut 6 23 Kannen kuva: Antero Tenhunen TOIMITUS Toinen linja 14, 00530 Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368 Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh. 050 352 3155 TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) 771 2442 asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 70 Vuosikerta 79 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, 00101 Helsinki Puh. 040 708 6640 marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN 1238-125X 65. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen Kuntatekniikka kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Iloinen Itä-Suomi isosti esillä Minulla oli opiskeluaikana useamman vuoden ajan savolainen kämppäkaveri (nykyisen Kuopion) Vehmersalmelta. Maalaistalon poikana hän aika ajoin toi kotoaan evääksi Tampereelle valtavia kotitekoisia kalakukkoja pakastettuna. Hämäläisenä pragmaatikkona kävin hänen kanssaan periaatteellista keskustelua usean kilon painoisen kalakukon kokonaisena pakastamisen järkevyydestä. Ehdotin, että kukko olisi pilkottu useampaan osaan, jolloin pakkasesta olisi tarpeen tullen voinut sulattaa sopivan kimpaleen syötäväksi. Tämän kuultuaan kämppis kauhistui. Vain karjalaiset kuulemma viipaloivat kalakukkoa. Oikeaoppisesti kukko piti avata keskeltä, kauhoa sisältö lautaselle ja syödä kuoret siinä sivussa. Myöhemmin emme juuri keskustelleet kukon nauttimistavoista, mutta joskus sulatettua kukkoa syötiin reilusti ja isolla porukalla. Kukkojen ja muiden herkkujen valmistuksen lisäksi Itä-Suomessa osataan paljon muutakin. Tuore Itä-Suomen yliopisto ehkä sekin osaltaan tuo aluetta ja sen osaamista aiempaa laajempaan tietoisuuteen. Tässä lehdessä kaksi itäisen Suomen maakuntaa ja kaupunkia esittelevät näyttävästi kuntatekniikan ratkaisujaan. Kuopio isännöi asuntomessuja jo toista kertaa. Messualueen ja sen lähiympäristön kaavoitus osana kaupungin täydennysrakentamista tuo oivallisesti esille tavoitteen kaupunkirakenteen tiivistämisestä samalla, kun hyödynnetään kaunista järvimaisemaa. Niin ikään ajankohtaista hulevesien hallintaa on pohdittu Lehtoniemen alueella perusteellisesti. Tuloksena on kosteikkojen ja sadepuutarhojen saaristo. Alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös leikille ja liikunnalle omassa lähiympäristössä. Joensuun seudulla on viime vuosien kuntaliitosten myllerryksessä saatu aikaan kuntien yhteinen yleiskaava. Se ei itsessään takaa seudun elinvoimaa ja tasapainoista kehitystä mutta antaa näille tavoitteille aiempaa tukevamman selkänojan. Joensuun ytimeen rakentuvan Penttilänrannan alueen energiaratkaisut ovat parhaillaan puntarissa. Tavoitteena sielläkin on vähäiset hiilidioksidipäästöt ja kohtuulliset kustannukset. Talouden tiukentuessa myös kuntatekniikan tuottavuusvaatimukset kovenevat. Niihin Joensuussa on vastattu pienten askelten politiikalla ja ottamalla tieto- ja viestintätekniikkaa laajempaan käyttöön. Kuntatekniikkaa Karjalan kunnailla Kesän varmoja merkkejä ovat kukkuvat käet ja Kuntatekniikan päivät. Kesäkuun alussa kuntatekniikkaväki kukkuu käkien kanssa kilpaa Karjalan kunnailla Joensuussa. Näillä iloisen Itä-Suomen perinteisillä laulumailla on hyvä aloittaa kesä. Kuntatekniikan päivien asiantuntijaluentojen ohella kollegojen kanssa verkostoituminen antaa uutta virtaa sorvin ääreen niillekin, joilla kesäloma on vielä viikkojen päässä. Toivotan toimituksen puolesta virkistävää kesää kaikille! Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 5/2010 6.8. 31.8. Ilmastonmuutos Hankinnat 6/2010 3.9. 28.9. Ympäristö Virallinen messunumero Liikenne ja väylät 7/2010 8.10. 2.11. Infra-IT Vesihuolto 8/2010 12.11. 9.12. Energia Valaistus Turvallisuus
Kuopion asuntomessualue UNELMIA Antero Tenhunen 6 Kuntatekniikka 4/2010
KUOPION ASUNTOMESSUT on kiinteä osa Saaristokaupungin rakentamista KALLAVEDEN RANNALLA Kesän asuntomessut ovat Kuopiossa, Kallaveden rannalla, kuutisen kilometriä keskustasta. Messualue Lehtoniemen Helmi on kiinteä osa Saaristokaupunkia, jossa sijaitsee tulevina vuosina 14 000 kuopiolaisen koti. Hannu Harjunheimo, asuntotoimenjohtaja, Kuopion kaupunki Saaristokaupungin projektipäällikkö Lokakuussa 2008 käyttöön otetun Saaristokadun avulla Kuopio ja Saaristokaupunki kasvavat kohti kaupungin keskustaa. Messualue on osa tätä normaalia järjestystä. Saaristokaupunkia on suunniteltu ja rakennettu projektityönä. Kuopiossa alueittaisella projektityöskentelyllä on pitkä perinne. Neulamäen kaupunginosaa sekä Petosen aluetta vietiin eteenpäin projektina. Saaristokaupunki on valtaisa hanke. Arvioimme 2005 tehdyssä laskelmassa koko Saaristokaupungin alueen rakentamiskustannuksiksi 1 400 miljoonaa euroa, josta asuntojen osuus on 90 prosenttia. Saaristokaupunkilaiskoteja on nyt noin 1 500 ja asukkaita 5 300. Valmistuttuaan kokonaan Saaristokaupungissa on 6 000 kotia, joissa asuu 14 000 kuopiolaista. Harkiten suunnitellut asuntomessut Saaristokaupunki-projekti aloitti 2003. Tuolloisen projektisuunnitelman mukaan läpitunkevia teemoja Kuntatekniikka 4/2010 7
