Hyvinvoinnin mittaamisen haasteet. Syyskuu 2012 Hilkka Vihavainen

Transkriptio

1 Hyvinvoinnin mittaamisen haasteet Syyskuu 2012 Hilkka Vihavainen

2 Esityksen rakenne Taustaa mistä on puhe kun puhutaan hyvinvoinnin mittaamisesta? Hyvinvointi on moniulotteista mitä meillä nyt on? Tilastojen kehittämissuunnat

3 Taustaa Tutkijoiden kritiikki BKT:tä kohtaan Hyvinvoinnin mittaamista sivuavia aloitteita, mm. OECD:n projekti yhteiskuntien hyvinvoinnin ja edistyksen mittaamisesta Sarkozyn asettaman Stiglitz-(Sen-Fitoussi)-komitean raportti vuonna 2009 (12 suositusta) EU:n komission tiedonanto BKT ja muut indikaattorit Edistyksen mittaaminen muuttuvassa maailmassa 2009 (määrittelee 5 tapaa mitata edistystä muuttuvassa maailmassa) Eurooppa 2020 strategia älykkäästä, kestävästä ja osallistuvasta kasvusta (viisi yleistavoitetta) OECD:n green growth strategy Rio+20 asiakirja

4 Pääministeri Mari Kiviniemen hallitusohjelma Hallitus käynnistää kv. suuntaviivojen mukaisesti laajemman kehitysindikaattorin käyttöön ottamiseksi bruttokansantuotteen rinnalle lähivuosina. Valtioneuvoston kanslian hanke, jossa etsittiin mahdollisuuksia laajentaa hyvinvoinnin mittaamista nykyisistä, lähinnä talouteen keskittyvistä avainluvuista myös inhimillisen hyvinvoinnin ja ympäristön tilan paremmin huomioon ottaviin indikaattoreihin. Hankkeen toimikausi oli Asiantuntijaryhmän puheenjohtaja oli talousasioiden alivaltiosihteeri Jukka Pekkarinen (valtioneuvoston kanslia). (BKT ja kestävä hyvinvointi)

5 Kataisen hallituksen ohjelma Kestävän kehityksen mittarointi Suomalaisten aineellisen hyvinvoinnin ja sen jakautumisen, ympäristön tilan sekä sosiaalisen eheyden ja kansalaisten kokeman hyvinvoinnin seurantatietoja sisältävän mittariston yksityiskohdat täsmennetään asiantuntijatyönä valtioneuvoston kanslian asettaman asiantuntijaryhmän ehdotusten mukaisesti käyttäjänäkökulmaa korostaen. Kehitetään edelleen BKT:n rinnalla ympäristön tilaa ja kestävää kehitystä kuvaavaa mittaristoa

6 Kaikkien aloitteiden takana tarve Täydentää BKT:tä ja/tai kehittää tilalle mittari, joka kuvaa yhteiskunnan edistystä ja hyvinvointia Mitata kansalaisten hyvinvointia ja (mahdollisesti) onnellisuutta sekä niihin vaikuttavia tekijöitä (mm. ympäristön tila) Arvioida yhteiskunnan epätasa-arvoa ja eroavaisuuksia Ottaa huomioon yli sukupolvien ulottuvat ympäristökysymykset ja kehityksen kestävyys

7 Hyvinvointi on moniulotteista aineellinen elintaso (tulot ja varallisuus) terveys koulutus ja kulttuuri toiminta ja työ poliittiset oikeudet ja hallinto sosiaaliset suhteet ympäristö taloudellinen ja fyysinen turvallisuus/turvattomuus tyytyväisyys/onnellisuus

8 Stiglitzin kehikko hyvinvoinnin kokonaisuuden arvioimiseksi Taloudelliset mittarit, mm. nettokansantulo per capita, varallisuuden ja tulojen jakautuminen, verotuksen vaikutus tulonjakoon jne. Ympäristön mittarit, mm. luonnonvarannot ja kulumisasteet, ilmaston muutoksen indikaattorit Elämisen laatu, esim. terveys: elinajanodote, odotettavissa olevat toimintakykyiset elinvuodet perhettä koskevat indikaattorit: yksin elävien kotitalouksien lukumäärä puute- tai vajeindikaattorit: rikollisuusaste, huumeiden käyttö, vankien määrä, subjektiivinen kokemus hyvinvoinnista

9 Mikä on Suomen tilanne hyvinvoinnin ja ympäristön mittaamisen alueella? Laaja hyvinvointi- ja ympäristö-tilastojen tuotanto Kansantalouden tilinpidon yhteydessä tehtyjä laajennuksia Lehdet: Hyvinvointikatsaus, Tieto&Trendit Findikaattori-tietokanta: Asiantuntijoiden laatimia tutkimusraportteja Genuine Progress Indicator (GPI) ja muita laskelmia opinnäytetöinä 2001 ja uudelleen

10 1. Väestön hyvinvointinäkökulma BKT:n rinnalla Tulojen, kulutuksen ja varallisuuden mittaaminen kotitalousnäkökulmasta Vuosittain kaksi tilastoa tulonjaosta Veronalaiset tulot -tilasto vuosittain Laajat kulutustutkimukset, viimeksi v. 2006; seuraavan tiedonkeruu 2012 Kotitalouksien varallisuuden jakautuminen (viimeksi 2009) Velkaantuminen (rekisteripohjainen henkilötilasto vuosittain) Hyvinvointipalvelut kulutustutkimuksen yhteydessä Lisäksi: kansantalouden tilinpidon kotitalouksia koskevat tiedot, kuluttajien luottamus talouteen kuluttajabarometrista kuukausittain

