Teknologian ammattilaiset - yhdessä enemmän? 1
1. Selvityksen lähtökohdat ja toimeksianto Kemianliitto, Metallityöväen Liitto, Paperiliitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Sähköalojen ammattiliitto ja Viestintäalan ammattiliitto päättivät käynnistää selvitystyön 13.12.2006. Tavoitteena jäsenten edunvalvonnan ja sopimusturvan kehittäminen elinkeinoelämän rakennemuutoksessa. Vuoden 2007 alusta selvitystä lähti tekemään Lauri Lyly, jonka tukena liitoista koottu johtoryhmä ja taustaryhmä. Raportin johtopäätökset ja ehdotukset tehty selvitysmiehen toimesta. 2
2. Liitot pähkinänkuoressa Liitot muodostavat merkittävän osan suomalaisesta ja SAK:sta ay-liikkeestä Jäseniä n. 362 300 (M 74,3%, N 25,7%), joista työmarkkinoiden käytettävissä 285 000 Liitot solmivat 53 työehtosopimusta Päivittäistä edunvalvontaa työpaikoilla hoitaa 12 300 luottamushenkilöä Ammattiosastoja 1212 Liitoissa työskentelee 360 työntekijää. Työttömyyskassoissa 133 työntekijää Liitot tulleet tähän päivään monien järjestömuutosten kautta 3
Kuva 2.1 Liittojen osuus SAK:sta ja 6 liitosta, % 6 liittoa yhteensä SAK:sta 35,1 Viestintäalan ammattiliitto 2,5 6,7 Sähköalojen ammattiliitto Puu- ja erityisalojen liitto 3 4,4 8,9 12,6 % SAK:sta % 6 liitosta Paperiliitto 4,6 13 Metallityöväen Liitto 15,9 45,7 Kemianliitto 4,7 13,1 0 10 20 30 40 50 Lähde: jäsenrekisteri. Vertailu SAK 2005 ja keskenään 2006 4
3. Neljä rakennevaihtoehtoa vertailussa Neljää rakennevaihtoehtoa vertaillaan eri toiminnallisissa tilanteissa ja ympäristössä (luvut 4-18) 1. Nykyinen liittorakenne, jossa liitot jatkavat nykyisellä tavalla 2. Nykyinen liittorakenne + lisääntyvä yhteistyö eri toiminnoissa 3. Ns. unionimalli, jossa liitot siirtävät osan toiminnoistaan unioniin. Liitoille itselleen jäisi varsinainen edunvalvonta ja sopimustoiminta. 4. Liittofuusio, liittymällä johonkin olemassa olevaan liittoon tai perustamalla uusi liitto. 5
Raportin sisältö Käsitellään toimintaympäristön ja edunvalvonnan muutoksia; toimialojen ja työpaikkojen tulevaisuus, työehtosopimustoiminnan ja työnantajaorganisaatioiden muutokset Jäsenten odotuksia, miten jäsenten mielestä liitot onnistuneet edunvalvontatehtävissään ja jäsenmäärien kehitys Keskeisiä toimintoja ja palveluja; koulutusta, kansainvälistä työtä, viestintää, jäsenpalveluja Ylintä päätöksentekoa, ammattiosastoja ja tes-käsittelyä sekä vaikutuksia SAK:hon Henkilökunnan määriä ja sijoittumista eri tehtäväalueille Taloutta ja jäsenmaksuja Työttömyyskassoja Johtopäätökset edellä mainituista ja selvitysmiehen esitys 6
4. Toimialojen ja työpaikkojen tulevaisuus Muutokset heijastuvat vääjäämättä ay-liikkeen toimintaan Eri toimiala- ja globalisaatioraportit korostaneet mm. joustavuutta, muutosten hallintaa, ammatillista osaamista, tuottavuutta, yhteistyötä Toimialat hyvin kansainvälisiä ja ovat valtaosa Suomen vientiteollisuutta Yritykset ovat verkottuneet yli toimialarajojen ja toimivat useamman toimialan ja klusterin alueella Lopputuotteet syntyvät nykyiset sopimus- ja järjestörajat ylittävissä verkoissa Arvoketjut yhä pienempiin osiin, ovat myös hajautuneet eri maihin. 7
Liite 3. Suomen tavaravienti vuonna 2005 oli 52 miljardia euroa ja kokonaisvienti palvelut mukaan lukien 65 miljardia euroa. Suomen vienti toimialoittain Miljardia euroa 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Lähteet: Tullihallitus ja Suomen Pankki Puutavara ja puutuotteet Massa, paperi ja paperituotteet Perusmetallit ja metallituotteet Koneet, laitteet ja kulkuneuvot Elektroniikka ja sähkötekniset tuotteet Kemikaalit ja kemialliset tuotteet Muut tuotteet Palvelut DM 31341 ja 196759 10-2006 Copyright 8 Tekes
4. Toimialojen ja työpaikkojen tulevaisuus Työvoimasta halutaan joustava tuotannontekijä Ydintyövoima omassa palveluksessa. Joustavuus alihankinnan ja vuokratyön kautta. Kuusi kymmenestä työskentelee alle 100 henkilön työpaikassa. Paperilla tilanne päinvastainen; siellä seitsemän kymmenestä työskentelee yli 100 henkilön työpaikalla. 9
16 000 Kuva 4.2.1 Toimipaikkojen lukumäärä 6 liiton kenttä toimialaluokituksen perusteella 14 000 12 000 10 000 1995 2000 2005 8 000 6 000 4 000 2 000 0 1995 13 431 917 444 275 182 67 2000 14 313 1 027 510 311 221 51 2005 14 118 1 031 530 261 193 60 21.3.07 / EL 0-19 20-49 50-99 100-199 200-499 500 - Lähde: TK, Yritysrekisteri 10
