24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin sisällyttämään ilmoittamaansa palkkaan myös luontoisetujen yhteenlasketun verotusarvon. Mahdolliset ylityökorvaukset, lomarahat ja omaisuustulot eivät sisälly kuukausiansioihin. Palkkauksen osalta tarkastelu kohdentuu vain niihin vakinaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa oleviin jäseniin, jotka ovat kokoaikaisesti töissä. Taulukoissa on käytetty tilastollisina tunnuslukuina palkan aritmeettista keskiarvoa (keskipalkka) sekä ns. fraktiileja, joita ovat F10, F25, F50 (mediaani), F75 ja F90. Kun jonkin ryhmän vastaajien tiedot asetetaan palkan suuruuden mukaan järjestykseen, niin alle F90 palkkaa ansaitsevia on 90 prosenttia ja tätä enemmän ansaitsevia 10 prosenttia ryhmästä. F90:n ja F10:n rajaamalle tuloalueelle sijoittuu siis 80 prosenttia ryhmän palkansaajista. Mediaanipalkkaa (F50) vähemmän ja enemmän ansaitsevia on yhtä paljon. Taulukossa 3. tarkastellaan kaikkien 4L-liittojen (kokoaikaisessa työssä olevien) palkkausta fraktiileittain. Keskipalkka kaikkien neljän liiton osalta on 4187 euroa. Mediaanipalkka on 3983 euroa. Keskipalkka on kasvanut viime vuodesta maltillisesti, 1,9 prosenttia. Mediaanipalkan kasvu on sen sijaan ollut huomattava, 4,0 prosenttia.
25 Kaiken kaikkiaan palkkojen hajonta on melko suuri. Sen henkilön palkka, jonka alle jää 90 prosenttia 4L-liittojen kokoaikaisessa työsuhteessa olevista palkansaajista, on 3230 euroa suurempi kuin sen palkansaajan palkka, jonka alle jää 10 prosenttia palkansaajista. Korkein palkkataso 4L-liittojen jäsenistä on Metsänhoitajaliiton jäsenillä. Heillä keskipalkka on 4718 euroa ja mediaanipalkka 4345 euroa. Heikoin palkkataso on YKL:n jäsenillä, joilla keskipalkka on 3783 euroa ja mediaanipalkka 3700 euroa. YKL. n kokoaikatyössä olevista palkansaajista parhaiten ansaitseva kymmenys yltää vähintään 5000 euron palkkaan ja alimman kymmenyksen palkka on enintään 2500 euroa. Taulukko 3. Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2013, euroa/kk (sis. luontoisetujen verotusarvon) Agronomiliitto 1078 4612 2996 3460 4200 5150 6640 LAL 1688 3976 2483 3100 3884 4600 5400 Metsänhoitajaliitto 578 4718 3000 3469 4345 5360 6900 YKL 1012 3783 2500 3061 3700 4286 5000 Kaikki 4356 4187 2620 3200 3983 4764 5850 11.1 Palkat työnantajasektoreittain YKL:n jäsenten palkat poikkeavat toisistaan jonkin verran työnantajan sektorin mukaan. Keskipalkkaa tarkasteltaessa suurimmat palkat on valtiolla ja pienimmät yliopistossa työskentelevillä. Kuten taulukosta 4 nähdään, keskipalkan erotus näiden kahden sektorin välillä on 800 euroa. Puolet yksityisen sektorin työntekijöistä ansaitsee 3978 euroa tai enemmän, kun taas yliopistolla puolet ansaitsee 3100 euroa tai enemmän. Taulukko 4. Kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2013, euroa/kk kunta/kuntayhtymä 180 3 590 2 400 2 940 3 403 3 874 4 400 valtio 503 3 973 2 936 3 400 3 978 4 493 5 050 yksityinen 234 3 720 2 400 2 993 3 500 4 200 5 423 yliopisto 79 3 173 2 100 2 400 3 100 3 800 4 550 kaikki 1 012 3 783 2 500 3 061 3 700 4 286 5 000 Alla olevassa taulukossa 5 tarkastellaan vakituisessa ja määräaikaisessa työsuhteessa olevien palkkausta työnantajasektorikohtaisesti. Palkkaerot vakituisten ja määräaikaisten välillä ovat melko suuret. Mediaanipalkka vakituisessa työsuhteessa olevilla on 991 euroa suurempi verrattuna määräaikaisessa työsuhteessa oleviin. Mediaaniarvoista laskettuna määräaikaisen työntekijän palkka on 75 prosenttia vakituisessa työsuhteessa olevan työntekijän palkasta. On toki huomattava, että suuren palkkaeron selittää osaltaan se, että työuransa alussa olevat ovat muita selvästi useammin määräaikaisessa työsuhteessa. Toinen selittävä tekijä saattaa olla se, että myös naiset, joilla on miehiä jonkin verran heikommat palkat, ovat miehiä hieman useammin määräaikaisessa työsuhteessa.
