Talouskasvu ja hyvinvointivaltion rahoitus Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitos Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011
Esityksen rakenne Kestävän kehityksen yhteiskuntapolitiikan haasteita Talouskasvu ja hyvinvointi missä mennään? Hyvinvointivaltio vaatii veronsa (ja veropohjansa)
Kestävän kehityksen kehikko TAVOITTEET Kansalaisten hyvinvointi Kulutus Toimintakyky Elinikä Onnellisuus Osaaminen Oikeudenmukaisuus RESURSSIT Luonnonvarojen kestävä käyttö Ympäristön laatu YHTEISKUNTAPOLITIIKAT Tehokas talous Kasvupolitiikka Tulojen uudelleenjako Verotus Sosiaaliturva Koulutuspolitiikka Ympäristöpolitiikka...
Kasvukritiikin lähtökohta missä määrin perusteltu? BKT Hyvinvointi Ympäristö
Yhteiskuntapolitiikka ei ainakaan muutu helpommaksi (1) Perinteinen kaupankäynti Tavoitteet: kasvu & tulonjaon tasaus ARVOT: ANALYYSI: 1) Mikä paino annetaan tulonjakoa koskevalle tavoitteelle ja mikä paino talouskasvua koskevalle tavoitteelle? 2) Kuinka paljon kakku pienenee sitä jaettaessa? - yleensä empiirinen kysymys, josta erilaisia tutkimustuloksia OLLAANKO ERI MIELTÄ ARVOISTA VAI ANALYYSISTA? VAI MOLEMMISTA?
Yhteiskuntapolitiikka ei ainakaan muutu helpommaksi (2) Uusi kaupankäynti Tavoitteet: kasvu, tulonjaon tasaus, ympäristö ARVOT: 1) Mikä paino annetaan kasvu, tulonjako- ja ympäristötavoitteelle? ANALYYSI: 2) Kuinka paljon kakku pienenee sitä jaettaessa? Kuinka haitallista talouskasvu on ilmastonmuutokselle? Mitkä ovat ympäristöpolitiikan tulonjakovaikutukset? ENEMMÄN ARVOVALINTOJA ENEMMÄN ANALYYSEJA, JOISTA VOIDAAN OLLA ERI MIELTÄ
Taloustieteilijöiden keskeinen rooli politiikan teossa on auttaa erottamaan arvot ja analyysi toisistaan. Tämä voi kuulostaa itsestään selvältä, mutta sitä ei voi toistaa liian usein, sillä poliitikkojen kannustimet sekoittaa arvot ja analyysi politiikkavaihtoehtojensa markkinoinnissa ovat vahvat Lars Calmfors Kansantaloudellinen aikakauskirja 1/2009
Osa I Kasvu ja hyvinvointi
Bkt ja hyvinvointi Bkt ei ole hyvinvoinnin vaan kansantalouden tuotannon mittari mutta se kuvaa myös hyvinvointia, tosin rajoituksin BKT on hyvinvoinnin rajallinen mittari, koska mm. BKT per capita ei kerro tulonjaosta myös haitallinen tuotanto voi kasvattaa BKT:ta varallisuus ei ole mukana myöskään palkaton kotityö ja vapaaehtoispalvelut eivät ole mukana
Talouskasvun ja onnellisuuden yhteys tutkimuksen valossa Kansainvälistä vertailutietoa sekä bruttokansantuotteesta että hyvinvoinnin subjektiivisista kokemuksista (kysytty onnellisuudesta & tyytyväisyydestä elämään: kuinka onnelliseksi koet itsesi 1...10 ) World Poll, World Values Survey Lähtökohtana Easterlinin paradoksi : tulotason noustessa koettu onnellisuus lisääntyy yksilötasolla, mutta tietyn tulotason ylittävissä kehittyneissä maissa koko kansantalouden tasolla reaalisen kansantulon kasvun ja kansalaisten onnellisuuden välillä ei näyttäisi esiintyvän mitään yhteyttä Uusimmat tutkimustulokset ovat kuitenkin viitanneet siihen, että tyytyväisyys omaan elämänlaatuun paranee tulotason noustessa myös kehittyneiden maiden joukossa Seuraava kuvio on artikkelista: Deaton, Income, health and well-being around the world, Journal of Economic Perspectives 2008 Tuorein tutkimus: Subjective well-being, income, economic development and growth, NBER 16441 (October 2010)
Tilastojen perusteella laskettu hyvinvointimittari antaa saman suuntaisen tuloksen Mitta ottaa huomioon kulutuksen, vapaa-ajan, tuloerot ja eliniän Lähde: Jones & Klenow 2010, NBER 16352
Stiglitzin komitean suositukset Nykytilan arviointia varten tulee mitata Materiaaliset ja ei-materiaaliset hyvinvoinnin osatekijät lisäksi tarvitaan myös kestävyyden arviointia Eri varantojen säilyminen (fyysinen, inhimillinen, sosiaalinen ja luonnonvarat) Suositukset: 1) Elintason mittauksessa huomiota tuloihin ja kulutukseen tuotannon sijasta 2) Kotitalouksien tulot koko kansantalouden tason sijasta 3) Huomiota myös varallisuuteen tulojen ja kulutuksen ohella 4) Voimavarojen jakautuminen - tulonjakonäkökulma 5) Kotityön arvon mittaaminen satelliittina täydentää käsitystä hyvinvoinnista 6) Objektiiviset hyvinvoinnin mittarit 7) Epätasa-arvon monet ulottuvuudet esiin 8) Huomiota vuorovaikutukseen eri elämänalueiden välillä 9) Tarvitaan monia indikaattoreita myös kokoavaa mittaristoa 10) Myös subjektiiviset hyvinvointikokemukset esiin 11) Kestävyyden mittauksessa syytä toistaiseksi pragmaattisuuteen, taloudellinen näkökulma 12) Ekologisen kestävyyden mittaamisen omat indikaattorit
