AA sellaisena kuin sen käsitimme Onko AA:ssa kaikki kohdallaan Yhteenveto Suomessa vuonna 2010 toimitetusta haastattelukyselystä AA:n jäsenten keskuudessa Vantaa Tammikuu 2011
AA - SELLAISENA KUIN SEN KÄSITIMME ONKO AA:SSA KAIKKI KOHDALLAAN AA:n nykytilaa Suomessa kartoittava pienimuotoinen selvitys Perustuu vuonna 2010 tehtyyn haastattelukyselyyn AA:n jäsenten keskuudessa
1
2
3 SISÄLLYS LÄHTÖKOHTIA 5. KYSELY 10. A. JOHDANTO 10. A1. Mitkä ovat AA:n tavoitteet omasta mielestäsi? 10. A2. Toteutuvatko tavoitteet ja miksi? 11. A3. Kuvaa lyhyesti oman kokemuksesi perusteella AA:n toimintaa. Mikä on olennaisinta? 12. A4. Koetko jonkin osan AA:sta tarpeettomaksi? 13. A5. Mitä AA:ssa pitäisi korjata? 14. A6. Miten AA:ssa voi vaikuttaa asioihin? Tunnetko voivasi itse vaikuttaa? 15. A7. Toimiiko yhteydenpito AA:ssa? Kulkeeko tieto sitä tarvitseville? 16. A8 Miten itse pidät yhteyttä AA:ssa? 17. A9 Minkä tyyppiseen toimintaan olet osallistunut AA:ssa? 18. A10. Perinteet ovat kehittyneet kokemusten ja jopa riitojenkin jälkeen nykyiseen muotoonsa. Pidätkö AA:sta eniten sen alkuperäisimmässä vai nykyisessä muodossa? Sallitko uudistuksia nykyiseen? 18. B. RAHAVARAT AA:SSA 21. B1. Tunnetko kaikki AA:n tulonhankkimistavat? Mainitse suurin. 21. B2. Riittävätkö tulot tarpeellisten menojen kattamiseen? 22. B3. Mihin AA mielestäsi tarvitsee rahavaroja? Mitä käyttökohteita tunnet? 23. B4. Oletko ollut tekemässä rahavarojen käyttöpäätöksiä? 24. B5. Voidaanko käyttökohteille asettaa prioriteetteja? Mitä painottaisit? 25. B6. Pitäisikö rahavaroja pyrkiä keräämään lisää, jotta alihinnoitelluista kuluista päästäisiin? Esim. tilavuokrat. 26. B7. Pitäisikö julkaisumyynti-, lahjoitus- tai testamenttaushalukkuutta pyrkiä lisäämään? 28. B8. Pitäisikö rahavarojen osuutta ja merkitystä AA:n toiminnassa muuttaa, kasvattaa, vähentää? 28. B9. Ketkä päättävät varojen jaosta? Kenen pitäisi? 29. B10. Luotatko järjestelmään? Ohjataanko rahavaroja oikeisiin tarkoituksiin? 30. B11. Onko rahankulku AA:ssa riittävän läpinäkyvää? 31. B12. Toimiiko valvonta? Tarvitaanko sitä? 32. B13. Pitäisikö rahavarojen keruun, käytön, kulun tai näiden ohjauksen suhteen tehdä muutoksia? Mitä? 33. B14. Pitäisikö vahvistaa yleiset ohjeet rahankeruulle tai käytölle, vai ohjaavatko perinteet tai muut olemassa olevat toimintamallit näitä riittävästi? 34. B15. Miten suhtaudut palkattuun henkilöstöön AA:n toiminnassa? 35.
4 C. YHTENÄINEN AA 36. C1. AA on Suomessa jakautunut kahteen leiriin "nimettömät" ja "anonyymit". Miten koet tämän? 36. C2. Näetkö jakautumisesta olevan jotakin haittaa tai hyötyä koko AA:lle Suomessa? Mitä esim? 37. C3. Jäävätkö jotkin AA:n tavoitteet toteutumatta jakautumisen vuoksi? 39. C4: Toimiiko AA:n perustoiminta - sanomansaatto - moitteetta jakautumisesta huolimatta? 39. C5. Kahdella leirillä on kummallakin oma palvelurakenteensa. Eroavatko näiden tavat toisistaan ryhmätasolla? 40. C6. Luetaanko eri leirien ryhmissä eri kirjallisuutta tai tekstejä? 41. C7. Toimivatko ryhmien asiapalaverit yhtenevästi eri leireissä? 42. C8. Ärsyttävätkö jotkin jakautumiseen liittyvät seikat? 42. C9. Saavuttaako AA riittävää kunnioitusta ulkopuolisilta tahoilta Suomessa ja haittaako jakautuminen tätä? 43. C10. Näetkö yhdistymisen mahdolliseksi ja millä aikavälillä? 44. C11. Tunnetko käynnissä olevia prosesseja yhdentymisen aikaansaamiseksi? 46. C12. Toimitaanko kummassakin leirissä yhdentymisen aikaansaamiseksi? 47. C13. Mikä olisi hyvä tapa edistää yhdentymistä? 47. C14. Mitä esteitä näet yhdentymisen tiellä? 49. C15. Mitkä keinot voisivat edistää yhdentymistä? 50. C16. Tunnetko syitä, jotka johtivat jakautumiseen? 51. C17. Tarvitaanko eron syiden selvittämistä yhdentymisen edistämisessä? 52. C18. Tunnetko kahtia jakautuneen AA:n kummankin leirin palvelurakennemallin? 53. C19. Mitkä ovat olennaisimmat eroavuudet ja toisaalta yhtäläisyydet kahden leirin välillä? 53. C20. Kenen ääni kuuluu nimettömien ja kenen anonyymien järjestelmässä ja kenen ääni tulisi kuulua? Onko päätöksenteko demokraattista molemmissa järjestelmissä? 54. C21. Mitä hyviä ja huonoja puolia voit mainita suomalaisten AA-palvelurakenteiden toisaalta ( nimettömät ) ja toisaalta ( anonyymit) puolesta? 56. C22. Voisiko löytyä joku kolmas malli, jossa olisi yhdistetty hyviä puolia kummastakin rakenteesta? Mitkä seikat tulisi muuttaa, jotta järjestelmistä tulisi yhdenmukaiset? 57. C23. Tiedätkö mikä on kansainvälisesti tavallinen toimintamalli? 58. C24. Onko pienessä ja suuressa maassa tarpeellista pyrkiä samanlaiseen rakenteeseen. 59. C25. Onko yhtenäisyys tärkeämpää kuin yhdistyminen? 60. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 62.
