MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla
MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27 700 SUURIMMAT RYHMÄT 31.12.2006 Venäjä 25 314 Saksa 2 957 Ukraina 1 467 Viro 17 543 Turkki 2 881 Italia 1 204 Ruotsi 8 295 Thaimaa 2 988 Ranska 1 203 Somalia 4 621 Iran 2 599 Sudan 978 Serbia ja 3 352 Yhdysvallat 2 243 Puola 1 088 Montenegro Afganistan 2 008 Alankomaat 926 Kiina 3 299 Vietnam 1 807 Espanja 855 Irak 3 038 Intia 1 990 Japani 804 Iso- 2 915 Bosnia- 1 601 Sudan 717 Britannia Hertsegovina Unkari 719 (Lähde: VRK) VIERASKIELISET OPPILAAT/OPISKELIJAT Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa (2006) 1 711 Perusopetuksessa (2005) 16 600 Lukiokoulutuksessa 2005) 2 760 Kansanopistojen maahanmuuttajakoulutus (2005) 540 Valmistavassa koulutuksessa (amm.) (2006) 1 054 Ammatillisessa peruskoulutuksessa (2005) 7 227 Aikuisten amm. lisäkoulutuksessa (2005) 2 273 Yliopistoissa (2006) 5 366 Ammattikorkeakouluissa (2006) 4 544 Lisäksi aikuislukioissa ja kansalaisopistoissa opiskelee maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita 16.8.2007 sl. Tiedot koottu eri lähteistä 2 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeeseen ilmoittautuneet Leena Nissilä kevät syksy 2008 405 195 2007 369 178 2006 342 182 2005 333 176 2004 291 138 2003 269 124 2002 239 113 2001 209 100 2000 204 106 1999 144 89 1998 112 67 1997 84 35 1996 47 19 3 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Ruotsi toisena kielenä -ylioppilaskokeeseen ilmoittautuneet Leena Nissilä kevät syksy 2008 5 4 2007 3 2 2006 3 1 2005 2-2004 6 2 2003 4 1 2002 5 2 2001 4 1 2000 9 4 1999 6 2 1998 9 2 1997 1-1996 3-4 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Miten tuetaan maahanmuuttajien lukio-opintoja? WWW.EDU.FI-sivustossa uusia osioita - lukio-opintojen tukeminen: opiskelijan ohjaus suomi toisena kielenä maahanmuuttajien äidinkieli ja omakielinen tuki - malli opintovalmiuksia parantavasta kurssista koulutuksen järjestäjien ja lukioiden tueksi. Opiskelutaitoja parantava kurssi on lukion soveltava kurssi. Opetusministeriön asettama perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaihetta käsitellyt työryhmä esitti muistiossaan (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33), että maahanmuuttajille kehitetään lukion oppimäärään sisällytettäviä opintovalmiuksia parantavia opintoja. 5 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003 Koulutuksen järjestäjä päättää mainittujen säännösten rajoissa (LL 6 ja 8 ), missä laajuudessa omakielistä opetusta, oman äidinkielen opetusta sekä suomi/ruotsi toisena kielenä opetusta järjestetään, miten se organisoidaan ja milloin sitä on tarkoituksenmukaista toteuttaa useiden oppilaitosten yhteistyönä. 6 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Tuki ja informointi 1 Suomen/ruotsin kielen ja opiskelijan äidinkielen opetuksen ohella maahanmuuttajien ja muiden vieraskielisten opiskelijoiden tulee saada myös muuta tarvittavaa tukea niin, että he selviytyvät lukioopinnoistaan edellytyksiään vastaavalla tavalla. Maahanmuuttajia ja muita vieraskielisiä opiskelijoita on jo lukioopintojen alussa informoitava heidän opiskelumahdollisuuksistaan, tukijärjestelyistä sekä heidän oikeuksistaan ylioppilastutkinnossa. 7 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Tuki ja informointi 2 Kulttuurinen tai uskonnollinen tausta ei ole peruste taito- ja taideaineiden opinnoista vapauttamiselle, mutta sisällöissä voidaan joustaa. Koulutuksen järjestäjän tulee huomioida eri kulttuurien ruokailu-, juhla- ja pukeutumisperinteet 8 Osaamisen ja sivistyksen asialla
SUOMI TOISENA KIELENÄ LUKIOSSA On yksi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääristä Voidaan opettaa, jos opiskelijan äidinkieli ei ole suomi, ruotsi eikä saame Oppilas arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, jos se on valittu hänen oppimääräkseen, huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi toisena kielenä opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi toisena kielenä -kursseista 9 Osaamisen ja sivistyksen asialla
SUOMI TOISENA KIELENÄ LUKIOSSA Suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaan suoritetut kurssit luetaan täysimääräisesti hyväksi suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Suomi toisena kielenä -kurssit korvaavat suomi äidinkielenä -oppimäärän kurssit vain siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja sisällöt vastaavat toisiaan. 10 Osaamisen ja sivistyksen asialla
SUOMI TOISENA KIELENÄ LUKIOSSA Oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppimistilanne: opiskelija oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielen rinnalle Tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankittuun suomen kielen perusteiden hallintaan 11 Osaamisen ja sivistyksen asialla
SUOMI TOISENA KIELENÄ LUKIOSSA Keskeinen tavoite on, että opiskelija saavuttaa sellaisen suomen kielen taidon, että hän voi opiskella täysipainoisesti kaikkia lukion oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan sekä selviytyä työelämässä suomen kielellä Yhdessä oman äidinkielen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa opiskelijan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle 12 Osaamisen ja sivistyksen asialla
