KUUSAMON KAUPUNKI 04/2015 KUUSAMO Koko kunnan strateginen yleiskaava 2025 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoituksen ja merkityksen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1 SUUNNITTELUALUE JA TEHTÄVÄ Suunnittelualuetta on koko kunta. Aiempi oikeusvaikutteinen, koko kunnan yleiskaava valmistui vuonna 2008, mutta se ei ole kaikilta osin riittävän ohjaava, joten kaavan uusiminen on nyt ajankohtaista useiden käynnissä olevien, kiistaa herättävien maankäyttöhankkeiden takia. Kaupunginhallitus on päättänyt 11.12.2012 että koko Kuusamon yleiskaava päivitetään. Yleiskaavan teemat ovat vireillä olevien maakuntakaavan 1-3. vaiheiden mukaiset: kaupan tilatarpeet, (maakuntakaavan 1-vaihe) turvetuotannon ja -alueiden sijainti ja maankäyttötarpeet, (maakuntakaavan 1-vaihe) tuulivoimapuistojen sijoittumisedellytykset, (maakuntakaavan 1-vaihe) liikennekysymykset, (maakuntakaavan 1-vaihe) virkistys ja matkailu, (maakuntakaavan 2-vaihe) kulttuuriasiat, (maakuntakaavan 2-vaihe) maaseutu asutusrakenne, (maakuntakaavan 2-vaihe) yhdyskuntatekninen huolto, (maakuntakaavan 2-vaihe) kaivos- ja mineraalivaranto, hyödyntäminen ja toimintaedellytykset suhteessa muihin elinkeinoihin, (maakuntakaavan 3-vaihe) pohjavesien suojelu ja kiviaineshuolto, (maakuntakaavan 3-vaihe) Maakuntakaavan 2. ja 3. vaiheen teemat yhdistetään 1-vaiheen teemoihin keväällä 2015. Lähtötietojen koonti on käynnistetty osin 1-vaiheen rinnalla syksyllä 2014 ja arviointi aloitettu osin helmikuussa 2015. Lähtötietoja ja vaikutusten arviointia täydennetään sitä mukaa kun maakuntakaavan selvitykset valmistuvat. 2.- ja 3.-vaiheen teemojen sidosryhmien vuorovaikutukseen panostetaan erityisesti luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen syksyllä 2015. KUUSAMON KAUPUNKI, AIRIX Ympäristö Oy 1
Otteet muutettavasta, koko Kuusamon oikeusvaikutteisesta yleiskaavasta 2025. Oheisiin karttoihin liittyvät erillisenä tulosteena merkintöjen selitykset, joita ei ole koottu tähän selostukseen. Kuusamon yleiskaava: 1. Yhdyskuntarakenne, asuminen, palveluverkko ja yhteydet 2. Merkittävät luontoalueet ja suojelualueet 3. Merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset alueet ja kohteet - hyväksytty 2008, tullut lainvoimaiseksi 8.1.2009 KUUSAMON KAUPUNKI, AIRIX Ympäristö Oy 2
Kuusamon yleiskaava: 1. Yhdyskuntarakenne, asuminen, palveluverkko ja yhteydet 2. Merkittävät luontoalueet ja suojelualueet 3. Merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset alueet ja kohteet - hyväksytty 2008, tullut lainvoimaiseksi 8.1.2009 KUUSAMON KAUPUNKI, AIRIX Ympäristö Oy 3
Kuusamon yleiskaava: 1. Yhdyskuntarakenne, asuminen, palveluverkko ja yhteydet 2. Merkittävät luontoalueet ja suojelualueet 3. Merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset alueet ja kohteet - hyväksytty 2008, tullut lainvoimaiseksi 8.1.2009 KUUSAMON KAUPUNKI, AIRIX Ympäristö Oy 4
2 LÄHTÖKOHDAT Kuusamon kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan 11.12.2012, 283 koko kunnan yleiskaavan päivittämisestä, vaiheistettuna maakuntakaavan vaiheistamisen aihepiirien mukaan. Kaivoshankkeen ja metsäkiistojen myötä on huomattu, että yleiskaavan tulisi olla ohjaavampi, kuin nyt voimassa oleva yleiskaava. Koko kunnan strateginen yleiskaava vuodelta 2008 on oikeusvaikutteinen, missä määräykset ovat muodoltaan tavoitteellisia. Siinä ei kuitenkaan ole käsitelty esim. kaivosasioita, jotka ovat tulleet ajankohtaisiksi viime vuosina. Nyt laadittavasta vaihekaavasta tehdään konkreettisemmin suunnittelua, maankäyttöä ja päätöksentekoa ohjaava, oikeusvaikutteinen yleiskaava, missä pyritään sovittamaan yhteen mm. kaivosten, metsätalouden ja matkailun tarpeet. Kuusamon yleiskaavan päivitysprosessissa aktiivinen ja monipuolinen vuorovaikutus on välttämätöntä. Työtä ohjaa kunnan päättäjistä ja virkamiehistä koostuva työryhmä, joka kokoontuu kuukausittain. Lisäksi järjestetään keskustelutilaisuuksia eri sidosryhmille sekä luonnoksen että ehdotuksen valmisteluvaiheissa. Näiden lisäksi järjestetään yleisötilaisuuksia tarpeen mukaan. 2.1 Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma 2013 Yleiskaavatyön pohjaksi tehtiin luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma, joka valmistui vuoden 2014 alussa. Työn aikana koottiin yhteen tiedot olevista luonnonvaroista ja tehtiin niiden hyödyntämistä koskeva sidosryhmäkysely. Kyselyn tulokset analysoitiin ja niistä muodostettiin yleiskaavan tavoitteita, jotka koskevat luonnonvarojen hyödyntämisen ja muiden elinkeinojen yhteensovittamista. 2.2 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet VAT Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja niiden tarkistus on tullut voimaan 1.3.2009. Tämän kaavatyön osalta tavoitteista on huomioitava: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (poronhoitoalue). 