5 LÄHTÖKOHTIA Tällä kyselyllä on ollut tarkoitus selvittää, mitä suomalaiset AA-laiset miettivät omassa mielessään siitä liikkeestä ja järjestelmästä, joka on tarjonnut heille mahdollisuuden vapautua juomakierteestä ja elää tervettä elämää täysivaltaisena yhteiskunnan jäsenenä. Lähtökohtaisesti ajatus siitä, että kukaan, joka on pelastunut AA:n avulla, voisi ajatella sen toiminnasta jotakin negatiivista, tuntuu mahdottomalta. Kaikki AA-laiset ovat pohjattoman kiitollisia tätä järjestelmää kohtaan ajatellaan. Hyvää tuovakin järjestelmä saattaa silti sisältää heikkouksia. Yleensä asioita on aina varaa parantaa. Sitä paitsi kaikki AA:han löytäneet eivät saa sieltä lopullista apua. Itse asiassa vain pieni vähemmistö AA:han löytäneistäkin saavuttaa pysyvän raittiuden. AA on kuitenkin monen sen piiriin päässeen mielestä erittäin hyvä ja toimiva ratkaisu. Heidän mielestään on tärkeätä kertoa AA:n olemassaolosta ja toipumismahdollisuudesta niille, joilla sitä tietoa ei vielä ole (sanomansaatto ). Tämä tehtävä ei ole suinkaan helppo, kuten monet AA-laiset tietävät. AA:n toiminta voidaan järjestää monella tavalla. AA:n historia ja kirjoitukset perinteiden kehittymisestä nykyiseen muotoonsa kertovat tästä. AA:ssa vallitsee luultavasti suuri yksimielisyys siitä, että nykymuodossaan AA on järjestäytynyt ja järjestänyt toimintansa niin onnistuneella tavalla, ettei minkäänlaisia muutoksia tarvita. Osa on varmasti sitä mieltä, että kaikki muutokset ovat vaaraksi ja hyväksi havaittu toipumistapa on syytä säilyttää niin vakiona kuin mahdollista. Vaikka asiat luultavasti ovatkin melko hyvällä mallilla, ei silti pitäisi olla estettä selvittää AA-laisten yleisiä tuntemuksia ja suhtautumista AA:n eri puoliin. Kokenut ryhmissä kävijä tietää, että AA:ssa vallitsee monista asioista yhtä monta mielipidettä kuin siellä on jäseniä. Tapana on, ettei suunvuoroja suuremmin kommentoida ja kaikkea suvaitaan. Itse asiassa kyselyä voi joku väittää tarpeettomaksi sen vuoksi, että mielipiteet tulevat joka tapauksessa esiin kokouksissa esitetyissä suunvuoroissa. Totta toinen puoli, mutta on todennäköistä, että normi-aa-laiselle jää aina omaan mieleen jotain sellaista, mitä ei tule kerrottua ryhmissä. Näiden tuntemusten esille saamiseen on hyvä silloin tällöin tarjota kanava. Tähän tarpeeseen tämä kysely pyrkii vastaamaan. Eikä tämän kyselyn tarvitse jäädä ainoaksi, vaan kyselyjä voi toimittaa aika ajoin; mieluiten niin, että kyselyn toimittaja vaihtuu. Silloin AA:n toiminnan koko kirjo tulee määräajoin arvioiduksi. Eikä selvitystarve rajoitu tähän. Suomessa on vallalla maailmanlaajuiseen AA:han nähden poikkeuksellinen tilanne. Suomessa toimii rinnakkain kaksi AA-ryhmittymää. Kyselyn keskeisin osa kohdistuu tähän ilmiöön. Suomessa vallitseva AA:n hajaannus on seikka, joka jakaa monen AAlaisen näkemyksiä. AA on Suomessa toisin kuin useimmissa muissa maissa vuodesta 1997 lähtien jakaantunut kahteen ryhmittymään ( leiriin ), jotka tunnetaan nimellä Nimettömät Alkoholistit ja Anonyymit Alkoholistit. Ryhmittyvät eroavat toisistaan palvelurakenteiltaan. Molemmat tahot tunnustavat USA:ssa 1935 syntyneen AA-liikkeen kansainvälisesti tunnetut toipumisohjelman ja perinteet Kaksitoista askelta ja AA:n kaksitoista perinnettä omikseen, minkä lisäksi molemmat tunnustavat vielä 12 käsitettä sekä kolme perintöä. Kumpikin taho toimii siten, että jäsenet kokoontuvat paikallisesti ryhmissä yleensä viikottain tai useammin. Molemmat tahot toimivat olennaisesti samoilla periaatteilla, mutta silti leirien välillä vallitsee voimakas jännittyneisyys, eikä yhteistoiminnasta voida varsinaisesti puhua.
