2 Puolustusministeriön tilinpäätös vuodelta sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus...3 1.1.1 Puolustusministerin katsaus...3 1.1.2 Kansliapäällikön katsaus...4 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus...6 1.2.2 Siirtomenojen vaikuttavuus... 10 1.3 Toiminnallinen tehokkuus...12 1.3.1 Toiminnan tuottavuus... 12 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus... 12 1.3.3 Maksullinen toiminta... 15 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta...16 1.4.1. Puolustuspolitiikan valmistelu... 16 1.4.2. Hallinnonalan ohjaus... 19 1.4.3. Kansallinen puolustus... 26 1.4.4. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen... 29 1.4.5. Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan... 31 1.4.6. Ministeriön yhteiset tehtävät... 32 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...37 1.6 Tilinpäätösanalyysi...42 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 42 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 42 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 43 1.6.4 Tase... 43 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma...44 1.8 Arviointien tulokset...47 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä...47 2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA... 48 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA... 49 4. TASE... 50 5. LIITETIEDOT... 52 6. ALLEKIRJOITUS... 57
3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus 1.1.1 Puolustusministerin katsaus Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko säilytti puolustuksemme peruslähtökohdat ennallaan. Puolustusjärjestelmämme perustuu alueellisiin joukkoihin ja valtakunnallisiin liikkuviin joukkoihin. Järjestelmä kattaa koko maamme. Perustana ovat yleinen asevelvollisuus ja laaja reservi. Tosin selonteossa ennakoitiin jo se tosiasia, että pitkällä aikavälillä joukkojen määrää joudutaan vähentämään ikäluokkien pienenemisen ja materiaalin vanhenemisen myötä. Jatkuva koulutus ja nykyaikainen välineistö nousevatkin yhä merkittävämpään asemaan. Selonteon edellyttämät jatkotehtävät käynnistyivät hallinnossa toimintavuoden aikana. Syyskuussa käynnistettiin selvitystehtävä puolustusvoimien organisaation, varuskuntarakenteen ja asevelvollisuuden kehittämisestä. Tarkasteluun sisältyvät myös asevelvollisten koulutusjärjestelmän ja kutsuntajärjestelmän kehittäminen. Lisäksi tarkastellaan asevelvollisuusjärjestelmän toimivuuden turvaamiseen vaikuttavia kehityskulkuja sekä järjestelmän yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Hallitus on kehyskauden aikana paikannut edellisvuosien rahoituskuopat palauttamalla toiminnan tason ja tekemällä välttämättömiä materiaalihankintoja. Suorituskykyjen kehittämisen haasteita ovat muun hintakehityksen ylittävä puolustusmateriaalin kallistuminen sekä toiminnan ylläpitoon tarvittavien määrärahojen riittävyys. Puolustusmateriaalihankinnoista merkittävin oli pääkaupunkiseudun ilmatorjuntaohjusjärjestelmän sekä siihen liittyvän tutkakaluston hankinta. Hankkeen maksatukset ajoittuvat vuosille -2015 ja järjestelmän avulla saavutetaan operatiivinen kyky aina 2030-luvulle saakka. Hallinnonalan keskeisten hankkeiden ja elvytystoimien työllistämisvaikutuksen on arvioitu olevan yhteensä noin 2600 henkilötyövuotta seuraavien muutaman vuoden ajan. Erityisesti elvyttävinä toimina puolustushallinto aikaisti taantuman vuoksi maastokuorma-autohankintojaan tilaamalla 60 suojattua maastokuorma-autoa kotimaiselta teollisuudelta sekä aikaisti Rauma luokan ohjusveneiden peruskorjausta. Kotimaiselta teollisuudelta tilattiin ampumatarvikkeita yhteensä 121 miljoonan euron arvosta. Lisäksi tehtiin päätöksiä omasuojajärjestelmän tuotekehityksestä, naamioverkkojen ja suojanaamareiden hankinnoista. Kaikkiaan elvytysten työllistävä vaikutus on noin 1500 henkilötyövuotta. Suomi toimi vuoden ajan pohjoismaisen puolustusyhteistyön puheenjohtajamaana. Yhteistyömuodoissa saavutettiin merkittävää rationalisointia, kun aiemmin erillisinä rakenteina toimineet Nordsup, Nordac ja Nordcaps yhdistettiin yhdeksi Nordefco rakenteeksi. Marraskuussa isännöimme Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistä puolustusministerikokousta Helsingissä. Kansainvälisessä kriisinhallintatyössä Suomen pääkohteet olivat Kosovossa, Afganistanissa ja Tsadissa. Rauhanturvaajien palvelussuhde-ehtoja on kehitetty vuoden aikana korottamalla palkkoja ja päivärahoja sekä parantamalla vakuutusturvaa. Rauhanturvatehtäviin hakeutuvien määrä onkin kohonnut selvästi toimintavuoden loppujakson aikana. Puolustushallinnossa valmistellaan parhaillaan strategiaa, joka ulottuu vuoteen 2030. Olemme tietoisia taloudellisen taantuman, yhteiskuntarakenteen muutoksen, pienenevien ikäluokkien sekä jatkuvasti kallistuvan aseteknologian meille asettamasta haasteesta. Kansainvälisen yhteistyön merkitys on näkynyt yhä selkeämmin kuluneen toimintavuoden aikana ja suuntauksen vahvistuminen on kansallinen etumme.
4 1.1.2 Kansliapäällikön katsaus Puolustusministeriölle asetetut vaikuttavuustavoitteet saavutettiin pääosin. Puolustusvoimien ruokahuollon (PURU) kehittämisen osalta tta ei saavutettu kokonaan, vaan työ jatkuu vuonna 2010. Tuottavuudelle ja taloudellisuudelle sekä henkisten voimavarojen hallinnalle ja kehittämiselle asetetut tulostavoitteet toteutuivat. Ministeriön kehittämistyötä on jatkettu ja ministeriön uuden 1.1.2010 organisaation mukainen työjärjestys vahvistettiin 29.12.. Kehittämistyöllä ja organisaatiomuutoksella on pyritty vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin vahvistamalla kokonaisuuden hallintaa ja strategista johtamista sekä tehostamalla ministeriön resurssien käyttöä. Puolustuspoliittisessa suunnittelussa jatkettiin uuden strategisen suunnitelman laatimista yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Toinen keskeinen osa-alue oli valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (VNS) toimeenpanon ohjaus. Puolustushallinto jatkoi aktiivista osallistumistaan kansainväliseen puolustuspoliittiseen yhteistyöhön. Keskeisimpiä tehtäviä olivat osallistuminen Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön (PfP) ja suunnittelu- ja arviointiprosessiin (PARP). Suomi toimi vuoden pohjoismaisen puolustusalan yhteistyön puheenjohtajana. Puheenjohtajuuskaudella uudistettiin yhteistyön rakenteet siirtymällä yhteen kokonaisvaltaiseen yhteistoimintarakenteeseen (NORDEFCO). ISAF-operaation strategisten kuljetusten ja logistiikan kustannustehokkuutta lisättiin yhteispohjoismaisilla