2.3 Maakuntakaavat Suunnittelualue sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan koilliskulmalle rajautuen itärajaltaan Venäjään. Eteläreunaltaan suunnittelualue rajautuu Kainuun maakuntakaavaan ja pohjoisessa ja lännessä tekeillä olevaan Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnokseen. 2.3.1 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava ja maakuntakaavan muutos Suunnittelualueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2003 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä 2010 vaiheittain. 1. vaihekaava on on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013 ja saatettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vaiheessa käsiteltiin seuraavia teemoja: energiantuotanto ja -siirto (sisältää manneralueen tuulivoima-alueet ja merituulivoiman päivitykset) KUUSAMON KAUPUNKI, AIRIX Ympäristö Oy 5
kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat luonnonympäristö liikennejärjestelmän ja logistiikka-alueiden merkintöjen päivitykset. 2. vaihekaavan laadinta on käynnistynyt OAS nähtävilläpidolla keväällä 2013. Sen teemoja ovat: kulttuuriympäristö maaseudun asutusrakenne virkistys ja matkailu seudulliset jätteenkäsittelyalueet ja ampumarata-alueet 3. vaihekaavan teemoja ovat: kiviaines- ja pohjavesialueet, uudet kaivokset, muut tarvittavat päivitykset. Kaava käynnistyy vuoden 2015 aikana. Maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa on esitetty voimassa olevan kaavan merkinnöistä seuraavat: Oulanka-Ruka-Kitka: Matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue mv-1. Alueen kehittäminen perustuu Kuusamon matkailukaupungin palveluihin sekä kansallispuistoon, muuhun luontoon ja ulkoiluun liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Aluetta kehitetään maaseudun monielinkeinoihin tukeutuvana asumisen ja vapaa-ajan vyöhykkeenä. mv-7 Kylmäluoma-Jokijärvi- Hossa: Alueen kehittäminen perustuu koillismaalaiseen metsäluontoon ja maisemaan sekä kulttuuriperinteeseen liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Alueiden maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota virkistysalueiden ja reittien verkoston muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja matkailukeskusten rakentamisen sopeuttamisen ympäristöön. Kitkajärvi, Muojärvi ja Iivara-Näränkä-Julma-Ölkky vyöhykkeet: Luonnon monikäyttöalueet, jotka sisältävät virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen. Kuusamon matkailukaupunki kk-4: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää toiminnallisesti monipuolisen sekä maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen matkailukaupungin kehittämistä Kuusamon kaupunkikeskustan ja Rukan matkailukeskuksen muodostaman kaksoiskeskuksen varaan. Kylä at: Patoniemi, Käylä, Vuotunki, Määttälänvaara, Rukajärvi, Saapunki, Nissinvaara, Heikkilä, Törmäsenvaara, Vasaraperä, Kuolio ja Murtovaara. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kyläkeskuksen asemaa on pyrittävä vahvistamaan sovittamalla yhteen asumisen, alkutuotannon ja muun elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämällä kylän ydinalueitta toiminnallisesti, kyläkuvallisesti ja liikennejärjestelyiltään selkeästi hahmottuvaksi kohtaamispaikaksi. uudisrakentaminen on pyrittävä sijoittamaan siten, että se sijoittuu palvelujen kannalta edullisesti olevan kyläasutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja ympäristöön, vesihuollon järjestämiseen ja hyvien peltoalueiden säilyttämiseen maatalouskäytössä. Taajamatoimintojen alue A, Kuusamon keskusta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. KUUSAMON KAUPUNKI, AIRIX Ympäristö Oy 6
Loma- ja matkailualue R, Ruka. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen tarkoituksenmukaisempaan käyttöön loma-asunto- ja matkailutoimintojen kannalta, toimintojen mitoitukseen sekä aluevarausten yhteensovittamiseen. Matkailupalvelujen alue RM, Ruka. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävien matkailukeskusten ydinalueita, joihin sisältyy hotelli- ym. palveluja. Virkistysalue V, Ruka, Virkistys- ja matkailukohde, Petäjäkangas. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristöarvojen säilymiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on luotava edellytykset seudullisten virkistyskäytön verkostojen toteutumiselle. Rakennuslupahakemuksesta tulee pyytää MRL 133 :n mukainen ympäristökeskuksen lausunto. Virkkula, Vuotunki-Määttälänvaara: Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue. Alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueiden erityispiirteitä kuten avoimien peltoalueiden säilymistä arvokkailla maisema-alueilla tulee vaalia. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto. Suojelualueet SL, Natura-alueet, pohjavesialueet / tärkeät pohjavesivyöhykkeet, jotka soveltuvat pohjaveden ottamiseen maakunnallista tai seudullista tarvetta varten. Liikasenvaarantie ja kenttärata: Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti. Alueidenkäytön suunnittelussa on pyrittävä edistämään historiallisten reittien käyttöä soveltuvin osin matkailu- ja virkistysreitteinä, mm. pyöräilyyn siten, että teiden linjaus ja kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät. Viheryhteystarve, seudullinen ulkoilureitti Oulanka-Ruka-Riisitunturi 1-vaihekaavaan liittyviä maakuntakaavamerkintöjä ovat: Turvetuotantoon soveltuvat alueet tu-1, Maisemakalliot ge-1, moreenimuodostumat ge-2 ja tuuli-ja rantakerrostumat ge-3, arvokkaat harjualueet Tuulivoimaloiden alueet tv-1, Alueellinen keskustatoimintojen alue C-2 sisältäen mm. kaupan mitoituksen Kuusamossa (max. 50 000 k-m 2 ), Liikennejärjestelmä ja logistiikka, yhdyskuntatekniikka ja muut merkinnät, jotka eivät kohdistu Kuusamoon. Kevyen liikenteen yhteystarve, Kuusamo-Ruka. KUUSAMON KAUPUNKI, AIRIX Ympäristö Oy 7
Ote voimassa olevasta Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta, mukana vaihekaava-1. KUUSAMON KAUPUNKI, AIRIX Ympäristö Oy 8
2.3.2 Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaluonnos Alueelle laaditaan parhaillaan uutta maakuntakaavaa, jonka yllä oleva, 8.12.2014 päivätty luonnos, oli nähtävillä tammikuussa 2015. Kuusamon rajalle ulottuvia merkintöjä ovat: Kehittämiskäytävä LK, Kemijärventie ja Sallantie. Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti tärkeä kansainvälinen liikenteen kehittämiskäytävä. Matkailun vetovoima-alue, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue mv. Oulanka-Kitka- Riisitunturi. Matkailun ja virkistyksen vyöhyke, jolle kohdistuu alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita ja niiden yhteensovittamista. Aluetta tulee kehittää matkailukeskusten, matkailupalvelukohteiden, maaseutumatkailun, palvelujen ja reitistöjen yhteistoiminnallisena kokonaisuutena alueen pääkäyt KUUSAMON KAUPUNKI, AIRIX Ympäristö Oy 9
tötarkoitusten kanssa yhteen sopivalla tavalla. kulttuuriperintö-, maisema- ja luontoarvoja tulee vaalia matkailun vetovoimatekijöinä. Maaseudun kehittämisen kohdealue mk, Kitkajärven ympäristö, Maaselkä. Maaseutuvyöhyke, jolle kohdistuu alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita ja niiden yhteensovittamista. Alueella tulee säilyttää ja kehittää monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä. Pysyvän asutuksen sijoittumista tulee edistää olemassa olevaa rakennetta täydentäen. Ekologinen yhteystarve, Riisitunturi ja Livojärvi. Ekologiseen verkostoon liittyvät, olevat tai tavoitteelliset yhteydet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon virkistyksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät yhteydet. 2.3.3 Kainuun maakuntakaava Suunnittelualue rajautuu etelässä Kainuun maakuntakaavaan, joka on vahvistettu 7.5.2007. Suomussalmen kunnan rajalle sijoittuvia alueita ovat Kuusamon puolella Julma-Ölkyn rotkolaakso ja sen kautta kulkeva seudullinen luontomatkailun kehittämisalue ja retkeilyreitti Suomussalmen Hossasta Taivalkosken Kylmäluomaan. Rajalle sijoittuu myös 1-luokan pohjavesialue ja rajan tuntumaan, Iijärven eteläpuolelle Suomussalmelle sijoittuu runsaasti valtakunnallisesti arvokkaita muinaismuistokohteita. Aluerajaus Valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kohde tai alue, ulottuu Kuusamonkin puolelle. KUUSAMON KAUPUNKI, AIRIX Ympäristö Oy 10
2.4 Yleis- ja asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa Kuusamon strateginen yleiskaava, joka on hyväksytty Kuusamon kaupunginvaltuustossa marraskuussa 2008 (44 ). Osayleiskaavoja on laadittu Rukan ja kaupunkikeskustan alueelle seuraavasti. Pyhäjärven rantaosayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi 23.5.2011, lainvoimainen 10.11.2011 Suiningin rantaosayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi 23.5. 2011, lainvoimainen 14.7.2011 Kuusamon strateginen yleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi 6.11.2008, lainvoimainen 8.1.2009 Kesäjärven osayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi 29.4.2004 Rukan yleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.2.2004, lainvoimainen 22.11.2007 Veskan osayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi 18.6.2001 Viipusjärvi-Salmilamminvaaran osayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi 18.6.2001 Oivangin rantayleiskaava Ympäristökeskus vahvisti 30.6.2000 Juuman rantayleiskaava Kunnanvaltuusto hyväksyi 22.8.1994 Kirkonkylän osayleiskaava Kunnanvaltuusto hyväksyi 18.12.1989 Edellä lueteltujen, oikeusvaikutteisten ja valtuuston hyväksymien osayleiskaavojen voimassa olo arvioidaan myöhemmin kaavaprosessin yhteydessä. Olevien yleiskaavojen rajaukset on merkitty karttoihin. Kuusamossa on tekeillä Iijärven ja Muojärven oikeusvaikutteiset rantaosayleiskaavat, jotka ovat olleet keskeytyneinä useiden vuosien