80 000 70 000 60 000 Kuva 4.2.2 Palkattujen määrä 6 liiton kenttä toimialaluokituksen perusteella 1995 2000 2005 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1995 32 662 28 424 31 241 38 437 54 541 57 338 2000 37 300 32 047 36 006 43 417 66 777 48 660 2005 35 977 32 803 37 062 36 680 56 202 52 596 21.3.07 / EL 0-19 20-49 50-99 100-199 200-499 500 - Lähde: TK, Yritysrekisteri 11
45 000 40 000 35 000 Kuva 4.2.3 Työntekijöiden määrä 6 liiton kenttä toimialaluokituksen perusteella 1995 2000 2005 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1995 22 062 19 357 20 949 25 377 35 800 34 656 2000 25 496 21 705 23 832 27 842 42 277 29 255 2005 23 504 22 663 24 165 24 268 33 419 29 513 21.3.07 / EL 0-19 20-49 50-99 100-199 200-499 500 - Lähde: TK, Yritysrekisteri 12
4. Toimialojen ja työpaikkojen tulevaisuus Ammattien muutos mm; tehtäväkuvat laajemmiksi, moniosaamista korostaviksi, itsenäisempiä, raja työntekijä- ja toimihenkilötyön välillä hälvenee Ammattiryhmien muutos melko pientä lähivuosina Opetushallituksen mukaan (kuva 4.3) Työpaikkoja arvioidaan olevan liittojen toiminta-alueella lähes nykyinen määrä Työvoima 2025-raportin mukaan. Ostopalvelut ovat lisääntyneet 160 000-180 000 eli reilu kolmasosa työvoimasta vaihtuu vuoteen 2020 mennessä 13
Kuva 4.3 Ennuste ammattiryhmien koolle Opetushallituksen ennusteen peruslaskelma 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1995 2000 2005 2010 2015 1.4 Metsätaloustyö 2.3.-2.4. Metallityö, koneenasentajat 2.6 Puutyö 2.7 Kemiallinen prosessityö 2.8 Sähkö- ja elektroniikkatyö 2.9 Graafinen työ 21.3.07 / EL Lähde: Opetushallitus 14
Kuva 4.4 Teollisuuden työllisyys vuosina 1975-2005, 1000 henkeä 700 600 500 400 300 200 100 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito SAK/YPO/JA 14.2.2007 15
16
Kuva 4.6 Teollisuuden työllisyys Työvoima 2025 raportin mukaan, 1000 henkeä, kansantalouden tilinpidon tasot 700 600 500 400 300 Toteutunut Perusura Tavoiteura 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Työvoima 2025, Työministeriö SAK/YPO/JA 14.2.2007 17
4. Toimialojen ja työpaikkojen tulevaisuus Johtopäätökset mm. Työvoiman vaihtuvuus suurta lähivuosikymmenenä. Uudet osaajat työmarkkinoille - haaste ay-liikkeelle. Toimialojen rakennemuutoksissa ay-liike ei kovinkaan paljon pysty ohjaamaan itse muutosta, mutta pystyy vaikuttamaan muutosten aiheuttamiin haittatekijöihin Yritysten sisällä kehittämis- ja tuottavuustyö sekä ennakoivuus tulevat edunvalvontatyössä yhä tärkeämmäksi Työntekijän turvan kannalta yhä oleellisempaa ammatillinen osaaminen ja sen ylläpito Miten verkottuneisiin tuotantoketjuihin vaikutetaan - ayliikkeen toimintastrategia 18
4. Toimialojen ja työpaikkojen tulevaisuus Vaihtoehto 1-2: Resurssien puute, kukin toimii omassa toimintakentässään Vaihtoehto 3: Voidaan koota osaamista, kriisitilanteiden hallinta yhdessä, enemmän resursseja Vaihtoehto 4: Vahva elinkeino- ja yhteiskuntapoliittinen vaikuttaja, kriisien hallinta yhdessä organisaatiossa, enemmän resursseja mm. ennakointiin ja yhteistyöverkkojen rakentamiseen 19
5. Työehtosopimustoiminnan ja työnantajaorganisaatioiden muutokset Työehtosopimustoiminnan tekemiseen vaikuttavat monet yrityselämässä ja työssä tapahtuvat muutokset; kilpailu, kansainvälisyys, teknologia, toimialarajat, osaaminen, työn sisältö, työvoiman rakenne, työsuhteen muutokset jne. Globaali talous ja yhä nopealiikkeisempi pääoma haastaa; keinot vastata ovat kotimaisia Työehtosopimusten rajat yhä pienempi este klustereissa toimiville yrityksille, sisällön joustavuus houkuttelee Työpaikoilla tarvitaan monenlaista taustatukea (isot/pienet) paikallistason edunvalvonnan hoitamisessa Liitot tekevät 53 työehtosopimusta, pääosin EK:n kentässä (kuva 5.2) 20
Kuva 5.2 TES-neuvotteluosapuolet EK:n kentässä KEMIA EK:N LIITOT AUTONRENGASLIITTO KEMIANTEOLLISUUS KENKÄ- JA NAHKATEOLLISUUS KULUTUSTAVARARYHMÄ METALLI KUMITEOLLISUUS PALVELUALOJEN TOIMIALALIITTO PAPERI YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO AUTOALAN KESKUSLIITTO ENERGIATEOLLISUUS PUU TEKNOLOGIATEOLLISUUS TYÖANTAJAIN YLEINEN RYHMÄ TIKLI SÄHKÖ METSÄTEOLLISUUS PUUSEPÄNTEOLLISUUS ELINTARVIKE- TEOLLISUUSLIITTO RAKENNUSTUOTE- TEOLLISUUS VIESTIN- TÄ ERITYISPALVELUJEN TYÖNANTAJALIITTO VIESTINNÄN KESKUSLIITTO