Antero Tenhunen Messutalojen edessä on kosteikkopuisto, jonka kautta alueen hulevedet johdetaan viivyttämällä ja imeyttämällä Niittylahteen. Useat ison Saaristokaupunki-projektin osaprojektit ovat hyvin esillä tai heijasteina asuntomessuilla. Saaristokaupungin molempien projektikausien (2003 07, 2008 12) teemoja on nähtävillä messuilla tai lähialueella. Näitä ovat mm. Saaristo- Gallerian taideteokset, jossa taide yhdistyy kunnallistekniikan rakentamiseen. Kauden 2003 07 Hyvän asumisen kulttuuriympäriskoko Saaristokaupungin suunnittelun ja rakentamisen ajan olivat ympäristö, vuorovaikutus ja osallisuus sekä tulevaisuuden asuinalueen kehittäminen. Teemat näkyivät eri osaprojekteissa, joita oli yhteensä 12. Asuntomessut-selvitystyö oli tuolloin yksi osaprojekteista. Päätavoitteena oli asuntomessujen järjestäminen Saaristokaupungissa vuonna 20xx. Selvitystyössä kuvattiin mm. kaupungin kustannukset ja tulot sekä mahdollisen messualueen sijainti. Parhaaksi messujen pitopaikaksi valikoitui varsin nopeasti Lehtoniemen Helmi. Jo vuonna 2002 oli visio, että jossakin Saaristokaupungin rakentamisvaiheessa haluamme Antero Tenhunen Viidellä messutalolla on oma rantasauna. Saunojen etäisyys rantaviivasta on lähimmillään vain kolme metriä. olla taas asuntomessukaupunki. Sitä olimme jo vuonna 1980. Keväällä 2006 varmistui Saaristokadun rakentaminen. Välittömästi saatoimme messuhakemuksen nyt uuden aiempaa täsmällisemmän selvityksen kera luottamuselinten päätettäväksi. Kaupunginvaltuustomme haki messuja elokuussa, ja joulukuussa 2006 Kuopiolle myönnettiin järjestettäväksi vuoden 2010 asuntomessut. Kävimme tutustumassa Heinolan, Espoon ja Hämeenlinnan messualueisiin ja -järjestelyihin. Edellisten messukaupunkien kokemuksia kannattaa aina hyödyntää. Saaristokaupunki-projektit näkyvillä asuntomessuilla Kaivannonlahden kiertoliittymää elävöittää viime kesänä Saaristo- Galleria-ympäristötaidekilpailun voittaneiden Ari Tiilikaisen ja Iiro Murajan teos Rantakala. Ihmeellinen perusoivalluksemme? Kaupunkia ja kaupunginosia rakennetaan asukkaita varten. Siksi on tärkeää, että asukkaat ovat vahvasti mukana. Hyvin monet kaupunkisuunnittelijat ja projektityöntekijät tuntuvat olevan tämän oivalluksen kannalla. Vaikeus onkin siinä, miten se käytännössä toteutetaan. Saaristokaupungissa perustimme asukkaiden ja kaupungin organisaation yhteiselimen, aluetiimin ideoimaan toimintoja jo 2002. Nostimme asukasaktiivisuuden Saaristokaupunki-projektissa vahvasti esille. Eräs osatö jalostui ensin Taiteen Kaavaksi ja siitä edelleen SaaristoGalleriaksi. Sen taidehankkeita on esillä Saaristokadun kiertoliittymissä, S-Market Keilankannan torilla sekä Keilankanavan tukimuurissa. Kulttuuri ja taide ovat saaneet oman teemaviikon messuille. Taide näkyy ja tuntuu monimuotoisesti koko messualueella mm. Sarka-hankkeen ja pohjoissavolaisten taiteilijoiden tuottamana. Lasten ja nuorten osallisuus- sekä Lasten ja Nuorten Saaristo -osaprojektien kanssa samaa henkeä edustaa messujen 1. teemaviikko. Lähiliikunta Tutuksi -hankkeen sukulainen on messualueen lähiliikuntapuisto. Kosteikkopuistot-osaprojekti näyttäytyy kaikille messukävijöille jalostettuna perhepuistona. Terve Kuopio -ohjelman ideat ovat esillä monessa messukohteessa. 8 Kuntatekniikka 4/2010
Jätä ja hanki järkevästi projektimme oli ja on edelleen Vuorovaikutus ja osallisuus. Tavoitteenamme on tehokas kahdensuuntainen vuorovaikutus ja asukkaiden aito osallisuus. Haluamme, että asukkaat ovat subjekteja, aktiivisia toimijoita alueensa, Saaristokaupungin kehittämistyössä. Organisaatiomme ja saaristokaupunkilaisten tiivis vuorovaikutus on tuottanut molemmille hyötyjä. Asukkaat ovat kokeneet pystyvänsä vaikuttamaan asuinympäristöönsä. Kaupunki on puolestaan voinut todeta Saaristokaupunki-hankkeen etenevän juohevasti, lähes ilman valituksia. Tutkittua viihtymistä Asukkaat ovat tutkitusti (sosiaalipolitiikan pro gradututkielma 2008) tyytyväisiä asumiseensa Saaristokaupungissa ja viihtyvät asuinalueellaan. Erittäin tai melko hyvin viihtyviä oli 96 prosenttia vastaajista. Asukkaat kokevat Saaristokaupungin asuinalueeksi, joka sopii heidän elämäntapaansa ja jossa arki sujuu hyvin. Pienoinen yllätys oli, että useat olisivat vastauksissaan halunneet osallistua vieläkin enemmän asuinalueensa suunnitteluun. Tämän asiantilan kohentaminen on kauden 2008 12 projektisuunnitelmassa kirjattu yhteisen tekemisen alueeksi sekä Saaristokaupunki-projektille että asukasyhdistykselle. Asuntomessualueen ja Lehtoniemen keskustan, Keilankan- Saaristokadun ansiosta Lehtoniemen Helmestä on matkaa Kuopion torille vain kuusi kilometriä. Kuntatekniikka 4/2010 9
