Esiselvitys alueellisen av-laitteistopankkimallin kehittämisestä

Esiselvitys alueellisen av-laitteistopankkimallin kehittämisestä Joulukuu 2014 Miia Huttunen Taiteen edistämiskeskus/ Keski-Suomen toimipiste Mediataide kartalle -hanke

Sisällys Projektin tarkoitus ja tausta... 1 Projektin toteutus: Kysely ja kohderyhmä... 2 Kyselyn tulokset... 3 Tämänhetkinen tilanne av-esityslaitteiston suhteen... 3 Tarpeet ja halukkuus olla mukana projektissa sekä projektin merkittävyys oman toiminnan kannalta... 5 Näkemykset laitteistopankkimallin toimintaperiaatteista... 8 Toiveet projektin painopisteistä... 11 Yhteenveto ja jatkosuunnitelmat... 12 Liitteet... 16

1 Projektin tarkoitus ja tausta Taiteen edistämiskeskuksen Keski-Suomen toimipiste toteutti syystalvella 2014 esiselvityksen alueellisen av-laitteistopankkimallin kehittämisestä osana Mediataide kartalle -hanketta. Laitteistopankkiajatuksen taustalla on kulttuuri- ja taidekentän toimijoiden ja taiteilijoiden jatkuvasti kasvava tarve erityisesti av-teknologisen laitteiston saatavuudelle. Eri taiteenaloilla ja kulttuurisektorilla toteutettavat tapahtumat, festivaalit ja projektit tarvitsevat esitysteknologiaa ja av-laitteita käyttöönsä yhä useammin. Lisäksi teknologian hyödyntäminen on entistä monipuolisempaa ja -muotoisempaa. Yksittäisten toimijoiden laitteiden käyttötarve saattaa kuitenkin olla niin lyhytaikaista ja epäsäännöllistä, että laitteistojen ostaminen tai oman laitekannan ylläpitäminen ja päivittäminen ei ole kannattavaa. Alueellinen laitevuokraustarjonta sekä av-teknologia-asiantuntemus ei esimerkiksi Keski- Suomen kohdalla ole pystynyt vastaamaan kentän tarpeisiin. Usein taiteen ja kulttuurin kentällä toimivat tarvitsisivat myös av-teknologian käyttöön liittyvää konsultointia, neuvontaa ja teknisen toteutuksen suunnittelua, sillä projektit saattavat vaatia haastaviakin teknisiä ratkaisuja, joiden toteuttamiseen toimijoiden oma asiantuntemus ei riitä. Tätä kautta on syntynyt toive taiteen- ja kulttuurin kenttää hyödyttävän alueellisen yhteistyömallin kehittämiselle. Laitteet ovat kalliita ostaa ja vuokrata ja niiden ylläpito näyttely- ja esitystilanteissa vaatii tietotaitoa. Toive laitteistopankin kehittämisestä on syntynyt eri toimijaryhmien, esimerkiksi museoiden ja taiteilijoiden, yhteisestä intressistä. Sen tavoitteena on edullistaa ja helpottaa erityisesti mediataidetuotantojen toteuttamista ja esittämistä keskittämällä teknisten laitteiden ostoa ja hallinnointia, huoltoa ja ylläpitoon liittyvää tietotaitoa. Teknisten laitteiden löytäminen ja ylläpitäminen näyttelykäyttöön on laajalti tunnettu ongelma, joka on merkittävä osa erityisesti av-teknologiaa hyödyntävän sisällön, kuten mediataiteen, esittämisen haasteita. Projektin keskiössä on näin ollen tämän tyyppisten tuotantojen toteuttamismahdollisuuksien parantaminen. Koska kuitenkin myös monilla muillla alueellisilla taide- ja kulttuurikentän toimijoilla on teknologiaan liittyviä tarpeita, projektissa pyritään huomioimaan myös nämä. Laitteistopankkia ei siis haluta rajoittaa