5. Työehtosopimustoiminnan ja työnantajaorganisaatioiden muutokset... Työnantajapuolen liittojen rakennemuutos heijastuu myös työntekijäpuolelle. Emme elä umpiossa. Työnantajapuoli tiivistämässä rivejään, EK:n liittojen määrä vähenee, tavoitteena noin 12-15 liittoa Rakenteiden muuttamisen jälkeen tulevat työehtosopimukset (230 > 100) Työantajat haluavat nykyisiä paljon joustavammat työehdot mm. työaikojen ja palkkojen osalta sekä enemmän paikallista sopimista. 22
5. Työehtosopimustoiminnan ja työnantajaorganisaatioiden muutokset Toimintaympäristön muutokset ohjaavat meitä toisenlaiseen työehtosopimusmaailmaan; millaisia muutoksia me haluamme työehtosopimustoimintaan? Sopimusten sisällöt muuttuvat - tasosta huolehdittava Palkat tulevat olemaan edelleen edunvalvonnan keskiössä Kehittämistyö nousee edunvalvonnan ytimeen, koska pelkästään säännöksiä tekemällä emme pärjää Tasavertaisemmat neuvotteluasemat työpaikoille luottamushenkilöiden, asioiden ja tukemisen avulla 23
5. Työehtosopimustoiminnan ja työnantajaorganisaatioiden muutokset Johtopäätökset mm. Työehtosopimusten sisällön ja lukumäärän muutos heijastuu vääjäämättä ay-liikkeen edunvalvontaan Paikallinen sopiminen ja neuvottelukyky paikallisella tasolla yhä tärkeämmäksi ay-organisaatioiden haasteeksi Työnantajaliittojen rakennemuutokset vaikuttavat myös meidän rakenteisiin Miten turvataan kehittämisen resurssit Työrauhan myyminen tuotanto ja arvoketjussa - neuvotteluvoima 24
5. Työehtosopimustoiminnan ja työnantajaorganisaatioiden muutokset Vaihtoehto 1 ja 2: Omaa työtä lähellä olevat tes:t koetaan läheisiksi, paikallistasolla emme vielä riittävästi kykene vastaamaan tes-muutokseen. Työnantajat käyttävät hyväkseen sopimusrajapintoja. Vaihtoehto 3: Em. lisäksi tes-koordinointia voidaan tehdä Vaihtoehto 4: Koordinaatio helposti toteutettavissa, tes:ien yhdistämiskehitys etenee, henkilökunta voi erikoistua, todellinen vastavoima elinkeinoelämälle, jäävätkö pienet tes:t jalkoihin 25
6. Jäsenten odotukset 26
Kuva 6.2 Tärkein syy ammattiliittoon kuulumiselle, % 6 liittoa (N=2326) 42 38 11 4 3 Viestintä (N=155) 37 45 8 3 5 Sähkö (N=162) 50 26 10 7 4 Puu (N=557) 40 42 10 4 2 Paperi (N=246) 61 21 11 2 3 Metalli (N=908) 37 42 11 4 4 Kemia (N=298) 39 39 12 5 2 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Etujen ajaminen Turvallisuutta elämään Työtoveritkin kuuluvat Työpaikan työolojen kehittäminen Työttömyysturva Ay-liikkeen yhteiskunnalliset tavoitteet Käytännön pakko 21.3.07 / EL Lähde: SAK:n järjestötutkimus 2005 27
28
Johtopäätökset mm. 6. Jäsenten odotukset Odotukset yhteneviä ja vaativat myös paljon yhteiskunnallista edunvalvontaa. Jäsenen odotukset ja tehokkain organisointitapa eivät aina kohtaa. Vaihtoehto 1 ja 2: Jäsenten etuja ajetaan sillä voimalla kun jäsenpohja antaa mahdollisuuden, tapauskohtaista yhteistyötä Vaihtoehto 3: Em. + hyvällä yhteistyöllä saavutettavissa lähes vaihtoehto 4:n vaikuttavuus Vaihtoehto 4: vaikuttavuus paras ja edullisimmin toteutettavissa. Annetaanko alakohtaista liikkumatilaa ja taipuuko eri tarpeisiin. 29
Kuva 7.1 Miten hyvin liitto onnistunut: Palkkaehtojen parantaminen 6 liittoa (N=2326) Viestintä (N=155) Sähkö (N=162) Puu (N=557) Paperi (N=246) Metalli (N=908) Kemia (N=298) 16 31 35 35 41 41 53 57 52 50 46 54 65 80 hyvin huonosti 0 20 40 60 80 100 21.3.07 / EL Lähde: SAK:n järjestötutkimus 2005 30
Kuva 7.2 Miten hyvin liitto onnistunut: Työaikaan liittyvät tavoitteet 6 liittoa (N=2326) Viestintä (N=155) 23 37 54 68 hyvin huonosti Sähkö (N=162) 23 67 Puu (N=557) 20 67 Paperi (N=246) 20 75 Metalli (N=908) 25 68 Kemia (N=298) 16 69 0 20 40 60 80 21.3.07 / EL Lähde: SAK:n järjestötutkimus 2005 31
Kuva 7.3 Miten hyvin liitto onnistunut: Työllisyyden turvaaminen 6 liittoa (N=2326) hyvin Viestintä (N=155) Sähkö (N=162) Puu (N=557) Paperi (N=246) Metalli (N=908) Kemia (N=298) 26 0 10 20 30 40 50 60 30 35 37 36 38 39 41 44 47 49 huonosti 52 51 55 21.3.07 / EL Lähde: SAK:n järjestötutkimus 2005 32
Kuva 7.4 Miten hyvin liitto onnistunut: Työsuojelun parantaminen 6 liittoa (N=2326) hyvin Viestintä (N=155) Sähkö (N=162) Puu (N=557) Paperi (N=246) Metalli (N=908) Kemia (N=298) 11 16 14 18 19 22 25 0 20 40 60 80 100 56 67 66 66 69 71 80 huonosti 21.3.07 / EL Lähde: SAK:n järjestötutkimus 2005 33