Antero Tenhunen Messualueen valvoja, Kuopion kaupungin rakennustarkastaja Esa Koponen Hakolahdella, jonka rannalla sijaitsee alueen uimapaikka. Antero Tenhunen nan kaavatöitä teimme korostetun vuorovaikutteisesti. Mielsimme molemmat alueet äärettömän tärkeiksi koko Saaristokaupunkihankkeelle. Lisäksi kireät messuaikataulut asettivat kovia vaatimuksia teknisen viraston organisaatiolle. Asukkaiden ohella otimme myös rakennusliikkeet osallisiksi. Yhtiöt kommentoivat tehtyjä kaavaluonnoksia. Halusimme yhdessä onnistua laadukkaan asuinympäristön aikaansaamisessa. Saaristokaupungin keskusta korkeine siltavahtitaloineen ja palveluineen ovat messuvieraidenkin silmäiltävissä. Kaupan ja päiväkodin ohella messualueen kylkeen rakennettava Martti Ahtisaaren koulukin otetaan käyttöön jo elokuussa 2011. Toteutuvatko tavoitteet? Uuden asuinalueen aikaansaaminen on Suomessa mielletty leimallisesti olevan suunnittelua, rahoitusta ja rakentamista. Saaristokaupungissa tuota kolmikuvioista leimakirvestä on pyritty välttämään. Projektiin on vahvasti leivottu sisään pehmeitä asioita, ihmisen arkea, juhlaa ja osallisuutta. Ihmisellä pitää olla unelmia, olen kuullut monen sanovan. Haaveilu kun ei maksa mitään. Me teknisessä virastossa olemme myös konkretian kannalla, pitää olla tavoitteita. Saaristokaupungin 2008 12 projektisuunnitelman mukaan Saaristokaupungista tulee hyvin tunnettu uusi asuinalue koko maassa, Kuopio-kuva vahvistuu ja Kuopion tunnettuus viihtyisänä ja haluttuna asuinkaupunkina kasvaa. Samaisessa suunnitelmassa asuntomessujen 2010 tavoitteena on saada aikaan mieleen jäävä messualue ja -tapahtuma sekä nostaa Kuopion imagoa haluttuna asuinkaupunkina. LEHTONIEMEN HELMI 41. asuntomessut järjestetään Kuopion Saaristokaupungissa, Lehtoniemen Helmen alueella16.7. 15.8.2010. Noin 18 hehtaarin messualueella on yhteensä 34 omakotitaloa, yksi paritalo, kaksi rivitaloa ja viisi rantasaunaa, joista yksi esitellään. Messukohteita on yhteensä 39. Omakotitonttien keskikoko on noin 1 070 m 2, hinnat 40 100 euroa/m 2. Messualueelle on rakennettu vain omistusasuntoja. Rakentajista yli puolet on yksityisiä, loput talotehtaita, rakennusliikkeitä tai muita. Alueella on uimapaikka, luonnontilainen Velhometsä, lasten leikkipuisto ja Painija Eino Leinon puisto lähiliikuntapaikkoineen. Messujen oheiskohde on Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n pilottihanke, 0-energiakerrostalo. www.asuntomessut.fi/ kuopio Asuntomessualue edustaa HAASTEINA Lehtoniemen Helmen asuntomessualue Saaristokaupungissa edustaa kuopiolaista pientaloalueen kaavoitusta parhaimmillaan. Kadut ja talot on pyritty istuttamaan kauniisti rinnemaastoon ja luonnonympäristöön. Erityissisältöä alueen kaavoitukseen toi liito-oravien elinpiiri. Talouden taantuma puolestaan vähensi tonttikysyntää ja siirsi messualueen viereen rakennettavien rivi- ja kerrostalokortteleiden toteutumisen messujen jälkeen. Leo Kosonen kaavoituspäällikkö Kuopion kaupunki Kuopion messualueella kadut ja talot on pyritty istuttamaan kauniisti rinnemastoon ja luonnonympäristöön. Erityisenä haasteena on ollut hienon järvimaiseman ottaminen huomioon siten, että rakentaminen sopeutuu maisemaan mutta tarjoaa samalla asunnoista ja pihoilta avautuvia järvinäkymiä. Tätä on harjoiteltu jo useiden vuosien ajan, sillä suurin osa Saaristokaupungin pientaloalueista on kaavoitettu vastaaville rinteille rannan läheisyyteen. Asuntomessualue edustaa siis kuopiolaista pientaloalueen kaavoitusta parhaimmillaan. Kaavaratkaisussa ei ole tavoiteltu mitään erityistä esteettistä muotoa. On luotettu siihen, että hyvä estetiikka syntyy luonnon ja rakennetun ympäristön vuoropuheluna ja yhteen sovittautumisena. Tietenkin myös messualueen toiminnot ja mitoitus ovat osaltaan vaikuttaneet kokonaisratkaisuun. Kaavoitus ja kaikki kaavoitukseen liittynyt suunnittelu on tehty kaupungin omana työnä. Asemakaavan laadinta, katusuunnittelu, puistojen suunnittelu sekä alueen kokonaisoh- 10 Kuntatekniikka 4/2010
KUOPION ASUNTOMESSUT Erityisenä haasteena on ollut hienon järvimaiseman ottaminen huomioon. kuopiolaista pientalokaavoitusta parhaimmillaan järvimaisema ja liito-oravat Asuntomessualue Lehtoniemen Helmi jelmointi ja luonnonsuojelu ovat lomittuneet toisiinsa ja vaikuttaneet lopputulokseen. Tässäkin on kyse käytännöstä, jota Kuopiossa on noudatettu jo vuosikymmenien ajan. Messualueen sijainti erinomainen Alueen sijainti on erinomainen. Alue on kauniissa maisemassa, sinne on hyvät liikenneyhteydet ja se liittyy saumattomasti viereen nouseviin kaupunginosiin. Myös tältä osin asuntomessualue viestii Saaristokaupungin kaavoituksen yleisperiaatteita, sillä Saaristokaupungissa omakotialueet liittyvät kerrostalokaupunginosiin ja rivitaloasutukseen. Näin Saaristokaupungista tulee monipuolinen, ja