KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006
ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n asiantuntijaryhmän analyysiä 3. Asiantuntijaryhmän esityksiä ja suosituksia 4. Hankkeen merkityksen arviointia
1. HANKKEEN TARKOITUS JA SEN TOTEUTUS Kv-projekti IMHE-projekti vv. 2005-2006, 14 casea 12 OECDmaassa Suomesta mukana Jyväskylän seutu/keski-suomi; osallistuvat korkeakoulut ovat Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu Hankkeella etsitään ratkaisua, jolla korkeakoulut voidaan mobilisoida nykyistä tehokkaammin aluekehittämisen tueksi Hankkeen tavoitteena yhdistää projektin tulokset ja saadut kokemukset politiikka- ja toimenpidekokonaisuudeksi
HANKKEEN TARKOITUS JA SEN TOTEUTUS jatkuu Kysymyksessä sekä arviointi- että kehittämisprojekti; tarkoitus virittää sekä uutta analyysiä että syvenevää yhteistyötä alueella ja kansainvälisesti Näkökulma korkeakouluista ympäristöön päin, mutta keskeisenä tavoitteena toimintaympäristön edustajien aktivoiminen alueella Hanke ei pääty 2006, vaan jatkuu ehdotuksiin ja suosituksiin perustuvana kehitysprosessina
HANKKEEN TARKOITUS JA SEN TOTEUTUS jatkuu Ensimmäisenä tavoitteena kriittinen itsearviointi yhdessä alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa Itsearvioinnin avainteemoja: Kk-opetus ja oppiminen alueen inhimillisen pääoman kehittämisessä Tutkimuksen/T&K:n rooli ja hyödyntäminen alueellisessa innovaatiojärjestelmässä Korkeakoulut alueen sosiaalisen koheesion, kulttuurin ja ympäristön kehitystyössä Miten korkeakoulut ovat vastaamassa globaalin kilpailun haasteeseen alueella
2. OECD:N ARVIOINTIRYHMÄN ANALYYSIÄ Keski-Suomen innovaatioresursseista puolet korkeakouluissa vs. koko maassa viidesosa; korkeakoulujen merkitys alueelle poikkeuksellisen suuri Vaikka Jyväskylän seutu on yksi nopeimmin kasvavista kaupunkiseuduista, se on edelleen jäljessä keskeisissä suorituskykyindikaattoreissa: korkea työttömyysaste, matala tuotavuus, puutteellinen innovaatioresurssien hyödyntäminen Alueellisesta innovaatiojärjestelmästä puuttuu selkeä johtajuus Alueellista yhteistyötä ja tehokkuutta haittaa kehittämisrahojen jakautuminen moneen osaan ja usealle hallinnonalalle
2. OECD:N RYHMÄN ANALYYSIÄ jatkuu Korkeakoulut alueellisena avaintekijänä: niiden 3000 työntekijää ja yli 20 000 kk-opiskelijaa edustavat seitsemää prosenttia maakunnan väestöstä ja yli neljäsosaa Jyväskylän kaupungin asukkaista Kummatkin korkeakoulut erinomaisia omassa sarjassaan Yhteistyö korkeakoulujen kesken on strategiatasolla viime aikoina edistynyt, mutta vielä runsaasti käyttämättömiä mahdollisuuksia Korkeakoulujen ja alueellisten toimijoiden kesken ja toisaalta korkeakoulujen välillä ei ole riittävän selkeää työnjakoa Alueelliset rahoittajat, toimijat ja yritykset mieltävät heikosti korkeakoulujen roolit ja niiden välisen työnjaon
3. OECD:N RYHMÄN ESITYKSIÄ JA SUOSITUKSIA Arviointiryhmä esitti laajasti suosituksia: kansallinen taso, aluetaso, korkeakoulutaso Kansallinen näkökulma Suomessa yksi OECD-maiden kehittynein ja parhaiten rahoitettu innovaatiopolitiikka; kuitenkin alueulottuvuus vasta kehittymässä Korkeakouluille suositellaan suurempaa autonomiaa ja sen vastineena vahvempaan alueellista vastuunottoa ( autonomian ansaitseminen ) Kansallisen ja alueellisen innovaatiotoiminnan rahoitusmalli pitäisi uudistaa, jotta vahvan polarisaation vaikutuksia voitaisiin vähentää; Jyväskylän seudulle yksi innovaatiopotti kokeiluluontoisesti Korkeakouluille tätä tietä johtava rooli alueellisessa innovaatiotoiminnassa Vähemmän byrokratiaa, pitemmälle meneviä alueellisia yhteistyöratkaisuja
OECD:N RYHMÄN ESITYKSIÄ JA SUOSITUKSIA jatkuu Suosituksia aluetasolle Alueellisten strategioiden kokonaisuus järkeistettävä Alueen välittäjäorganisaatioiden arvioitava yhdessä prosesseja, joiden kautta ne toimivat yhteistyössä korkeakoulujen kanssa; parannettava myös yhteistä koordinaatiota mm. resurssien jaossa Luotava vahva alueen kansainvälistymisprosessi, joka lisää alueen vetovoimaa; myös hyödynnettävä tämän OECD-projektin muita kv. osallistuvia alueita Jatkuva kehitystyö korkeakoulujen aluevaikuttavuuden lisäämiseksi joka voi toimia myös kansallista kehitystyötä tukevana instrumenttina (pilottiprojekti)
OECD:N RYHMÄN ESITYKSIÄ JA SUOSITUKSIA jatkuu Suosituksia korkeakouluille, mm. Harkittava yhteisiä täydennyskoulutus- ja yrityspalveluyksiköitä Luotava mekanismeja korkeakoulujen sitoutumiseksi alueen sosiaaliseen, kulttuuri- ja ympäristökehitykseen ja sen edistämiseen Joukko esityksiä yliopistolle mm. teknologian siirtoon ja johtamisrakenteiden vahvistamiseen liittyen (mm. kehotetaan ottamaan mallia ammattikorkeakoulusta!) Esitetään, että ammattikorkeakoulu laajentaa sisäisen toiminnan arviointija laatujärjestelmäänsä sen ulkoisia palveluja koskevaksi (yritykset, julkinen sektori, aluekehitys yleensä)
4. Hankkeen merkityksen arviointia Monenlaista hyötyä alueelle, jolla jo vahva dynamiikka aluekehityksessä Kansainvälisen AT-ryhmän tuoreet ajatukset ja vuorovaikutus arvokkaita OECD-hankkeen kv. case-verkosto on mahdollisuus, jota pitäisi käyttää hyväksi (yhteinen konferenssi tulossa) Projektin luonne vaativa (yhdistetty arviointi- ja kehittämisprojekti); ratkaiseva vaihe on arviointitulosten hyödyntäminen ja alueen kyky tähän Kysymys: miten vaikutuksia kansallisiin toimintamalleihin saisi aikaan Suomi pitkällä aluekehitystyössä; miten etumatkan voi säilyttää/sitä lisätä Projektin yhteiset politiikkasuositukset tärkeitä