järjestelyillä ja Afrikkaan perustettiin yhteispohjoismainen asiantuntijaryhmä (NACS) tukemaan kriisinhallintakykyjen. Vuoden aikana Suomi osallistui 11 sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon. Vuoden lopulla suomalaisia rauhanturvaajia palveli sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa noin 500 sotilasta. Kriisinhallintatoiminnan painopisteinä olivat Länsi-Balkan ja Afganistan. Kertomusvuonna tarkistettiin merkittävillä taloudellisilla panostuksilla sotilaallisten kriisinhallintatehtävien palkkauksia, korotettiin kriisinhallintapäivärahoja sekä parannettiin kriisinhallintatehtävissä olevien vakuutusturvaa. Palvelussuhteen ehtojen tarkistuksilla tuettiin kriisinhallintahenkilöstön rekrytointia ja parannettiin palvelusmotivaatiota kriisinhallintatehtävissä. Aluevalvonnan kehittäminen kuuluu ministeriön painopistetoimintaan, joten ilmatilannekuvan vaihtamista koskevien yhteisymmärryspöytäkirjojen (ASDE) valmistelua Suomen, Ruotsin, Norjan, Baltian maiden ja Naton kesken edistettiin. Myös kansallisen merivalvonnan ulottuvuutta Itämerellä parannettiin edistämällä operatiivisen meritilannekuvan vaihtoon liittyvää yhteistyötä. Lisäksi suojelualan koordinaatiota kehitettiin sekä toimialan verkottumista niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Materiaalialalla oli keskeistä hankeohjauksen ohella puolustusmateriaalin vientivalvontaa sekä puolustus- ja turvallisuushankintoja koskeva lainsäädäntötyö, teollisuuden elvytyspaketin valmistelu sekä kansainvälinen materiaalialan yhteistyö. Maastavientilainsäädännön uudistamista sekä turvallisuus- ja puolustushankintoja koskevat hallituksen esitykset on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn syysistuntokaudella 2010. Hankeohjauksessa korostuivat erityisesti keskipitkänkantaman ilmatorjuntahanke sekä keski- ja kaukovalvontatutkahankkeet. Heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa kotimaisen teollisuuden asemaa parannettiin jossain määrin lisätalousarvioihin sisältyvillä elvytystoimilla sekä ministeriön sisäisin toimin. Yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisen toiminnan painopisteitä olivat mm. tilahallinnan tehokkuuden ja taloudellisuuden kehittäminen, räjähdeturvallisuuden kehittäminen, kestävän kehityksen strategian laatiminen ja ampuma- ja harjoitustoiminnan haitallisten ympäristövaikutusten hallinta. Puolustusministeriön lainsäädäntöhankkeita vuonna olivat HE 25/ Suomen ja Amerikan Yhdysvaltojen välillä vastavuoroisista puolustushankinnoista tehdyn pöytäkirjan hyväksy-
5 misestä sekä laiksi mainitun pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, HE 79/ laeiksi asevelvollisuuslain sekä naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta, HE 96/ laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 30 ja 37 :n muuttamisesta, HE 186/ Suomen, Amerikan yhdysvaltojen, Australian, Espanjan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin, Italian, Ranskan, Ruotsin ja Saksan välillä ohjelmistoradioteknologiaa koskevasta COALWNW-ohjelmasta tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja pöytäkirjan soveltamisesta ja HE 196/ vp laeiksi puolustusvoimista annetun lain sekä Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain 13 ja 34 :n muuttamisesta. Tutkimuksen yhteiskuntapolitiikkoja tukevista hankkeista merkittävimmät ovat liittyneet valtioneuvoston sektoritutkimuksen kehittämiseen kuuluvan turvallisuustutkimuksen ohjaukseen. Ministeriö on ollut vastuussa kansallisen turvallisuustutkimuksen kokonaiskoordinaatiosta. Arviointia on toteutettu YETTS:n toimeenpanoon ja MTS:n kehittämiseen liittyen. Asevelvollisuuden yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyvillä tutkimuksilla on tuettu ns. Siilasmaan työryhmää. Keskeisiä kumppanuus- ja palvelukeskushankkeita olivat puolustusvoimien ruokahuoltoa ja vaatetushuollon järjestelyjä koskevat selvitystyöt. Tämän ohella painopisteenä on ollut valtionhallinnon tuottavuusohjelman toimeenpanon ohjaus- ja koordinointi hallinnonalalla. Hallinnon toiminnan yksittäisiä kehittämiskohteita ovat olleet mm. MATINE, MTS, sekä sotilasmuseotoiminta. Vuosi oli MILLOG:n ensimmäinen toimintavuosi ja toiminnasta saadut kokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä. Puolustusministeriön vastuulla olevaa turvallisuusverkkohanketta (TUVE) on toteutettu suunnitelmallisesti ottaen huomioon puolen vuoden viivästyminen hankkeen aloittamisessa. Hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon kokonaiskehittämiseen pyrkivä TAHKO-hankkeen määräaikaa jatkettiin vuoden 2011 loppuun saakka. Ministeriön henkilöstö-, talous- ja tietoteknisten tukipalvelujen siirtämistä valtion yhteisissä palvelukeskuksissa tuotettaviksi on jatkettu, mihin liittyen ministeriön omia työprosesseja on kehitetty muuttuvia palveluntuotantorakenteita vastaavaksi. Puolustusministeriö on osallistunut aktiivisesti valtiovarainministeriö asettaman sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelman) toteuttamiseen. Sähköisen asioinnin palvelut asevelvollisille ja reserviläisille on asetettu ehdolle SADe-ohjelmasta keskitetysti rahoitettavien palvelukokonaisuuksien joukkoon. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristön toimintavuoden keskeisinä tehtävinä on käynnistetty YETT-strategian päivitystyö hallitusohjelman sekä turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon perusteiden mukaisesti. VALHA-harjoituksen valmistelua on jatkettu ja luotu edellytykset toteuttaa harjoitus vuonna 2010. Puolustusministeriö on osallistunut toimitilojensa käynnissä olevien perusparannustöiden aikaiseen jatkosuunnitteluun ja valmistellut vuonna 2010 tapahtuvaa tilojen käyttöönottoa. Ministeriön toiminnan väliaikainen hajaantuminen neljään toimipisteeseen on kuormittanut sisäistä toimintaa. Puolustusministeriön henkilöstön työtyytyväisyyttä on selvitetty säännöllisesti. Vuonna kyselyyn vastasi noin 68 % henkilöstöstä työtyytyväisyyttä osoittavan keskiarvon ollessa 3,48. Koko valtioneuvoston keskiarvoon verrattuna PLM:n tulos oli 0,10 yksikköä parempi ja parannusta vuoteen 2008 verrattuna tapahtui 0,02 yksikköä. Tulosta voidaan pitää varsin hyvänä. Tuottavuusohjelman edellyttämä henkilötyövuosikatto ja todennäköisesti jatkuvat toimintamenoleikkaukset edellyttävät ministeriön toiminnan kehittämistä edelleen. Siirtymisen prosessilähtöiseen toimintatapaan vuoden alusta ja ministeriön tulosjohtamisen terävöittämisen uskotaan osaltaan edesauttavan tehtävien ja resurssien välisen tasapainon löytymistä.