26 Työantajasektorikohtaisesti tarkasteltuna pienin palkkaero määräaikaisten ja vakinaisten työntekijöiden välillä on kunnissa, jossa määräaikaisten mediaanipalkka on 81 prosenttia vakinaisessa palvelusuhteessa olevien palkasta. Kun tarkastellaan edelleen mediaanipalkkoja kaikkien suurin palkkaero vakinaisten ja määräaikaisten välillä on valtiosektorilla, jossa määräaikaisen palkka on 74 prosenttia vakinaisessa virassa olevan palkasta. Yksityisellä sektorilla määräaikaisen palkka on 76 prosenttia ja yliopistolla niin ikään 76 prosenttia vakinaisessa työsuhteessa olevan palkasta. Taulukko 5. Vakituinen työsuhde, kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2013, euroa/kk Kunta 124 3 912 2 700 3 240 3 640 4 000 4 683 Valtio 391 4 234 3 400 3 715 4 100 4 650 5 270 Yksityinen 199 3 889 2 600 3 060 3 677 4 300 5 625 Yliopisto 26 3 705 2 348 3 300 3 791 4 350 4 755 Kaikki 746 4 070 3 000 3 456 3 959 4 500 5 247 Määräaikainen työsuhde, kokonaiskuukausiansiot lokakuussa 2013, euroa/kk Kunta 56 2 877 1 997 2 333 2 937 3 300 3 819 Valtio 112 3 074 2 441 2 770 3 052 3 346 3 719 Yksityinen 35 2 764 1 620 2 400 2 800 3 150 3 500 Yliopisto 53 2 913 2 100 2 257 2 900 3 470 3 900 Kaikki 266 2 985 2 100 2 500 2 968 3 346 3 900 Alla olevissa taulukoissa 6 ja 7 tarkastellaan kunnan palveluksessa olevien tehtäväkohtaisen ja henkilökohtaisen palkanosien keskiarvot ja fraktiilit. Osa vastaajista ilmoitti kyselyssä ainoastaan kokonaiskuukausiansiot. Alla esitetyt tunnusluvut on laskettu vain niiden osalta, jotka ilmoittivat myös tehtäväkohtaisen ja/tai henkilökohtaisen palkanosan.