palveluiden lisäksi myös hyvä joukkoliikenne voidaan järjestää kaikille alueille. Saaristokaupunki on yhdistelmä joukkoliikennekaupunkia ja autokaupunkia. Kuopion yleiskaavan sormimallin mukaisesti ne liittyvät toisiinsa. Asuntomessualueella nämä periaatteet toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Kerrostalokaupunginosien palvelut ja joukkoliikenne ovat aivan vieressä ja hyvin saavutettavissa. Asuntomessualue puolestaan monipuolistaa kerrostalovaltaista kaupunkirakennetta ja nostaa koko Lehtoniemen arvostusta. Saaristokadun ansiosta asuntomessualue on keskustaan nähden pyöräilyetäisyydellä, ja asukkailla on käytettävissään viihtyisä pyöräilyreitti keskustan suuntaan. Liito-oravat asettivat haasteita suunnittelulle Erityissisältöä alueen kaavoitukseen toi liito-oravien elinpiiri, joka havaittiin vasta siinä vaiheessa, kun messualueen sijainnista oli jo päätetty ja asemakaavoitus käynnistetty. Messualueen paikkaa ei kuitenkaan haluttu vaihtaa, eikä se ollut tarpeellistakaan. Hyvän asiantuntemuksen ja toimintavalmiuden ansiosta elinpiirin rajat saatiin nopeasti määritettyä, ja korttelit sekä muut toiminnot ryhmitettiin uuteen järjestykseen liito-oravametsikön ympärille. Messualueeksi tarkoitettu kortteliryhmä jouduttiin jakamaan kahteen osaan. Tämä tietenkin osaltaan hajotti messualuetta sekä asetti uusia haasteita suunnittelulle. Pysyvän kaupunkirakenteen Kuntatekniikka 4/2010 11
Saaristokadun ansiosta Saaristokaupunki on Kuopion sormimallin mukaista täydennysrakentamista. Oranssilla värillä osoitettu joukkoliikennekaupunki ja keltaisella värillä osoitettu autokaupunkimainen pientaloasutus liittyvät toisiinsa. Uusi bussikaupunginosa, Helmi, jonka kokoavana julkisena kaupunkitilana on pieni pysäkkiaukio ja siitä rantaan johtava kerrostalojen reunustama kävelykatu. Lehtoniemeen rakennetaan helminauha, johon tulee rakenteilla olevan Keilankannan ja Helmen lisäksi vielä kolme pientä bussikaupunginosaa. Yhteensä Lehtoniemeen tulee 6 000 asukasta. kannalta liito-oravametsikkö ei ole ongelmallinen, sillä se on alueen kaunein metsikkö ja säilyy nyt kaikkia asukkaita palvelevana virkistysalueena. Liito-oravien muut elinmahdollisuudet, kuten kulkureitit ja ruokailualueet, on turvattu erityisillä asemakaavamääräyksillä. Muita erityismääräyksiä vähän Muita erityismääräyksiä asemakaavassa on vähän. Kapeimmilla rantatonteilla on määrätty harjan suunta ja kuopiolaisen rännikadun mitoitusta noudattavan Lainekujan tonteilla on edellytetty, että rakennukset sijoittuvat katualueen rajalle. Muilta osin rakentamisen suunnittelua on ohjattu rakennustapaohjeella, joka tehtiin kaavan yhteydessä. Ohjeella on varmistettu talojen sijoittuminen tonteille siten, että hyvien pihojen ja tonttiliittymien toteuttaminen on ollut mahdollista. Ohjeita on annettu myös tonttien terassoinnista ja aitaamisesta sekä rakennusten suuntautumisesta, värityksestä ja kattomuodoista. Ohjeet ovat antaneet lähtökohdat rakennusten suunnittelulle sekä kehikon, jonka puitteissa rakennusvalvonta on ohjannut rakennusten suunnittelua ja kortteleiden kokonaisilmettä. Taantuma vaimensi tonttikysynnän Talouden taantumasta johtuen tonttikysyntä vaimeni ja uusien rakennushankkeiden käynnistyminen hidastui juuri hetkellä, jolloin tontit kuulutettiin haettaviksi ja asuntomessualueen kerrostalojen rakentamisen käynnistymisestä olisi pitänyt tehdä päätöksiä. Niinpä asuntomessualueen viereen nousevan pääalueen, Helmi-kaupunginosan ensimmäiset rivi- ja kerrostalokorttelit toteutuvat vasta messujen jälkeen. Paniikkijarrutus vaikutti myös oma- 12 Kuntatekniikka 4/2010
KUOPION ASUNTOMESSUT Keilankantaan rakennetaan Saaristokaupungin keskustaa. kotitonttien kysyntään ja kavensi laatuohjauksen mahdollisuuksia. Kansainvälistä ideointia Messujen ohessa kannattaa kuitenkin tutustua myös Keilankantaan johon rakennetaan Saaristokaupungin keskusta sekä messualueen viereen rakennettavan Helmi-kaupunginosan suunnitelmiin. Näiden alueiden kaavoihin on koottu kokemuksia ja hyviä käytäntöjä, joita lähiöiden suunnittelusta ja lähiöuudistuksesta on vuosien mittaan kertynyt. Helmen erityisenä suunnitteluvaiheena oli EURO- PAN 8 -kilpailu ja sen jatkoksi järjestetty monikansallinen työpaja. Niistä alueen suunnitteluun saatiin sekä rakenteellista runkoa että yksityiskohtaista ideointia ja vaikutteita. Uuden kaupunginosan ytimenä tulee olemaan pieni kävelykaupunkimainen pysäkkiaukio, jolta johtaa Urban Street, kerrostalojen reunustama kävelykuja rantakerrostaloille sekä edelleen rantapuistoon ja pieneen venesatamaan. Rantakerrostalot ja niiden venesatama suunniteltiin rinnan messualueen asemakaavan kanssa ja niiden oli tarkoitus olla osa messualuetta, mutta kuten edellä on todettu suhdannetilanne siirsi niiden toteutumista. Saaristokadun ansiosta Saaristokaupunki on muuttunut kaukaisesta reunaalueesta suurimittaiseksi täydennysrakennusalueeksi, ja Lehtoniemi tulee useiden vuosien ajan olemaan asuntorakentamisen pääalue. Lehtoniemen Helminauha ja siihen liittyvät pientaloalueet tulevat olemaan monipuolista ja viihtyisää asuinympäristöä, joka osaltaan vastaa kestävän kehityksen, terveen kaupungin ja ilmastonmuutoksen torjunnan haasteisiin. Kuntatekniikka 4/2010 13