6 Eroavuudet kiteytyvät ryhmittymien vuositasolla pidettävien valtakunnallisten kokousten menettelytapoihin. Demokratia on vallitsevana molemmissa järjestelmissä, mutta hieman toisistaan poikkeavalla tavalla. Vain vähän ryhmätason toimintaan vaikuttavana eroavuudet koskettavat eniten sellaisia jäseniä, jotka ovat mukana AA:n valtakunnallisessa työssä. Hajaannus on saanut huomattavat mittasuhteet. Kumpikin leiri näyttää pitävän omaa parempana, ellei ainoana oikeana järjestelmänä. Nimettömät Alkoholistit ryhmittymän valtakunnallisen toiminnan vastuun kantavat Suomen AA-Palvelun ja Suomen AA-Kustannuksen vuosikokoukset. Näissä äänioikeus on AA-ryhmien edustajilla. Tässä Nimettömien omaksumassa suoran demokratian mallissa ryhmien on katsottu olevan tasavertaisessa asemassa. Ryhmien suuresta lukumäärästä johtuen vuosikokoukset muodostuvat suuriksi. Anonyymit Alkoholistit ryhmittymän valtakunnallisesta toiminnasta vastaa Palveluvaltuuston vuosikokous, johon aluekokoukset valitsevat edustajansa. Palveluvaltuusto valitsee Palveluneuvoston jäsenet. Tässä Anonyymien omaksumassa edustuksellisen demokratian mallissa ryhmillä ei ole suoraa äänioikeutta. Valitut edustajat käyttävät itsenäisesti päätäntävaltaa valtuustokokouksessa, eikä edustaja ole sidottu taustaryhmänsä tai aluekokouksen mielipiteeseen. Edustajien lukumäärän ollessa kokolailla vakio, kokousten laajuus on aina ennakkoon tiedossa. Vuoden 1997 vuosikokoukseen mennessä AA oli toiminut Suomessa lähinnä Nimettömien mallin mukaisesti. Ks. esim Anna Leppo, Ruohonjuuridemokratiaa järjestäytyneessä organisaatiossa, 2004 s.6. Nimettömien Alkoholistien palvelurakenne syntyi 1960-luvun alussa AA:n omavaraisuutta koskeneen repivän kiistan tuloksena. Tuolloin harkittiin myös pohjoisamerikkalaista edustuksellisen demokratian valtuustomallia, mutta katsottiin että Suomen vähäväkiseen AA:han sopii yksinkertaisempi suoran demokratian järjestelmä, jossa jokainen AA-ryhmä voi lähettää äänivaltaisen edustajan AA:n kansallisten elinten vuosikokouksiin. Omavaraisuuden turvaamiseksi kustannustoimintaan liittyvä liiketoiminta haluttiin erottaa omaksi alueekseen ja perustettiin kaksi kansallista palveluelintä: tiedotuksesta, laitostoiminnasta (AA-toiminta sairaaloissa, vankiloissa jne.) ja kansainvälisistä yhteyksistä vastaava Suomen AA-Palvelu ja kustannustoiminnasta ja taloudenpidosta vastaava rekisteröity yhdistys, AA-Kustannus ry. Vuoden 1997 kokouksessa oli tarkoitus käsitellä siirtyminen Anonyymien nykyisin käyttämään edustukselliseen valtuustomalliin ja kokousta oli edeltä käsin valmisteltu tähän suuntaan. Kokouksen kulku oli kuitenkin dramaattinen, eikä siinä noudatettu kaikkia demokratian sääntöjä parhaimmalla mahdollisella tavalla. On vaikea sanoa olisiko uudistus toteutunut, jos demokratian edellyttämiä menettelytapoja olisi noudatettu pilkulleen. Siirtymisajatus kuitenkin torjuttiin. Joukko uudistushanketta ajavia AA-laisia poistui kokouksesta ja perusti myöhemmin oman valtuustomallia alusta saakka noudattavan ryhmittymänsä, joka myöhemmin hyväksyi nimekseen Anonyymit Alkoholistit. Leppo, s.6. Anonyymien Alkoholistien vuonna 1998 perustettu palvelurakenne perustuu pohjoisamerikkalaiseen valtuustomalliin. Anonyymien palvelurakenteessa päätöksenteon keskiössä on palveluvaltuuston vuosikokous. Kuten edellä ilmenee, ei edustuksellisen demokratian malli ollut AA:n vuosikokouksessa esillä ensimmäistä kertaa vuoden 1997 kokouksessa. Edustuksellinen palvelurakennemalli oli ollut harkinnassa jo vuonna 1960, mutta tuolloin AA:ssa Suomessa oli vähän jäseniä ja suoran demokratian malli haluttiin omaksua. Vuoteen 1997 mennessä jäsenmäärät olivat kasvaneet ja vuosikokoukset olivat käyneet suuriksi. Edustuksellisuus haluttiin tuoda uudelleen harkittavaksi. Ero vuoden 1960 tapahtumiin oli siinä, että 1960 vuosikokouksen jälkeen jatkettiin yhtenä valtakunnallisena ryhmittymänä, kun taas 1997 joukot jakaantuivat kahteen toisistaan erilliseen ryhmittymään.