HYVÄN OSAAMISEN KRITEERIT PERUSOPETUS kielen osaamisen taso luokalla 9 B1.1 B1.2 LUKIOKOULUTUS kielen osaamisen taso lukion päättövaiheessa B2.2. kuullun ja luetun ymmärtäminen B2.2 kirjoittaminen B2.1 13 Osaamisen ja sivistyksen asialla
SUOMI/RUOTSI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Lukuvuonna 2005 2006 suomi toisena kielenä -kursseja tarjottiin 142 lukiossa. Näistä 13,3 % lukiota tarjosi vähintään kaikki pakolliset kurssit ja osa niistä myös 1 3 vapaavalintaista kurssia. 68,3 % lukioista ei tarjonnut yhtään suomi toisena kielenä -kurssia. 18,2 % lukioista tarjosi 1 5 kurssia. Ruotsinkielisistä lukioista 5 vastasi selvitykseen. Yhdessäkään lukiossa ei tarjottu ruotsi toisena kielenä -opetusta lukuvuonna 2005 2006. 14 Osaamisen ja sivistyksen asialla
SUOMI/RUOTSI TOISENA KIELENÄ OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 9 kurssia järjestettiin 7 lukiossa = 4,9 % 8 kurssia järjestettiin 3 lukiossa = 2,1 % 7 kurssia järjestettiin 3 lukiossa = 2,1 % 6 kurssia järjestettiin 6 lukiossa = 4,2 % 5 kurssia järjestettiin 2 lukiossa = 1,4 % 4 kurssia järjestettiin 2 lukiossa = 1,4 % 3 kurssia järjestettiin 12 lukiossa = 8,4 % 2 kurssia järjestettiin 3 lukiossa = 2,1 % 1 kurssi järjestettiin 7 lukiossa = 4,9 % 0 kurssia järjestettiin 97 lukiossa = 68,3 % 15 Osaamisen ja sivistyksen asialla
MAAHANMUUTTAJIEN SUOMEN/RUOTSIN KIELEN OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN ILMAN SUOMI/RUOTSI TOISENA KIELENÄ -OPETUSTA Kysymykseen, miten maahanmuuttajien suomen/ruotsin kielen opetus on toteutettu, jos lukionne ei tarjoa suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta, vastattiin seuraavasti: Äidinkieli ja kirjallisuus suomi äidinkielenä -opetuksen yhteydessä 57,8 % Yhteistyö lähilukion kanssa 21,1 % Mahdollisuus valita useiden oppilaitosten yhteistarjottimelta 10,2 % Muuten 10,9 % 16 Osaamisen ja sivistyksen asialla
LUKIOIDEN S2-OPETTAJAT Maahanmuuttajien suomen kielen opettaja lukioissa on selvityksen mukaan: Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja 77,2 % Suomi toisena kielenä opettaja 15,9 % Erityisopettaja 3,4 % Muu 3,4 % Ruotsinkielisissä lukioissa maahanmuuttajien ruotsin kielen opettaja on aina äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. 17 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Ruotsin kieli Lukiolaki 13, toinen momentti Erityiset opetusjärjestelyt. Opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään jos, 2) lukion oppimäärän suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta 18 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus lukiossa Maahanmuuttajille ja muille vieraskielisille voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oman äidinkielen opetusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Perusteiden liitteessä 4 Opetushallituksen suositus maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi. 19 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintojen rahoitus Suomi toisena kielenä -opetus sekä muun opetuksen tukeminen - * oikeutettuja oppilaat, joiden maahantulosta on kulunut enintään neljä vuotta ja koko lukion oppimäärää suorittavan opiskelijat - * enintään 0,5 opetustunnista koulua kohde ja enintään yhdestä opetustunnista viikossa tukiopetukseen oikeutettua opiskelijaa kohden (opetustunnin laskennallinen kustannus on 22 euroa) Oman äidinkielen opetus * 2,5 tuntia viikossa - * ryhmään tulee kuulua vähintään 4 oppilasta/opiskelijaa 20 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Ylioppilastutkinto Kokelas, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voi ylioppilastutkinnossa korvata pakollisen äidinkielen kokeen muulla kokeella suomen tai ruotsin kielessä. Tämän kokeen nimi on suomi/ruotsi toisena kielenä -koe. Myös syntymäkuuro tai varhaislapsuudessa kuuroutunut kokelas voi korvata pakollisen äidinkielen kokeen suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeella. 21 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Ylioppilastutkinto Jos on lukiossa opiskellut suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaan, voi kirjoittaa halutessaan suomi toisena kielenä -kokeen Jos on lukiossa opiskellut suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, voi halutessaan kirjoittaa suomi äidinkielenä -kokeen 22 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Ylioppilastutkinto Osallistumisoikeutta suomi/ruotsi toisena kielenä -kokeeseen ei tarvitse hakea ylioppilastutkintolautakunnalta. Ilmoittautumistietojen saavuttua lukioista ylioppilastutkintolautakunta tarkistaa väestörekisteristä kokelaan osallistumisoikeuden (äidinkielen). 23 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Vieraskieliset kokelaat Jos ylioppilaskokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa ylioppilastutkinnon, tai äidinkieli on muu kuin se kieli, jossa hän suorittaa äidinkielen kokeen, lautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon. Lautakunta voi ottaa lisäksi huomioon muita erityisen painavia syitä, esimerkiksi sen, että kokelas on käynyt pitkään koulua ulkomailla. (Ylioppilastutkintoasetus 1000/1994 19 ) 24 Osaamisen ja sivistyksen asialla
S2-ylioppilaskoe kypsyyskoe, joka testaa sekä kielitaitoa että opiskeluvalmiuksia suoritetaan kokonaan äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen ensimmäisenä päivänä ei sisällä kuunteluosuutta ks. http://www.minedu.fi/yo-tutkinto/suomtoikoe.html 25 Osaamisen ja sivistyksen asialla