2 ainoastaan esimerkiksi mediataiteen parissa toimiviin tahoihin, vaan malli halutaan pitää avoimena muillekin kalustoa tai teknistä asiantuntemusta tarvitseville. Projektin toteutus: Kysely ja kohderyhmä Projekti jakautuu kolmeen vaiheeseen: 1) esiselvitykseen, 2) alueellisen, taloudellisesti itsenäisen toimintamallin rakentamiseen ja toiminnan käynnistämiseen Keski-Suomessa sekä 3) valtakunnallisesti monistettavissa olevan, vapaaseen käyttöön julkaistavan konseptimallin rakentamiseen. Tämä raportti päättää projektin ensimmäisen vaiheen. Esiselvityksen tarkoituksena oli laatia kartoitus Keski-Suomen alueen toimijoiden tarpeista ja toiveista laitteistopankkimallin kehittämisen suhteen. Tavoitteena oli huomioida eri toimijaryhmien, kuten museo- ja yhdistyskentän sekä taiteilijoiden tarpeet. Tässä vaiheessa keskeisimmäksi tavoitteeksi asettui selvittää minkä tyyppiselle mallille kentällä mahdollisesti olisi tarvetta. Lisäksi selvitettiin alustavasti toimijoiden halukkuutta ja valmiuksia olla mukana mahdollisesti toteutuvassa projektissa. Tiedonhankintamenetelmäksi projektin esiselvitysvaiheessa valittiin kyselylomake (liite 1). Tämä menetelmä koettiin parhaaksi tavaksi saada tietoa projektin kannalta keskeisten toimijoiden näkemyksistä. Koska merkittävä osa kyselyllä kerätystä tiedosta oli mitattavissa numeraalisesti, määrällinen lähestymistapa koettiin järkeväksi. Tämän nähtiin yksinkertaistavan saadut tulokset helposti ilmaistavaan ja tulkittavaan muotoon. Tulosten selkeän esittämisen kannalta pidettiin tärkeänä voida esitellä niistä merkittävimmät helposti luettavassa graafisessa muodossa. Esiselvitystä varten laadittu kysely toteutettiin internet-pohjaisella kyselylomakkeella. Lomake lähetettiin 22 ennalta valikoidulle projektin kannalta keskeiseksi katsotulle alueelliselle toimijalle. Vastauksia pyydettiin niin museo- ja taiteilijakentän kuin kolmannen sektorin edustajilta. Kysely lähetettiin toimijoille joulukuun 2014 alussa ja vastausaikaa annettiin noin kaksi viikkoa. Kyselylomaketta laadittaessa otettiin huomioon projektin esiselvitysvaiheen pääasiallisena yhteistyötahona toimineen Jyväskylän taidemuseon esittämät ajatukset ja toiveet esiselvityksen painopisteistä. Tätä varten ennen lomakkeen lähettämistä

3 eteenpäin aiheesta keskusteltiin taidemuseon edustajan, museomestari Jarkko Kaunismäen kanssa. Kyselyn tulokset Vastauksia kyselyyn saatiin 11. Vastausprosentiksi muodostui näin ollen 50 %. Yksi vastaamaan kutsutuista toimijoista ilmoitti sähköpostitse, ettei hänen edustamallaan yhteisöllä ole tarvetta laitteistopankkimallityyppisen toiminnan kehittämiselle. Kyselyyn vastanneet edustivat toimijakenttää laajasti: mukana oli niin museoiden ja yhdistysten kuin taiteilijakentän edustajia. Kyselylomakkeen sisältö jakautui neljään (4) alaluokkaan seuraavasti: 1) tämänhetkinen tilanne av-esityslaitteiston suhteen, 2) tarpeet ja halukkuus olla mukana projektissa sekä projektin merkittävyys oman toiminnan kannalta, 3) näkemykset laitteistopankkimallin toimintaperiaatteista sekä 4) toiveet projektin painopisteistä. Tätä raporttia varten käsiteltiin ainoastaan ne osat kyselystä, jotka katsottiin merkityksellisimmiksi esiselvityksen kannalta ja joiden pohjalta oli saatavissa vastauksia projektin esiselvitysvaiheen tavoitteiden mukaisiin kysymyksiin. Lomake kuitenkin rakennettiin siten, että osa kysymyksistä olisi hyödynnettävissä projektin mahdollisesti toteutuvissa seuraavissa vaiheissa. Kyselyyn saatavien vastausten myös odotettiin avaavan väyliä mahdollisille jatko- ja tarkentaville kysymyksille projektin myöhemmissä vaiheissa. Seuraavissa alaluvuissa on esitelty kyselyn keskeisimmät tulokset yllä mainittuihin alaluokkiin jaoteltuna. Tämänhetkinen tilanne av-esityslaitteiston suhteen Toimijoiden tämänhetkistä tilannetta av-esityslaitteiston suhteen kartoitettiin kahdella kaksiosaisella kysymyksellä. Kysymykseen Hankitteko tällä hetkellä omaa avesityskalustoa? saatujen vastausten perusteella 55 % vastaajista hankkii tällä hetkellä omaa av-esityskalustoa. Jatkokysymykseen, Mikäli vastasit kyllä, mitkä ovat vuosittaiset