7 Vuoden 1997 jälkeen Suomessa on toiminut kaksi AA-laista ryhmittymää, keskenään enemmän tai vähemmän riitaisissa tunnelmissa. Onko tämä ongelma? Aiheutuuko tästä haittaa? Onko jopa parempi, että malleja on useampi kuin yksi? Eikö voisi ajatella, että silloin tavoitteet toteutuvat jopa helpommin. Yhteen malliin mahdollisesti sisältyvät heikkoudet eivät pääse estämään tärkeää toimintatapaa tai perinnettä toteutumasta, jos vailla vastaavia heikkouksia oleva toinen malli antaa ratkaisun. AA:ssa tunnustetaan ns. kolme perintöä: 1. Toipuminen, 2. Yhtenäisyys ja 3. Palvelu. Yhtenäisyys on korkeassa asemassa, kun se on otettu yhdeksi kolmesta perinnöstä. AA:n ensimmäinen perinne edellyttää myös yhtenäisyyttä : Yhteisen menestyksemme tulisi olla ensi sijalla; henkilökohtainen toipuminen riippuu AA:n yhtenäisyydestä (KAKSITOIS- TA ASKELTA JA KAKSITOISTA PERINNETTÄ, s. 137-140; 10. painos; Gummerus Jyväskylä). Kahteen leiriin jakautumisen voisi ajatella sotivan erityisesti toista perintöä ja ensimmäistä perinnettä vastaan. Mutta mitä yhtenäisyydellä AA:ssa tarkoitetaan? Kaikki AA-ryhmät ovat itsenäisiä; (Neljäs perinne: Jokaisen ryhmän tulisi olla itsenäinen, paitsi toisia ryhmiä tai koko AA:ta koskevissa asioissa ). Yhtenäisyyden perintö ei ole estänyt ryhmien vapautta ja itsenäisyyttä. Miksi siis kahden valtakunnallisesti erillään toimivan järjestelmän voisi katsoa olevan vastoin toista perintöä? Ja mitä tässä suhteessa merkitsee neljännen perinteen kohta koko AA:ta koskevissa asioissa? Erimielisyyksiä ryhmittymien välillä on joka tapauksessa havaittu esiintyvän ja yhteistyössä on vähintään kehittämisen varaa. Miten suuria erimielisyydet ja yhteistoiminnan puutteet todellisuudessa ovat? Voidaankin kysyä, edellyttääkö AA:n toinen perintö ryhmittymiltä vähintään kykyä toimia yhteistyössä? Ensimmäinen perinne näyttäisi sitä ainakin suosittelevan. Virallisesti Nimettömät eivät pääasiassa ollenkaan tunnusta Anonyymejä (eikä oikeastaan hajaannustakaan), ja katsovat, ettei laittomasti toimivia ryhmiä (Anonyymit) voida sisällyttää esimerkiksi ryhmäluetteloihin eikä näiden asioita voida käsitellä Nimettömien suomalaisissa lehtisissä tms. aikakausjulkaisuissa. Kummallakin ryhmittymällä onkin omat kuukausijulkaisunsa ja ryhmäluettelot. Kansainvälisen AA-kirjallisuuden julkaisuoikeudet Suomessa on Nimettömien palveluranteeseen kuuluvalla Suomen AA- Kustannus r.y.:llä. Sen julkaisemaa kirjallisuutta luetaan ja käytetään kuitenkin myös Anonyymien ryhmäkokouksissa ja muussa toiminnassa, eikä tätä oikeutta ole asetettu kyseenalaiseksi. Valtakunnan tason toimintaan osallistuvat AA-laiset, joita erimielisyydet lähimmin koskettavat, ovat tahoillaan omissa ryhmissään usein kaikkein vaikutusvaltaisimpia jäseniä. Heidän tunteella ladatut joskus jopa pateettiset puheenvuorot siirtyvät helposti ryhmän kokemattomampiin jäseniin. AA:n perinteiden mukaan AA:n tärkein toiminta on sanomansaatto vielä kärsivälle alkoholistille (Viides perinne: Jokaisella ryhmällä on vain yksi päätarkoitus viedä sanomansa vielä kärsiville alkoholisteille. Tämä tehtävä tuntuu olevan kovin kaukana hajaannusasiasta. Silti hajaannuksella saattaa olla vaikutuksensa tähän perustavoitteeseen ja päätarkoituksen toteutumiseen. Perinnöt, perinteet ja käsitteet sekä muut toimintaperiaatteet ovat ohjenuoria vastausten etsinnässä. Varmoja vastauksia kaikkiin kysymyksiin ei nähdäkseni ole löydettävissä näistä ohjenuoristakaan. Tämä puoltaa selvityksen tarpeellisuutta. Jos hajaannuksesta halutaan eroon taikka siihen liittyviä ongelmia poistaa, tulee tämän tapahtua AA:n edellä mainittujen ohjenuorien mukaisesti. Perinnöt ja perinteet muodostavat kuitenkin laajan kokonaisuuden - käsitteistä ja muista toimintaperiaatteista puhumattakaan. Vain harva jos kukaan AA-lainen voi väittää tuntevansa ne läpikotaisin. Kysymykset on sen vuoksi hyvä ratkaista suuremman joukon valistuneiden mielipiteiden valossa. Samalla AA:n historialliset ohjenuorat tulevat parhaiten huomioon otetuiksi. Yksi AA-lainen