ajan, mutta niitä tullaan jatkamaan resurssien puitteissa. Ruka-Kuusamo välialueen osayleiskaavatyö on aloitettu loppuvuodesta 2009 ja oli luonnoksena nähtävillä syksyllä 2011 ja 2014. Yleiskaavaan liittyvät tarkemmat kyläkaavat Nissinvaara ja Kuontivaara ovat olleet nähtävillä samaan aikaan. Kaavahanke etenee osittain rinnan tämän yleiskaavan kanssa. Asemakaavoja on laadittu Rukan alueelle noin 1250 ha ja Kirkonseudulle noin 1500 ha. Lainvoimaisia ranta-asemakaavoja koko kaupungin alueella on 127 kpl, joista 23 muutoksia tai laajennuksia. Vireillä on 13 ranta-asemakaavaa. Yleiskaavan muuttamisessa hyödynnetään olemassa olevien kaavojen lähtötietoja ja selvityksiä, erityisesti maakuntakaavan uusia selvityksiä. KUUSAMON KAUPUNKI, AIRIX Ympäristö Oy 11
MERKINNÄT: YLEISKAAVA ASEMAKAAVA Kaavoitustilanne: RANTA-ASEMAKAAVA KUUSAMON KAUPUNKI, AIRIX Ympäristö Oy 12
3 YLEISKAAVOITUKSEN TAVOITTEET Kuusamon alueella on monipuolisesti eri elinkeinojen toimintoja, joiden tarpeet halutaan sovittaa yhteen tällä yleiskaavan muutoksella. Tavoitteena on luoda sellaiset yleiskaavamerkinnät ja - määräykset, jotka riittävällä tarkkuudella ohjaavat tulevia maankäyttöratkaisuja ja valintoja. Pohjois-Kuusamo on aluetta, johon kohdistuu eri elinkeinojen käyttöpainetta. Oulangan kansallispuisto, Rukan kansainvälinen matkailukeskus, Kitkajärvi, Koutajoen valuma-alue luonnonympäristöltään merkittävine jokineen, maa- ja metsätalouden käyttötarpeet ovat Kuusamolle erittäin tärkeitä asioita. Näiden ja uutena toimialana esiin nousseen kaivosalan toimintojen tarpeet ja ristiriidat tulisi ratkaista päivittämällä yleiskaava. Keskeisin asia on ratkaista kaivostoiminnan suhde luonnonympäristöön ja matkailukeskukseen. Selkeintä olisi määrittää reunaehdot kaivostoiminnalle: kyllä, ehkä ja ei alueet. Asia tulee nyt ratkaista periaatteellisella tasolla, ettei Kuusamon luontomatkailuimagoon haitallisesti vaikuttavia kaivoskiistoja tarvitsisi käydä jokaisesta hankkeesta erikseen. Yleiskaavan päivityksessä pitää ratkaista myös paljon keskustelua herättänyt maa- ja metsätalouden sekä luontomatkailun yhteen sovittaminen, laatia periaatteet ns. maisema-arvokaupalle. Yleiskaavan pohjaksi on laadittu LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA, (liiteraportti) jonka yhteydessä on tehty toimialakatsaukset ja syyskuussa 2013 tavoitekysely kunnan asukkaille ja sidosryhmille. Näistä vastauksista muotoiltiin tavoitteita yleiskaavasuunnittelua varten. Tärkeimpinä toimialoina tavoitevuonna 2030 pidettiin: 1. luonnon virkistyskäyttöä ja matkailua 2. luonnontuotealan, metsätalouden, bioenergian, kalatalouden jatkojalostusta Kuusamossa. 3. tärkeitä elinkeinoja ovat maatalous, metsätalous ja tuulivoima. 4. jonkin verran tärkeä on porotalous sekä pohjavesien hyödyntäminen ja maa-ainesten otto. 5. vähiten merkitystä on kaivostoiminnalla ja turvetuotannolla. Seuraavat, luonnonvaroja koskevat kehittämistavoitteet on muodostettu ohjausryhmän kokouksissa keskustellen: 3.1 Yleistavoitteet Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelmaa ohjaa strategian visio 2021 Kaikkien aikojen Kuusamo: Elinvoimainen edelläkävijä ja moniarvoinen Pohjolan luontopääkaupunki. Suunnitelmaa tarkastellaan ja päivitetään strategiakausittain (joka toinen vaalikausi). Kuusamon kaupungille laaditaan erillinen hankintastrategia, jossa painotetaan kestävän kehityksen mukaisia toimia lähiruoan, lähienergian, puurakentamisen ja lähipalvelujen edistämiseksi. 3.2 Uusiutuvat energiamuodot Kuusamossa hyödynnetään ja jalostetaan uusiutuvia energiamuotoja, kuten puuta, aurinkoa, maalämpöä, tuulta sekä maatalouden ja teollisuuden jätteitä paikallisissa bioenergialaitoksissa. Pyritään hiilineutraaliin yhteiskuntaan, joka hyödyttää paikallisia toimijoita. Uusiutuvan energian hyödyntämisessä ja sijoittamisessa otetaan huomioon niiden soveltuvuus maisemaan ja luonnonympäristöön sekä vaikutukset asumiselle, elinkeinotoiminnalle ja virkistykselle. Tuulienergian hyödyntämisessä otetaan huomioon maisemalliset ja muut vaikutukset. KUUSAMON KAUPUNKI, AIRIX Ympäristö Oy 13
3.3 Porotalous Porotalouden toimintaedellytykset turvataan Kuusamossa osana luontaista elinkeinotoimintaa ja perinteistä kulttuuria sekä Kuusamon imagon rakentajana ja matkailun vetovoimatekijänä. Porotaloutta kehitetään kestävällä tavalla ja muu maankäyttö huomioon ottaen 3.4 Matkailu ja virkistys Matkailua kehitetään Kuusamossa Pohjolan luontopääkaupunki-imagon pohjalta painopistealueena Ruka-Kuusamo -matkailukaupunki sekä maisema- ja luontoalueet: Oulangan kansallispuisto, Kitkajärvi, Oulanka-,Kitka- ja Kuusinkijoki sekä Järvi-Kuusamo ja Etelä-Kuusamon erämaiset alueet. Kuusamoon järjestetään sujuvat liikenneyhteydet ja matkaketjut sekä Suomesta että ulkomailta sekä sisäiset yhteydet. Matkailua kehitetään ympärivuotisena painottaen virkistysreitistöjä ja -palveluja kuten kalastusta ja metsästystä, puhdasta lähiruokaa, mökkimatkailua sekä liikunta-, terveys- ja tapahtumamatkailua. Alueita varataan vapaa-ajan asumiselle ja luontoon pohjautuville harrastustoiminnoille huomioiden yksityinen maanomistus. 