4 kustannukset?, saadut vastaukset vaihtelivat sadoista euroista jopa kymmeneen tuhanteen euroon. Muutamat vastaajat painottivat laitteiston hankinnan tapahtuvan usein projektikohtaisesti, jolloin vuosittaisia kustannuksia on haastavaa arvioida. Hankitteko tällä hetkellä omaa av-esityskalustoa? Ei 45 % Kyllä 55 % Tämän hetkistä tilannetta kartoitettiin lisäksi kysymyksellä Vuokraatteko tällä hetkellä av-esityskalustoa?. Ainoastaan noin neljännes vastaajista ilmoitti hankkivansa esitystoimintaansa tarvittavaa laitteistoa vuokraamalla. Jatkokysymykseen Mikäli vastasit kyllä, mistä vuokraatte kalustoa ja mitkä ovat vuosittaiset kustannukset? vastaukset vaihtelivat välillä 100 2000 euroa. Lisäksi muutama vastaaja kertoi vuokrauksen sijaan lainaavansa laitteistoa yhteistyökumppaneiltaan.

5 Vuokraatteko tällä hetkellä av-esityskalustoa? Kyllä 27 % Ei 73 % Kaluston hankinnan lisäksi tiedusteltiin, millä keinoin toimijat saavat mahdollisesti tarvittavaa asiantuntija-apua laitteiden käyttöön. Aihetta lähestyttiin avoimen kysymyksen, Mistä saatte laitteiden käyttöön tarvittavaa teknistä asiantuntemusta tai neuvontaa?, kautta. Lähes jokainen vastaajista kertoi turvautuvansa usein internetistä tai tuttavilta saataviin neuvoihin. Tämän lisäksi mainittiin yhteistyökumppanit, kuten Jyväskylän taidemuseon museomestari sekä Live Herring -työryhmä, sekä laitteita myyvät, lainaavat ja vuokraavat tahot asiantuntemuksen lähteenä. Muutama vastaajista kertoi toisinaan pyrkivänsä keksimään ratkaisuja itse kokeilemalla saatavissa olevan asiantuntemuksen puutteen vuoksi. Tarpeet ja halukkuus olla mukana projektissa sekä projektin merkittävyys oman toiminnan kannalta Toimijoiden halukkuutta olla mukana projektissa ja tarpeita suhteessa mahdollisesti toteutuvaan projektiin kartoitettiin viidellä kysymyksellä. Ensimmäisen kysymyksen kautta selvitettiin, kokevatko kyselyyn vastanneet toimijat laitteistopankin perustamisen

6 tarpeelliseksi. Vastausvaihtoehtoja annettiin ainoastaan kaksi: kyllä ja ei. Vastanneista kaikki yhtä lukuun ottamatta kokivat itsellään tai edustamallaan yhteisöllä olevan tarvetta alueellisen laitteistopankkimallin kehittämiselle. Onko sinulla tai edustamallasi yhteisöllä tarvetta alueelliselle av-laitteistopankille? Ei 9 % Kyllä 91 % Tämän lisäksi vastaajilta tiedusteltiin laitteistopankkimallin merkittävyyttä oman toiminnan kannalta. Merkittävyyttä pyydettiin arvioimaan valitsemalla sopiva vaihtoehto asteikolla Hyvin merkittävänä Ei lainkaan merkittävänä. Vastaajista 82 % koki mallin kehittämisen erittäin merkittävänä. Vaihtoehdon Hieman merkittävänä tai En osaa sanoa valitsi yksi vastaaja.