8 muistaa yhden ja toinen toisen ohjenuoran. Näin mielipiteet kokoamalla saadaan parhaiten AA:ta palvelevia tuloksia. Selvityksen laatija on itse AA:n jäsen. Tästä aiheutuu selvitykselle eräitä hyötyjä ja haittoja. Oma kokemus ja AA-tuntemus ovat auttaneet kohdentamaan kyselyä AA:n sisällä olettavasti tunnettuihin ongelmiin. Esille tulleet kysymykset ovat tulleet seuratuiksi riittävän läheltä, kokonaan eri perspektiivistä, kuin mitä olisi ollut mahdollista, jos kyselyn olisi toimittanut joku AA:n ulkopuolinen taho. Läheiset suhteet moniin kyselyyn vastanneisiin ovat toisaalta saattaneet rajoittaa objektiivisen kuvan muodostamista AA:n sisällä vallitsevista näkemyksistä. Asioita läheltä seuraavalle jotkin seikat näyttäytyvät monesti liian itsestään selviltä. AA:n jäsenenä ei voi olla riippumaton hajaannuksen ympärillä vellovista mielipiteistä eikä immuuni niiden vaikutuksille. Ryhmissä muodostuneet käsitykset ovat vuoroin innostamassa vuoroin haraamassa vastaan. Eräät seikat puoltavat kuitenkin laatijan sopivuutta tehtävään. Aihepiiri on ollut laatijalle ennen kyselyä varsin tuntematon. Tämän vuoksi kysely on voitu toteuttaa tehtävän alusta asti vailla suurempia ennakkoluuloja ja ennakkoasenteita. Lisäksi on mainittava, että laatija on jäsenenä yhtä aikaa kumpaankin ryhmittymään kuuluvassa ryhmässä. Tämä on myös puolueettomuutta lujittava seikka. Tällaisen kyselyn onnistuminen vaatii kykyä kyseenalaistaa pitkäänkin hyväksyttyjä toimintamalleja. Ulkopuoliselle tämä on varmasti helpompaa kuin liikkeessä mukana olevalle. Tätä yhteenvetoa onkin syytä tarkastella edellä mainitut objektiivisuutta rajoittavat tekijät huomioon ottaen. Tässä selvityksessä ei ole missään muodossa kysymys tieteellisestä selvityksestä, opinnäytetyöstä tai muusta vastaavasta. Enemmän kuin tarkasta analyysistä, selvityksessä on kysymys mielipiteiden keräämisestä ja niiden julkaisemisesta. Vastauksiin sisältyvät mielipiteet on lajiteltu ja tyyppitapaukset sekä erikoisuudet koetettu poimia esiin. Johtopäätöksiä on tehty vain varovaisesti ja silloinkin rajoituttu ainoastaan selvimpien ilmitulleiden faktojen esittelyyn. AA:n toiminta perustuu vapaaehtoiseen palveluun, millä periaatteella tämäkin kysely on toimitettu. Selvitys ei palvele tekijän henkilökohtaisia intressejä tai etuja enempää kuin, mitä vapaaehtoinen palvelu AA:n piirissä sellaisenaan tekijälleen voi parhaimmillaan tuottaa, eikä myöskään minkään muun yhteisön kuin korkeintaan vähäisessä mitassa AA:n omia tarkoitusperiä. Nämä tarkoitusperät toteutuvat sinänsä kaikessa AA:n sisäisessä palvelutoiminnassa ja ovat otaksuttavasti useimpien vakavasti AA:n piirissä omasta halustaan olevien tiedossa. Kyselyyn vastanneet henkilöt ovat valikoituneet monilta osin sattumanvaraisella tavalla. Tämä poikkeaa siitä, miten tasapuolinen otos perinteisesti tutkimuksessa varmistetaan. Kaikista edellä mainituista tunnustetuista, tunnistettavista ja piilevistäkin rajoitteista huolimatta on kyselyssä pyritty muutoin toimimaan mahdollisimman puolueettomasti. Luonnollinen lähtökohta on ollut, että kysely suunnataan mahdollisimman tasapuolisesti kummankin ryhmittymän jäsenille. Nimettömät näyttävät olleen vastaamisessaan jonkin verran passiivisempia kuin Anonyymit. Vastauksia on saatu enemmän Anonyymeiltä, mutta vastaajan tunnustama ryhmittymä ei ole aina tullut vastauksesta esiin. Joukossa on vastauksia, joiden antajan tunnustama ryhmittämä ei ole tiedossa senkään vuoksi, että vastaaja ei halua lukeutua kumpaankaan leiriin. Kysymykset on pyritty laatimaan niin yleiseen muotoon, etteivät ne ohjaisi vastaajaa tiettyyn mielipiteeseen. Johdattelusta vapaa kysely edellyttää yleensä useampia kysymyksiä. Kysely muodostuikin lopulta melko laajaksi ja vastaajalle työlääksi, varsinkin vailla tietoteknisiä helpotuksia toteutettuna.