6 1.2 Vaikuttavuus Puolustusministeriön hallinnonalan tulosasiakirjassa vuodelle on puolustusministeriölle asetettu vaikuttavuustavoitteet puolustuspolitiikalle, kansalliselle puolustukselle, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiselle sekä osallistumiselle sotilaalliseen kriisinhallintaan. 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus 1 Puolustuspolitiikka Puolustuspolitiikan valmistelu Vaikuttavuus 2008 Puolustushallinnolla on ennakoiva, ajantasainen strategia, 4 4 4 jolla varmistetaan turvallisuusympäristön kehityksen, maanpuolustusta koskevan päätöksenteon ja tehtävien, suorituskykyjen sekä resurssien välinen tasapaino. Puolustushallinto osallistuu aktiivisesti Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisten kantojen laatimiseen. Puolustuspolitiikan valmistelulle asetettu vaikuttavuustulos toteutui. Puolustusministeriön strategisen suunnitelman laadintaa jatkettiin. Strateginen suunnitelma viimeistellään vuoden 2010 alussa, mutta sen toimeenpano ja jalkauttaminen on käynnistetty jo vuoden aikana. Kehitettiin puolustusministeriön keskipitkän aikavälin suunnittelua. Kehittämisen vaikutukset konkretisoituivat ministeriön organisaation uudistamisessa ja konserniohjauksen kehittämisessä. Puolustushallinto osallistui täysipainoisesti Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen ja jatkoi osallistumistaan unionin kriisinhallintaoperaatioihin. Osana turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpanoa puolustusministeriö perusti työryhmän arvioimaan EU:n avunantovelvoitteen ja yhteisvastuulausekkeen vaikutuksia puolustushallinnon näkökulmasta. Selvityksen on määrä valmistua toukokuussa 2010. Puolustusministeriö osallistui Suomen ja Naton väliseen rauhankumppanuusyhteistyöhön (PfP) liittyvien kantojen valmisteluun sekä ohjasi puolustusvoimia ja Nato-edustustoa hallinnonalan asioissa. Tiedonvaihtoa Nato-edustuston, ulkoasiainministeriön, puolustusministeriön ja Pääesikunnan välillä tehostettiin aloittamalla säännölliset videoneuvottelut. Suomi toimi vuoden pohjoismaisen puolustusalan yhteistyön puheenjohtajana. Puheenjohtajuuskaudella uudistettiin yhteistyön rakenteet siirtymällä yhteen kokonaisvaltaiseen yhteistoimintarakenteeseen (NORDEFCO). Nairobiin Keniaan perustettiin yhteispohjoismainen asiantuntijaryhmä (NACS) tukemaan kriisinhallintakykyjen kehittämistä Itä-Afrikassa. Asevalvontayhteistyöhön puolustushallinto osallistui yhdessä ulkoasiainministeriön kanssa. Valmistelut liittymiseksi jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen keväällä 2012 päätettiin käynnistää. Puolustushallinto osallistui YK:n alaisen CCW-sopimuksen puitteissa käytäviin rypäleaseiden rajoittamista koskeviin neuvotteluihin. Lisäksi puolustushallinto osallistui asevalvontayhteistyön kehittämiseen joukkotuhoaseiden, -materiaalien sekä niihin liittyvän 1 Vaikuttavuutta on arvioitu sen perusteella, miten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi asetetut keskeiset toiminnalliset tulostavoitteet ovat toteutuneet. Arvioinnissa on käytetty valtion yleistä asteikkoa 1-5, jossa 5=Erinomainen, 4=Hyvä, 3=Tyydyttävä, 2=Välttävä ja 1=Heikko.
7 tietotaidon leviämisen estämiseksi. Asevientipolitiikkaa ja vientivalvontatoimintaa hoidettiin hallitusohjelman ja hyvän hallintotavan mukaisesti. Suomi on noudattanut puolustustarvikkeiden viennissä Euroopan unionin asevientiä koskevaa yhteistä kantaa. Vientilupapäätöksissä otettiin huomioon pyrkimys EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamiseen myös puolustustarvikkeiden viennissä. Hallinnonalan ohjaus Vaikuttavuus 2008 Hallinnonalan ohjauksella varmistetaan puolustuspoliittisten 3,6 4 3,9 linjausten, kokonaismaanpuolustusta koskevien vel- voitteiden ja sotilaallisen kriisinhallinnan asettamien vaatimusten siirtyminen käytännöksi puolustusministeriön hallinnonalalla sekä vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän kehittäminen. Hallinnonalan ohjaukselle asetettua tulostta ei aivan saavutettu asetun tason mukaisesti. Hallinnonalan lainsäädäntöhankkeet toteutuivat suunnitelman mukaisesti lukuun ottamatta Jehovan todistajien asepalveluksesta vapauttamisesta annetun lain tarkistamista. Mahdollinen lain tarkastamiseen tai kumoamiseen liittyvä jatkovalmistelu jäi odottamaan poliittista linjausta. Uskottavan ja ajanmukaisen suorituskyvyn varmistamiseksi noin kolmannes puolustusbudjetista käytettiin materiaalihankintoihin. Puolustusmateriaalihankinnoissa oli keskeisimpinä tavoitteina strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky sekä eurooppalaisen kriisinhallinnan mahdollistava yhteistoimintakyky. Puolustusmateriaalihankkeita toteutettiin puolustusselonteon linjausten pohjalta kiinnittäen huomiota hankittavan materiaalin kansainväliseen yhteensopivuuteen, riittävän kotimaisen ylläpito- ja ajanmukaistamiskyvyn luomiseen sekä kansainvälisiin yhteistoimintamahdollisuuksiin erityisesti Pohjoismaiden ja EU-maiden kanssa. Ministeriön puolustusmateriaali hankintoja koskevaa uusittua ohjeistusta valmisteltiin vuoden aikana ja se saadaan valmiiksi vuonna 2010. Puolustusministeriö varmisti virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa osaltaan sen, että palkkausmenojen kokonaismäärä kasvoi ainoastaan budjettirahoituksen puitteissa säännönmukaisesti toteutettavilla valtion palvelussuhteen ehtojen yleisillä tarkistuksilla. Puolustusministeriö varmisti osaltaan toimintatapamalleja kehitettäessä, että puolustushallinnossa toimitaan hyvän työnantajan ja työyhteisön tavoin. Toimintatapamallien muutostilanteissa, kuten maavoimien materiaalin kunnossapidon kumppanuushankkeen toteuttamisen yhteydessä, muutoksen kohteena olleen henkilöstön asema pyrittiin turvaamaan mahdollisimman hyvin. Tutkimuksen ja kehittämisen yhteiskuntapolitiikkoja tukevista hankkeista merkittävimmät ovat liittyneet valtioneuvoston sektoritutkimuksen kehittämiseen kuuluvan turvallisuustutkimuksen ohjaukseen ja siinä erityisesti kansallisen turvallisuustutkimuksen strategian koordinointiin yhdessä sisäministeriön kanssa. Siihen liittyen ministeriö on ollut vastuussa myös kansallisen turvallisuustutkimuksen kokonaiskoordinaatiosta. Lisäksi on tuettu Siilasmaan asevelvollisuustyöryhmää ja toteutettu puolustusministeriön kehityshanketta (PUKE) ja siihen liittyvää konserniohjauksen vahvistamista. Tarkastelujaksolla toteutettiin valtioneuvoston tuottavuusohjelmaan ja kumppanointiin liittyviä sekä muita talouden ja toiminnan tasapainottamiseen kuuluvia kehittämistoimia. Tilaaja-tuottajamallin käyttöä hallinnossa edistävät kumppanuus- ja palvelukeskushankkeita olivat Puolustusvoimien ruokahuoltoa ja vaatetushuollon järjestelyjä
