Poikaryhmä. Ohjelmarunko



Samankaltaiset tiedostot
Tyttöryhmä. Ohjelmarunko

Hyvinvointiryhmä. Ohjelmarunko. 1. Tutustumiskerta 2. Hygienia 3. Liikunta 4. Ravitsemus 5. Lepo ja uni 6. Yhteenveto/ Päättäjäiset

Eskariryhmä. Ohjelmarunko. 1. Tutustuminen 2. Omat rajat, toisen koskettaminen 3. Suuttuminen 4. Kaverit ja ystävät 5.

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Sosiaalisen median ryhmä

Turvataidon nettimateriaali

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

HYVÄ MINÄ! Tutkimusretki itsetuntoon - työpaja

4.2 Tunnetaitojen opetussuunnitelma

MISSÄ JA MILTÄ MINUN TUNTEENI TUNTUVAT?

FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY

Miten tukea lasta vanhempien erossa

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

perustelu Noudatetaan sääntöjä. Opetuskortit (tehtävät 16 28), palikoita, supermarketin pohjapiirustus, nuppineuloja, tangram-palat

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, LK

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI

Kaksinkertainen mahtis

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

Kehittäjäsosiaalityöntekijä Marja Leena Nurmela

Tiedän mitä minun pitää tehdä, että pääsen toisten lasten leikkiin mukaan

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv )

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi?

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Yritysvierailut: verkostoitumista ja tietoa nuorille

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

JOKA -pronomini. joka ja mikä

Ryhmätoiminnan vinkkivihkonen

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen , 5.10 ja Historiaa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

NOSTALGIA PROJEKTI PIIRUSTUS & MAALAUS. Viivan tekoa luovuuden aktivointiin s. 93. Maalausohje s. 95. Lapsuudenkodin/kodin pohjapiirros s.

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille

Omat rajat ja turvaohjeet

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakaskysely 2019

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

OIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

Koulupoissaolokysely SRAS-R (Vanhemmat)

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

HELLUREI JA HELKKARIN TUNTEET -TUNNEKORTIT

Juhlitaan yhdessä lapsen oikeuksien sopimusta!

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

Lasten mielipiteiden kuuleminen

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIONTI HUITTISTEN KOULUVERKKOSELVITYKSESSÄ

Tervetuloa selkoryhmään!

SEKSUAALISUUDEN PORTAAT NUORTEN SEKSUAALIKASVATUSHETKI TOIMINNALLINEN HARJOITUS

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT

Turvataitoja erityislapsille. Helsinki Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki

OMAN VUORON ODOTTAMINEN. Materiaali 2018 Viitottu Rakkaus Kuvat MyCuteGraphics.com Diapohjat SlidesCarnival.

Löydätkö tien. taivaaseen?

Koulupoissalokysely SRAS-R (Lapsi/nuori)

KOHTAA. Sano jotain mukavaa. jollekin opettajalle. Kysy sellaiselta luokka kaverilta, jonka kanssa et kovin usein juttele, mitä hänelle kuuluu.

SIJAISSISARUUS NYT! TEHTÄVÄKIRJA

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

10. Kerto- ja jakolaskuja

MUUToS luokassa. Näin aloitat muutoksen luokassa! LAPSEN. viikko

oma nimi: luetun kirjan nimi: hyväksytty: pvm. opettajan allekirjoitus:

Tekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi

KEHO JA KEHITYS SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 1

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Anni sydäntutkimuksissa

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv

Etätyökysely henkilöstöstölle

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan apa_mv_a7.indd

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

1) Käytä valmiita kommunikointikuvastojen sanastoja ja tulosta ne kaksin kappalein. Laminoi ja leikkaa esimerkiksi muistipelikorteiksi

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

Työjärjestys

lehtipajaan! Opettajan aineisto

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT

Kuvien tarinat -tehtävä ( 30 kpl tehtäväsivuja )

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

SUOMI100-MESSUJEN VALMISTELUTUNNIT

Ryhmien ideoimia harjoitteita Kepeli-ohjaajakoulutuksessa

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Työkirja sisältää tyhjiä sivuja Unelmakartan tekoon