Asuntomessualueen viheralueet MONIMUOTOISE Antero Tenhunen Velhometsän puistossa viihtyy liito-oravakin. Lehtoniemen Helmen viher- ja virkistysalueet tarjoavat elämyksiä niin sielulle kuin ruumiillekin. Kosteikot ja liito-oravan elinympäristö tuovat kasveja ja siivekkäitä tutuiksi, ja Helmipuiston kallioilta avautuvat komeat Kallaveden maisemat. Painija Eino Leinon puisto puolestaan tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet myös liikuntaan. Eila Pulkkinen ympäristönsuojelusuunnittelija Kuopion kaupunki Ympäristökeskus Asuntomessualueen luonnon monimuotoisuus perustuu suureksi osaksi maankäytön suunnittelun yhteydessä tehtyihin ratkaisuihin. Alueen luonto inventoitiin ensimmäisen kerran Lehtoniemen osayleiskaavaa laadittaessa, jolloin sieltä ei löydetty erityisen arvokkaita luontokohteita. Luontoselvityksiä tarkennettiin asemakaavatyön yhteydessä. Luontoselvityksissä löytyi- Hakolahden uimaranta avataan messujen jälkeen. Sen vieressä on beachvolley-kenttä pallopelejä varten. 14 Kuntatekniikka 4/2010
KUOPION ASUNTOMESSUT ja puistot ovat N LUONNON HELMI Painija Eino Leinon puiston kosteikko rakenteilla kesäkuussa 2009... Asuntomessualueen puistot ja muut luontokohteet... ja jo syyskuussa 2009 kosteikko näytti näin valmiilta. Kosteikon reunamilla kasvava mirrinminttu houkuttelee perhosia. kin alueen kaiketi uhanalaisin asukas, liito-orava, joka muutti maankäyttösuunnitelmia olennaisesti. Asemakaavatyön rinnalla selviteltiin hulevesien hallintaa erillisessä EU-rahoitteisessa hankkeessa. Liito-oravalle varattu oma kotimetsä Alueen luonto on asemakaavassa pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon. Liitooravan elinympäristö on turvattu varaamalla sille kotimetsä Velhometsän puistoon. Alueella on säilytettävä liito-oravan pesäpuut, niitä suojaavat puut sekä oravan ravinnonhankinnan ja liikkumisen kannalta riittävä puusto. Liiturin ruokailua varten säilytetään Hakolahden länsiranta lehtipuuvaltaisena ja sen kulkureitit turvataan puistovyöhykkeillä. Hakolahden länsiranta kosteine rantaluhtineen säilytetään muutoinkin mahdollisimman luonnonmukaisena. Maisemallisesti arvokkaat lahden etelärannan komeat kalliomänniköt on asemakaavassa säilytetty rajaamalla ne rakennusalueen ulkopuolelle. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kehittäminen on myös yksi alueelle laadittujen rakennustapaohjeiden tavoitteista. Luonnon monimuotoisuus viheraluesuunnittelussa Luonnon monimuotoisuus on ollut keskeinen tavoite myös puistoalueita suunniteltaessa ja rakennettaessa. Alueen kuivatus- ja sadevedet kootaan Painija Eino Leinon puiston kosteikkoon, joka istutuksineen on myös monipuolinen lähiluonnon keidas. Kasvilajivalikoimissa on otettu huomioon erityisesti perhoset, jotka lisäävät omalta osaltaan puiston monimuotoisuutta. Kuntatekniikka 4/2010 15
Painija Eino Leinon puisto on messualueen suurin. Sen pinta-ala on yli 3,5 hehtaaria. Puistossa on mm. pienten lasten toimintalue, jota rakennettiin viime syksynä. Toiminta-alue on päällystetty kokonaan hiekkatekonurmipinnalla, jonka alla putoamisalueilla on lisäksi safegrass-levy. Muutoinkin istutuksissa on suosittu perinnekasveja ja korvattu leikattavia nurmikoita helppohoitoisilla niityillä. Lehtoniemen Helmen monipuolinen luonto halutaan tehdä tutuksi sekä messuvieraille että alueen asukkaille. Alueelle rakennetaan liito-oravaa ja muita luonnon asukkaita esittelevä luontopolku. Kosteikosta, perhospuutarhasta ja jaloista lehtipuista kerrotaan opastetauluissa. Luontopolku ja opastetaulut jäävät alueelle pysyvästi asukkaiden, koulujen ja päiväkotien käytettäviksi asuntomessujen jälkeenkin. Puistot rakennettu helppohoitoisiksi Alueen puistojen suunnittelun lähtökohtana ovat olleet alueen asemakaava sekä Saaristokaupungin yleisten alueiden tavoitesuunnitelma. Tulevaa kunnossapitoa ajateltiin jo suunnittelun alkuvaiheessa. Puistorakentamisen tavoitteena on ollut helppohoitoisuus ja monimuotoisuus sekä alueiden muotoutuvuus ajan ja olosuhteiden mukaan. Puistojen rakentaminen aloitettiin pohja- ja täyttötöillä 2008 alussa, jolloin tehtiin leikki- ja lähiliikunta-alueiden louhostäytöt. Kosteikkoalue muotoiltiin samassa yhteydessä. Suurin osa puistorakentamisesta tehtiin 2009 aikana, mutta viimeistelyä jatketaan vielä alkukesällä 2010. Erityyppiset puistot ovat alueen rikkaus Asuntomessualueella on kolme erityyppistä puistoa. Suurin on Painija Eino Leinon puisto, jolla