8 koskevat selvitystyöt. Puolustusvoimien ruokahuollon kehittämisen osalta tta ei saavutettu kokonaan, vaan työ jatkuu vuonna 2010. Lisäksi sotamuseotoiminnan kehittämiseksi pyydettiin pääesikunnalta selvitys sotilasmuseotoiminnan kehittämissuunnitelman laatimiseksi. Hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon kokonaiskehittämishankkeessa (TAHKO) jatkettiin Valtiokonttorin Kieku-ohjelmassa yhdenmukaistettavien valtion talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien kehittämistä ja käyttöön ottamista puolustushallinnossa. Hankkeen puitteissa toteutettiin hallinnonalalla talous- ja henkilöstöhallinnon työmäärää todentava henkilötyövuosikysely, joka osoitti, että asetettuja tuottavuustavoitteita ei ole vielä saavutettu. Hallinnonalan yhdyskunta- ja ympäristöalan kehittämistä jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitettiin tehokkuuden ja taloudellisuuden sekä kestävän kehityksen edistämiseen ja ampuma- ja harjoitustoiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen hallintaan. Ampuma- ja harjoitustoiminnan haitallisten ympäristövaikutusten hallintaa koskeva kokonaissuunnitelma ja sotilasalueisiin liittyvää kansainvälistä sotilaallista ja kaupallista yhteistoimintaa koskevat selvitykset valmistuvat vuoden 2010 keväällä. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittämisessä painopisteenä oli PURAKE hankkeen mukaisen kehittämisen jatkaminen ja laitosta koskevien valtioneuvoston tuottavuus- ja alueellistamishankkeiden toimeenpano. Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun uuden lain (556/2007) voimaan tullessa annetun ohjauksen tavoitteet on saavutettu hyvin ja toiminta on vakiintunut eri toimijoiden kesken. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoitus on saatu tyydyttävälle tasolle. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunta jatkoi aktiivista työskentelyä antamalla kehittämisesityksiä muun muassa selontekoprosessissa ja YETTS:n päivittämisprosessissa. Kansallinen puolustus Vaikuttavuus 2008 Ylläpidetään puolustusministeriön operatiivisen johtamisen 3 3 3 edellyttämää johtamis- ja päätöksentekokykyä sekä hallinnonalan tilannekuva. Puolustusministeriön operatiivisen johtamisen edellyttämälle johtamis- ja päätöksentekokyvylle sekä hallinnonalan tilannekuvan ylläpitämiselle asetettu vaikuttavuus saavutettiin. Puolustusministeriön operatiivisen johtamisen edellyttämää johtamis- ja päätöksentekokykyä varmistettiin luomalla edellytykset puolustusvoimien operatiivisen tilannekuvan käytölle puolustusministeriössä mm. harjoittelemalla tilannekuvajärjestelmän käyttöä. Puolustuspoliittisen tilannetietoisuuden kehittämistyötä jatkettiin puolustusministeriön ja pääesikunnan yhteistyöllä. Ensimmäinen versio uudesta toimintamallista on hahmotelmatasolla. Lisäksi puolustusministeriö osallistui aktiivisesti valtioneuvoston ennakointiverkoston toimintaan, valtioneuvoston kanslian tilannekuvatyöhön sekä elinkeinoelämän ja valtioneuvoston tilannekuvatyön kehittämiseen. Aluevalvontaviranomaisten yhteistoiminnan vakiinnuttamiseksi käynnistettiin puolustusministeriön johdolla aluevalvontaviranomaisten yhteistoimintaa kansainvälisistä harjoituksista annetun puolustusministeriön määräyksen päivittäminen. Lisäksi tehtiin sopimus Ilmavoimien ja Finavia Oyj:n välillä vuodelle 2010, jossa on määritelty sopimusosapuolten keskinäiset palvelut sekä niihin liittyvät kustannukset. Vuoden aikana jatkettiin ilmatilannekuvan vaihtamista koskevien yhteisymmärryspöytäkirjojen (ASDE) valmistelua Suomen, Ruotsin, Norjan, Baltian maiden ja Naton kesken. Myös kansallisen merivalvonnan ulottuvuutta Itämerellä parannettiin edistämällä operatiivisen meritilanne-
9 kuvan vaihtoon liittyvää yhteistyötä. Lisäksi valmisteltiin osallistumista Euroopan laajuiseen MARSUR -tilannekuvajärjestelmään. Vaikuttavuus 2008 Sotilaallinen huoltovarmuus on turvattu kaikissa tilanteissa. 4 4 4 Puolustushallinnon toimenpitein turvataan materiaalin yhteensopivuus ja kotimainen integrointi- ja ylläpitokyky sekä kriisiajan vauriokorjauskyky. Sotilaalliselle huoltovarmuuden turvaamiselle asetettu vaikuttavuus saavutettiin. Sotilaallista huoltovarmuutta turvattiin kansallisesti sekä osana kansainvälistä yhteistyötä. Suomalaista puolustus- ja turvallisuusteollisuutta sekä sen teknologisen osaamisen kehittämistä ja työllistymistä edistettiin mm. ulkomaisiin sopimuksiin sisällytetyllä teollisen yhteistyön vaateella sekä kotimaisilla tilauksilla. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Vaikuttavuus 2008 Puolustusministeriö sovittaa turvallisuus- ja puolustusasiain 4 4 4 komitean avustamana yhteen yhteiskunnan elintärkei- den toimintojen turvaamiseen liittyvät valtioneuvostotason toiminnot väestön elinmahdollisuuksien sekä yhteiskunnan turvallisuuden ja valtion itsenäisyyden turvaamiseksi. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiselle (YETT) asetettu vaikuttavuus saavutettiin. On ylläpidetty laadukkaat edellytykset turvallisuus- ja puolustusasiain komitealle sekä valmiuspäällikkö- ja valmiussihteerikokouksille yhteen sovittaa kokonaismaanpuolustusta ja toteuttaa YETT-strategian toimeenpanoa. Strategian toimeenpanon yhteinen ja poikkihallinnollinen seuranta on edennyt suunnitelmien ja asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi on käynnistetty suunnitelmien mukaisesti strategian päivitystyö. Puolustusministeriö on osallistunut valtion turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten yhteistoimintaan tarkoitetun tietoliikenneverkko-hankkeen (TUVE hanke) valmisteluun ja toteuttamiseen. Kokonaishankkeen ja puolustusministeriön hallinnonalan osahankkeen organisaatio ja toimintamallit on suunniteltu ja otettu käyttöön. Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan Vaikuttavuus 2008 Kyky osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan. Siihen osallistuminen 4 4 4 ja sen kehittäminen perustuvat laaja-alaiseen kansainväliseen yhteistyöhön sekä EU:n että muiden puolustushallinnon alan toimijoiden kanssa, jossa korostuu sotilas- ja siviilikriisinhallinnan muodostama kokonaisuus. Kansallisella tasolla tavoitteena on rakentaa sellaiset sotilaallisen kriisinhallinnan toimintaedellytykset, yleisjärjestelyt ja keskeiset toimintaperiaatteet, jotka mahdollistavat Suomen osallistumisen kriisinhallintaan. Kyvylle osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan asetettu vaikuttavuus saavutettiin. Kertomusvuoden aikana puolustusministeriö varmisti osaltaan sotilaallisen kriisinhallinnan