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT

Transkriptio:

Poikaryhmä Ohjelmarunko 1. Tutustumiskerta 2. Kuka minä olen? 3. Kaverit 4. Tunteet 5. Pojasta mieheksi 6. Onnistumiset ja epäonnistumiset 7. Päättäjäiset Ryhmän kokoontuminen noudattaa aina tiettyä kaavaa. Jokainen kerta aloitetaan teetuokiolla ja fiiliskierroksella. Kaikkia tehtäviä ei välttämättä ehdi tehdä yhdellä ryhmäkerralla, joten niitä voidaan oman tarpeen mukaan jakaa eri kerroille. 1. Kokoontuminen: Tutustuminen - tutustutaan toisiimme - luodaan turvallista ja luotettavaa ilmapiiriä - päätetään ryhmän nimi ja tehdään säännöt Aloitetaan: Välipala (mehua ja pikkupurtavaa ym.), tavoitteena tutustumisen aloittaminen rennosti jutustellen. Kysellään kuulumisia ja harjoitellaan vuorovaikutusta. Tutustumisleikki: Istutaan piiriin ja esitellään ensiksi itsemme. Tutustumisleikkinä voi käyttää esimerkiksi lankakerää. Vetäjä heittää lankakerän jollekin piirissä istuvalle sanoen tämän nimen ja pitää samalla langan päästä kiinni. Kiinniottaja ottaa langasta kiinni ja heittää sen edelleen sanoen seuraavan henkilön nimen. Kun kaikki ovat saaneet kerän käteensä ja pitävät langasta kiinni, muodostuu verkko, jota lähdetään purkamaan päinvastaisessa järjestyksessä taaksepäin. Ryhmäläisten ja ryhmän vetäjien nimiä kerrataan, jotta ne jäävät mieleen. Fiilisjana: Janan toisessa päässä on esim. iloisten kasvojen kuva (tosi hyvä fiilis) ja toisessa päässä vihaiset/ surulliset kasvot (huono fiilis/ei kiinnosta). Ääripäiden välille voi asettaa lievempiä ilmeitä, kuten vähän hymyilevät kasvot, hämmästyneet, epävarmat tai apeat kasvot. Jana voi olla esimerkiksi seinällä kuvina tai myös konkreettisesti voidaan mennä janalle lattialle. Fiilisjanan voi muodostaa myös esimerkiksi numeroasteikolla 1-10 (1=huono fiilis, 10=erittäin hyvä fiilis). Tarkoituksena on katsoa senhetkisiä tuntemuksia ja vaihtaa niistä muutama sana, kuten miksi valitsi kyseisen fiiliksen ja millaisella fiiliksellä tuli ryhmäkerralle? Ryhmälle nimi ja säännöt: Keksitään yhdessä ryhmälle nimi, ja sovitaan yhteiset säännöt. Jos ehdotuksia tulee paljon, voidaan nimi ratkaista esimerkiksi äänestämällä tai arpomalla. Piirretään ryhmän nimikyltti. Jokainen saa tehdä oman osansa nimikyltin värittämisestä. Laaditaan ryhmälle säännöt. Keksiminen voi olla vaikeaakin, joten sääntöjä saa jatkaa seuraavilla kerroilla. Valmis kerhokyltti laitetaan seinälle.

Ohjattu leikki/peli: tai vapaata leikkiä. Postilaatikon käyttöönotto: Kerrotaan pojille, että postilaatikkoon saa tuoda kysymyksiä, joita ei uskalla tai muuten kehtaa kysyä. Nimeä ei tarvitse laittaa näkyviin. Saa laittaa myös kerhokavereille postia, jos haluaa. Yhdessä avataan postilaatikko jokaisen kerhokerran lopuksi ja vastataan kysymyksiin. Lopetus: Mennään uudestaan fiilisjanalle ja jutellaan vapaasti poikien omia asioita. Kerrotaan seuraavan kerran teemasta. - mehua, hedelmiä, keksejä tms. kivaa välipalaa - lankakerä (tai pallo) tutustumisleikkiä varten - tunnekortit fiilisjanaa varten - kartonkia, värikynät ja lankaa kyltin valmistukseen (+ kysymyslaatikoksi soveltuva laatikko, johon ryhmäläiset voivat pistää toisilleen tai ohjaajille kysymyksiä, palautetta, kehuja ym.) 2. Kokoontuminen: Kuka minä olen? - pohditaan minäkuvaa ja itsetuntemusta - keskustellaan kiinnostuksen kohteista Aloitetaan: Mehutuokio, kysellään kuulumisia ja mietitään, mitä viime kerrasta jäi mieleen. Fiiliskierros: Fiilisjana ja/tai lankakerän heittely -harjoitus. Keskustellaan: Ihmisten luonteenpiirteistä, minäkuvasta, perheestä (Millainen minä olen, mikä on minulle tärkeää, mitkä ovat hyviä ja huonoja luonteenpiirteitäni, ketä perheeseeni kuuluu?) Tehtävä: Kuka minä olen? Piirrä itsesi kartongille. Millaisia vaatteita haluat käyttää tai käytät? Millaiset hiuksesi ovat? Millaiset kasvopiirteesi ovat? Ympärillesi voit piirtää itsellesi tärkeitä ihmisiä, eläimiä, esineitä tai asioita. Minun perheeni tehtävä: Piirretään isolle paperille oma sukupuu ja nimetään siihen omia, itselle tärkeitä ihmisiä. Vetäjät huolehtivat, että kaikki tekevät ja kannustavat muistelemaan esim. sukulaisten nimiä, jos se tuntuu vaikealta. Voi myös kirjoittaa vain serkku, isomummo tms., jos ei muista nimiä. (Voidaan käyttää myös valmiita pohjia sukupuille, jos on.) Pelaamista: ym. leikkiä ulkona tai sisällä Lopetus: Fiilisjanalla tai tunnekorteilla -lankakerä

-tunnekortit -kartonkia, kyniä 3. Kokoontuminen: Kaverit - käydään läpi kaveruuteen ja ystävyyteen liittyviä asioita Aloitetaan: Mehutuokio ja välipala. Vaihdetaan kuulumisia ja mietitään, mitä viime kerralta jäi mieleen. Fiiliskierros: Fiilisjana/ -matto. Hyvä ja huono ystävä: Pohditaan, millainen on hyvä/huono ystävä, ja mistä ystäviä löytää. Mietitään: Miten ristiriidat voisi kaverin kanssa selvittää? Mitä on kiusaaminen? Tehtävä: Ryhmäläiset muistelevat ensimmäisiä kavereitaan ja piirtävät kuvan siitä, mitä kivaa kaverin kanssa voi tehdä. Vapaata tai ohjattua peliä/ leikkiä Lopetus: Fiilisjanalla tai tunnekorteilla. -paperia, kyniä 4. Kokoontuminen: Tunteet - käydään läpi tunteisiin liittyviä asioita - opetellaan tunnistamaan ja nimeämään tunteita - miten tunteita voisi ilmaista Aloitetaan: Välipala ja kuulumisten vaihto. Fiiliskierros: Fiilisjana tai tunnekortit. Keskustellaan: Millaisia tunteita on olemassa, miksi tunteita on hyvä osata tunnistaa, miltä erilaiset tunteet tuntuvat. Piirretään: Missä tunteet tuntuvat ja miten ne näkyvät ulospäin. (Voidaan käyttää kehonkuvaa malliksi tai piirtää jokaisesta ääriviivat pienoiskoossa.) Tehtävä: Näytellään erilaisia tunteita toisille joko ryhmässä tai pareittain ilmein ja elein.

TAI Tehtävä: Minusta tuntuu tehtävä. Jaa paperi neljään osaan. Nimeä jokainen osio eri tunnetilan mukaan esimerkiksi: ilo, suru, viha ja pelko. Jokaisesta tunteesta kirjoitetaan lause olen iloinen kun tai olen surullinen kun ja lauseita jatketaan. Jos tunnetilan sanallistaminen on vaikeaa, voi ryhmäläinen piirtää tilanteen ensin ja kertoa omin sanoin tilanteesta. Lause voidaan muodostaa yhteistyössä ohjaajan kanssa. (Turvataitoja lapsille s. 82) Lopetus: Esimerkiksi fiilisjanalla ja tunnekorteilla. -paperia, kyniä -tunnekortit tms. 5. Kokoontuminen: Pojasta mieheksi ja hyvän ystävän piirteet Tällä kertaa - keskustellaan murrosiästä ja ystävistä - mietitään omia rajoja Aloitetaan: Välipala ja kuulumisten vaihto. Samalla mietitään, millaisia tunteita on edellisen viikon aikana kokenut ja miten tilanteissa on toiminut. Fiiliskierros: Mietitään, miltä tuntuu tällä hetkellä? Tunteen voi niin halutessaan piirtää paperille. Keskustellaan: Murrosiästä, ja siitä, mitä pojan kehossa tapahtuu mieheksi kasvamisen aikana. (Kehon muuttumisesta, äänenmuutos, yölliset siemensyöksyt.) Iso EI, pieni ei: Keskustellaan millaisia ovat hyvät ja huonot kosketukset ja kuinka ne tunnistetaan. Jutellaan kehon itsemääräämisoikeudesta. Harjoitellaan sanomaan iso EI, pieni ei, - pohditaan vielä kuka saa koskettaa, kuka ei. Omien rajakohtien tunteminen. Laitetaan käsi suoraksi eteenpäin ja voi pyörähtää ympäri, katsoa kuinka lähelle toinen saa itseä tulla. 112: Keskustellaan mikä on 112 ja missä tilanteissa sinne soitetaan. Keskustellaan siitä, mitä tietoja hätäkeskus tarvitsee. Lopuksi harjoitellaan hätänumeroon 112 soittamista. Vastaillaan kysymyslaatikon kysymyksiin ja pohditaan niitä. Lopuksi oman tunteen voi sanoa tai piirtää sen paperille. - välipala - piirustuspaperia, kyniä - aiemmin piirretyt omat isot kehon kuvat 6. Kokoontuminen: Onnistumiset ja epäonnistumiset

- käydään läpi onnistumiseen ja epäonnistumiseen liittyviä asioita Aloitetaan: Välipala ja kuulumisten vaihto. Fiiliskierros: Fiilisjana tai tunnekortit. Keskustellaan: Mitä tarkoittaa onnistua /epäonnistua jossain? Miten epäonnistumisesta pääsee eteenpäin? Tehtävä: Kirjoita/piirrä tarina, sarjakuva tai piirros aiheista Silloin onnistuin ja Silloin epäonnistuin. Ohjattua/vapaata peliä tai leikkiä. Lopetus: Lopetetaan kerta fiilisjanalla tai tunnekorteilla. Kerro ryhmäläisille, että seuraavalla kerralla tehdään retki ravintolaan, tiedota asiasta myös kotiin. -paperia, kyniä -tunnekortit tms. 6. Kokoontuminen: Päättäjäiset Tällä kertaa - muistellaan teemoja, joista ryhmäkerroilla on puhuttu - kerätään ryhmäläisiltä palautetta - päätetään ryhmä ja jaetaan todistukset Ruokailuretki ravintolaan. Fiiliskierros: Tunnekortit. Ryhmäläisille on jaettu tehtävät pareittain. Selvitetään millä bussilla voidaan matkustaa. Ehdotetaan paikka mihin menemme, esimerkiksi Kiinalainen ravintola. Etsitään osoite ja reitti sinne. Ravintolassa harjoitetaan itsenäisesti ruuan tilaamista ja opetellaan lukemaan ruokalistaa. Ruokailtaessa aiheena ovat turvataitokertojen aiheet. Kuinka ystävän kanssa voi lähteä kahvilaan tai ruokailemaan. Mietitään kuinka paljon ruoka maksaa ja vertaillaan aterioiden hintoja. Lopetus: Päätetään ryhmä jälkiruokaan ja todistusten jakoon. Jokainen ryhmäläinen saa oman todistuksen ja tässä annetaan positiivinen palaute osallistujalle. (Todistus-malli on liitteenä mukana.) Valmistelu: -varaus ravintolaan

-todistukset kuva Heikki Pekkarinen