VIROLAHDEN KUNTA Vaalimaan asemakaavojen muutos ja laajennus kortteleissa 208 ja 221 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767
I (I) Maria Auranen Sisällysluettelo 1 Mikä on osallistumis- ja?... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet... 2 4 Suunnittelun lähtökohdat... 3 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 3 4.2 Maakuntakaava... 3 4.3 Yleiskaava... 6 4.4 Asemakaava... 8 4.5 Rakennusjärjestys... 9 4.6 Maanomistus ja hallinta... 9 5 Laaditut selvitykset... 9 6 Arvioitavat vaikutukset... 10 7 Osalliset... 10 8 Osallistumisen järjestäminen ja tiedottaminen... 11 9 Kaavoituksen aikataulu... 11 10 Yhteystiedot... 12
1 (12) Vaalimaan asemakaavojen muutos ja laajennus kortteleissa 208 ja 221 1 Mikä on osallistumis- ja? 2 Suunnittelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallisilla on mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käynnistämistä osallistumis- ja n (OAS) riittävyydestä. Esitys on tehtävä ennen kuin kaavaehdotus on asetettu julkisesti nähtäville. Suunnittelualue sijaitsee Virolahden Vaalimaan taajamassa. Kaava-alue on esitetty alla olevassa kartassa punaisilla ympyröillä. Pohjoisempi alue (kortteli 221) rajautuu kaakossa Lappeenrannan tiehen joka etelässä liittyy tulevaan moottoritiehen. Moottoritie rajaa kaava-aluetta lounaassa ja luoteessa alue rajautuu metsätiehen. Etelässä sijaitseva muutos alue (kortteli 208) rajautuu pohjoisessa Vaalimaantiehen ja Etelässä Putamaantiehen. Idässä alue rajautuu suunnittelualueen sisälle jäävän pellon reunaan. Asemakaavan muutos sijoittuu kiinteistöille 5:56; 6:59; 5:57; 20:4; 6:87; 6:62; 6:127. Suunnittelualue on tällä hetkellä lähinnä metsämaata ja peltoa. Eteläisemmällä alueen osalla sijaitsee yksi omakotitalo, joka on tyhjillään ja kunnan omistuksessa. Talo on tarkoitus purkaa rakentamisen alkaessa. Kuva 1: Suunnittelualueen sijainti maastokartalla. Suunnittelualue on merkitty punaisilla soikioilla (pohjakartta Maanmittauslaitos 2015).
2 (12) 3 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Asemakaavan laajentamisella ja muutoksella varaudutaan alueen kaupallisten palveluiden jatkokehittämiseen. Tarkoituksena on laatia alueelle asemakaavan laajennus ns. Apollo-hankkeen alueelle ja muuttaa korttelin 208 käyttötarkoitusta. Asemakaavatyöhön sisältyy katualueiden ja liittymien toimivuustarkastelu asemakaavoituksen edellyttämällä tarkkuustasolla. Kaavaa varten on laadittu aiemmissa kaavaprosesseissa tarvittavat luonnon- ja kulttuuriympäristön selvitykset. Tärkeä ja huomioitava asia on, miten suunnitellut toiminnot sopivat suurempaan kokonaisuuteen. Kuva 2: Suunnittelualueen rajaus maastokartalla. Suunnittelualue on rajattu punaisella viivalla (pohjakartta Maanmittauslaitos 2015).
3 (12) 4 Suunnittelun lähtökohdat 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet MRL edellyttää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) huomioon ottamista siten, että edistetään niiden toteuttamista alueidenkäytön suunnittelussa (MRL 24 ). Valtioneuvosto antoi päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 4.2 Maakuntakaava Vaihemaakuntakaava Taajamat ja niiden ympäristö : Alueella on voimassa Kymenlaakson vaihemaakuntakaava Taajamat ja niiden ympäristö (vahvistettu 28.5.2008 ja 18.1.2010) ja siinä suunnittelualueelle on osoitettu seuraavat merkinnät: KULTTUURIYMPÄRISTÖN TAI MAISEMAN VAALIMISEN KANNALTA TÄRKEÄ ALUE: Merkinnällä osoitetaan kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta merkittävät alueet. Alueilla, joille on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, ensisijaisen maankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on sovitettava yhteen maankäytön ja maisema- ja kulttuuriarvojen vaatimukset. PÄÄKAASULINJA (k): Merkinnällä osoitetaan korkeapaineiset maakaasuputket. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lisäksi suunnittelualue rajautuu lännessä moottoritiehen ja vaihemaakuntakaavassa Taajamat ja niiden ympäristö alueelle osoitettu työpaikka-alueen merkintä sekä rajapalvelujen kehittämisen kohdealue merkintä on muutettu ja rajattu uusiksi vaihemaakuntakaavassa Kauppa- ja merialue.