10 kannalta keskeiset kansallisen tason toimintaedellytykset ja periaatteet sekä yleisjärjestelyt. Kriisinhallintatoiminnan painopisteinä olivat Afganistan ja Länsi-Balkan. Naton nopean toiminnan joukkojen (NATO Response Force, NRF) osalta seurattiin konseptin uudistusta Natossa. Lisäksi käynnistettiin valmistelut osallistumiseksi kahteen EU:n taisteluosaston valmiusvuoroon vuoden 2011 alkupuoliskolla (Pohjoismainen taisteluosasto ja Alankomaiden johtama taisteluosasto). Kansallisesti puolustusministeriö osallistui muun muassa Suomen kokonaisvaltaisen kriisinhallintastrategian valmisteluun. Strategia julkaistiin marraskuussa. Puolustusministeriö kehitti sotilaallisten kriisinhallintatehtävien palvelussuhteen ehtoja ja kriisinhallintahenkilöstön asemaa rekrytoinnin ja palvelusmotivaation edistämiseksi. Vuonna aikana parannettiin kriisinhallintatehtävien palkkakilpailukykyä suhteessa muuhun palkkauskehitykseen. Henkilöstön rekrytoinnin varmistamiseksi korotettiin kriisinhallintaoperaatioiden päivärahoja merkittävästi ottamalla huomioon palvelusolosuhteiden vaativuudet. Myös kriisinhallintahenkilöstön vakuutusturvaa parannettiin ottamalla erityisesti huomioon perheiden asema. Puolustusministeriö kiinnitti puolustusvoimien erityistä huomiota myös muihin kriisinhallintatehtävien houkuttelevuutta lisääviin keinoihin, kuten palkatun henkilöstön irrotettavuuden edistämiseen ja palvelusturvallisuuden ja viihtyvyyden parantamiseen. Puolustusministeriö edellytti puolustusvoimilta omia toimenpiteitä kriisinhallintatehtäviin hakeutumisen kannustamiseen niistä saatavan ammattitaidon ja osaamisen kehittymisen vuoksi. Puolustusvoimat toteuttikin vuonna kriisinhallintatehtävien rekrytointikampanjan, jonka vaikutuksista on saatu hyviä kokemuksia. Puolustusministeriö vastasi Multinational Experiment (MNE) 5/6 kansallisesta koordinaatiosta. Toiminta lisäsi sekä kriisinhallinnan kehittämistyön kansainvälisyyttä että kansallista poikkihallinnollisuutta. Toiminta vaikutti osaltaan kokonaisvaltaisen kriisinhallintastrategian laatimiseen. 1.2.2 Siirtomenojen vaikuttavuus Puolustusministeriö jakoi vuoden talousarviossa momentille 27.10.50. (Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen) myönnettyä määrärahaa yhteensä 2 241 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 2) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta (556/2007) säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja 3) kaatuneiden muiston vaalimistyöstä aiheutuviin menoihin. Puolustusministeriö on myöntänyt Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle vuodelle yhteensä 1 975 milj. euron valtionavustuksen. Puolustusministeriön myöntämään valtionapuun liittyen on Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle asetettu seuraavat tulostavoitteet:
11 Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuus Julkisten hallintotehtävien vuosikustannukset (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutu ) / ko. toiminnan koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) ( /vrk) 2008-52 49 Tuottavuus Julkisen hallintotehtävän mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) / toimintaan kohdistettu MPK:n palkatun henkilöstön henkilötyövuosimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk/htv) - 1 027 1 344 Tuotokset ja laadunhallinta Julkisen hallintotehtävän mukaisen koulutuksen koulutusvuorokausimäärä (pl. puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus) (vrk) - 38 000 42 998 Koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä (vrk) 700 1 000 2 900 Laadunhallinta Kurssityytyväisyys (oppilastyytyväisyys) (asteikolla 1-5) 4,48 4,3 4,39 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Työtyytyväisyys (asteikolla 1-5) - 3,9 4,0 Toiminnan taloudellisuudelle ja tuottavuudelle asetetut tavoitteet toteutuivat. Tuotokset ja laadunhallinnalle asetetut koulutuksen tavoitteet ylittyivät. Julkisen hallintotehtävän mukainen koulutusvuorokausimäärä ylittyi 30,9 %. Koulutusvuorokausista sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta oli 21 231 vrk, siviilikoulutusta 17 365 ja muuta koulutusta (mm. messut ja esitelmätilaisuudet) 4 402 vrk. Koulutuksen laadun parantamiseksi annettavan kouluttajakoulutuksen määrä koulutuspäivinä oli lähes kolminkertainen asetettuun tavoitteeseen verrattuna. Kurssi- sekä työtyytyväisyydelle asetetut tavoitteet ylittyivät hieman, joskin kurssityytyväisyys laski vuoden 2008 tasosta. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen henkilötyövuosimäärälle vuodelle asetettu 44 henkilötyövuotta ylittyi kahdella henkilötyövuodella. Tämä aiheutui lähinnä suoritepalkkaisten koulutuspäälliköiden työmäärän kasvusta.
12 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Toiminnan tuottavuus Puolustusministeriön hallinnonalan tulosasiakirjassa vuodelle on puolustusministeriön tuottavuudelle asetettu tulos, joka perustuu ministeriön henkilötyövuosien (pl. harjoittelijat) kokonaismäärään kertomusvuonna sekä niiden jakautumaan ministeriön tulosalueille. Henkilötyövuodet ( pl. harjoittelijat) tulosalueittain vuosina 2006- Tulosalue 2006 2007 2008 Puolustuspolitiikka Kansallinen puolustus 103 16 112 12 117 13 111 13 111 13 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen 8 7 7 9 7 Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan 3 4 4 7 5 Yhteensä 130 135 141 140 136 Asetettua tuottavuus saavutettiin. Toteutuneet henkilötyövuodet alittivat asetetun tavoitteen yhteensä 4 henkilötyövuodella. Ministeriön henkilötyövuosimäärän sopeuttaminen vuodelle 2010 asetettuun 135 henkilötyövuoden tavoitteeseen aloitettiin kertomusvuonna. Suurin vähennys on tapahtunut hallintoyksikössä, jossa vähennys oli 3 henkilötyövuotta. Muita merkittäviä vähennyksiä olivat turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristön ja puolustuspoliittisen osaston noin 1 henkilötyövuoden vähennykset. 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus Puolustusministeriön taloudellisuudelle on hallinnonalan tulosasiakirjassa asetettu tulos, joka perustuu ministeriön toimintamäärärahan käyttöön ja sen jakautumiselle ministeriön tulosalueille. Menot tulosalueittain vuosina 2006- (1 000 euroa) Tulosalue 2006 2007 2008 Puolustuspolitiikka Kansallinen puolustus Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan 10 412 1 506 658 340 10 958 1 530 657 423 13 216 1 566 1 098 434 11 949 1 429 1 010 688 12 252 1 479 927 585 Yhteensä 12 916 13 560 16 314 15 076 15 243 Asetettu taloudellisuus saavutettiin, kun huomioidaan Julkisen hallinnon verkkoturvallisuutta (TUVE) 2 edistäviin menoihin käytetty määräraha yhteensä 0,162 milj. euroa, jolloin ministeriön toimintamenomäärärahan käyttö vuonna oli yhteensä 15, 081 milj. euroa. Puolustusministeriön tulosalueille asetetut tavoitteet toimintamenomäärärahan käytölle toteutuivat hyvin. Toteutumien poikkeamat olivat muiden kuin sotilaallisen kriisinhallinnan osalta alle 8,5 %. 2 Vuodelle taloudellisuustta asetettaessa ministeriön toimintamenoihin myönnetty määräraha ei sisältänyt edellisvuodesta poiketen määrärahaa Julkisen hallinnon verkkoturvallisuutta (TUVE) edistäviin menoihin, joka vuonna oli siirretty omalle momentille 27.01.23.