on pinta-alaa reilut kolme ja puoli hehtaaria. Se on rakennettu suurimmaksi osaksi vanhalle peltoalueelle, jonka kautta kulkee vanha Lehtoniementie. Jatkossa vanha tielinja toimii jalankulkuväylänä, ja sen rooli alueen pääkulkuyhteytenä jää historiaan. Eino Leinon puistoon sijoittuvat kosteikon ja säilytettävän liito-oravan ruokailumetsän lisäksi myös rakennettu leikki- ja lähiliikunta-alue sekä Hakolahden ranta rakennettuine uimapaikkoineen. Velhometsä on rauhallinen metsäsaareke Painija Eino Leinon puiston kupeessa. Velhometsä on varattu liito-oravan kotimetsäksi. Reilun hehtaarin suuruisen Velhometsän kautta kulkee vanha metsätie, joka johtaa Hakolahden rannalla olevalle pienelle uimapaikalle. Liito-oravaa ja muita luonnon asukkaita esittelevä noin puolen kilometrin mittainen luontopolku kiertää Velhometsän kautta. Alueen koillisosan kalliomän- Kuopiosta Leikin pääkaupunki 2010 kiitosta innovatiivisesta Kuopion kaupunki valittiin helmikuussa Leikin pääkaupungiksi 2010 Euroopan leikkipaikkavälinevalmistajien yhdistyksen FEPI:n järjestämässä kilpailussa. Tavoitteena oli löytää kaikenikäisille soveltuvia innovatiivisia leikki- ja lähiliikuntapaikkoja koskevia ehdotuksia ja suunnitelmia. Suomessa ensimmäistä kertaa järjestetyllä kilpailulla haluttiin korostaa leikin ja liikunnan merkitystä osana kuntien ja kaupunkien yhdyskuntasuunnittelua. Kilpailuehdotuksia arvioineen tuomariston mielestä Kuopion kaupungin ehdotus Leikkiä kaiken ikää Kuopiossa edustaa innovatiivista lähestymistapaa, jossa yhdistetään leikkiä, liikuntaa ja kulttuuria eri ikäryhmiä palvelevaksi kokonaisuudeksi. Leikkija lähiliikunta-alueiden suunnittelussa on huomioitu saavutettavuus ja esteettömyys. Posiolle tunnustusta Samassa kilpailussa alle 50 000 asukkaan kuntien sarjassa kisanneelle Posiolle myönnettiin Vuoden leikkiteko 2009 -tunnustus. Posion kunnan kilpailuehdotus vastasi tuomariston näkemyksen mukaan yhteiskunnalliseen haasteeseen ja huomioi kyläkulttuurin leikin ja liikunnan edistäjänä. Sarjojen voittajat saivat tunnustusten lisäksi 15 000 euron arvoisen Lappset Group Oy:n leikkipaikkavälineen. Esimerkillistä yhteistyötä Kuopiossa Kaupungin laajentuminen on huomioitu taitavasti ja sen yhteydessä on otettu huomioon kaikki ikäluokat kattava moniammatillisesti ja moniulotteisesti tehtävä yhteistyö. Kilpailun tuomariston mielestä tiiviiseen yhteistyöhön perustuva eri hallintokuntien rajat ylittävä toimintatapa, johon kytketään kolmannen sektorin toimijat, edustaa uudenlaista ajattelua. Kuopion innovatiivinen toimintamalli kannustaa muitakin kaupunkeja ja kuntia kehittämään uusia yhteistyömuotoja leikin ja lähiliikuntapaikkojen suunnittelussa. 16 Kuntatekniikka 4/2010
KUOPION ASUNTOMESSUT Antero Tenhunen Leikkivälineiden valinnassa on otettu huomioon eri ikäkaudet ja lapsen kehitys. Leikkejä vauhdittavat muun muassa erilaiset keinut, liukumäki, jousieläimet sekä kiipeily- ja tasapainovälineet. Löytyypä alueelta oma virtahepokin. nikköön sijoittuvasta pienestä Helmipuistosta avautuvat upeat maisemat Kallavedelle. Puistosta näkyy muun muassa Hietasalo kaupungin komeimpine hiekkarantoineen. Helmipuiston kohdalle on suunniteltu aallonmurtajaa ja venelaitureita, joita ei vielä ole rakennettu. Kentästö- ja kuntoilualue valmis messujen jälkeen Painija Eino Leinon puistossa voi harrastaa myös aktiivisempaa liikuntaa. Puiston lähiliikunta-alue muodostuu asuntomessuille valmistuvasta leikkialueesta ja messujen jälkeen toteutettavasta kentästö- ja kuntoilualueesta. Puiston toimintamallista Kaupungin tavoitteena on eri ikäryhmiä alueellisesti ja tasapuolisesti palveleva leikki- ja lähiliikuntapaikkaverkosto. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota eri-ikäisten lisäksi erityisryhmiin muun muassa huomioimalla kalusteiden ja varusteiden saavutettavuus sekä käyttämällä synteettisiä ja pinnoitettuja alustoja. Isommissa hankkeissa kuullaan vammais- ja vanhusneuvostoa, joissa on myös kaupungin edustajat. keskivaiheille sijoittuvalla leikkialueella on omat osansa niin pienille lapsille kuin vähän varttuneemmallekin nuorisolle. Pallopelejä varten on rakennettu hiekkatekonurmipintainen monitoimiareena. Myös pienten lasten toiminta-alue on kokonaisuudessaan päällystetty hiekkatekonurmipinnalla, jonka alla putoamisalueilla on lisäksi safegrass-levy. Leikkivälineiden valinnassa on otettu huomioon eri ikäkaudet ja lapsen kehitys. Leikkejä vauhdittavat muun muassa erilaiset keinut, liukumäki, jousieläimet sekä kiipeily- ja tasapainovälineet. Löytyypä alueelta oma virtahepokin. Nuorisoalueella on keinuja, linnunpesäkeinu sekä kiipeilyja tasapainovälineitä. Vanhemmat voivat istahtaa leikkialueen penkeillä, ja sateen sattuessa suojaa voi hakea leikkialueen huvimajasta. Hakolahden rannan uimapaikka avataan asuntomessujen jälkeen. Sen vieressä