4 (12) Kuva 3: Ote Kymenlaakson vaihemaakuntakaavojen Taajamat ja niiden ympäristö ja Maaseutu ja luonto yhdistelmästä. (Kymenlaakson liitto) Energiavaihemaakuntakaava: Kymenlaakson maakunnalle on myös laadittu vaihemaakuntakaava joka kuvaa energiahuollon kokonaisuutta. Energiakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2012. Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 10.4.2014. Vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu merkintöjä. Koko maakuntakaava-aluetta koskee seuraava määräys: Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää edellytyksiä uusiutuvaan energiaan perustuvien järjestelmien käyttöön. Vaihemaakuntakaava Kauppa ja merialue : Maakuntahallitus on 14.5.2012 päättänyt laatia vaihemaakuntakaavan aiheesta Kauppa ja merialue. Maakuntakaavassa käsitellään ensisijaisesti Kymenlaakson kauppaan sekä meri- ja rannikkoaluesuunniteluun liittyviä aihealueita. Kymenlaakson maakuntavaltuusto on hyväksynyt Kauppa ja merialuekaavan 16.12.2013 ja kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 26.11.2014. Kaavassa on suunnittelualueelle osoitettu seuraavat merkinnät: VÄHITTÄIS- JA RAJAKAUPAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE (kma-r): Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan kohdealuetta, jolla on raja-kaupan ominaispiirteitä. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee varmistaa rajan toiminnan kannalta oleellisen viranomaistoiminnan, liikenteen ja muiden alueen palveluiden yhteensovittaminen. Alueelle saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :ssä tarkoitettuja seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 000 k-m2.
5 (12) RAJAPALVELUJEN JA KAUPAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE (rk): Merkinnällä osoitetaan alueet joihin kohdistuu vähintään maakunnallisia valtakunnan rajan toimintojen kehittämistarpeita. Suunnittelumääräys: Alueelle palveluja sijoitettaessa tulee palvelutarjonnassa, mitoituksessa ja tarkemmassa sijoituksessa varmistaa seudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen ja varmistaa, etteivät tehtävät toimenpiteet heikennä palvelujen saavutettavuutta seudun muissa osissa. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava raja-alueen toimintojen kehittämistarpeet ja sovitettava ne Suomen huomattavimman maaraja-aseman ympäristön laatuvaatimuksiin. TYÖPAIKKA-ALUE (TP): Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävät monipuoliset työpaikka-alueet. Alueelle saadaan sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia, toimisto- ja palvelutyöpaikkoja. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota tasapainoisen, olevaan rakenteeseen sopeutuvan ja viihtyisän työympäristön toteuttamiseen. PYÖRÄILYREITTI: Merkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen alueiden ylimaakunnalliset merkittävät ulkoilureitit. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava ulkoilureittien toteuttamisedellytykset maakunnallisesti ja seudullisesti toimivana reitistönä. Yksityiskohtaisessa reittisuunnittelussa on pyrittävä hyödyntämään olemassa olevan tiestön ja poluston käyttömahdollisuuksia. Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että virkistystoiminta ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta aluevaraukseen rajautuvalla tai alueen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000-verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia tai häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon.
6 (12) 4.3 Yleiskaava Kuva 4: Ote Kymenlaakson vaihemaakuntakaavasta Kauppa ja merialue (Kymenlaakson liitto). Suunnittelualueella on voimassa Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan toinen vaihe, joka on hyväksytty Virolahden kunnassa 12.4.2011. Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavassa on suunnittelualueella seuraavat merkinnät: TYÖPAIKKA-ALUE (TP): Alueella tapahtuva merkittävä rakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista alueelle. PALVELURAKENNUSTEN ALUE (PK): Alueella tapahtuva merkittävä rakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista alueelle. MELUALUE (me): Liikenteen melu saattaa ylittää 55 db:n rajan. Alueelle rakennettavat asunnot oleskelupihoineen on suojattava melulta pihojen suuntauksella ja rakenteellista melunsuojausta käyttäen. ASEMAKAAVOITETTU ALUE SUURI RANTATIE, MUSEOTIE
7 (12) Kuva 5: Ote Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavasta. Suunnittelualueelle on vireillä Virojoki - Vaalimaan osayleiskaavan muutos ja laajennus, joka on ollut nähtävillä luonnoksena tammi-helmikuussa 2015 ja ehdotuksena kesäelokuussa 2015. Kaava on tarkoitus hyväksyä syksyllä 2015. Tässä kaavamuutoksessa suunnittelualueelle on osoitettu seuraavat merkinnät: KAUPALLISTEN PALVELUJEN ALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖN (KM): Alueelle saa sijoittaa maankäyttö ja rakennuslain 71a :ssä tarkoitettuja vähittäiskaupan suuryksikköjä. Alueelle voidaan osoittaa lisäksi kyseistä päätoimintaa tukevia toimintoja. MELUALUE: Liikenteen melu alueella saattaa ylittää 55 db:n rajan. KEVYEN LIIKENTEEN REITTI
8 (12) 4.4 Asemakaava Kuva 6: Ote Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus ehdotuksesta 25.5.2015. Suunnittelualueen pohjoisella osalla ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Eteläisellä osalla on voimassa korttelin 208 asemakaava ja asemakaavan muutos, joka on hyväksytty kunnan valtuustossa 21.4.2008. Asemakaavassa suunnittelualue on merkitty seuraavalla aluevarauksella: HUOLTOASEMA- JA LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE: Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Elintarvikemyymälän suurin sallittu koko on 400 k-m 2.