13 Kuluerien osuus % toimintamäärärahan käytöstä vuosina 2005-60 50 53 53 55 53 56 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökulut 40 Vuokrat % 30 23 Palvelujen ostot 20 10 0 18 17 16 19 13 12 13 10 10 11 12 10 9 12 6 7 4 5 4 2 0 0 0 0 2005 2006 2007 2008 Vuosi Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Muut kulut Toimintamäärärahan käyttö kuluerittäin vuosina 2005- (1 000 ) Euroa (1 000) 9 000 8 500 8 000 7 500 7 000 6 500 6 000 5 500 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 8 546 8 617 7 321 6 615 6 809 3 692 2 857 2 307 2 084 2 089 1 657 1 772 1 599 1 500 1 668 1 244 1 374 1 607 1 646 1 430 759 914 647 702 638 251 0 11 0 0 2005 2006 2007 2008 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Muut kulut Vuosi Henkilöstömenojen ovat hieman pienemmät (0,8 %) kuin edellisvuonna. Tämä johtuu pääosin henkilötyövuosimäärän pienenemisestä (5 htv) ja myös muutaman viran pitkäaikaisesta aukiolosta. Palvelujen ostot pienenivät yhteensä 0,84 milj. euroa. Vähennyksestä noin 0,60 milj. euroa on vuodelle 2008 kohdistunut puolustusministeriön väistötilojen kunnostuksesta sekä itse muutosta aiheutuvien menojen poistuminen. Lisäksi asiantuntija- ja tutkimuspalvelut pienenivät noin 0,35 milj. euroa, joka pääosin aiheutui puolustusministeriön tutkimussuunnitelmassa olleiden hankkeiden perumisesta määrärahaleikkausten johdosta sekä julkisen hallinnon verkko-
14 turvallisuutta edistävän hankkeen asiantuntija- ja tutkimuspalvelujen ostojen pienenemisestä edellisvuodesta noin 0,1 milj. euroa. Atk:n käyttöpalvelujen sekä talous- ja henkilöstöpalvelujen ostojen menot ovat sen sijaan kasvaneet edellisvuoteen verrattuna yhteensä noin 0,147 milj. euroa (39,7 %), joka aiheutuu puolustusministeriön talous- ja henkilöstöhallinnon sekä ICT toimintojen siirtämisestä valtion konserniohjauksen mukaisesti palvelukeskuksien hoidettavaksi. Ministeriön päärakennuksen perusparannuksen ajaksi vuokraamat Kaartin Korttelin ulkopuolisten toimitilojen vuokramenot ovat lisänneet vuokramenoja vuonna. Muut kulut ovat pienentyneet 0,216 milj. euroa, mikä johtuu matkakulujen pienenemisestä noin 0,239 milj. eurolla. Matkakulujen vähentymiseen vaikuttivat lentohintojen alentuminen, Hanselin matkahallintoon liittyvät edulliset puitesopimukset ja edullisempien matkustusvaihtoehtojen käyttäminen esim. pääsääntöisesti edullisempien lentoluokkien käyttö. Palvelujen ostojen ja matkakulujen väheneminen näkyy kaikkien yksiköiden toimintamäärärahan käytön pienenemisenä vuoteen 2008 verrattuna. Pääosa matkakulujen vähennyksestä kohdistuu puolustus- ja resurssipoliittisten osastojen määrärahan käyttöön. Hallintopoliittisen osaston osalta pieneneminen johtuu lisäksi tutkimus ja kehittämistoimintaan liittyvien asiantuntija palveluiden ostojen vähenemisestä noin 0,084 milj. euroa. Toimintamäärärahan käyttö toimintayksiköittäin vuosina 2006- Turvallisuus-ja puolustusasian komitean sihteeristö Tarkastusyksikkö 386,4 414,3 346,0 303,1 392,5 423,2 361,2 351,4 Tiedotusyksikkö Hallintoyksikkö Resurssipoliittinen osasto Hallintopoliittinen osasto Puolustuspoliittinen osasto Puolustusministeriön ylin johto 500,3 526,0 398,1 425,2 282,4 268,3 251,5 212,9 2006 2007 2008 2 823,8 2 925,1 2 485,0 2 324,2 2 256,2 2 388,5 2 094,7 2 018,6 2 302,1 2 357,8 2 072,6 1 814,4 5 317,8 5 466,0 6 299,5 7 010,6 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 1 000 euroa Hallintoyksikön määrärahan käytön pieneneminen yhteensä 0,711 milj. euroa aiheutuu pääosin aikaisemmin mainituista vuodelle 2008 kohdistuneista puolustusministeriön väistötilojen kunnostukseen sekä itse muuttoon kohdistuneista menoista. Lisäksi hallintoyksikön henkilöstökulut ovat henkilötyövuosien vähennyksestä (3 htv) johtuen vähentyneet noin 0,07 milj. euroa.
15 Toiminnan kustannukset Ministeriön toimintojen kulut ml. pääoman korkokustannukset (1 000 ) Toiminto 2007 2008 Muutos 2008- (%) Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta + osuus ministeriön yhteiset tehtävät kustannuksista Yhteensä 2 993,3 1 764,1 4 757,4 3 315,6 2 262,0 5 577,6 3 241.4 2 067,1 5 308,5-2,2 Hallinnonalan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu + osuus ministeriön yhteiset tehtävät kustannuksista Yhteensä 2 583,3 1 645,2 4 228,5 2 713,5 2 183,1 4 896,6 2 495,0 1 932,5 4 427,5-8,1 Lainsäädäntöhankkeiden valmistelu ja seuranta + osuus ministeriön yhteiset tehtävät kustannuksista Yhteensä 742,1 429,4 1 171,5 956,0 648,8 1 604,8 1 039,6 594,0 1 633,6 8,7 EU- ja kansainväliset asiat + osuus ministeriön yhteiset tehtävät kustannuksista Yhteensä 2 001,1 1 341,3 3 342,4 2 122,9 2 007,7 4 130,6 2 100,0 1 702,8 3 802,8-1,1 Muut miniteriökohtaiset erityistehtävät + osuus ministeriön yhteiset tehtävät kustannuksista Yhteensä 248,5 251,0 499,5 266,2 298,1 564,3 224,3 213,9 438,2-15,7 Ministeriön yhteiset tehtävät (kustannukset vyörytetty em. toiminnoille) 5 431,0 7 399,7 6 510,3-12,0 Yhteensä 13 999,3 16 774,0 15 610,6-6,9 Puolustusministeriön toiminnan kulut pienenivät edellisvuoteen verrattuna 6,9 % (1,16 milj. euroa) ollen yhteensä 15,61 milj. euroa. Kulujen vähenemisestä pääosa kertyi toimintojen Ministeriön yhteiset tehtävät (0,89 milj. euroa) sekä Hallinnonalan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu (0,22 milj. euroa) kulujen pienenemisestä. 1.3.3 Maksullinen toiminta Puolustusministeriön maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 0,033 milj. euroa. Tuotot kertyivät lähes kokonaan puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetussa laissa (242/1990) 2 :ssä tarkoitetusta puolustusministeriön myöntämästä maastavientiluvasta perityistä maksusta. Tuottojen väheneminen maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista johtuu myönnettyjen vientivalvontapäätösten lukumäärän pienenemisestä (-24,0 %). Vientivalvontapäätökset 2006 2007 2008 muutos 2008- % Vireille tulleet maastavientilupa-asiat (kpl) 300 297 335 348 3,9 Myönnetyt luvat (kpl) 265 280 335 311-24,0 Puolustusministeriön maksullisen toiminnan tuotot vuosina 2005- (euroa) 2006 2007 2008 muutos 2008- % Tuotot maksuperustelain mukaisista liiketaloudellisista suoritteista 443,75 708,55 343,15 264,10-23,0 Tuotot maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista 25 519,00 26 114,70 36 063,00 33 235,00-7,8 Yhteensä 25 962,75 26 823,25 36 406,15 33 499,10-8,0
16 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Puolustusministeriölle asetettujen vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi on puolustusministeriön osastoille ja erillisille toimintayksiköille asetettu seuraavat keskeiset tuotoksia ja laadunhallintaa koskevat toiminnalliset tulostavoitteet vuodelle. 1.4.1. Puolustuspolitiikan valmistelu Tulos mittari 1. Strateginen suunnittelu koko- 4 4 1. Tavoitetilan julkaisu 2. Ennakointijärjestelmän rakentaminen 3. Strategisen suunnitelman 2030 edellyttämä ohjaus puolustusvoimille 4. Strategisen suunnitelman jalkauttamisen käynnistäminenaisarvio asteikolla 1-5 3 Puolustusministeriön strategisen suunnitelman 2030 laadintaa jatkettiin. Suunnitelma viimeistellään vuoden 2010 alussa, mutta sen toimeenpano ja jalkauttaminen käynnistettiin jo vuoden aikana. Valmisteluprosessin aikana tiettyjä vuodelle asetettuja tavoitteita täsmennettiin tai niitä koskevat päätökset siirrettiin myöhempään ajankohtaan. Hallinnonalan sisäinen suunnitteluyhteistyö mahdollisti strategiselle suunnittelulle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Tavoitetilan julkaisun osalta ei toteutunut. Päätös strategisen suunnitelman mahdollisesta julkisesta versiosta tehdään vuoden 2010 aikana. Ennakointijärjestelmän rakentamiselle asetettu saavutettiin osittain. Tilannetietoisuuteen liittyvän toimintatapamallin rakentaminen on kesken. Indikaattorijärjestelmän rakentaminen ei toteutunut johtuen suunnittelun keskeneräisyydestä ja rajallisista resursseista. Strategisen suunnitelman ohjaus annettiin alaiselle hallinnolle osallistumalla puolustusvoimien suunnittelutyöhön. Virallinen ohjaus jäi kuitenkin toteuttamatta suunnittelutyön pitkittyessä. Tavoitetaso saavutettiin osittain. Strategisen suunnitelman jalkauttamisen käynnistäminen toteutui ja osittain ylittyi. Puolustusministeriö on osallistunut puolustusvoimien suunnittelutyöhön ja osastrategiatyövaiheen valmistelu on käynnistetty. Tulos mittari 2. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko VNS 1) Toimeenpanon ohjaus sekä linjausten sisällyttäminen toimenpi- toimintasuunnitelma prosessiin teet tehty, /ei 2) Tutkimus- ja selvitystehtävien käynnistäminen toimenpiteet tehty, /ei 3 Tulostavoitteiden toteutumista on arvioitu valtion yleisellä asteikolla 1-5, jossa 5=Erinomainen, 4=Hyvä, 3=Tyydyttävä, 2=Välttävä ja 1=Heikko.