Taloudellisen hyvinvoinnin indikaattoreita 2009 mrd. euroa BKT 171 - Poistot = Nettokansantuote 142 + osingot, korot, palkat ulkomailta, netto = Kansantulo 145 + eläkkeet, kehitysyhteistyö ulkomailta, netto = Kansantalouden käytettävissä oleva tulo 143 Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo 93 + julkisen sektorin ja järjestöjen tuottamat yksilölliset palvelut = Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo 126 - säästö = Kotitalouksien todellinen yksilöllinen kulutus 122 Lähde: Hyvinvointikatsaus 2011, TK
Kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo ja BKT 1989-2009, volyymi-indeksi 1989=100 Lähde: Eeva Hamunen, esitys HYMY-ryhmässä 24.1.2011
Henkeä kohden laskettu BKT, luonnonvarojen käyttö ja päästöt ilmaan vuosina 1985-2007, indeksejä Lähde: Luonnonvarat: Ilmo Mäenpää, Tilastokeskus (Ns. kasvutyöryhmän väliraportti)
Elintaso ja sen osatekijät vuosina 1900 2008 (indeksejä, 1900 = 1) 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus BKT asukasta kohden BKT tehtyä työtuntia kohden tehdyt työtunnit asukasta kohden Lähde: KT, TK 7.1.2010 / MLi
Osa II Hyvinvointivaltio vaatii veronsa (ja veropohjansa)
Pohjoismaisella & suomalaisella hyvinvointivaltiolla on kunnianhimoiset tavoitteet: Tähtää tuloerojen tasaamiseen Panostaa koulutukseen (investoinnit inhimilliseen pääomaan, mahdollisuuksien tasa-arvo, sosiaalinen liikkuvuus) On ns. palveluvaltainen hyvinvointivaltio - verotuksella rahoitetut hoivapalvelut merkitsevät jaettua hoivavastuuta perheen ja julkisen vallan kesken - julkiset palvelut ovat osa tulonjaon tasausta - julkinen järjestämisvastuu ylläpitää työpaikkojen laatua - pitää sisällään paremmat kannustimet kuin tulonsiirtoihin painottuva malli - huom. kansalaisten näkökulmasta kyse ns. palvelulupauksen pitävyydestä Jakaa muutosriskejä (mm. kohtuullinen työttömyysturva, uudelleenkoulutus, tukityöllistäminen) - talouden sopeutumiskyvyn kannalta keskeistä Pyrkii siihen, että julkisessa taloudessa olisi elvytysvaraa taantuman tullessa SEURAUS: Suuri valtiollinen vastuu = suuri julkinen sektori & korkea veroaste
Miten julkiset menot pystytään rahoittamaan ilman, että veroasteet nousevat liian korkeiksi? Riittävän vahva talouskasvu Riittävä tulokehitys (tai kulutuskehitys) Veropohjan kasvu mahdollistaa veroasteiden säilymisen kohtuullisina (= kestävä verotusaste )
Bruttokansantuotteen ja työllisyyden muutokset 1990-2010, % 8 % 6 4 2 0-2 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010-4 -6-8 Työlliset Bkt -10 Lähde: Tilastokeskus
JULKISET KOKONAISTULOT JA BKT, muutos edellisestä vuodesta, % Lähde: Tilastokeskus, VM Lähde: Julkisen talouden valinnat 2010-luvulla, VM (2010)
Huomiota myös verotuksen rakenteeseen Esitykset välillisen verotuksen merkityksen osuuden kasvattamiseksi Perusteluita, mm.: - ympäristölle haitalliseen kulutukseen vaikuttaminen - suoraan työhön kohdistuvan verotuksen nousupaineiden hillintä Painopisteen siirto välillisen verotuksen suuntaan tuottaa negatiivisia tulonjakovaikutuksia Välilliset verot ovat regressiivisiä ja niiden kiristäminen kasvattaa tuloeroja. Valmisteveroilla tämä vaikutus on yleensä selvempi kuin arvonlisäverolla, mutta myös eri valmisteverojen regressiivinen luonne poikkeaa toisistaan. (Hetemäen verotyöryhmän loppuraportti, 2010)
Verorakenteen muutoksien tiellä monia mutkia Negatiivisten tulonjakovaikutusten kompensointi julkisten menojen avulla on vaikeaa tiukan julkisen talouden oloissa Helppoja oikoteitä ei ole (veronkiristyksille löytyy aina huomattava vastustus ja päätökset ovat poliittisesti vaikeita esimerkki kiinteistövero) Tarvitaan linjakasta veropolitiikkaa
Miksi kiinteistöveroja? Suhteellisen vakaa veropohja yli suhdannesyklin Veropohja ei karkaa Voi toimia myös osana ympäristöohjausta (mm. kaavoitetun rakentamattoman maan korotettu vero) Verotetaan myös varallisuutta Toteuttaa hyötyjä maksaa periaatetta - esimerkiksi uusi metrolinja heijastuu kiinteistöjen arvoihin - on reilua, että paremmasta palvelusta nauttiva maksaa myös veroa enemmän kuin palvelun ulkopuolelle jäävä
Loppuhuomioita Keskustelu hyvinvoinnista ja sen mittaamisesta vahvasti esillä - myös jatkossa Bruttokansantuote elää ja voi hyvin, mutta sen rinnalla käytetään muita kansantalouden tilinpidon mittareita entistä enemmän Hyvinvointimalli edellyttää korkeaa työllisyyttä ja vahvaa taloutta Verorakenne ja verotuksen tulonjakovaikutukset vahvemmin esille YHTEISKUNTAPOLITIIKKAA!