9 Kysely on suunnattu pelkästään AA:n jäsenille. AA-laisten voidaan olettaa olevan kiinnostuneita harrastuneisuuteensa liittyvistä kysymyksistä. Vastauksia saatiinkin hieman yli kolmekymmentä. Lisäksi pari AA-laista kertoi melko laajasti, miksi ei katso aiheelliseksi vastata. Myös nämä kieltäytymisperusteet sisälsivät mielenkiintoisia näkemyksiä aihepiiristä. Reilua kolmeakymmentä vastausta voitaneen pitää selvityksen tavoitteiden kannalta riittävänä. Vastaajien epätasainen jakautuminen valtakunnallisesti olisi tosin puoltanut vastausten tuplamäärää. Vastaukset saapuivat pelkästään eteläisestä Suomesta. Varsinaista kampanjaa ei Pohjois-Suomeen edes osoitettu. Levinneisyyttä pyrittiin parantamaan kertomalla vastaajille, että jokainen voi jakaa kyselyä eteenpäin. Eräisiin kysymyksiin näytti tulevan huomattavan samanlaisia vastauksia. Tällaiset kysymykset olisi voinut kenties jättää kyselystä kokonaan pois. Toisaalta hyvänä voitaneen pitää sitäkin, että tietoa saadaan siitäkin, missä määrin AA-laiset ovat samanmielisiä. Kysely osoittaa, että samanmielisyyden olettaminen jossakin kysymyksessä voi johtaa virhepäätelmään. Määrättyjen kysymysten kohdalla esiintyi kuitenkin huomattavan paljon erilaisia näkemyksiä, mikä kertonee näiden kysymysten hedelmällisyydestä. Toisen osapuolen loukkaamista näyttää esiintyvän vielä saaduissa vastauksissakin. Myös eräät jopa tässä kyselyssäkin siteeratut mielipiteet osoittavat vastapuolen kunnioituksen puutetta. Olisi ollut yhtenäisyyden edistämisen kannalta perusteltua jättää kiivaimmat ja toista osapuolta loukkaavat lausumat siteeraamatta. Tämän kyselyn tarkoitus ei kuitenkaan ole tukea sen enempää kumpaakaan leiriä, minkä vuoksi loukkaavien lausumien karsiminen olisi saattanut vaarantaa kyselyn puolueettomuutta. Kyselyn tarkoitus on myös tarjota kanava lausua sellaisiakin mielipiteitä, mitä ei ehkä tulisi esitettyä normaalissa palaverissa. Tässä lähtökohtana on, että vastaajan pitää voida päästää höyryjä ulos, kuten sanotaan. Kysely toimisi itseään vastaan, jos räikeimmät lausumat poistettaisiin. Loukkaavimmat lausumat tulisi kunkin lukijan mahdollisuuksien mukaan sietää ja pyrkiä vastaanottamaan ne suopeasti ja tunnekuohua välttäen. Samaa on sanottava yleensäkin vahvasti oman leirin kantaa tukevista mielipiteistä. Kysely tulisi nähdä tosiasioiden ja vellovien tunteidenkin kartoituksena ja sellaisena rakentavan yhteistyön pohjana. AA:ta koskevia ulkopuolisten tekemiä tieteellisiä tutkimuksia on useita pelkästään Suomessa. Lähimmin tätä kyselyä aihepiiriltään koskettavana voidaan mainita esim. Anna Leppo, Ruohonjuuridemokratiaa järjestäytyneessä organisaatiossa. Suora ja edustuksellinen demokratia suomalaisessa AA-liikkeessä. (Sober Solutions Pirate Publishing 2004). Siinä missä sosiaaliset liikkeet tavoitellessaan muutosta, yleensä tuppaavat hajoamaan, Organisaatiomuodoltaan uusien sosiaalisten liikkeiden edelläkävijänä nähty AAliike on kuitenkin säilyttänyt ei-byrokraattisen ja epähierarkkisen rakenteensa yli 60 vuotta eikä sitä ole juuri missään kohdannut järjestöllinen tai ideologinen hajaannus. Aihepiiriä koskettavista kirjoituksista ks. esim. mainitun tutkimuksen kirjallisuusluettelo. Ks. myös esim. Mäkelä Klaus 1998: Alcoholics Anonymous in Finland. Teoksessa Eisenbach-Stangl Irmgard & Rosenqvist Pia (toim.) Diversity and Unity. Studies of Alcoholics Anonymous in Eight Societies, 91-112. NAD publication no. 33, Helsinki.