on beachvolley-kenttä kesäisiä pallopelejä varten. Uimapaikan penkeille voi istahtaa syömään eväitä tai ihailemaan rannalta avautuvia kauniita Kallaveden maisemia. Leikillä ja liikunnalla laaja-alainen merkitys Kilpailutöitä arvioineen tuomariston mielestä leikin ja liikunnan merkitystä ei vielä ole ymmärretty tarpeeksi laaja-alaisesti, minkä vuoksi leikki- ja lähiliikunta-alueiden kehittämiseen tulee panostaa nykyistä enemmän. Rakennettu ympäristö tukee lähiliikuntaa. Innovaatiot jalkautuvat kuntatasolle pitkällä viiveellä, minkä vuoksi Leikin pääkaupunki -tunnustuksella on selkeä yhteiskunnallinen näkökulma. Palkinto on hyvä tapa nostaa leikin ja liikunnan eteen tehdyn työn arvostusta. Euroopan leikkivälinevalmistajien yhdistys FEPI (Federation of European Play Industry) järjesti Vuoden leikkiteko 2009 -kilpailun samaan aikaan Suomessa ja Ruotsissa. Vastaavanlainen kilpailu on aikaisemmin järjestetty Ranskassa nimellä Prix de la Ville Ludique. KUOPION LEIKKIPAIKAT Kuopiossa on 0 15-vuotiaita lapsia runsaat 15 000. Leikki- ja lähiliikuntapaikkarakentamisen investoinnit 2009 olivat vajaat 1,1 miljoonaa euroa. Vuosittain leikkipaikkoja kunnostetaan 1 4 kpl, lähiliikuntapaikkoja rakennetaan 1 2 kpl. Koulujen ja päiväkotien pihoja kunnostetaan vuosittain investointiraamin puitteissa. Lähiliikunta 2006 12 -ohjelmalla kehitetään erityisesti lasten ja nuorten liikkumisympäristöä. Kaupunki tarjoaa eri-ikäisille kuntalaisille monipuolisia leikkiin ja liikuntaan suunnattuja ympäristöjä ja mahdollisuuksia. 2009 leikkipuistoja oli 78 kpl. 2009 lähiliikuntapaikkoja oli 8 kpl. Leikkipaikkoja ovat myös koulujen (33 peruskoulua) ja päiväkotien (38 kpl) pihat. Palvelutalojen pihoille, mm. Leväselle, Riistavedelle ja Puijonlaaksoon on sijoitettu senioreille liikuntavälineitä. Savilahden skeittipuisto on toiminnassa, Lippumäen lähiliikuntapaikalle tulee myös skeittialue. Puistometsät toimivat Leikkimetsinä. Leikkipaikkojen saneerausten yhteydessä on kiinnitetty huomiota ympäröivien metsien raivauksiin ja harvennuksiin turvallisuusnäkökulmat huomioiden. Savutettavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota mm. valaistu reitti puistoon sekä talvikunnossapito sekä hyvät yhteydet puistokäytävä- ja latuverkostoon. Muita kohteita ovat muun muassa Valkeisenpuiston kupeessa sijaitseva Liikennepuisto ja tuleva Peikkometsän lähiliikunta-alueelta lähtevä 18-korinen Frisbeegolf-rata. Kuntatekniikka 4/2010 17
Kosteikkopuiston viivytysallas. Saaristokaupungissa hallintamenetelmät sovitettu HULEVEDET HALLINTAAN kos Kuopiossa hulevesien hallinnan lähtökohtana on ollut vesiensuojelu, koska vesistöt ovat tärkeä osa kaupungin vetovoimaa. Hulevedet on perinteisesti johdettu käsittelemättöminä ojiin tai vesistöihin, jolloin hulevesien haitalliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti pieniin lampiin ja suljettuihin lahtiin. Saaristokaupungissa on hulevesikuormituksen pienentämiseksi rakennettu jo kymmenen kosteikkoa. Päivi Rissanen, vesihuoltoinsinööri Kuopion kaupungin tekninen virasto Kuopiossa rakennetuilta alueita tuleva hulevesikuormitus on otettu huomioon hyvin jo kaavoituksen eri vaiheissa. Asuntomessualue sijoittuu 2004 hyväksytylle Lehtoniemen osayleiskaava-alueelle. Kaavoituksen yhteydessä tehdyssä vesihuollon yleissuunnitelmassa on tutkittu vesihuollon aluevaraukset. Tällöin hulevesien hallintaan ja käsittelyyn tarvittavat tilavaraukset on jo osayleiskaavavaiheessa pystytty kaavoittamaan viheralueeksi. Asuntomessualueen hulevesien perusratkaisut pohjautuvat 2007 Keilankannan asemakaavan yhteydessä laadittuun Keilankannan keskuksen hulevesien hallintasuunnitelmaan (ylin kartta s. 19), joka oli osa Hulevesien hallinta Kuopion Saaristokaupungissa -nimistä EU-hanketta. Suunnittelussa hulevesien hallinnalle asetettiin määrällisten ja laadullisten tavoitteiden lisäksi kaupunkikuvallisia ja alueen imagoon liittyviä tavoitteita. Lähtökohtina olivat muodostuvien hulevesien viivyttäminen ja hallintamenetelmien sovittaminen osaksi kaupunkiympäristöä siten, etteivät ne veisi tilaa vaan olisivat osa sitä. Valuma-alueen latvaosilla pyrkimyksenä oli erityisesti hulevesien synnyn ehkäiseminen ja alueelta purkautuvien hulevesien hidastaminen. Muualla tavoitteena oli ensisijaisesti hulevesien viivyttäminen. 18 Kuntatekniikka 4/2010