3.5 Maa- ja metsätalous Metsätalouden harjoittamiselle tulee jatkossakin säilyttää hyvät mahdollisuudet. Puunjalostusteollisuutta Kuusamossa tulee kehittää. Metsävaroja voidaan hyödyntää kestävällä tavalla nykyistä enemmän nostamaila hakkuumääriä ja lisäämällä jalostusastetta. Metsätalouden, matkailun ja muun maankäytön yhteensovittamiseksi lisätään vuorovaikutusta, kehitetään hoitomuotoja ja luodaan uusia toimintamalleja. Maatalouden kehittämisen tärkeimpiä painopisteitä ovat lähiruoan ja lähienergian tuotanto. Kuusamon elintarviketeollisuutta kehitetään ja maataloustuotteiden jalostusastetta nostetaan. Maa- ja metsätalousalueilla huomioidaan luonnonympäristöön, vesistöön ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset esim. maisema-arvokaupan ja hyödynsaajien kanssa tehtävien sopimusten avulla. 3.6 Luonnontuotteet ja kalastus Luonnontuotteet nostetaan Kuusamon keskeiseksi vetovoimatekijäksi..lisätään luonnontuotealan ja matkailun synergiaa ja yhteisiä kehittämistoimenpiteitä. Luonnontuotteita markkinoidaan osana Kuusamon matkailukonseptia. Kuusamon pohjavesien ja vesistöjen puhtautta vaalitaan ja tärkeitä pienjokia kunnostetaan. Kalastusta kehitetään matkailun vetovoimatekijänä Kitka-, Oulanka-ja Kuusinkijoella, muilla tärkeillä vesistöreiteillä sekä Kuusamon järvialueilla. Kalavesien hoidossa vähempiarvoisen kalan poistokalastusta tehostetaan, kehitetään luonnontuotteiden. jalostusta ja lisätään puhtaan ja villin Iähiruoan markkinointia. KUUSAMON KAUPUNKI, AIRIX Ympäristö Oy 14
3.7 Kaivosteollisuus Kaivostoimintaa voidaan harkita Kuusamossa vain alueilla, joilla ei kohdistu merkittäviä haittoja luontoarvoille, luonnontuotteille ja elintarviketuotannolle, maisemalle, vesistöille, matkailun imagolle tai asutukselle. Luonto- ja maisema-arvoiltaan herkälle sekä matkailun kannalta keskeiselle alueelle (Oulanka-Ruka-Kitka -alue) ei käytettävissä olevan tiedon pohjalta kaivostoimintaa tai sen rikastustoimintaa voida riskittömästi käynnistää. Uraanikaivostoiminnan aloittamista Kuusamossa ei hyväksytä kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti (Kuusamon kaupunginhallitus 20.2.2007 41 ). Toimintojen yhteensovittamisen tarvetta on erityisesti: kaivostoiminta >< matkailu kaivostoiminta >< metsätalous ja luonnonsuojelu kaivostoiminta >< vesistöjen käyttö matkailua ja virkistys >< metsätalous >< luonnonsuojelu Alueita, joita intressiristiriidat erityisesti koskevat ovat Oulangan alue, Rukan alue, Kitkan alue, Järvi-Kuusamo ja Etelä-Kuusamo. Tasapainoisen yhdyskuntarakenteen kehittäminen on haaste tilanteessa, jossa väestönkehitystrendi on laskeva, uusista asuinrakennuksista suuri osa on loma-asuntoja ja resurssit nykyisen liikenne-verkon ylläpitoon ja kehittämiseen ovat niukat. Luonnon monimuotoisen hyödyntämisen ja ympäristöarvojen turvaamisen haasteet liittyvät siihen, miten sovittaa yhteen vaatimukset luonnon raaka-aineiden taloudellisesta hyödyntämisestä ja luonnonympäristön säilyttämisestä luontomatkailun toimintaympäristöksi soveltuvana. Tavoitteet täydentyvät yleiskaavaprosessin aikana. Yleiskaavaohjelmaan liittyy erillinen tutkimushanke, johon liittyen tehdään lisää tavoitekyselyjä osallisille, ja järjestetään sidosryhmille työpajoja ja seminaareja. Tavoitteita voidaan muodostaa lisäksi mm. ohjausryhmän kokouksissa ja osallisten palautteesta kaavan kuulemisvaiheissa. Vaiheen-2 teemojen tavoitteet asetetaan valtuustoesittelyssä 20.4. ja luonnosvaiheen kuulemisessa sekä täydennetään sidosryhmätilaisuuksissa syksyllä 2015. Työryhmän yleistavoite on että asutus tulee ohjata keskustaan ja kehittyviin kyliin. Kasvutavoite on 500 asukasta vuoteen 2030 mennessä. KUUSAMON KAUPUNKI, AIRIX Ympäristö Oy 15
4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI: sosiaaliset vaikutukset SVA, ympäristövaikutukset YVA ja taloudelliset vaikutukset TVA Vaikutusten arviointi on kiinteä osa yleiskaavan laatimista ja vaikutusten arviointi tehdään vuorovaikutuksessa kaavoitushankkeen keskeisten sidosryhmien kanssa. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa kuvaillaan ne keskeiset asiat, joita toteuttaminen aiheuttaa suhteessa nykytilaan. Maankäyttö- ja rakennuslain, MRL 9 :n ja -asetuksen, MRA 1 :n mukaisesti vaikutukset arvioidaan liittyen 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön > SVA 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin > YVA 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen > TVA 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Tässä työssä painottuvat kohdat 1-3. Arviointi kohdistuu kaavamerkintöjen ja -määräysten sisältöihin ja siihen, miten ne mahdollisesti vaikuttavat toimintojen sijoittumiseen, toteutustapaan ja lupapäätöksiin. Yleiskaavaan liittyvä arviointi on yleispiirteinen ja mahdollisiin hankkeisiin liittyy tarkemmat, erilliset YVA-, SVA- ja TVA menettelyt. Luonnonvarojen yhteensovittamista koskevissa kyselyissä saatua kansalaispalautetta, lähes 1000 vastaajaa, hyödynnetään vaikutusten arviointien kohdentamisessa. Kyselyissä esiin nousseita teemoja ovat olleet erityisesti metsätalouden, luonnontuotealan ja matkailun suuri merkitys Kuusamon elinkeinoelämälle ja identiteetille sekä tarve yhteen sovittaa erityisesti luontoarvoja ja vesistöjä, matkailua, metsätaloutta ja kaivostoimintaa koskevia maankäytön intressejä (mm. vireillä oleva Juomasuon kaivoshanke rikastamoineen). Juomasuon YVA-selostuksesta annettavat lausunnot vaikuttavat myös tämän yleiskaavan arvioinnin painotuksiin. Kohdassa 1 tarkastellaan sosiaalisia vaikutuksia, SVA, ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Tällaisia asioita ovat esim. vaikutus työllisyyteen ja elinkeinojen kehitykseen eri sektoreilla, vaikutukset asukkaiden viihtyvyyteen ja elämän laatuun alueella, vaikutukset ihmisten terveyteen, yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin. Sosiaalisen kestävyyden käsitteitä ovat terveellisyys, turvallisuus, viihtyisyys, sosiaalinen toimivuus, arjen sujuvuus ja sosiaalinen tasa-arvoisuus. Elinkeinojen yhteensovittaminen ja hyväksyttävyys Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa otetaan kantaa eri elinkeinojen, kuten esim. metsätalouden ja matkailuelinkeinon yhteensovittamiseen sekä kaivostoiminnan ja tuulivoiman hyväksyttävyyteen. Elinkeinoilla on suoria ja välillisiä vaikutuksia myös mm. aluetalouteen ja työllisyyteen sekä asumiseen ja virkistystoimintaan. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään myös kaavaa edeltävien suunnitteluvaiheiden yhteydessä laadittuja kyselyjä ja niissä esiin nousseita teemoja. KUUSAMON KAUPUNKI, AIRIX Ympäristö Oy 16
Vaikutusten arvioinnissa on syytä erottaa todelliset, mitattavissa olevat vaikutukset ja muut vaikutukset, jotka kohdistuvat mm. imagoon, identiteettiin ja paikkakunnan henkiseen ilmapiiriin. Kohdassa 2-3 tarkastellaan suunnitelmien ympäristövaikutuksia, YVA, luonnonympäristöön, sen monimuotoisuuteen ja tässä hankkeessa erityisesti luonnonvaroihin. Luonnonvarojen hyödyntäminen on talouden perusta ja arvioinnissa pohditaan yleispiirteisellä tasolla eri käyttömuotojen lyhyt- ja pitkäaikaisia vaikutuksia luontoon ja maisemaan. Kohta 4 liittyy taloudellisiin vaikutuksiin, TVA. Tässä työssä on vähemmän merkitystä yhdyskuntarakenteen kustannuksilla, mutta enemmän eri toimialojen tuottavuudella (työpaikat, verotulot, investointitarpeet) kaupungille lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Arvioinnissa kuvaillaan eri hankkeiden vaikutuksia työpaikkojen syntymiseen tai vähenemiseen, vaikutuksia yritysten logistiikkaan ja yritystoiminnan edellytyksiin sekä elinkeinorakenteen monipuolisuuteen, vaikutuksia yritysilmapiiriin ja paikan vetovoimatekijöihin. 5 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Onnistunut ja toimiva vuorovaikutus on edellytys kaavaprosessin sujumiselle. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen tavoitteena on kaikkien kaavoitukseen liittyvien osallisten ja intressien tasapuolinen ja avoin kohtelu. Vuorovaikutus toteutetaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa kullekin sidosryhmälle luontevalla tavalla. Vuorovaikutukselle on varattava riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia. Työtä ohjaavat Kuusamon kaupungin toimielimet sekä viranhaltijat. Kaavakonsulttina toimii SWECO Ympäristö Oy. Kaavaprosessin aikana järjestetään MRL:n mukaiset julkiset nähtäville asettamiset, jolloin kunnan asukkailla ja muilla osallisilla on mahdollisuus tutustua kaava-aineistoon ja jättää siitä mielipiteitä ja muistutuksia. Osallisia ovat mm: Alueen maanomistajat, kyläyhdistykset ja -seurat Asukkaat ja toimijat (ml. kuusamolaiset seurat ja yhdistykset, Myötäle Ry ) Kaupungin hallintokunnat: yhdyskuntatekniikan toimiala, ympäristötoimi ja elinkeinotoimi Naapurikunnat: Salla, Posio, Taivalkoski, Suomussalmi Viranomaiset: Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskus, ELY:n Strategiayksikön rakennerahastoryhmä ja Maaseudun kehittämishankkeet, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto, Metsähallitus luontopalvelut, Museovirasto, Pohjois-Pohjanmaan museo, Finavia, Oulu-Koillismaan Pelastuslaitos - Tukes, Yrittäjät: Kuusamon yrittäjät ry ja Naturpolis Matkailu: Ruka-Kuusamo matkailuyhdistys ry, Villi Pohjola / Lomarengas, Metsähallitus / Pohjanmaan luontopalvelut, Naturpolis, Ohjelmapalveluyrittäjät KUUSAMON KAUPUNKI, AIRIX Ympäristö Oy 17