10 KYSELY Tähän kyselyyn vastanneet ovat käyttäneet milloin lyhempää, milloin pidempää vastaustekniikkaa. Lyhemmät vastaukset on jäljempänä usein koottu omaksi ryhmäkseen ja pidemmät vastaukset esitelty omana kappaleenaan. Näin on menetelty puhtaasti tilansäästösyistä, lyhyitä vastauksia ei ole luokiteltu vähempiarvoisiksi. Lyhyissä vastauksissa tuli monin paikoin yhteneviä vastauksia, joiden lukumäärä on kerrottu, milloin tämä on katsottu tarpeelliseksi. A. JOHDANTO A1. Mitkä ovat AA:n tavoitteet omasta mielestäsi? Tähän ensimmäiseen kysymykseen saadut vastaukset olivat useimmat hyvin samantyyppisiä. Lyhimmillään vain: Raittius. Tyypillisiä vastauksia: Toipuminen alkoholismista ja sanomansaatto vielä kärsiville ; auttaa alkoholisteja raitistumaan ja säilyttämään raittius ; vain alkoholismiin sairastuneitten selviämisen alkoholittomaan elämään ; AA:n tavoitteena on tarjota raitis, hengellinen vaihtoehto kaikille maailman alkoholisteille AA:laisten periaatteiden mukaisesti ; Tukea ihmisten raittiutta ja pyrkimistä raittiiseen elämäntapaan ; Sanomansaatto sekä hengellisen toipumisen ja kehittymisen ylläpito sitä haluaville ; Sanomansaatto vielä kärsiville alkoholisteille ; Auttaa uutta tulokasta saavuttamaan raittius ; tukea alkoholisti raitistumisessa ja luoda uusi elämä. Hieman omaperäisempiä vastauksia: Tietysti sanomansaattaminen kärsiville alkoholisteille. Tavoite on myös kehittää yhteisön tehokkuutta sen toteuttamiseksi ; Joudun kuvittelemaan, sillä AA:n päämääriä ei ole kirjattu kuin Preambleen eli AA:n määritelmään ja paljolti siitä johdettuihin 12 perinteeseen. Eipä niitä juuri toisin voi ilmaistakaan, mutta AA:n ainoan päätarkoituksen (5. perinne) ja oman ymmärrykseni tasolla tavoitteet ovat: - tarjota niin yksilötasolla kuin laajemmaltikin alkoholiongelmaan ratkaisu, joka mahdollistaa pelkkää raittiutta paljon laajemman ja nautittavamman elämänmuutoksen. antaa toipuneille alkoholiongelmaisille mahdollisuus palvella ympäristöään, toteuttaa itseään vailla riippuvaisuuksien vaikutusta elämänhallintaansa ja kokea elämässään sellainen kuulumisen tunne, mielekkyys ja tarkoitus, josta vielä juovalla alkoholistilla ei ole aavistustakaan. nämä ovat paljon elämää suurempia asioita, joiden kirkastamiseksi tulisi tehdä työtä. AA:n piirissä käytetään valtavasti aikaa näiden hienojen perusasioiden hämärtämiseen.
11 Valtaosalla vastaajista näyttää AA:n tavoitteet olevan hyvin selviä: ne liittyvät raitistumiseen, raittiina pysymiseen ja sanomansaattoon. Tästä peruskysymyksestäkin löytyy monta ilmaisutapaa ja mielenkiintoista on, että tavoitteista esiintyy myös erilaisia käsityksiä. A2. Toteutuvatko tavoitteet ja miksi? Tähän kysymykseen saaduista vastauksista useat olivat omaperäisiä: Ei oikein hyvin, Suomessa ei osata puhua ongelmista oikeilla nimillä, vrt. USA ; toteutuvat ainakin Helsingissä vireän ja toimivan ryhmäverkoston takia ; Turun alueella olemme varsinkin viime aikoina panostaneet tiedottamiseen ja tulokkaan vastaanottamiseen. Käymme katkaisuhoitoasemalla ja muissa hoitolaitoksissa. Jaamme AA-materiaalia (käyntikorit yms.) ; monien kohdalla toteutuvat kaikki eivät raitistu, toisaalta kovin monet eivät saa AA:n sanomaa, tiedotustoiminnassa olisi kehittämistä ; minulla on vastuu tavoite toteutuu, jos muistan vastuuni ; Koska jossain vaiheessa yhteisön omatunto herää ja huomataan että se mitä olemme niin sinnikkäästi puolustaneet olemmekin itse asiassa turmelleet. On ehkä ensimmäisen kerran todella luotava luottamuksen henki palvelijoitamme kohtaan. Moni jo vuosia AA:ssa ollut jäsen on vieroksunut palvelutehtäviä vain siksi että palvelu sana mielletään riitaisuudeksi. Anonyymit Alkoholistit ovat tällä tiellä jo osoittaneet toimivuutensa vähäisistä resursseista huolimatta ; Eivät toteudu. Suomessa on 300.000 500.000 alkoholistia ja AA:ssa lienee raittiina vain muutama tuhat. Melko monet saavat kyllä AA:n sanoman, mutta pysyvän raittiuden saavuttaminen jää monen kohdalla toteutumatta. Varsinkaan nuoria alkoholisteja, jotka usein ovat myös sekakäyttäjiä, sanoma ei tavoita eikä toipumisohjelmamme kiinnosta. Suurin syy on AA:n ajasta jälkeenjääneisyys eli vanhoillisuus; maailma ei ole sama kuin 1940-luvun Amerikassa. Olemme jysähtäneet