27 Taulukko 6. Tehtäväkohtainen palkka/palkanosa, euroa/kk n Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Opetusala 14 2758 1800 2000 2928 3300 3764 Muu kunta 187 3090 2190 2703 3150 3394 3740 Kaikki 201 3075 2115 2700 3150 3394 3764 Taulukko 7. Henkilökohtainen lisä/palkanosa, euroa/kk n Keskiarvo F10 F25 F50 F75 F90 Opetusala 14 125 100 100 150 150 150 Muu kunta 187 216 56 100 200 266 403 Kaikki 201 213 56 100 200 266 403 11.2. Ansiotason muutos Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten palkansaajien ansiot nousivat vuoden 2013 heinä-syyskuun välisenä aikana 2,2 prosenttia vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ansiokehityksessä oli vain hyvin pieniä sektorikohtaisia eroja. Yksityisellä puolella palkat nousivat 2,2 prosenttia, kuntasektorilla 1,9 prosenttia ja valtiolla 2,2 prosenttia. Tämän kyselytutkimuksen perusteella ei tule vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ansiotason kehityksestä, koska tämänkaltaisiin kyselytutkimukseen liittyy aina jonkin verran epävarmuutta. Ensinnäkin tutkimusten otokset vaihtelevat eri vuosien välillä: vastaajat eivät ole vuodesta toiseen samoja. Toiseksi otoskoot ovat sen verran pieniä, että tunnusluvuissa on väistämättä mukana jonkin verran epätarkkuutta. Tuloksia tulee siten tarkastella nämä epävarmuustekijät huomioiden002e Kyselyn perusteella YKL:n jäsenten nimellispalkat keskipalkalla mitattuna ovat nousseet 3,0 prosenttia vuoden takaisesta. Palkat ovat nousseet eniten kunta- ja ylipistosektoreilla. Mediaanipalkka on noussut 3,6 prosenttia viimevuotisesta.
28 Taulukko 8. Kokonaiskuukausiansioiden muutos 2012-2013 (%) Kunta Valtio Yksityinen Yliopisto Kaikki Agronomiliitto -2,1 5,0 1,7 3,5 2,2 LAL -0,3 5,6 2,4 5,3 3,4 Metsänhoitajaliitto 3,6 2,0-4,2 6,5-1,4 YKL 6,5 1,7 1,8 5,4 3,0 Kaikki 0,8 2,6 0,9 4,9 1,9 11.3. Luontoisedut Työelämässä olevilta jäseniltä tiedusteltiin myös luontoisetujen yhteenlaskettua verotusarvoa. YKL:n kokoaikatyössä olevista jäsenistä vähintään noin joka neljännellä on luontoisetuja, sillä näin suuri osa vastaajista ilmoitti lomakkeella jonkin arvon (muun kuin 0 euroa). Luontoisetujen saamisessa on merkittäviä sektorikohtaisia eroja. Yksityisellä vähintään 60 prosenttia saa luontoisetuja, kun valtiolla työskentelevistä vain seitsemän prosenttia ilmoittaa saavansa niitä. Kunnan työntekijöistä luontoisetuja on 24 prosentilla ja yliopiston leivissä olevista 8 prosenttia ilmoittaa saavansa luontoisetuja. Luontoisetujen verotusarvon keskiarvo kokoaikaisesti työskentelevillä on 113 euroa. Naisten ja miesten luontoisetujen keskiarvot ovat samansuuruiset. Luontoisetujen mediaaniarvo on 20 euroa. Luontoisetujen suuruuksissa on eroja työnantajan sektorin mukaan. Luontoisetujen verotusarvon keskiarvo on suurin yliopistolla. Tämä johtuu siitä, että yliopistossa työskentelevillä on muita harvemmin luontoisetuja, mutta luontoisetujen verotusarvo voi olla hyvinkin korkea. Tämän vuoksi yliopistosektorilla työskenteleville luontoisetujen verotusarvon keskiarvo ja mediaani ovat suhteellisen korkeat. Kuntasektorilla työskentelevillä luontoisetujen verotusarvon suuruus on keskimäärin kaikkein alhaisin. 11.4. Tulospalkkaus YKL:n jäsenistöltä tiedusteltiin myös mahdolliseen tulospalkkaukseen liittyviä asioita. Kolmasosa (32 %) vastaajista ilmoitti olevansa tulospalkkauksen piirissä. Miehistä tulospalkkauksen piirissä on 36 prosenttia ja naisista 30 prosenttia. Määräaikaisessa työsuhteessa olevista tulospalkkauksen piirissä on vain 17 prosenttia. Tulospalkkaus on yleisintä valtiosektorilla, jossa 41 prosenttia kuuluu sen piiriin. Yksityisellä sektorilla tulospalkkauksen piiriin kuuluu 30 prosenttia. Kunnan työntekijöistä 22 prosenttia on tulospalkkauksen piirissä kun yliopistolla sen piirissä on 14 prosenttia.