Kuva 7.5 Miten hyvin liitto onnistunut: Työntekijän osallistumismahdollisuuksien lisääminen oman työn suunnittelussa 6 liittoa (N=2326) hyvin Viestintä (N=155) Sähkö (N=162) Puu (N=557) Paperi (N=246) Metalli (N=908) Kemia (N=298) 22 0 10 20 30 40 50 60 34 34 34 36 37 37 39 39 41 41 48 47 huonosti 50 21.3.07 / EL Lähde: SAK:n järjestötutkimus 2005 34
Kuva 7.6 Miten hyvin liitto onnistunut: Työpaikkatason neuvottelu- ja toimintaoikeuksien parantaminen 6 liittoa (N=2326) hyvin Viestintä (N=155) Sähkö (N=162) Puu (N=557) Paperi (N=246) Metalli (N=908) Kemia (N=298) 26 29 29 0 10 20 30 40 50 60 34 36 35 35 38 40 39 42 42 41 huonosti 53 21.3.07 / EL Lähde: SAK:n järjestötutkimus 2005 35
36
7. Liittojen edunvalvontatehtävät ja -onnistuminen Johtopäätökset mm. Liitot hoitaneet tehtävänsä kohtuullisen hyvin. Kuitenkin eroja löytyy ja kehitettävää on kaikilla. Liittojen työtehtävien kehitys johtaa uudelleen organisoitumiseen liittojen sisällä (taululukko 7.10) Erityisosaaminen säilytettävä tes-alueella. Monet työsuhdekysymykset ovat kuitenkin samoja. Vaihtoehto 1: Resursseissa pieni liikkumatila Vaihtoehto 2: Voidaan helpottaa joissain palvelutehtävissä Vaihtoehto 3: Yhteinen unioni antaa liikkumatilaa resursseihin Vaihtoehto 4: Resurssien mitoitus ja tehtävien painopisteen muuttaminen helpompaa 37
8. Jäsenkehitys ja jäsenkiinnittyminen 38
8. Jäsenkehitys ja jäsenkiinnittyminen Johtopäätökset mm. Kokonaisjäsenmäärä pysynyt 360 000. Vaihtuvuus suurta, noin 10 % siirtyy näiden liittojen sisäisinä siirtoina. Jäsenpotentiaali on toiminta-alueella, jäsenhankinta yhä tärkeämmäksi työksi Rästiläiset, epätyypilliset ja oppilaat huomioitava, sähköinen liittyminen mahdolliseksi Vaihtoehto 1 ja 2: Jäsenkehitys vaikuttaa rakennekeskusteluihin. Puuliiton ja Viestintäliiton on löydettävä keinot nopeimmin Vaihtoehto 3: Jäsen- ja oppilasjäsenhankintaa yhdenmukaistettava, mahdollisesti yhteisiä liittymisportaaleja Vaihtoehto 4: Jatkuvat jäsenhankintaprojektit, voidaan tasoittaa erisuuntaisia jäsenkehityksiä, sähköinen liittyminen 39
9. Työpaikkojen ja osastojen luottamushenkilöiden koulutus 40
41
9. Työpaikkojen ja osastojen luottamushenkilöiden koulutus Johtopäätökset mm. Koulutus on nähtävä investointina edunvalvonta- ja muun osaamisen kehittämiseksi. Jatkossakin tarvitaan taloudellisia panostuksia Koulutusvolyymit niin suuria, etteivät ne todennäköisesti mahdu yhteen opistoon, työnjako ja oppilaitosten koulutustarjonta asiantuntemuksen mukaan, etäopiskelu vahvasti mukaan, oppilashankinta lähelle opistoa Vaihtoehto 1: Tarjonta ja volyymit säilyisivät nykyisen kaltaisina Vaihtoehto 2 ja 3: Yhteistyön avulla voidaan laajentaa tarjontaa. Toimialakohtaisuus edelleen hyvin tärkeä. Vaihtoehto 4: Mahdollistaisi laajan koulutustarjonnan, olisi oltava toimiala- ja tehtäväkohtaisia koulutuksia. Mittava ohjelma avaintoimijoille erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittamiseksi 42
10. Kansainvälinen edunvalvonta ja liittorakenteen kehitys muualla Liitot kuuluvat viiteen pohjoismaiseen, kuuteen eurooppalaiseen ja kuuteen maailmanlaajuiseen organisaatioon Taulukko 10.1-10.3. Kansainvälisen verkon avulla mm. tietoa kehityksistä ja miten muutoksiin vastattu, EU:n vaikuttamista Nousee yhä tärkeämpään rooliin edunvalvonnassa, koska työ ja työvoima liikkuvat globaalilla tasolla Sisar- ja veljesliitot muuttuneet paljon toimintaympäristössä tapahtuneen muutoksen myötä 43
44
45
46
10. Kansainvälinen edunvalvonta ja liittorakenteen kehitys muualla Johtopäätökset mm. Kansainvälinen yhteistyöverkosto välttämätön työväline globaalissa maailmassa Kansainvälinen edunvalvontatyö kasvaa ja kotimaisella yhteistyöllä saavutettavissa paljon synergiaetuja Muissa maissa tapahtunut kehitys huomioitava Vaihtoehto 1 ja 2: Helppo tehdä yhteistyötä kaikilla foorumeilla, ongelmana tapauskohtaisuus Vaihtoehto 3 ja 4: Syntyy kansainvälisen toiminnan osaamiskeskittymä, jota voidaan paremmin hyödyntää edunvalvonnassa ja muussa toiminnassa 47
11. Sisäinen ja ulkoinen viestintä Pääresurssit liiton sisäisessä viestinnässä. Liittojen ulkoinen viestintä korostumassa. Viestinnän sirpaleinen toimintakenttä - vaatii monenlaisia välineitä ja osaajia 48