9 (12) Alueen liikennejärjestelyissä tulee kiinnittää erityistä huomiota kevyen liikenteen liikenneturvallisuuteen ja ajoneuvoliikenteen sujuvuuteen. 4.5 Rakennusjärjestys Kuva 7 Ote korttelin 208 asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta 21.4.2008 Virolahden kunnan rakennusjärjestys on astunut voimaan vuonna 2002. 4.6 Maanomistus ja hallinta 5 Laaditut selvitykset Suunnittelualueen maanomistajana on kunta. Vaalimaan aluetta koskien ja alueen tulevaan toimintaan liittyen on aiemmin laadittu seuraavat selvitykset: Luontoselvitys, 2014, Tiina Mäkelä, Kaupallinen selvitys, 2014, Taina Ollikainen ja Mari Pohjola, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hulevesiselvitys, 2014, Eric Wehner ja Eeva-Riikka Bosmann, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Arkeologinen inventointi, 2014, FM Kalle Luoto. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Vaalimaan alueen liikennetarkastelut, 2014, Ramboll Finland Oy
10 (12) 6 Arvioitavat vaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslaissa on säädetty vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 ). MRA 1 :ssä on määritelty tarkemmin, että vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt vaikutukset: 1. ympäristövaikutukset, 2. yhdyskuntataloudelliset, 3. sosiaaliset, 4. kulttuuriset ja 5. muut vaikutukset. Selvitykset tehdään koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Arvioinnin perusteella voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. 7 Osalliset Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta tehtyihin selvityksiin, olemassa olevaan perustietoon, maastokäynteihin, osallisilta ja viranomaisilta saataviin lähtötietoihin ja palautteeseen, sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tässä asemakaavassa ja asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Alueen ja lähialueiden asukkaat, maanomistajat, yritykset, työntekijät ja yhdistykset Elinkeinonharjoittajat Virolahden kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat Muut viranomaiset: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kymenlaakson liitto, Kymenlaakson museo, Museovirasto / arkeologian osasto, Kymenlaakson pelastuslaitos, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, Tullilaitos, Miehikkälän kunta, Haminan ympäristölautakunta Kymenlaakson Sähkö Oy, Haminan Energia, Elisa
11 (12) 8 Osallistumisen järjestäminen ja tiedottaminen Kaavoituksesta tiedotetaan kaupungin kunnan kotisivuilla www.virolahti.fi ja Kaakonkulma -lehdessä. Virolahden kunnan kaavoituskatsauksessa 2015 on ilmoitettu asemakaavojen muutoksista Vaalimaan alueella., kaavaluonnos ja -ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi Virolahden kunnantalolla (Opintie 4, 49900 Virolahti) sekä kunnan kotisivuilla. Kunnan asukkailla ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavasta kaavan nähtävilläolon ajan. Tarvittavilta viranomaisilta pyydetään lausunnot. 9 Kaavoituksen aikataulu Kaavoituksen vireilletulo ja kaavaluonnos (08-09/2015) Viranomaisten kanssa järjestetään tarvittava vireilletulovaiheen vuorovaikutus. Maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n 2 momentin viranomaisneuvottelun kynnys ei täyty, silla viranomaisnäkemys kaavan vaikutustenarvioinnista on otettu hyvin esille jo vireillä olevassa yleiskaavatyössä. Kaavaluonnosten valmistuttua kaavaasiakirjat sekä osallistumis- ja asetetaan nähtäville Virolahden kunnantalolla ja kunnan kotisivuilla. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan lehdessä Kaakonkulma sekä kaupungin kotisivuilla. Osalliset voivat nähtävillä olon aikana jättää kaavaluonnoksesta ja osallistumis- ja sta kirjallisen mielipiteensä kaavoituslautakunnalle. Viranomaisilta pyydetään lausunnot. Annettuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet. Kaavaehdotus (9/2015-10/2015) Järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta laaditaan kaavaehdotus joka asetetaan nähtäville Virolahden kunnantalolla ja kunnan kotisivuilla. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan lehdessä Kaakonkulma sekä kaupungin kotisivuilla. Osalliset voivat nähtävillä olon aikana jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen kaupunginhallitukselle. Viranomaisilta pyydetään lausunnot. Annettuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet. Niille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto muistutukseen. Kaavan hyväksyminen (10-12/2015) Virolahden kunnanhallitus esittää kaavan hyväksymistä kunnanvaltuustolle. Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan lehdessä Kaakonkulma sekä kaupungin kotisivuilla. Muutosta kaavan hyväksymispäätökseen voidaan hakea valittamalla Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden ratkaisusta on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
12 (12) 10 Yhteystiedot Markku Uski Virolahden kunta Tekninen johtaja Puh. 050 389 2150 markku.uski@virolahti.fi Vironlahden kunta / Tekninen osasto PL 14 49901 Virolahti Käyntios. Opintie 2 B, 49900 Virolahti Kuisma Reinikainen Projektipäällikkö Puh. 050 390 5680 kuisma.reinikainen@fcg.fi