7 Kuinka merkittävänä pidät laitteistopankkimallin kehittämistä oman toimintasi/ toimintanne kannalta? Hieman merkittävänä 9 % En osaa sanoa 9 % En kovin merkittävänä 0 % En lainkaan merkittävänä 0 % Hyvin merkittävänä 82 % Toimijoiden tarpeita selvitettiin sekä esityskaluston että teknisen avun ja neuvonnan osalta. Molempia aihealueita lähestyttiin avointen kysymysten kautta. Kysymykseen Minkälaiselle av-esityskalustolle sinulla/ yhteisölläsi olisi tarvetta 1) erityyppisten mediataidesisältöjen/ -teosten osalta 2) muun audiovisuaalisen sisällön esittämisen kannalta? saatiin vastauksia hyvin vaihtelevasti. Lähes kaikissa vastauksissa kuitenkin painotettiin tarvetta olevan niin projektoreille, näytöille ja valkokankaille, mediasoittimille kuin äänentoistokalustolle. Näiden lisäksi muutamat vastaajat mainitsivat erikseen esimerkiksi ulkokäytön mahdollistavat generaattorit sekä erityisenä toiveena laitteiston helpon liikuteltavuuden, sovellettavuuden ja soveltuvuuden erityyppisiin tilanteisiin sekä erityisesti nykyaikaisen digitaalisen sisällön esittämiseen. Kysymykseen Minkälaiselle av-esitystekniikkaan liittyvälle tekniselle asiantuntemukselle tai neuvonnalle sinulla/ yhteisölläsi olisi tarvetta? saadut vastaukset lähestyivät aihetta monesta eri näkökulmasta. Useat vastaajista painottivat jokaisen esitystilaisuuden ja näin ollen myös sitä varten vaadittavan teknisen osaamisen olevan yksilöllinen. Muutamat vastaajista kertoivat asiantuntemuksen tarpeen liittyvän nimenomaan esitystilanteisiin varsinaisen sisällöntuotannon sijaan. Toisaalta myös opastusta sisällöntuotantoon

8 esimerkiksi toivottavien tiedostoformaattien osalta toivottiin. Tämän lisäksi esitettiin jonkinlaisen peruskoulutuksen olevan toivottavaa mahdollisesti toteutuvan laitteistopankkiprojektin alkuvaiheessa. Teknisen asiantuntemuksen saavutettavuuden merkitystä toimijoille osana laitteistopankkiprojektia tiedusteltiin vielä tarkemmin monivalintakysymyksen kautta. kysymykseen Kuinka tärkeänä pidät teknisen vastuuhenkilön/ asiantuntijan palkkaamista laitteistopankin ylläpitoa ja teknistä neuvontaa varten? 64 % vastaajista valitsi vastausvaihtoehdon Hyvin merkittävänä. Vaihtoehdon En lainkaan merkittävänä valitsi ainoastaan yksi vastaaja. En lainkaan merkittävänä 9 % Kuinka tärkeänä pidät teknisen vastuuhenkilön/ asiantuntijan palkkaamista laitteistopankin ylläpitoa ja teknistä neuvontaa varten? En kovin kovin merkittävänä 0 % Hieman merkittävänä 27 % Hyvin merkittävänä 64 % En osaa sanoa 0 % Näkemykset laitteistopankkimallin toimintaperiaatteista Kolmantena osa-alueena kyselyssä kartoitettiin toimijoiden näkemyksiä mahdollisesti kehitettävän laitteistopankkimallin toimintaperiaatteista niin yhteistyötahojen ja vastuuorganisaation kuin jäsenyyden ja taloudellisten kysymysten osalta. Toimijoiden