11. Sisäinen ja ulkoinen viestintä Johtopäätökset mm. Liittolehti pysyy yhä keskeisenä välineenä, sähköinen puoli nousemassa rinnalle, jopa ohikin nopeutensa vuoksi Hyödynnettävä uudet välineet mm. liiton sisäinen ekstra/intranet Vaihtoehto 1 ja 2: Nykytilanne jatkuu, mahdollisuus yhteisjuttuihin, vaikea vastata viestintätarpeisiin Vaihtoehto 3: Mahdollisuus yhteiseen uutistoimitukseen, formaattien yhdenmukaistamiseen ja yhteishankintoihin Vaihtoehto 4: Yksi lehti 360 000 levikillään maan suurimpia lehtiä, haasteena eri toimi-/ammattialat, resursseja siirrettävissä ulkoiseen ja sähköiseen viestintään 49
12. Jäsenpalvelut ja lomatoiminta Jäsenedut voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: työsuhteeseen liittyvät, toimintaa ja tiedottamista tukevat ja muut jäsenedut, lähinnä vapaa-aikaan liittyvät 50
12. Jäsenpalvelut ja lomatoiminta 51
12. Jäsenpalvelut ja lomatoiminta Jäsenedut samankaltaisia - toiminnan laajuus vaihtelee Työsuhteeseen liittyvät oikeuspalvelut tukevat edunvalvontatyötä Jäsenen saama hyöty vaihtelee eri eduissa Vaihtoehto 1: Jatkuu nykyisellä tavalla. Suuruuden antamaa synergiahyötyä ei saada. Vaihtoehto 2: Yhteistyön kautta synergiahyötyjä saatavissa Vaihtoehto 3 ja 4: Suuruuden antama synergiahyöty saatavissa ja kiinnostuneita palveluntarjoajia 52
13. Liittojen valintamenettelyt ammattiosastorakenne ja tes-käsittely Tes-käsittely Kaikilla työehtosopimusesitykset lähtevät työpaikoilta/ ammattiosastoista. Valmistelu ja neuvottelutoiminta vaihtelevat sekä mikä toimielin päättää tes:n hyväksymisen ja työtaistelutoimet (valtuusto/hallitus/ltk) 54
13. Liittojen valintamenettelyt ammattiosasatorakenne ja tes-käsittely Johtopäätökset mm. Korkeimman päätöksentekoelimen käsiteltävät asiat pääosin samanlaisia. Erona onko liittokokous, valtuusto vai edustajisto. Suhteellinen vaali käytössä. Ammattiosastojen toiminta suhteellisen samankaltaista ja identiteettiä vahvistavaa. Toiminta vapaaehtoistyön varassa. Tes-valmistelu lähtee työpaikoilta. Jatkotyöskentely ja eri asiantuntijaelinten autonomia vaihtelee Vaihtoehto 1 ja 2: Ammattiosastorakenne kehittyy vapaaehtoisuuden pohjalta. Toimi-ja sopimusalamuutokset heijastuvat valintamenettelyihin Vaihtoehto 3: Kuten em. + tes-päätöksenteon koordinointi Vaihtoehto 4: Toimielinten valinta syytä tehdä sopimusalojen pohjalta, liittokokousmalli, identiteetti/ammattiosastot 55
14. Liittojen talous ja jäsenmaksu 56
14. Liittojen talous ja jäsenmaksu 57
14. Liittojen talous ja jäsenmaksu 58
14. Liittojen talous ja jäsenmaksu Johtopäätökset mm. Jäsenmaksut kattavat pääosin toiminnan menot Työttömyys heiluttelee eniten kokonaisjäsenmaksun tasoja Jäsenmaksun maksajia noin 73 % kokonaisjäsenmäärästä. Vähenemässä edelleen? Pitäisi sopia yhteiset jäsenmaksun kantoperiaatteet Määräaikaisten vaikea ylläpitää jäsensuhdetta. Itsemaksavia n. 10% Liittojen varallisuuserot suuria. Kaikki varautuneet kohtuullisen hyvin työtaitelutoimiin Vaihtoehto 1 ja 2: Tiukka, uusiin satsauksiin vaikea lähteä Vaihtoehto 3: Voivat jatkaa nykyisellä jäsenmaksutasolla, jos tehdään nykyistä enemmän yhdessä Vaihtoehto 4. Työttömyydestä johtuva syklisyys vähenee, jäsenmaksutasoa voidaan laskea, jäsenmaksukilpailuun vastaaminen onnistuu 59
15. Henkilöstöresurssit Taulukko 15.1 Liittojen henkilöresurssit (toimitsijat/toimihenkilöt) vuoden 2007 alussa KEMIA 47 616 METALLI 165 506 PAPERI 47 115 PUU 45 586 SÄHKÖ 32 314 VIESTINTÄ 24 161 YHT. 362 298 Toimitsijat Toimihenk. Toimitsijat Toimihenk. Toimitsijat Toimihenk Toimitsijat Toimihenk. Toimitsijat Toimihenk. Toimitsijat Toimihenk. Toimitsijat Toimihenk. Keskustoimisto 26 19 67 58 19 19 17 18,5 15 20 12 13 156 147,5 Aluetoimisto 26 12 13 5 44 12 YHT. 26 19 93 70 19 19 30 18,5 20 20 12 13 200 159,5 Tehtävien jakautuminen liitossa Johto 2 1 2 2 1 1 2 2 2 1 2 1 11 8 TES-asiantuntijat 10 2 21 1 7 1 4 2,5 6,5 4 7 1 55,5 11,5 Laki 1,9 5 1 2 2 1 1 1 11,9 3 Työym päris tö, työs uojelu 1 7 1 1 1 1 11 1 Tasa-arvo 0,1 2 0,5 2,1 0,5 Järjestö 3 2 31 14 1 1 13,5 0,5 5 1 1 1 54,5 19,5 Nuoriso 1 2 0,5 1 1 0,5 5,5 0,5 KV-toiminta 0,7 2 2 1 1 0,5 1 1 6,2 3 Koulutus 1 4 2 0,5 0,5 0,5 0,5 1 6,5 3,5 Tiedotus 3 2 7 3 2 1 3 1 2 1 1 1 18 9 Tutkimus 0,3 5 2 1 1 7,3 2 Jäsen- ym. rek. ylläpito 2 1 15 2 4 3 3 1 29 Talous- ja henk.hallinto 2 2 1 8 1,5 3 1 2 1 5 2 6,5 22 Puhelin, postitus, monistus 4 9 2 3 3 3 0 24 Muu tukeva toiminta 4 3 9 8 2 3 23 YHT. 26 19 93 70 19 19 30 18,5 20 20 12 13 200 159,5 * Jos jotain tehtävää on ositettu selkeästi, esim. henkilö tekee puolet työajasta jotain tehtävää, taulukkkoon merkitään 0,5 henkilöä. 1000 jäsentä kohden 0,95 0,98 0,81 1,06 1,24 1,03 0,99 Yksi palkattu hlö / x-jäsentä kohden 1058 1015 1240 940 808 966 1008 60