KUOPION ASUNTOMESSUT Suunnittelukeskus 2007 Keilankannan keskustasta tuleva hulevesien purkuputki maisemoituna. Näkymä Painija Eino Leinon kosteikkopuistoon (alla). Erityyppisten hulevesien hallintatoimien alueet Keilankannan keskuksessa. Yleiskuva asuntomessualueen hulevesien hallinnasta. osaksi kaupunkiympäristöä teikoilla ja sadepuutarhoilla Alueen topografian ja geologian haasteet Alueen topografiaa luonnehtii jääkauden luode-kaakkosuuntainen kalliomuodostuma, jossa kosteikkopuiston painanne jää kahden harjanteen väliin. Niittylahden laskuojan alue on alavaa ja painanteen loppuosa lähes Kallaveden pinnan tasossa. Asuntomessualueella on melko jyrkkiä rinteitä, mikä yhdessä kallioisen maaperän kanssa lisää pintavaluntaa ja hankaloittaa mahdollisia hulevesien hallintatoimia. Matkusniemen suunnassa korkeuserot ovat vähäisempiä, mutta vettä heikosti läpäisevä moreeni- ja silttimaa vaikeuttaa hulevesien imeyttämistä. Muun muassa edellä mainituilla perusteilla laadittua Keilankannan keskuksen hulevesien hallintasuunnitelmaa ei kaikilta osin pystytä toteuttamaan. Hulevedet johdetaan kosteikkopuiston kautta Asuntomessualueen hulevesien hallintatoimenpiteiden tavoitteena on yläpuolisilta alueilta purkautuvien hulevesien viivyttäminen ja puhdistaminen ennen niiden purkamista Kallaveden Niittylahteen. Niittylahti on matala lahti, jonka veden vaihtuvuus on varsin heikko. Lahden veden laatua ovat rasittaneet pelto- ja metsäalueelta tulevat valumavedet. Valuma-alueen pintavalunnan määrän on arvioitu rakentamisen jälkeen kasvavan lähes kaksinkertaiseksi, mistä johtuen hetkelliset kuormitushuiput ovat todennäköisesti suurempia kuin nykyään. Tämä voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä veden laadun heikkenemistä ja altistaa sen nuhraantumiselle. Tällä perusteella Niittylahden osalta katsottiin olevan tarvetta hulevesien laadullisiin hallintatoimenpiteisiin. Asuntomessualueelta (12 ha:n valuma-alue) ja Keilankannan keskuksesta (24 ha:n valumaalue) tulevat hulevedet on johdettu hulevesien hallintasuunnitelman mukaisesti viivyttämällä ja imeyttämällä Painija Eino Leinon kosteikkopuiston kautta alas Niittylahteen. Kosteikkopuiston painanne ja siellä sijaitseva oja on jatkossakin merkittävin pintavalunnan purkureitti. Näin mahdollisuudet hulevesien keskitettyjen hallintamenetelmien, kuten alueellisten lammikoiden tai kosteikkojen toteuttamiseen olivat hyvät. Tavoitteisiin pääsemiseksi Painija Eino Leinon puistoon sijoittuvat viivytysalueet toteu- Kuntatekniikka 4/2010 19
tettiin kosteikkona, joka muodostuu kahdesta tulo-ojastosta ja niiden jälkeisistä allasjaksoista (kuvat s. 19). Altaita on neljä, vesisyvyys vaihtelee 50 80 cm:iin ja altaiden pinta-ala on 0,6 prosenttia valuma-alueen koosta. Altaiden jälkeen hulevedet kulkevat vielä Leinonkadun jälkeisen louhospenkan läpi ennen Kallaveteen purkautumista. Noin neljän hehtaarin kokoiselle puistoalueelle sijoittuu leikki-, oleskeluja puistoalueita sekä pelikenttiä, joten alueen maankäyttö ei itsessään olisi edellyttänyt hulevesien hallintatoimia. Sadepuutarhat tonttivesien hallintaan Painikujan ja Matkusniemenkadun varressa sijaitsevien tonttien hulevedet kerätään läpäisemättömiltä pinnoilta imeyttämällä ja viivyttämällä tontilla sijaitsevan sadepuutarhan kautta Painija Eino Leinon kosteikkopuistoon ja sieltä edelleen Niittylahteen (kaavamerkintä sp). Sadepuutarha on nimensä mukaisesti puutarhan ja pihan osa, joka suunnitellaan pihasuunnittelun yhteydessä kullekin tontille sopivaksi. Sadepuutarhaan istutettavat kasvit ovat kosteutta kestäviä ja helppohoitoisia. Sadepuutarha on Suomessa uusi tapa käsitellä sade- ja kuivatusvesiä ympäristöystävällisesti. Sadepuutarhojen toteuttamisesta on tehty rakentajille ohje. Asemakaavamääräyksistä huolimatta sadepuutarhojen toteuttamisvelvoite jää kiinteistön omistajan ja rakennusvalvontaviranomaisen harkintaan. Kumppanuutta kustannustenjaossa Kustannusjaon periaatteena on ollut, että maatöiden osalta kustannukset jaetaan puoliksi teknisen viraston katurakentamisen ja Kuopion Vesi Liikelaitoksen kanssa. Viimeistely- ja vihertöiden osalta kustannuksista vastaa teknisen viraston puistotoimisto. Kustannusten- Kosteikkopuiston painanne ja siellä sijaitseva oja on jatkossakin merkittävin pintavalunnan purkureitti. jaosta on käyty keskusteluja, ja näiltä osin mahdolliset lakimuutokset tulevat muuttamaan kustannustenjakoa. Keskitetty hulevesien käsittely edellyttää usein pitkien putkilinjojen rakentamista, jolloin rankkasateiden aiheuttamat tulvariskit lisääntyvät putkistossa. Myös huleveden määrän hallinnalla on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia huleveden laatuun. Tämän vuoksi hulevesien hallintaa onkin syytä jatkossa tarkastella kokonaisuutena syntypaikalta purkupaikkaan paikalliskäsittelyn näkökulmasta. Lähteet: Suunnittelukeskus 2007. Keilankannan keskuksen hulevesien hallintasuunnitelma. Saatavilla osoitteessa www.kuopio.fi/attachments.nsf/ Files/100907143609110/$File/keilankannan_hallilntasuunn.f?OpenElement KÄSITTEITÄ Hulevedellä tarkoitetaan rakennetulla alueella maan pinnalle tai muille vastaaville pinnoille kertyvää sade- tai sulamisvettä. Hulevesien hallinnalla tarkoitetaan hulevesien kertymiseen vaikuttavia ja niiden johtamiseen ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä.