Tuoko palveluseteli valinnanvapautta?
Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuskysymykset Aineisto, menetelmät Kuinka vapaa on ikäihmisen vapaa valinta? Mitä valintoja muut tekevät? Miten osallisuus toteutuu? Miten vastuu ja yhdenvertaisuus toteutuu? Pohdintaa
Sosiaalisesta kansalaisuudesta aktiiviseen kansalaisuuteen Suomessa viimeaikaiset ikääntymispolitiikkaa linjaavat ohjelmat korostavat aktiivista kansalaisuutta (Häikiö & Van Aerschot & Anttonen, 2011) Aktiivinen kansalaisuus koostuu valinnanvapaudesta, osallistumisesta sekä vastuusta Palveluseteli lupaa asiakkaalle enemmän valinnanvapautta ja osallisuutta, mutta edellyttää myös enemmän vastuuta palvelujen valvonnasta ja usein myös rahoituksesta Hki palvelusetelikokeilu (Anttonen ym. 2007) Asiakas osallistuu enemmän palvelusetelillä hankitun palvelun kustannuksiin vastineeksi valinnanvapaudesta kirsi.kuusinen-james@helsinki.fi
Osallisuus ja valinnanvapaus Osallisuuden lisääminen on keskeinen sosiaalipoliittinen tavoite (KASTE ohjelma, asiakaslaki, SHL) Kansalaisten osallistuminen on tavoite sinänsä (Tritter 2009) (itsemääräämisoikeus), mutta myös keino: parantaa palvelujen tehokkuutta ja laatua alentaa julkisten palvelujen kustannuksia Osallisuutta voidaan lisätä parantamalla valinnan mahdollisuuksia (choice) ja/tai ottamalla asiakas mukaan palvelujen suunnitteluun ja toteutukseeen (voice). Osallistuminen pitää sisällään lupauksen muutoksesta tai ainakin muutoksen mahdollisuudesta (Beresford 2009).
Valinnanvapauden asteet Briitta Koskiaho (2008, 286) Alimmalla asteella henkilö voi valita palvelupaikkojen tai palveluntuottajien välillä (esim. palveluseteli, uusi terveydenhuoltolaki) Toisen asteen valinta käsittää mahdollisuuden valita erilaisten palvelujen sisältöjen välillä (esim. muutamissa kaupungeissa pilotoitava henkilökohtainen budjetti) Korkeinta astetta edustaa käyttäjille annettava oma budjetti, jonka henkilö voi käyttää haluamallaan tavalla (esim. Englannissa Kentin aikuissosiaalityössä Kentcard).
Palveluseteli valinnan välineenä Palvelusetelilaki 2004 kotipalvelun osalta ja laajempana (569/2009) sekä siihen liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 12 :n muutos (570/2009) voimaan 1.8.2009. Hallituksen esityksen mukaan palvelusetelilain tavoitteena lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä.
Tutkimuskysymykset Miten ikäihmisten valinnanvapaus toteutuu palvelusetelien käytössä? Miten palvelusetelijärjestelmän toimintakäytännöt voimistavat ja heikentävät ikäihmisen osallisuutta ja yhdenvertaisuutta? Miten palvelusetelilain tavoitteet täyttyvät?
Aineistot ja menetelmät Ikäihmiset, kysely (N= 44), haastattelut (N= 15+ 4 omaista) Kunta, dokumentit, palveluohjaajien ryhmähaastattel u (N= 5) Palveluseteli eri näkökulmista, kaikki aineistot + havainnoinnit Palveluntuottajat kysely (N= 21), ryhmähaastattel u (N= 3)
Kuinka vapaa on ikäihmisen vapaa valinta? Valinnanvapaus on joissain tapauksissa ohut, jopa olematon Yksilön valintatilanteita edeltää julkisen vallan valinnat (valtio lainsäätäjänä ja ohjeistajana ja kunta käyttöönotosta päättävänä tahona) Yksilö voi valita vasta silloin, kun hänen toimintakykynsä on tarpeeksi huono ja kuitenkin sellainen, että hän selviää vahvan kuluttajan roolista Valinnanmahdollisuus koskee vain kunnallisen palvelun/ yksityisen palvelun valintaa ja palveluntuottajan valintaa
Mitä valintoja muut tekevät? Omaiset valitsijoina: lasten osuus valintojen tukijana ja jopa tekijänä oli merkittävä Palveluntuottajat valitsijoina: joihinkin tarpeisiin ja joillekin alueille vaikea saada palveluntuottajia Palveluohjaajat valintojen tekijöinä (omaishoitaja, n.90 v) Luotin täysin, menin näihin hoitoihin ihan ummessa silmin. Minä ajattelin, että niille on annettu määrätyt määräykset ja sitten ne tekevät niiden mukaan. Minä luotin täysin, kunnes minulle yksi ihminen sano, että kaupungin palvelu on edullisempaa.
Miten osallisuus toteutuu? Palveluntuottajia oli vaikea vertailla, koska niistä tiedettiin usein vain nimi ja hinta. Pauli (72 v.) Sain listan ja sitten mun tyttäreni soitteli niitä. Sehän on aika konstikas homma kysyä, kun niitä ei oo priorisoitu niitä hintoja mitenkään eikä laatua oltu mitoitettu. Että en mää ois yksin siinä pärjännyt, kun oli muuten niin sietämätön tämä olo ja kivut. No, se (hintojen vertailu) oli lähes mahdotonta. Se oli enemmän sellaista umpimähkäistä hommaa, mutta niin kuin mä sanoin, mulla oli siinä konsultti.
Miten osallisuus toteutuu? Niukan tiedon ja/tai tiedon omaksumiseen liittyvien vaikeuksien vuoksi valitsijana toimi usein omainen ja myös palveluohjaajan rooli saattoi olla merkittävä. Valinta pohjautui usein edullisimpaan hintaan, tuttavan suositukseen tai palvelun saatavuuteen tapauksessa, jossa omainen tekee valinnat, ikäihmisen valinnanvapaudesta ei voida puhua. (Volk, Laukkanen 2007) se, että valinta ei perustu tietoiseen vaihtoehtojen vertailuun ei edistä palvelusetelilain tavoitetta palvelutuotannon monipuolistumisesta ja pienten yritysten esillepääsystä, eikä ikäihmisten osallisuutta.
Vastuu Vastuu laadunvalvonnasta ja kustannuksista. Kustannuksia on vaikea arvioida ja helposti muuttuva. Laadunvalvonta koettiin haastavana (Pauli 72 v,) Ei sairas ihminen pysty laatua valvomaan. Niin kuin mullakin, mulla meni kaikki energia ja henkiset voimavarat, että mä sain pidettyä oman sieluni kasassa ja sitten kun mä lähdin liikkeelle, niin silloin ei voinut ajatella mitään muuta kuin seuraavaa askelta. Että ne on semmoisia hurskasteluja nämä laatujen vertailut. Se laatu pitäisi jo mitoittaa jossain aikaisemmin ja varmentaa...
Vastuu Osa haastatelluista esitti, että omaiset hoitavat tarvittaessa palvelun laadusta valittamisen. tytär sanoisi, koska on niin hyvä sanomaan ja olin minäkin joskus, mutta ja kato eläkeläisellä ei oo mitään, meiltä on viety hanskat. kun itelle tulee kuitenkin turpiin, jos on tiukka. Kyseessä ehkä pelko ikäsyrjinnästä Exit on harvinaista, vaikka olisi ollut laatuongelmia
Miten yhdenvertaisuus toteutuu? Alueellinen tasa-arvo seteli käytössä 1/3 kuntia / kunnallinen itsehallinto seteli käytössä erilaisiin palveluihin ja erilaisin ehdoin ja palveluihin pääsykriteerit vaihtelevat (esim. kotihoito 9-15% yli 75 vuotiaista) palveluntuottajien määrä ja hintataso vaihtelee haja-asutusalueella asuminen voi vaikeuttaa palvelujen saantia ja/tai tuoda lisäkuluja (epäily kermankuorinnasta )
Miten yhdenvertaisuus toteutuu? Yksilöiden välinen tasa-arvo Palvelusetelin arvon määrittely voi jättää ulkopuolelle pienituloiset henkilöt Pienituloisimmat eivät voi hyödyntää myöskään Kelakorvauksia tai kotitalousvähennystä Palveluseteliasiakkaat saattoivat saada samaan tarpeeseen pidemmän käyntiajan kuin kunnan kotihoidon asiakkaat minimiaikojen johdosta Seteliä ei tarjota esim. muistihäiriöistä kärsivälle henkilölle, jolla ei ole asioita hoitavia omaisia
Pohdintaa Valinnanvapautta pidetään tärkeänä Valinnanvapaus/ palveluseteli ei ole ainoa tai riittävä keino ikäihmisen osallisuuden turvaamiseksi Riskejä alueellisen ja yksilöiden välisen tasa-arvon heikentymisestä, mikäli setelin arvon määrittely sulkee pienituloiset ulos ja/tai tukea valinnoille ei ole Seteli edustaa ja edistää palvelujen ulkoistamista ja se jakaa päättäjien mielipiteitä: osa vastustaa osa sitä mieltä että markkinoistuminen auttaa julkisia palveluja tulemaan tehokkaammiksi ja käyttäjäystävällisimmiksi
Pohdintaa Tietoja vaikutuksista kunnallisten palvelujen tehokkuuteen, kulujen säästymiseen ja palvelujen muuttumiseen käyttäjäystävällisimmiksi, on vähän Kunnallisia palveluja pidettiin jopa liian tehokkaina koska käyntiajat hyvin lyhyitä ja hoitotoimiin painottuvia Yksityisten ja kunnallisten palvelujen laatua pidettiin samantasoisena, mutta yksityisten palvelua pidettiin joustavampana (minimikäyntiajat ja mahdollisuus hankkia muita palveluja) Järjestelmän vaatima ajankäyttö (tiedottaminen, päätökset jne.) ja kotihoidon matka-ajat voivat lisääntyä, uudet asiakkaat lisäävät kustannuksia
Lähteet Anttonen, M. & Koskisuo, H. & Peiponen, A. & Vakkuri, J., Varis, M.(2007) Palveluseteli vanhusten palveluasumiseen ja kotipalveluun. Hki kaupungin soteviraston selvityksiä. 2007:9 Häikiö, L., Van Aerschot, L. & Anttonen, A. (2011). Vastuullinen ja valitseva kansalainen: Vanhuspolitiikan uusi suunta. Yhteiskuntapolitiikka 3/2011, 239 249. Beresford, P. Osallistumisen ja valinnan jännitteet terveydenhuollossa palvelunkäyttäjän näkökulma. Teoksessa Meri Koivusalo, Eeva Ollila & Anna Alanko (toim.) Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa. Helsinki: Gaudeamus (248-256) Koskiaho, B. (2008): Hyvinvointipalvelujen tavaratalossa. Tampere: Vastapaino. Kuusinen-James, K.(2009): Yhteinen vastuu- muuttuva työnjako? Uusi sosiaalinen sopimus ikääntyneiden hoivan järjestämisestä. Lahti: Verson julkaisuja 2/2009. Tritter, J. (2009) Vallankumous vai hidas muutos Miten ymmärtää kansalaisten ja potilaiden osallistumista. Teoksessa Meri Koivusalo, Eeva Ollila & Anna Alanko (toim.) Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa. Helsinki: Gaudeamus (210-226). Volk, R. & Laukkanen, T. (2007). Palvelusetelin käyttö kunnissa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 38:2007.
Kiitos! Tutkimuksen toteutusta ovat rahoittaneet: Kunnallisalan kehittämissäätiö http://www.kaks.fi/node/1213 sekä Suomen Kulttuurirahaston Päijät-Hämeen maakuntarahasto