9 näkemyksiä laitteistopankkiprojektin sidosryhmistä selvitettiin kahdella kysymyksellä. Avoimeen kysymykseen Ketkä/ mitkä toimijat näet laitteistopankkiprojektin kannalta keskeisinä yhteistyötahoina? lähes kaikki vastaajat luettelivat kaupunkien kulttuuritoimet, Taiteen edistämiskeskuksen sekä taidemuseot. Näiden lisäksi esiin nostettiin esimerkiksi kouluja, taiteilijaseuroja sekä gallerioita. Tämän lisäksi vastaajilta tiedusteltiin, Minkä organisaation tulisi toimia laitteistopankin taustalla taloudellisessa ja hallinnollisessa vastuussa?. Vastausvaihtoehtoja annettiin kaksi: Jo olemassa oleva organisaatio sekä Laitteistopankkia varten perustettava organisaatio. Vastaukset jakaantuivat lähes tasan, sillä ensimmäisen vaihtoehdon valitsi yhdestätoista vastaajasta kuusi. Minkä organisaation tulisi toimia laitteistopankin taustalla taloudellisessa ja hallinnollisessa vastuussa? Laitteistopankki a varten perustettava organisaatio 45 % Jo olemassa oleva organisaatio 55 % Ensimmäisen vaihtoehdon valinneille esitettyyn jatkokysymykseen Mikäli valitsit vaihtoehdon 1, jo olemassa oleva organisaatio, mikä tämä organisaatio voisi mielestäsi olla ja miksi? kuudesta vastaajasta viisi vastasi taidemuseo tai Taiteen edistämiskeskus. Yksi vastaajista painotti, että vastuuorganisaation tulisi olla voittoa tavoittelematon taho. Ajatuksia laitteistopankkiprojektin varsinaisesta kohderyhmästä kartoitettiin kysymyksellä Kenelle toiminnan tulisi olla suunnattu?. Vastausvaihtoehtoja annettiin

10 kolme: Avoin kaikille, Jäsenyyteen perustuva ja Muu, mikä?. 64 % vastanneista valitsi vaihtoehdon jäsenyyteen perustuva. Vaihtoehdon Muu, mikä? valitsi yksi vastaajista esittäen ratkaisuksi jonkinlaista mallia kahden muun vastausvaihtoehdon väliltä. Kenelle toiminnan tulisi olla suunnattu? Muu 9 % Avoin kaikille 27 % Jäsenyyteen perustuva 64 % Laitteistopankkimallin toimintaperiaatteita talouden näkökulmasta avattiin monivalintakysymyksellä Kuinka laitteistopankin taloudellisten toimintaperiaatteiden tulisi rakentua?. Vastaajille annettiin mahdollisuus valita useampi kuin yksi vastausvaihtoehto. Eniten kannatusta saivat vaihtoehdot Kertakorvauksiin perustuen, jonka valitsi yhdestätoista vastaajasta seitsemän sekä Toiminnan tulisi olla maksutonta kuudella vastauksella. Vastaajista kolme piti vuosilisensseihin perustuvaa toimintaa hyvänä vaihtoehtona. Yksi vastaajista valitsi vaihtoehdon Muu, mikä? mainiten mahdollisuuden yhteisörahoitukseen.

11 Kuinka laitteistopankin taloudellisten toimintaperiaatteiden tulisi rakentua? (Voit valita usemman vaihtoehdon) Vuosilisensseihin perustuen Kertakorvauksiin perustuen Toiminnan tulisi olla maksutonta Muu 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Toiveet projektin painopisteistä Kyselyyn vastanneilta haluttiin kuulla myös näkemyksiä laitteistopankkiprojektin painopisteistä yleisemmin. Tätä selvitettiin kahdella erityyppisellä kysymyksellä. Kysymykseen Minkälaisia toiveita sinulla tai yhteisölläsi on laitteistopankkiprojektin painopisteiden suhteen? annettiin kuusi vastausvaihtoehtoa: Toimijoiden tasaarvoisuus kaluston saatavuuden suhteen, Alueellisten erityispiirteiden huomioiminen esitystarpeiden osalta, Teknisen asiantuntijuuden ja neuvonnan saatavuus, Laitteiston monipuolisuus ja ajantasaisuus, Toiminnan edullisuus sekä Muu, mikä?, Vastaajat saivat halutessaan valita useamman kuin yhden vaihtoehdon. Vaihtoehdoista eniten kannatusta saivat teknisen asiantuntijuuden ja neuvonnan saatavuus sekä laitteiston monipuolisuus ja ajantasaisuus, joista kummankin valitsi vastaajista kahdeksan. Toimijoiden tasa-arvoisuuden puolestaan valitsi seitsemän vastaajaa ja toiminnan edullisuuden kuusi. Vaihtoehdon Muu, mikä? valinnut vastaaja toivoi projektissa painotettavan laitteiston saatavuuden sekä teknisen ylläpidon takaamista.