61
15. Henkilöstöresurssit Liittojen on arvioitava erityisesti sitä, mihin asioihin henkilöresursseja tulevaisuudessa tarvitaan. Ennakkoluulottomasti on katsottava mm.; - miten työehtosopimustoiminnan ja työelämän muutos näkyy liittojen toiminnan resursoimisessa - minne osaamisalueille ammattitaitoa on lisättävä - minne osaaminen on sijoitettava; alueelle vai keskustoimistoon - miten huolehditaan eritysosaamista vaativista tehtävistä - miten nykyisiä henkilöresursseja voitaisiin ohjata uusiin tehtäviin - miten eläköityminen huomioidaan hiljaisen tiedon siirrossa ja uusien resurssien ohjaamisessa. 62
15. Henkilöstöresurssit Johtopäätökset mm. Samankaltaisia työtehtäviä ja palveluja paljon. Erot liittojen välillä melko suuria, keskiarvona yksi palkattu 1000 jäsentä kohden Resurssit perinteisen edunvalvonnan ympärillä ja toiminnan pyörittämisessä, liian vähän kehittämistyössä Vaihtoehto 1 ja 2: Vaikea ottaa uusia työtehtäviä ja siirrellä resurssien painopistettä Vaihtoehto 3: Henkilökunnan siirtyminen pilkkoo työyhteisöjä, työn organisointi mahdollista. Yhteistyöllä mahdollista saada käyttöön erityisosaamista Vaihtoehto 4: Päällekkäisten tehtävien poistuminen, resurssien siirto helpompaa, uuteen suuntaaminen ja osaamisen siirtäminen eläköitymisen johdosta helpottuu. 63
16. Liitot ja SAK Liittojen jäsenmäärä on SAK:sta 35% ja jäsenmaksutuotosta noin 40 % SAK:n valtuustossa 39 jäsentä (120), hallituksessa 8 jäsentä (22) Liitot hyödyntävät SAK:ta kohtuullisen paljon mm. asioiden koordinoinnissa, lakihankkeissa, tes-tavoitteissa, sosiaaliturvassa Liitot toimivat myös aktiivisesti SAK:ssa asiantuntijatasolla ja yhteistyöfoorumeissa 64
16. Liitot ja SAK Johtopäätökset mm. Kuusi liittoa ovat keskeisiä toimijoita SAK:ssa ja vientisektorin liittoina määrittelevät palkkalinjaa Elinkeinopolitiikan edunvalvonnassa SAK:n merkitys vähenee, mikäli liitot päättävät tiivistää yhteistyötä Sillä, mitä liitot päättävät jatkossa tehdä, on aivan keskeinen merkitys SAK:lle Vaihtoehto 1 ja 2: Nykyinen tilanne jatkuu ja SAK:n rooli säilyy Vaihtoehto 3: Kannanotot tes-politiikassa yhtenäistyvät, SAK:n elinkeinopoliittinen merkitys vähenee Vaihtoehto 4: Työmarkkinamielessä painavin avainryhmä, SAK:n rooli liiton toiminnassa vähenee, mutta SAK on riippuvaisempi yhdestä liitosta. Elinkeinopoliittinen edunvalvonta hoidetaan pääosin itse. 65
17. Työttömyyskassat 66
17. Työttömyyskassat 67
17. Työttömyyskassat Taulukko 17.5 TYÖTTÖMYYSKASSAT - HENKILÖMÄÄRÄ JA TEHTÄVIEN JAKAUTUMINEN V. 2007 ALUSSA KEMIA 38861 METALLI 145 339 PAPERI 27461 PUU 35444 SÄHKÖ 21222 VIESTINTÄ 14945 YHT. 283 272 Toimitsijat Toimihenk. Toimitsijat Toimihenk. Toimitsijat Toimihenk. Toimitsijat Toimihenk. Toimitsijat Toimihenk. Toimitsijat Toimihenk. Toimitsijat Toimihenk. Keskustoimisto 0,7 14,7 4 39 1 6 1 31 0,5 5,5 0,3 6,3 7,5 102,5 Aluetoimisto 23 0 23 YHT. 0,7 14,7 4 62 1 6 1 31 0,5 5,5 0,3 6,3 7,5 125,5 Tehtävien jakautuminen työttöm yyska ssa ssa Kassanjohtaja 0,7 1 1 1 0,5 0,3 4,5 0 Kassanhoitaja 0,7 2 1 1 0,3 2 3 Etuuskäsittelijä 12 59 5,5 28 4,5 6 0 115 Postitus, monistus 1 0,5 1 0 2,5 Muu tukeva toiminta 1 1 3 1 1 5 YHT. 0,7 14,7 4 62 1 6 1 31 0,5 5,5 0,3 6,3 7,5 125,5 1000 jäsentä kohden henkilökunta 0,40 0,45 0,25 0,90 0,28 0,44 0,47 yksi palkattu hlö / kassan x- jäsen 2523 2202 3923 1108 3537 2264 2130 Työttömyysaste %,2005 12,1 8 7,8 13,9 7,1 14,4 Työttömyysaste %,2006 11,5 6 10,5 13,6 6,1 14,4 Kassojen jäsenmäärät on vuoden 2006 lopusta Kassat ostavat palkatun henkilökunnan lisäksi rekisteri, postitus yms. palveluja yhteensä noin 23-24 henkilötyövuotta 68