paikallemme. AA:n sinänsä hyvä raittiuden sanoma ei saavuta nykyihmistä ja sen vanhoilliset tekstit ja tekstien monimutkaisuus estävät raittiuden halun syntymistä. Tähän tietysti vastataan olimme valmiit mihin tahansa jne., mutta kyllä järkeäkin saisi käyttää; ei AA:n tulisi olla mikään vanhoihin kaavoihin, muuttumattomuuteen kätkeytyvä uskonto. Kahdentoista askeleen ohjelman perusperiaatteet eivät nykyisellään erotu vanhoillisten tekstien, epäselvien perinteiden ja käsitteiden viidakosta.hyvä näyttö muuttumattomuuden seurauksista on nykyinen hajaannus, mikä osaltaan heikentää kahdentoista askeleen työn tuloksia ja heikentää AA:n julkista kuvaa ja houkuttavuutta Joitakin tyyppivastauksia: toteutuu, mikäli halu noudattaa ohjelmaa ; Yleisesti ottaen kyllä, mutta AA:n hajaannus voi joskus vaikeuttaa ; Toteutuvat osittain, voisi olla paremminkin, jos AA olisi yhtenäisempi ; Tavoitteet toteutuvat niiden alkoholistien kohdalla jotka antautuvat toipumisohjelman vietäviksi ; Tavoitteet toteutuvat jos yksittäiset AA:laiset ottavat koko ohjelman omakseen ja saattavat ohjelman ensin kotiryhmälleen ja kantavat vastuuta muustakin kuin omasta viihtymisestään AA:ssa ;
12 toteutuu ohjelmamme avulla ; erinomaisesti, paitsi niissä maissa, kuten Suomessa, joissa vain osaa AA:n perinnöistä käytetään ; Kyllä melko hyvin, sanoman viejiä riittää ; käsittääkseni AA-ryhmät toimivat näiden tavoitteiden suuntaan, samoin jäsenet ; Tavoitteet toteutuvat osittain. Toteutuminen riippuu kunkin maan AA-toiminnasta, aktiivisuudesta ja yhtenäisyydestä. Tuskin koskaan saavutetaan tavoitetta täysin ; Toteutuvat inhimillisen mahdollisesti. Aika monessa vastauksessa tulee esiin joku ongelma AA:n tavoitteiden toteutumisessa. A3. Kuvaa lyhyesti oman kokemuksesi perusteella AA:n toimintaa. Mikä on olennaisinta? Kysymyksessä pyydetään lyhyttä kuvausta. Niitäkin saatiin. Hyvin monet katsoivat tällä kohtaa viisaammaksi vastata laveasti. Tilanpuutteen vuoksi vain muutama on tässä siteerattuna. Lyhyet vastaukset: ryhmä ; oma toipuminen, samalla kun saattaa olla toisille avuksi, kaverihenki ryhmissä ; Alkuun pääsin aa-ystävien tuella ja kokemuksien avulla jatkossa tuli apuun myös ohjelma tekemisineen ; Ryhmissä käynti ja oppiminen tuntemaan itsensä ; itselleni on ryhmien toiminta toimiminen perinteitä noudattaen ; Joka päivä ryhmiä ja aina ; Ryhmätoiminta ; Kokemusten jako ; toiminta toisten alkoholistien parissa ; Aktiivinen osallistuminen ryhmän toimintaan ; palaverit, niiden yhteishenki ja uudempien mukanaolijoiden vastaanotto porukkaan ; kyetä puhumaan mieltään painavista asioista ; Käynti kotiryhmässä säännöllisesti, palvelu ja toisten auttaminen. Muutama pidempi: olennaista on ohjelman omaksuminen ja raitistuminen pidän tärkeänä ryhmien ulkopuolella tapahtuvaa oheistoimintaa: valtakunnalliset päivät, yhteiset matkat, henkilökohtaiset kontaktit ; Ryhmät ovat olennaisin osa, AA:n pienin yksikkö. Jos ryhmät eivät toimi tai niitä ei ole, yksittäisten raittiiden alkoholistien ponnistelutkin menevät hukkaan. Ohjelman hengellisyys kulminoituu kaverin auttamiseen. Ilman hengellisyyttä ei ole ryhmiä eikä kukaan ota vastuuta. Epäitsekäs auttaminen on juovalle holistille vierasta ; Kokemukseni perusteella ryhmät kokoontuvat normaaleihin AA-kokouksiinsa suunnitelmiensa mukaisesti. Kokouksia on paljon ja niihin on helppo mennä. Tämä on myönteistä ja se on olennaista AA-toiminnassa. Vaikuttaa siltä, että yhteistoiminta ryhmien sisällä tuottaa välillä vaikeuksia. Ryhmillä on ongelmia löytää itselleen palvelijoita yksinkertaisimpiinkin palvelutehtäviin. Jo ryhmätasolla alkaa syntyä hankaluuksia yhteisen menestyksen saavuttamisessa. Syy on puuttuva ryhmien itsetutkistelu ja ryhmäomatunnon etsintä asioita käsiteltäessä sekä yksittäisten jäsenten itsekeskeisyys ja mukavuudenhalu. Kun tulee kyse palvelutehtävistä ryhmien ulkopuolella (sanomansaatto, aluetoiminta, valtakunnallinen toiminta) vaikeudet kasvavat. Ryhmillä on vaikeuksia löytää yhteisymmärrys vastuun ottamisessa sanomansaattotehtävistä. Nämä tehtävät jäävät usein hyvin harvojen jäsenten harteille ja monet tekevät näitä tehtäviä omissa nimissään ei ryhmän nimissä. Jos tehtäviä hoidetaan ryhmän nimissä, useasti vain harvat jä-