12 Minkälaisia toiveita sinulla tai yhteisölläsi on laitteistopankkiprojektin painopisteiden suhteen? (Voit valita useamman vaihtoehdon) Toimijoiden tasa-arvoisuus kaluston saatavuuden suhteen Alueellisten erityispiirteiden huomioiminen esitystarpeiden osalta Teknisen asintuntijuuden ja neuvonnan saatavuus Laitteiston monipuolisuus ja ajantasaisuus Toiminnan edullisuus Muu 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Lopuksi vastaajille annettiin mahdollisuus kertoa omin sanoin toiveistaan laitteistopankkiprojektin suhteen. Avoimeen kysymykseen, Onko mielessäsi muita asioita, jotka ehdottomasti tulisi huomioida laitteistopankkiprojektia suunniteltaessa?, saaduista vastauksista enemmistö painotti mallin joustavuutta. Esimerkiksi sekä laitteiston että teknisen konsultoinnin toivottiin olevan saatavissa myös loma-aikoina ja mainittiin, ettei lainaustoiminnan tulisi olla sidottu toimistoaikoihin. Lisäksi esitettiin toivomuksia alueellisen tasa-arvoisuuden toteutumisesta projektissa sekä toiminnan edullisuudesta. Yhteenveto ja jatkosuunnitelmat Kyselyyn vastaamaan kutsutuista 22 toimijasta vastaukset saatiin lopulta yhdeltätoista. Vastausprosentiksi muodostui siis 50. Aikatauluun nähden vastaajien määrä koettiin tyydyttäväksi, sillä jo kyselyä laadittaessa tiedostettiin, että vastausten saaminen toimijoilta saattaa osoittautua haastavaksi. Lisäksi annettu vastausaika oli suhteellisen

13 lyhyt. Koska tavoitteena kyselyn laatimisella oli saada tietoa keskeisten toimijoiden näkemyksistä, ei vastaajien suhteellisen pientä määrää koettu ongelmana. Vastauksia saatiin kaikkien keskeisimpien sidosryhmien taiteilijoiden, museoiden ja yhdistyskentän edustajilta. Tämän pohjalta kyselyn tuloksia voidaan pitää melko kattavana koontina alueen toimijoiden näkemyksistä ja näin ollen joitakin alueellisesti yleistettäviä johtopäätöksiä voidaan jatkosuunnitelmia laadittaessa tehdä. Kuten edellisessä luvussa on tarkemmin selvitetty, projektin esiselvitystä varten laaditussa kyselyssä lähestyttiin aihetta neljästä eri näkökulmasta: 1) tämänhetkinen tilanne avesityslaitteiston suhteen, 2) tarpeet ja halukkuus olla mukana projektissa sekä projektin merkittävyys oman toiminnan kannalta, 3) näkemykset laitteistopankkimallin toimintaperiaatteista sekä 4) toiveet projektin painopisteistä. Ensimmäisen osa-alueen kysymysten vastauksista keskeisin saatu informaatio koski laitteiston käyttöön tarvittavan asiantuntemuksen saatavuutta: suurimman osan vastaajista mainitessa teknisen neuvonnan saamisen olevan huomattava ongelma, voidaan tätä pitää merkittävänä lähtökohtana laitteistopankkimallin jatkokehittelyä ajatellen. Teknisen asiantuntemuksen saavutettavuuden teema nousi esiin myös monia muita osa-alueita koskevissa kysymyksissä. Tämän pohjalta voidaan esittää, että tarve tapauskohtaiselle, yksilölliselle neuvonnalle tai konsultoinnille on selkeästi olemassa Toisen osa-alueen kohdalla tuloksista merkittävimpänä näyttäytyi toimijoiden kiinnostus projektia kohtaan. Vastanneista yhtä lukuun ottamatta kaikki ilmoittivat itsellään tai edustamallaan yhteisöllä olevan tarvetta alueellisen laitteistopankkimallin perustamiselle ja lähes yhtä suuri osa koki laitteistopankkimallin kehittämisen merkittävänä oman toimintansa kannalta. Tämän pohjalta voidaankin esittää kentällä selkeästi näkyvän tarpeen mallin jatkokehittelylle. Laitteistopankkimallin toimintaperiaatteita koskevien kysymysten vastauksia tulkittaessa huomio kiinnittyy erityisesti toimijoiden näkemyksiin mallin taloudellisista toimintaperiaatteista. Suuri osa vastaajista toivoisi toiminnassa painottuvan edullisuuden ja pienenpienkin toimijoiden asettumisen taloudellisesti tasa-arvoiseen asemaan mallin hyödynnettävyyden suhteen. Mitä kauemmaksi pääkaupunkiseudusta mennään, sitä hankalammaksi laitteistojen ja teknologian vuokrattavuus sekä hyödynnettävissä olevien