Luonnontuoteala: Kuusamon 4H yhdistys, Kuusamon marja, Arktiset aromit, Kuusamon riistanhoitoyhdistys, Kuusamon metsästys- ja kalastusseura ry, Kuusamon uistinseura ry, Kitkan Viisaat ry, Koillismaan kalastajainseura ry Kalatalous: ProAgria Oulun Kalatalouskeskus, Kuusamon kylien yhteisten vesialueiden osakaskunta, Kuusamon kalatalo Luonnonsuojelu: Kuusamon Luonnonystävät ry, Pro Kuusamo ry Maatalous: MTK-Kuusamo Porotalous: Kuusamon paliskunnat / merkkipiirit Metsätalous: Kuusamon metsänhoitoyhdistys, Metsäkeskus, Metsähallituksen Metsätalous ja Laatumaa, Kuusamon yhteismetsä, Pölkky Oy, Kuusamon hirsitalot Turvetuotanto: Turveteollisuusliitto, Rasepi Oy Kaivostoiminta: Kaivannaisteollisuus ry, Tukes Energiantuotanto: Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta, Fortum Oyj Myllykosken voimalaitos, Suomen tuulivoimayhdistys ry, Fingrid Oyj, Fortum sähkönsiirto Oy Poliittiset ryhmät: Suomen keskusta, Kansallinen kokoomus, Suomen sosiaalidemokraatit, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset, Vihreä liitto Sidosryhmäyhteistyön periaate: Sidosryhmien osallistaminen toteutetaan hyödyntäen vuorovaikutteisia menetelmiä kaavaprosessin keskeisissä vaiheissa. Osallistaminen järjestetään luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelmassa jäsennettyjen teemojen sekä muiden kaavoitusvaihetta koskevien teemojen (esim. kauppa) mukaan. Osallistuminen vaiheistetaan kolmeen vaiheeseen: 1) kaavan tavoitteet ja lähtökohdat 2) kaavan luonnosvaiheen intressien kartoittaminen 3) kaavan ehdotusvaiheen kommentointi ja yhteisten näkemysten löytäminen (kaavamerkinnät). Viranomaisyhteistyö hankkeessa: Kuusamon yleiskaavahankkeella on valtakunnallista merkitystä, ja viranomaisyhteistyön kehittämisen tarve on todettu selvästi esim. kaivosten ympäristöturvallisuustyöryhmän työssä. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota viranomaisten yhteistyön toimivuuteen ja tiedonvaihtoon. Viranomaisten näkökulmia avataan ja hallinnonalojen välistä tietojen vaihtoa edistetään erillisessä viranomaistyöpajassa (VTT:n vastuulla SAM-hankkeessa). Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa Kuusamon kaavoituksen viranomaisohjauksesta vastaa Antti Huttunen p. 029 503 8324 / 040 753 2437 antti.huttunen@ely-keskus.fi KUUSAMON KAUPUNKI, AIRIX Ympäristö Oy 18
I TAVOITTEIDEN MUODOSTAMINEN LVS POHJALTA 6 VUOROVAIKUTUS KAAVAPROSESSIN TUKENA Vuorovaikutuksen kantavana periaatteena on avoimuus ja läpinäkyvyys sekä kaikkien osapuolten tasavertainen ja puolueeton kohtelu. Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyn kaavaprosessin menettelytapojen lisäksi (ks. kaavatyön vaiheet ja aikataulu) vuorovaikutukseen panostetaan erityisellä kuulemis- ja vuorovaikutusmenettelyllä sekä vuorovaikutteisuutta lisäävillä työkaluilla. Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja VTT tekevät Kuusamon kanssa yhteistyötä TEKESin SAM (Sustainable Acceptable Mining) tutkimus- ja kehityshankkeessa, jossa tehdään myös kansainvälistä yhteistyötä. Hankkeessa tarkastellaan kaivostoiminnan sosiaalisen hyväksyttävyyden, alueellisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen teemoja. Yhtenä tapaustutkimusalueena on Kuusamo. SAM-hankkeen tavoitteita Kuusamossa ovat: vuorovaikutusmenetelmien kehittäminen uudenlaisen internetissä toimivan karttatyökalun (eharava) hyödyntäminen maankäytön suunnittelun, kaavoituksen osallistumisessa ja sidosryhmätyössä; tulosten analyysi ja työkalun kehittäminen. viranomaisten työpajamenettely; viranomaisten yhteistyön ja avoimen tiedonvaihdon kehittäminen (Hankkeesta lisää VTT:n sivuilla: http://virtual.vtt.fi/virtual/sam/index.htm. ) Vuorovaikutustilaisuuksia järjestetään useita kaavoituksen keskeisissä suunnitteluvaiheissa (ks. vuorovaikutuksen alustava aikataulu). Tilaisuuksista saatuja tietoja ja näkemyksiä hyödynnetään kaava KUUSAMON KAUPUNKI, AIRIX Ympäristö Oy 19
ratkaisuja laadittaessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tullaan päivittämään noin neljännesvuosittain suunnitelmien edistyessä ja aikataulun tarkentuessa. Yleiskaavan päivitystyö tullaan viemään riittävän usein Kuusamon luottamushenkilöiden käsiteltäväksi. Päättäjille tullaan lisäksi järjestämään tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia esimerkiksi yhteisissä iltakouluissa. Päättäjien informointi on erittäin tärkeää, jotta heillä on riittävä tietopohja tehdä päätöksiä ja hyväksyä sitovia ja ohjaavia yleiskaavamääräyksiä, mikä on ollut kaavan uusimisen päätavoite. 7 TIEDOTTAMINEN Kaavan valmistelusta ja kaavatyön edistymisestä tiedotetaan Kuusamon kaupungin ilmoitustaululla, Koillissanomissa ja Koillismaan Uutisissa sekä Kuusamon kaupungin nettisivuilla (www.kuusamo.fi). Kaupungin nettisivuille perustetaan yleiskaavaa varten ns. projektipankki, missä suunnittelua koskevaa, kaupungin hyväksymää aineistoa kuten OAS ja lähtötietoraportteja on jatkuvasti osallisten nähtävillä. Myöhemmin sinne lisätään mm. vaihtoehtotarkastelut arviointeineen, luonnos ja ehdotus liitemateriaaleineen. Kaavoituksen vireille tulosta ja yleiskaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta ei tarvitse tiedottaa ulkopaikkakuntalaiselle, suunnittelualueen maan omistajille ja/tai haltijalle, koska tämä ei ole sellainen MRA 19 :n mukainen kaava, jolla ohjataan rakentamista. Lisätietoja kaavahankkeesta voi kysyä Kuusamon kaupunki / Mika Mankinen p.040 001 2876 mika.mankinen@kuusamo.fi KUUSAMON KAUPUNKI, AIRIX Ympäristö Oy 20
8 KAAVATYÖN VAIHEET JA ALUSTAVA AIKATAULU AIKATAULU TYÖVAIHE, OSALLISTUMISMAHDOLLISUUS 4 / 2013 Kaavatyön alustava ohjelmointi ja käynnistäminen 3-5/ 2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Vuorovaikutuksen kuvaaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä OASista ELY-keskukselle järjestettiin 1. viranomaisneuvottelu ja viranomaistyöpaja 23.5.2014 Oulussa Olevan lähtötietoaineiston kerääminen: luonnonvarasuunnitelma, aiemman strategisen yleiskaavan lähtötiedot sekä maakuntakaavaa varten laaditut uudet selvitykset. 2014-2015 Ympäristöselvitykset, mahdolliset lisäselvitykset esim. maisemaselvitys 5-11/ 2014 Tavoitteet ensimmäinen sidosryhmäkierros (5-10 tapaamista teemoittain); sidosryhmäkohtaisten maankäytön tavoitteiden muodostaminen ja vieminen kartalle luonnonvarojen yhteensovittamista koskevan kyselyn tulosten hyödyntäminen tavoitekysely kuntalaisille (sisältää mm. liikenne, kauppa) kunnan päättäjien tavoitteet, luonnonvaraselvityksestä johdettujen tavoitteiden valtuustokäsittely keväällä 2014 Valtuustoinfo ja keskustelu kaupungin elinkeinorakenteesta ja työpaikoista, asutusrakenteesta ja väestönkasvusta keväällä 2015 > 2-vaiheen teemat ja tavoitteet 6-12 / 2014 Alustavat rakennemallit ja niiden arviointi, sidosryhmätilaisuudet järjestettiin 1. yleisötilaisuus, jossa tiedotettiin vuorovaikutusprosessista, esiteltiin luonnonvarojen yhteensovittamisselvitys ja lvs-tavoitekyselyn tulokset, kirjattiin ylös osallisten mielipiteitä ja tavoitteita vaihtoehtojen suunnittelusta Tavoitteiden pohjalta laadittiin 3 vaihtoehtoista, kaaviomaista toimintojen rakenne- ja mitoitusmallia, joiden vaikutuksia arvioitiin yleispiirteisesti Sidosryhmien keskustelutilaisuudet, esiteltiin tavoitekierroksen tulokset, tärkistettiin, täydennettiin ja arvioitiin vaihtoehtoisia rakennemalleja 2. yleisötilaisuus, esiteltiin sidosryhmätyöskentelyn tulokset ja yhteenveto 1-5 / 2015 I-vaiheen yleiskaavaluonnos, aloitetaan II-vaihe yhdistämälle se I-vaiheeseen täydennetään rakennemallien vaikutusten arviointi päätöksenteon pohjaksi, yleiskaavatyöryhmä valitsee kehitettävät asiat vaiheen 2. teemat: kulttuuri, maaseutu-asutusrakenne, yhdyskuntatekniikka, mukaan vaikutusten arviointiin ja luonnokseen järjestetään 2. viranomaisneuvottelu maaliskuussa, joka on samalla yleiskaavan 2-vaiheen teemojen aloitusneuvottelu KUUSAMON KAUPUNKI, AIRIX Ympäristö Oy 21
LUONNOS: teemoina luonnonvaroihin pohjautuvien elinkeinojen strateginen kehittäminen, matkailu- ja virkistyspalvelujen strateginen kehittäminen, maaseutu-asutusrakenne, liikenne ja yhdyskuntatekniikka, valmistellaan ja arvioidaan, alustava luonnos esitellään hallituksen /valtuuston iltakoulussa yleiskaavaluonnos ja valmisteluaineisto selvityksineen, vaihtoehtoineen ja arviointeineen asetetaan julkisesti nähtäville sekä kaupunginvirastoon että internet-sivulle www: kuusamo.fi / kaavoitus Järjestetään kaavaluonnosta koskevat yleisötilaisuudet Kuusamossa, Rukalla ja Karhupäivillä. Osallisilla on mahdollisuus jättää kaavaluonnoksesta mielipiteensä kesän aikana, pyydetään lausunnot viranomaisilta 9-10/ 2015 Palautteen käsittely 9-12 / 2015 ja 1-4 / 2016 Yleiskaavaehdotus toinen sidosryhmäkierros painottuen asukasryhmien kuulemiseen ja teemoihin maaseudun asutusrakenne ja elinkeinot (5-10 tapaamista teemoittain); täydennetyn luonnoksen kommentointi ja yhteisten ratkaisujen hakeminen sidosryhmien kesken Luonnos korjataan kaavaehdotukseksi joka viimeistellään kaupunginhallituksen iltakoulussa ja sen jälkeen asetetaan julkisesti nähtäville kuten luonnosvaiheessa: 6. yleisötilaisuus, kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot tai järjestetään 3. viranomaisneuvottelu Osallisilla on mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta muistutuksia Kaavoittajan vastineet mielipiteisiin ja lausuntoihin Palautteen käsittely ja kaavan viimeistely hyväksymiskäsittelyä varten 6-8 / 2016 Kaupunginvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan Arviointiseminaari kaavaprosessin toteutumisesta; asiantuntijoiden ja osallisten näkemykset jos kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksestä ei valiteta, yleiskaava saa lainvoiman kaupunginhallituksen kuulutuksella noin kuukauden kuluttua valtuuston päätöksestä. KUUSAMON KAUPUNKI, AIRIX Ympäristö Oy 22