17 Asetetut tulostavoitteet saavutettiin. Puolustusministeriö käynnisti Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpanon ohjauksen heti selonteon tultua hyväksytyksi hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa. Selonteon keskeisimmät toimintalinjaukset ja tavoitteet kirjattiin kattavasti hallinnonalan toimintasuunnitelmaan 2010-2014. Selonteon edellyttämät tutkimus- ja selvitystehtävät sisällytettiin toimintasuunnitelmaan erillisenä liitteenä. Kertomusvuoden aikana käynnistettiin puolustusministeriön johtovastuulla olevat tutkimusja selvitystehtävät, valmisteltiin perusteet puolustusvoimien johtamille selvityksille sekä nimettiin puolustusministeriön edustajat puolustusvoimien työryhmiin. Syyskuussa käynnistettiin selvitystehtävä puolustusvoimien organisaation, varuskuntarakenteen ja asevelvollisuuden kehittämisestä. Tutkimus- ja selvitystehtävät valmistuvat pääsääntöisesti vuoden 2010 syksyyn mennessä, jolloin niiden tulokset ovat käytettävissä seuraavan hallitusohjelman ja mahdollisen selonteon laadinnassa. Lisäksi ne tukevat puolustusministeriön ja puolustusvoimien strategista suunnittelua. Selonteon tutkimus- ja selvitystehtävien toteuttamista on seurattu järjestämällä koottuja tilannekatsauksia. Eduskunnan selontekopalautteessaan esittämät näkemykset on otettu huomioon tutkimusten ja selvitysten laadinnassa. Alueellisten sotilasläänien esikuntien muuttamisesta aluetoimistoiksi on annettu erillinen ohjauskirje. Tulos mittari 3. Vaikuttaminen kansainväliseen yhteistyöhön puolustuspoliittisten linjausten mukaisesti ja puolustuskykyä tukevalla tavalla 1) Hallinnonalan YTPP -toimenpiteiden suunnittelu, toimenpi- koordinointi ja toteuttaminen (ml. keskinäiteet tehty, sen avunannon velvoite ja yhteisvastuulauseke) /ei 2) Rauhankumppanuusohjelman suunnittelu ja toimenpiteet arviointiprosessiin (PARP) ohjauksen toimeenpano tehty, sekä uusien kumppanuustavoitteiden /ei valmistelu puolustusvoimien kehitysohjelmiin perustuen 3) Pohjoismainen puolustusalan yhteistyö Suomen arvio 4 puheenjohtajuuskaudella: asetettujen ta- asteikolla voitteiden saavuttaminen sekä pohjoismaisen 1-5 4 yhteistyön tiivistäminen Afrikan rauhanturvakyvyn tukemisen ja kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osalta monikansallisesti ja kansallisesti. 4 Asetetut tulostavoitteet toteutuivat. Puolustushallinto osallistui täysipainoisesti Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen ja jatkoi osallistumistaan unionin kriisinhallintaoperaatioihin. Osana turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpanoa puolustusministeriö perusti työryhmän arvioimaan EU:n avunantovelvoitteen ja yhteisvastuulausekkeen vaikutuksia puolustushallinnon näkökulmasta. Selvityksen on määrä valmistua toukokuussa 2010. Puolustusministeriö osallistui Suomen ja Naton väliseen rauhankumppanuusyhteistyöhön liittyvien kantojen valmisteluun sekä ohjasi puolustusvoimia ja Nato-edustustoa hallin- 4 Tulostavoitteiden toteutumista on arvioitu valtion yleisellä asteikolla 1-5, jossa 5=Erinomainen, 4=Hyvä, 3=Tyydyttävä, 2=Välttävä ja 1=Heikko.
18 nonalan asioissa. Tiedonvaihtoa Nato-edustuston, ulkoasiainministeriön, puolustusministeriön ja Pääesikunnan välillä tehostettiin aloittamalla säännölliset videoneuvottelut. Suunnittelu- ja arviointiprosessissa (Planning and Review Process, PARP) saavutettiin asetetut kumppanuustavoitteet. Lisäksi jatkettiin vuonna 2008 käynnistettyä puolustusvoimien kehittämisohjelman ja kumppanuustavoitteiden integrointia. Naton nopean toiminnan joukkojen (NATO Response Force, NRF) osalta Suomi seurasi konseptin uudistusta Natossa. Jatkettiin kriisinhallintajoukkojen suoritus- ja yhteistoimintakyvyn arviointia Naton neliportaisen OCCarviointiprosessin mukaisesti. Tähän liittyen arvioitiin mm. ilmavoimien kansainvälinen valmiusjoukko. Ilmatilannekuvan vaihtamista koskevien yhteisymmärryspöytäkirjojen (ASDE) valmistelua jatkettiin Suomen, Ruotsin, Norjan, Baltian maiden ja Naton kesken. Lisäksi sovittiin yhteistyön käynnistämisestä Tallinnassa sijaitsevan Naton Cyber Defence - osaamiskeskuksen kanssa sekä jatkettiin osallistumista strategisen ilmakuljetuskyvyn vahvistamista koskevaan hankkeeseen (SAC), jonka toiminta käynnistyi varsinaisesti vuonna. Suomi toimi vuoden pohjoismaisen puolustusalan yhteistyön puheenjohtajana. Puheenjohtajuuskaudella uudistettiin yhteistyön rakenteet siirtymällä yhteen kokonaisvaltaiseen yhteistoimintarakenteeseen (NORDEFCO). ISAF-operaation strategisten kuljetusten ja logistiikan kustannustehokkuutta lisättiin yhteispohjoismaisilla järjestelyillä. Nairobiin Keniaan perustettiin yhteispohjoismainen asiantuntijaryhmä (NACS) tukemaan kriisinhallintakykyjen kehittämistä Itä-Afrikassa. Tulos mittari 4. CBRN/-suojelualan ja asevalvonnan toimialan puolustuspoliittinen ohjaus: 1) Suojelualan koordinaation kehittäminen hallinnonalalla, toimenpi- toimialan verkottumisen edistämiteet tehty, nen puolustuskykyä ja Suomen sotilaallista /ei puolustamista tukevalla tavalla 2) Osallistuminen kansainvälisiin asevalvontaprosesseihin toimenpi- ja niihin liittyvien linjausten valmisteet tehty, telu sekä asevalvontamekanismien käytön ohjaus /ei hallinnonalalla Asetetut tulostavoitteet toteutuivat. Puolustusministeriö antoi Pääesikunnalle suojelu- ja asevalvonta-aloja koskevan ohjauskirjeen huhtikuussa. Linjausten toimeenpanoa seurataan toiminnanohjausprosessin sekä koordinaatiokokousten kautta. Verkottumista kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa on edistetty, muun muassa EDA-yhteistyön puitteissa. Puolustushallinto on myös kehittänyt suojelualan suorituskykyjä, esimerkkinä Suojelun erikoisosaston (SEO) kehittäminen. Asevalvontayhteistyöhön puolustushallinto osallistui yhdessä ulkoasiainministeriön kanssa. Valmistelut liittymiseksi jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen keväällä 2012 päätettiin käynnistää. Puolustushallinto osallistui YK:n alaisen CCW-sopimuksen puitteissa käytäviin rypäleaseiden rajoittamista koskeviin neuvotteluihin. Lisäksi puolustushallinto osallistui asevalvontayhteistyön kehittämiseen joukkotuhoaseiden, -materiaalien sekä niihin liittyvän tietotaidon leviämisen estämiseksi.