17. Työttömyyskassat Johtopäätökset mm. Kassat toimivat hyvin ja rahastointiaste kunnossa Maksujen ja henkilökunnan määrien erot selittyvät työttömyyden tasojen ja soviteltujen päivärahojen lukumäärien eroilla Toimintoja kehitettävä sähköisen asioinnin suuntaan Prosenttipohjainen jäsenmaksu hankala määräaikaisten ja muiden epätyypillisten osalta Vaihtoehto 1 ja 2: Nykyisiä kassoja kehitetään Metsämäen työryhmän raportin mukaisesti Vaihtoehto 3 ja 4: Sama jäsenpohja liitoilla ja kassoilla, joten liittofuusiotilanteessa yhdistyvät myös kassat; tasoittaisi kausija alakohtaisia vaihteluja 69
18. Johtopäätökset mm. Painopistettä yhä enemmän ennakoivan edunvalvonnan suuntaan (mm. työpaikkojen kehittämistoiminta, työvoiman tarjonta, ammatillinen osaaminen, elinkeinopolitiikka). Jäsenpohja on - miten saada uudet ammattilaiset jäseneksi Tes:t muuttuvat, miten itse ohjaamme muutosta Jäsenet haluavat ensisijaisesti vahvan toimijan Liittojen resursseja on siirrettävä uusien tehtävien suuntaan Laaja ay-koulutustarjonta lähemmäs luottamushenkilöitä Haasteena sirpaleinen viestintäkenttä ja uudet välineet Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus lisääntyvä haaste Ammattiosastot nykyisellään ja lähellä työpaikkoja Kokonaisjäsenmaksu alemmaksi ja liittojen säännöt yksinkertaisemmaksi 70
18. Johtopäätökset mm. Miten tästä eteenpäin? Pitää olla halu muuttaa liittojen nykyistä toimintaa. Liiton rakenteiden muuttaminen ei sitä yksin tee. Uusien rakenteiden pitäisi vastata myös huomisen ongelmiin. Jos jatkamme nykyisellään; edunvalvontaan ei juuri uutta voimaa, rajariidat todennäköisiä, jäsenmaksuun painetta jne. Unionimallilla etunsa joissain selkeissä asiakokonaisuuksissa. Päätöksenteko liitoissa. Rakenteen pitäisi olla yksinkertainen, muuten lisää byrokratiaa. Fuusiolla parhaat synergiahyödyt saavutettavissa, mutta vaatii mm. lisätyötä sopimusalakohtaisessa edunvalvonnan ja jäsenen vaikutusmahdollisuuksien osalta 71
19. Selvitysmiehen esitys Muutetaan toimintaa ja edunvalvontaa monipuolisemmaksi, ennakoivammaksi ja enemmän luottamushenkilöitä tukevaksi Neuvotteluvoiman kasvattamiseksi Kootaan työelämän hyvin monipuolinen asiantuntemus Siirretään resursseja työpaikkojen kehitystoiminnan tukemiseen ja järjestäytymisen edistämiseen Vastataan paremmin monikulttuuriseen ja kansainväliseen edunvalvontaan Vahvistetaan heikompien alojen toimintaresursseja Jäsenyyden ylläpitoa yksinkertaistetaan, jäsenmaksua alennetaan ja jäsenetuja viedään enemmän työelämälähtöisiksi Varaudutaan ay-toiminnan tuleviin haasteisiin Verkostoidutaan toiminnallisesti ja organisatorisesti joka tasolla 72
19. Selvitysmiehen esitys Teknologian ammattilaisten unioni ry (TEAM) Ammattilaisille, jotka työssään käyttävät, tekevät, huoltavat ja hyödyntävät paljon teknologiaa Sektoripohjainen hallinto, perinteisen liiton ja unionimallin välimaastoon. Suomen suurin ja vahvin ay-organisaatio syntyisi vanhimman liiton eli Viestintäalan ammattiliiton sääntöjä muuttamalla. Muut liitot fuusioituvat siihen vuoden 2010 alusta lukien Mukaan lähteville liitoille siirtymäkauden (ennen fuusiota) projektihallitus, joka käsittelee ennen fuusiota käytännön asiat 73
19. Selvitysmiehen esitys Jäsenyys kaikille nykyisen toimialueen palkansaajille ja opiskelijoille. Yksinkertaistetaan sääntöjä. Kaikilla samat jäsenoikeudet ja -edut. Liitytään ensisijaisesti liiton jäseneksi ja liittymishetkellä tai myöhemmin tiedossa olevan ammattiosaston jäseneksi Sähköinen liittyminen luottamusmiehen tai netin välityksellä Jäsenmaksu toistaiseksi voimassaolevilla prosenttipohjainen (esim. 1.1-1,15%), määräaikaiset ja työttömät euromääräinen (kk/3 kk/vuosi esim. n. 10-13 euroa/kk), Opiskelijat ja seniorit vuosijäsenmaksu (esim. 40 euroa) Opiskelijoilla sisältää 3 kk työttömyyskassamaksun Nykyisten vapaajäsenten osalta tehtävä päätökset erikseen 74
Kuva 19.1 TEAM Jäsen EDUSTAJA- KOKOUS VALTUUSTO HALLITUS SEKTORIJOHTOKUNNAT MAAKUNTA- NEUVOTTELU- KUNNAT KESKUS- TOIMISTO ALUEPALVELU- KESKUKSET MAAKUNTA- TOIMISTOT VALIO- KUNNAT AMMATTI- OSASTOT
19. Selvitysmiehen esitys Edustajakokous joka 5. vuosi, suhteellinen vaali, tes/toimiala/vaalipiirit, alkavaa 400 jäsentä kohden sähköinen nettivaali ja postivaali äänioikeus kaikilla maksavilla vaalikelpoisuus työmarkkinoiden käytettävissä olevilla päättää mm. toimintalinjauksista, säännöistä, sektoreista, valtuuston, hallituksen ja johdon valinnoista Sektoreita 9, tes-pohjainen jako kemia (8); kulutustavara (8); logistiikka (5); energia-, tietoja sähkö (10); metalli ja elektroniikka (6); paperi (3); puutuote (3); viestintä (3); ympäristö (7) 76