14 av-teknologiapalveluiden saavutettavuus muodostuu. Lisäksi valtakunnallisten yritysten kautta vuokrattavissa oleva laitteisto on suurimmalle osalle taiteilijoista tai pienistä toimijoista saavuttamattomissa kustannussyistä. Projektin kautta mahdollistuisi kilpailuasetelman kehittäminen siten, että laitteiston saavutettavuus paranisi kattamaan myös pienemmät toimijat. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan tavoitteena oli rakentaa toimintamalli, jossa alueen kulttuuri- ja taidekentän toimijat voivat toteuttaa laitteistopankin kautta laitteistohankinnat yhteishankintoina ja pystyvät palkkaamaan teknisen asiantuntijan huolehtimaan laitteistopankin toiminnasta ja vastaamaan neuvontapalveluista. Toimintaperiaatteeltaan laitteistopankin tulisi olla voittoa tavoittelematon. Tällä keinoin mahdollistuisi toimijoiden asettuminen tasa-arvoisempaan asemaan teknologian saavutettavuuden ja hyödyntämismahdollisuuksien suhteen. Haasteeksi näyttäisi kuitenkin muodostuvan mallin taloudellisten toimintaperiaatteiden rakentaminen toimijoita tyydyttävällä tavalla samalla varmistaen mallin taloudelliset toimintaedellytykset itsenäisenä toimijana. Mallin ansaintalogiikka on alustavien suunnitelmien mukaan tarkoitus rakentaa siten, että toiminta tulee käynnistysvaiheen jälkeen ylläpitämään itse itseään, esimerkiksi eritasoisten vuosi- tai lisenssimaksujen ja kertakorvausten kautta. Yksi ratkaisu tähän olisi alueen toimijoiden yhteiset hankinnat sekä yhteisesti palkkaama tekninen asiantuntija. On kuitenkin selvää, että laitteistokannan ylläpitäminen ja neuvontapalvelun tuottaminen aiheuttavat väistämättä kustannuksia, joten täysin maksuttomana laitteistopankin toimintaa ei ole mahdollista toteuttaa. Esimerkiksi apurahoja ja avustuksia ei yleensä myönnetä laitteistohankintoihin tai teknisen välineistön ylläpitoon, joten toiminnasta aiheutuvat kustannukset on kyettävä kattamaan muin keinoin. Tähän ratkaisuksi on siis jatkossa mahdollista pohtia vuosilisenssi- tai kertakorvausperusteista toimintamallia. Lisäksi esimerkiksi neuvontapalvelujen irrottaminen erikseen hinnoiteltavaksi, omaksi osuudekseen saattaisi olla harkitsemisen arvoinen vaihtoehto, sillä tällöin teknisen neuvonnan saatavuus ei vaikuttaisi vuokralaitteiston hintaan tai mahdollisiin lisenssikustannuksiin, mikä puolestaan osaltaan mahdollistaisi vastaamisen toimijoiden esittämään tarpeeseen mallin edullisuudesta.