11 1987=100 Kotitalouksien reaalitulojen, tuloerojen ja pienituloisuuden kehitys Käytettävissä olevat tulot, keskiarvo Käytettävissä olevat tulot, mediaani Tuloerot (GINIkerroin) Pienituloisuusaste Lähde: Tulonjakotilasto

12 Desiiliryhmien tulo-osuudet (%) vuosina Tilastokeskus, tulonjakotilasto

13 Vapaa-aika ja kotityö Ajankäyttötutkimus Tutkimuksella selvitettiin mm. työaikaa, kotitöihin, nukkumiseen ja ruokailuun kulunutta aikaa, vapaa-ajan harrastuksia sekä yhdessäoloa ja toimintopaikkaa Vapaa-aikatutkimus toteutettu viimeksi vuonna 2002 tuottaa tietoja vapaa-ajan osallistumisesta seuraava ehkä 2014 tai 2015 Kotityön mittaaminen Kuluttajatutkimuskeskuksen kanssa laskettu vuosille 2001 ja 2006 (Kotitaloustuotannon satelliittitili), seuraava päivitys tulossa 2013?

14 10 64-vuotiaiden ajankäyttö syksyllä Lähde: Tilastokeskus/Ajankäyttötutkimus

15 Vapaa-ajan jakautuminen syksyllä Lähde: Tilastokeskus/Ajankäyttötutkimus

16 Inhimillinen pääoma, osaaminen, elinikäinen oppiminen Vuosittain tuotetaan runsaasti tietoja väestön koulutuksesta Aikuiskoulutustutkimus (ensimmäinen 1980, vuodesta 1990 lähtien 5- vuosittain, seuraava 2012) PIAAC (Programme for the International Assessment of Adult Competencies) OECD:n koordinoima aikuisten taitotasotutkimus tiedonkeruu vuonna , tuloksia syksyllä

17 Muita hyvinvointiin liittyviä näkökulmia ja niistä raportoivia tilastoja kuolleisuus, elinajanodote väestötilastot, kuolemansyytilasto poliittinen osallistuminen vaalitilastot turvallisuus rikoksen UHRI-tutkimukset, rikostilastot sosiaaliset suhteet vapaa-aikatutkimus asuinolot asuinolotilasto työllisyys/työttömyys Työvoimatutkimus työolot työolotutkimus pendelöinti työssäkäyntitilasto, ajankäyttötutkimus kulttuuriosallistuminen

18 2. Tilastokeskuksen ympäristötilastot Tilastot (vuositilastoja): Jätetilasto (vuodesta 1987 lähtien) Metsätilinpito (vuodesta 1980 lähtien) Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot (vuodesta 1994 lähtien) Teollisuuden ympäristönsuojelumenot (vuodesta 1992 lähtien) Ympäristöliiketoiminta (vuodesta 2009) Ympäristöverot (vuodesta 1980 lähtien) Kansantalouden materiaalivirrat (TK:ssa vuodesta 2011 lähtien) Toimialoittaiset ilmanpäästöt (vuodesta 2012 lähtien) Julkaisut: Ympäristötilastollinen vuosikirja Teemasivut: Ympäristötilinpidolle oma sivustonsa

19 Kasvihuonekaasuinventaario Tilastokeskus vastaa YK:n ilmastosopimuksen mukaisen kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion toteutuksesta ja raportoinnista Suomessa Tuoreimmat tiedot julkistettu Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys sektoreittain Lähde: Tilastokeskus

20 Kansainvälinen tilastoyhteistyö Uusien mittareiden kehittäminen Rio+20 johtopäätökset Stiglitzin komitean ja GDP and beyond-tiedonannon suositusten purkaminen Euroopan tilastojärjestelmään sopivaksi kehikoksi ESS Sponsorship Group on Measuring Progress, Well-being and Sustainable development loppuraportti kesällä 2011 suositukset: tuotettava mm. subjektiivista hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita OECD: Raportti How s Life? olemassaolevien tilastoaineistojen pohjalta Oman hyvinvoinnin mittaaminen

21 Hyvinvointi- ja ympäristöindikaattoreiden kehittämisagenda Jatketaan hyvinvointia kuvaavien tilastojen tuotantoa resurssien puitteissa 2010 ajankäyttötutkimuksesta julkaistaan useita kokonaisuuksia uusi kulutustutkimus tekeillä työolotutkimus elinolotutkimus: eräitä subjektiivistä hyvinvointia koskevia kysymyksiä Kehitetään ympäristötilinpitoa ympäristöverot toimialoittain (TK:lla menetelmätyö valmistunut 6/2012) Energiatilinpito (TK:lla menetelmätyö käynnistymässä) Kansantalouden tilinpidon uudistaminen vuosina Edetään tilastoalan kansainvälisten kehittämislinjojen mukaisesti Laatukriteerit, tilastotietojen vertailukelpoisuus Osallistuminen valtioneuvoston työryhmän suositusten toteuttamiseen

22 Suurimmat haasteet hyvinvointimittareiden kehittämisessä Hyvinvoinnin mittaamisen suhde teoriaan hyvinvointiin voidaan liittää monia elementtejä Mitkä mittarit ovat poliittisesti relevantteja? Kuka määrittää ne? Mittaamisen ja laadun ongelmat: perusaineistojen saatavuus, ajantasaisuus, eri mittayksiköt, arvostuskysymykset jne. Julkistamisen ja tulkinnan kysymykset 22

23 Kiitos!