19 Tulos mittari 5. Hallitusohjelman mukainen puolustustarvikkeiden Arvio toiminnasta 4 4 vientivalvonta. ja - Hoidetaan maastavientilupa-asiat hallitusohjelman ja hyvän hallintotavan mukaisesti. sitä koskevien linjausten toteutumisesta 1-5 5 Vientilupa-asiat on hoidettu hallitusohjelman ja hyvän hallintotavan mukaisesti. 1.4.2. Hallinnonalan ohjaus Tulos mittari 1. Turvallisuustoiminta 1) Puolustushallinnon turvallisuustoiminnan strategian päivityksen käynnistäminen: tehtävänanto työryhmän perustamisesta ja suunnitelma työn toteuttamisesta laadittu. 2) Industrial Security Handbookin (ISHB) laadinta yhteisöturvallisuuden alalla: tuotteen julkaisu sähköisesti ja painotuotteena vuoden aikana. 3) Puolustushallinnon intressien turvaaminen vaikuttamalla aktiivisesti EU:n ja sen 27 jäsenmaan välisen tietoturvallisuussopimuksen ja EU:n neuvoston turvallisuussäännöstön sisältöön osana kansallista turvallisuusviranomaistoimintaa (NSA-DSA): osallistuttu ja vaikutettu aktiivisesti sopimuksen ja turvallisuusnormiston valmisteluun puolustushallinnon intressien varmistamiseksi. 4) Komiteatason yhteistyön aloittaminen NATOn turvallisuuselimien kanssa: tehtävänanto komiteatyöskentelyn aloittamisesta annettu. Turvallisuustoiminnalle asetettu taso saavutettiin. kokonaisarvio asteikolla 1-5 5 4 4 Puolustushallinnon turvallisuuden strategian uudistustyö käynnistettiin aloituskokouksella syyskuussa. Samassa yhteydessä esiteltiin ja hyväksyttiin esitys työn toteuttamisesta aikatauluineen. Industrial Security Handbookin (ISHB) laadinta yhteisöturvallisuuden alalla käynnistyi keväällä. Johtuen EU:n neuvoston turvallisuussäännöstötyön aikataulun pitkittymisestä ja valtioneuvoston tietoturvallisuusasetuksen sekä lain kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista viivästymisestä jouduttiin ISHB:n aikataulua tarkentamaan syyskuussa ja julkaisua täten siirtämään vuodelle 2010. EU:n ja sen 27 jäsenmaan välinen tietoturvallisuussopimusluonnos jäädytettiin Suomen esityksestä siihen saakka kunnes EU:n neuvoston turvallisuussäännöstötyö valmistuisi. Jää- 5 Tulostavoitteiden toteutumista on arvioitu valtion yleisellä asteikolla 1-5, jossa 5=Erinomainen, 4=Hyvä, 3=Tyydyttävä, 2=Välttävä ja 1=Heikko.
20 dyttämisellä vältettiin sitoutumasta sellaiseen sopimukseen, jonka tarkasta sisällöstä ja vaikuttavuudesta ei ollut vielä siinä vaiheessa selkeää tietoa. EU:n neuvoston turvallisuussäännöstön Suomelle tärkeisiin kohtiin, kuten säännöstön kansalliseen velvoittavuuteen, vaikutettiin aktiivisesti siten, että EU:n laajuiset vähimmäisvaatimukset saatiin syntymään ilman ristiriitaa kansallisen lainsäädännön kanssa. Komiteatason yhteistyön aloittaminen NATON:n turvallisuuselimien kanssa ei toteutunut. Neuvottelut on käynnistetty virallisella tasolla, mutta asia on poliittisen ulottuvuutensa vuoksi vielä Naton komitearakenteen käsittelyssä. Tulos mittari Tavoite 2. Puolustushallinnon henkilöstöjärjestelmän kehittäminen arvio 4 4 henkilöstöpoliittisen strategian mukaisesti. asteikolla - Puolustushallinnon henkilöstöjärjestelmää kehitetään henkilöstöpoliittisen strategian mukaisesti vastaamaan osaamisen ja väestön ikääntymisen työmarkkinoille asettamia vaatimuksia. 1-5 6 Asetettu tulos toteutui. Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan välisellä tulossopimuksella puolustusvoimien henkilöstöjärjestelmän kehittämissuunnitelman laatiminen on sovittu vuodelle 2010. Puolustushallinnon henkilöstöjärjestelmän kehittämistoimien vuoden osatavoitteet saavutettiin hyvin: aliupseeriston muodostamista jatkettiin, ja sitä tuettiin palkkausjärjestelmätarkistuksilla SAH-sopimusalalla. Osaamiseen tukeutuvan henkilöstöjärjestelmän kehittämistä tuettiin yleisesti paikallisesti toteutettavina olleilla palkkauserillä. Kustannuslaskennan raportointia parannettiin, mutta raportointi ei ole vielä hyvällä tasolla johtuen TAHTIjärjestelmän käyttöönoton osittaisesta viivästymisestä. Tulos mittari 3. Toiminta työnantajana tuottavuusohjelman tavoitteet kokonaisarvio 4 4 huomioon ottaen. 1) Varmistetaan, että hallinnonalalle asetetut tuottavuusohjelman henkilöstövähennystavoitteet on otettu huomioon virastojen suunnitelmissa, ja säästöt kohdennetaan hyväksytyllä tavalla puolustuksen kehittämiseen. 2) Hallinnonalan henkilöstövähennykset, rakennemuutokset ja toimintatapamallien uudistukset toteutetaan noudattaen hyvän työnantajan menettelytapoja. asteikolla 1-5 6 Kyseessä on useammalle vuodelle ajoittuva, mutta vuoden osalta saavutettiin. Henkilöstövähennystavoitteet otettiin huomioon hallinnonalan ja siihen kuuluvien virastojen taloussuunnitteluasiakirjoissa ja virastojen henkilöstövoimavarasuunnitelmissa. Hyvän työnantajan ja työyhteisön menettelytapoja on sovellettu hyvin hallinnonalan virastojen toimintatapojen muutostilanteissa/muutostilanteita suunniteltaessa. Puolustusvoimien toimintamenoihin ei kohdistettu valtion tuottavuusohjelmaan perustuvia euromääräisiä vähennyksiä. 6 Tulostavoitteiden toteutumista on arvioitu valtion yleisellä asteikolla 1-5, jossa 5=Erinomainen, 4=Hyvä, 3=Tyydyttävä, 2=Välttävä ja 1=Heikko.