15 Tämän lisäksi selkeänä haasteena näyttäytyy esiselvityksen perusteella laitteistopankista vastaavan taustaorganisaation määrittäminen. Kyselyn vastausten perusteella ei ole löydettävissä selkeää, yhtenäistä linjaa toimijoiden näkemyksistä vastuuorganisaatioon liittyen. Tähän kysymykseen vastaaminen tuleekin olemaan projektin seuraavassa vaiheessa ensimmäisenä ratkaisua vaativa ongelma. Myös laitteistopankkimallin toiminnan piiriin sisällytettävien toimijoiden rajaaminen asettaa haasteita mallin kehittämiselle. Ongelmakohdaksi saattaa muodostua erityyppisten ja -kokoisten toimijoiden soveltuvuus saman järjestelmän piiriin, sillä mallin lähtökohdaksi määritetyn toimijoiden tasa-arvoisuuden niin taloudellisen saavutettavuuden kuin laitteiston ja neuvonnan saatavuuden suhteen vaarana on pienempien toimijoiden jäävän suurempia heikompaan asemaan. Jatkossa onkin siis ratkaistava, kuinka toiminnan kohderyhmä määrittyy. Yksi mahdollinen ratkaisu tähän olisi määritellä toimintamalli kattamaan tiettyjen erikseen määritettävien kriteerien mukaisesti ainoastaan pienemmät toimijat esimerkiksi taloudellisten lähtökohtien pohjalta. Näin laitteistopankkimallin toiminta voitaisiin keskittää selkeämmin palvelemaan pienempää kohderyhmää pyrkien mahdollistamaan näiden toimijoiden vaihteleviin tarpeisiin vastaamisen mahdollisimman tehokkaasti ja kattavasti. Vuoden 2015 alusta alkaen Live Herring ry jatkaa Mediataide kartalle -hanketta ja sen osana myös laitteistopankkiprojektia. Projektin jatko on toistaiseksi epävarma, sillä vaadittavaa rahoitusta ei ole tähän mennessä kyetty varmistamaan. Esiselvityksen ja sen tuloksena laaditun raportin pohjalta tavoitteena on laatia rahoituksen mahdollisesti varmistuessa projektin käytännön toteutukseen tähtäävä poikkisektoraalisen ja monialaisen näkökulman huomioiva toteutussuunnitelma keväällä 2015. Tarkoituksena on siis tässä vaiheessa siirtää esiselvityksessä ilmi käyneet tarpeet ja näkemykset käytännön tasolle alueellisen, ansaintalogiikaltaan kestävän yhteistyöhankemallin rakentamisen kautta. Rahoituksen ja ansaintalogiikan, sekä projektin jatkuvuuden takaavan toimivan ja laajaalaisen yhteistyöverkoston kehittämisen lisäksi tarkoituksena on hakea ratkaisuja laitteistopankin vastuuorganisaatioon, juridisiin kysymyksiin, laitteiston hankintaan ja ylläpitoon, esittämistarpeiden mukaan määrittyvään ajantasaisuuteen sekä säilytykseen ja

16 liikutteluun liittyviin kysymyksiin. Samalla selvitetään mahdollisuutta palkata vastuuhenkilö huolehtimaan laitteistokannan ylläpidosta, päivittämisestä jatkossa sekä laitteiston hyödyntämiseen vaadittavasta asiantuntija-avusta. Projekti tähtää laitteistopankin toiminnan käynnistymiseen syksyllä 2015. Tämän jälkeen suunnitteluvaiheen pohjalta tavoitteena rahoituksen järjestyessä on laatia konsepti, jonka tarkoituksena on olla sovellettavissa ja hyödynnettävissä pienin alueelliset erityispiirteet huomioivin muutoksin valtakunnallisella tasolla. Konsepti julkaistaan vapaaseen käyttöön Mediataide kartalle -hankkeen verkkosivuilla. Näin pyritään mahdollistamaan projektin tulosten tasapuolinen hyödyntäminen valtakunnallisella tasolla. Konseptointivaiheessa projekti laajennetaan kattamaan valtakunnallisen monistettavuuden näkökulma tutkimalla mallin soveltamismahdollisuuksia Keski-Suomen lisäksi kahdella muulla alueella keskustelemalla myöhemmin valikoituvien tahojen kanssa konseptin monistettavuuden mahdollisuudesta eri alueilla alueelliset erityistarpeet huomioiden. Tämän lisäksi paneudutaan projektin jatkorahoitusmahdollisuuksiin sekä selvitetään mahdollisuutta yhteistyöhön yksityissektorin av-alan toimijoiden kanssa erityisesti laitteistokannan hankinnan, ylläpidon ja päivityksen näkökulmasta sekä pohditaan sponsorointiyhteistyön mahdollisuuksia. Liitteet Liite 1 Kyselylomake

17

18

19

20