19. Selvitysmiehen esitys Valtuusto (120-130); sektoripohjainen, mm. vuosittaiset toimintalinjaukset, toiminta-ja taloussuunnittelu, tupot, isoimmat työtaistelut, valiokuntien ja sektorijohdon valinta Hallitus (3 + 20-25), sektoripohjainen (1-6), mm. johtaminen, koordinointi, strategiat, tes-ratkaisujen hyväksyminen, yhden sektorin työtaistelutoimista päättäminen, rekrytoinnin päälinjaukset, esimiesten valinta Sektorijohtokunnat 9 (n. 15-20), työehtosopimuspohjainen edustus, sektorijohtaja johtaa. Mm. tes-tavoitteista päättäminen, tesasiantuntijavaliokuntien ja neuvottelijoiden valinta, valtuutuksella työtaistelutoimista päättäminen, saarrot, sektorirahastot, toimialueen koulutus- ja elinkeinopolitiikka Valiokunnat ja maakuntaneuvottelukunnat 77
19. Selvitysmiehen esitys Liiton toimiston painopistettä siirretään alueelle ja verkkoon Keskustoimisto Helsingissä, jossa mm. keskeinen neuvottelutoiminta, työelämän kehittäminen ja työympäristökysymykset, koulutus- ja elinkeinopolitiikka, viestintä, kv-edunvalvonta, tutkimus, hallinto. Kuusi aluepalvelukeskusta, joissa asiantuntemusta mm. sektoreiden, lakipalvelujen, kehittämisen, järjestötyön ja koulutuksen sekä viestinnän alueelta Maakuntatoimistot, joita 2-4 aluepalvelukeskusten yhteydessä.tehtävänä työsuhdeneuvonta ja työsuhderiidat, paikallisen sopimisen tukeminen, järjestäytymisen edistäminen, maakunnan työvoima- ja koulutuspolitiikka 78
19.Selvitysmiehen esitys Koottu mm. edunvalvonnan, työelämän kehittämisen, lainsäädännön, työympäristön, kansainvälisen, koulutuksen ja elinkeinopolitiikan asiantuntijaosaaminen Sektorijohtokunnat ja valiokunnat keskeisesti mukana. Mm. lakipalvelut voidaan tehdä pääosin itse. Työelämän kehittäminen korostuu sopimustoiminnan rinnalla Koulutus Murikkaan, alueille ja Kiljavalle sekä etäopiskelu. Päävastuu koulutusrekrytoinnista koulutusyksikössä (Tre) ja Murikassa Ulkoinen ja sisäinen viestintä, lehden levikki 360 000. Sähköisen viestinnän osuus kasvaa Henkilökuntaa noin 300, siirtyminen ns. vanhoina työntekijöinä, työehdot ay-tes, luonnollista poistumaa ja eläköitymistä hyödynnetään (360 > 300), eläkeikä pääosin 63 v. 79
19. Selvitysmiehen esitys Säästöä laajemmasta jäsenmaksupohjasta, henkilöstökulujen pienenemisestä, yksinkertaisemmasta toimintamallista, resurssien päällekkäisyyksien poistumisesta, pidemmistä edustajakokousväleistä jne. Kokonaisjäsenmaksu nykyistä alemmaksi. Mahdollisuus 1,10-1,15 kokonaisjäsenmaksuun. Paperiliiton ja Sähköliiton erityisjärjestelyt Paperiliiton omaisuudesta puolet ja Sähköliiton osalta työtaistelurahasto alakohtaiseen sektorirahastoon ja sen päätöksin käytettäväksi. 80
Turvaavat suojasäännöt 19. Selvitysmiehen esitys - Sektorien ja niiden rajojen määrittely sääntöihin. Edustajakokouksessa ei saa tehdä päätöstä sääntöihin sektorien muuttamisesta asianomaisen sektorin edustajien enemmistön kantaa vastaan - Valtuusto ei saa tehdä sektorijohtajan valintaa asianomaisen sektorin valtuustoryhmän enemmistön kantaa vastaan - Hallitus ei saa tehdä päätöstä työehtosopimusratkaisuista sektorin johtokunnan enemmistön kantaa vastaan - Sektorin johtokunta ei saa tehdä päätöstä työehtosopimusratkaisusta työehtosopimusvaliokunnan enemmistön kantaa vastaan 81
19. Selvitysmiehen esitys Työttömyyskassat yhteen - syntyy suurin kassa Toiminta hajautettua Sähköinen asiointi Euromääräinen jäsenmaksu Henkilökunta siirtyy ns. vanhoina työntekijöinä Ammattiosastot jatkavat nykyisellään säilyvät lähellä, koulutuspaikka uusille ay-aktiiveille, ammatti-identiteetti jäsenmaksu 15 % liiton saamasta jäsenmaksuosuudesta (kokonaisjäsenmaksu - työttömyyskassa) lisäksi saavat omistukseensa liittojen lomatoiminaan kuuluvasta lomaomaisuudesta pääosan (TEAM-lomat) 82
Mitä uutta Kaksoisjäsenyys, jäsenmaksu, määräaikaisten huomioiminen Liittokokousedustajat-maakuntaneuvottelukunnat, nettivaali, toimielinten toimikauden pituus Hallinnon työnjako, sektoripohjaisuus ja sektorien itsenäisyys, määräaikainen sektorijohto Edunvalvontatyön painotus sopimustoiminnan lisäksi työvoima- ja koulutusasioihin, työpaikkojen kehittämiseen, järjestäytymiseen Toimiston painopiste nykyistä enemmän alueella, keskustoimisto, aluepalvelukeskus, maakunta, nykytekniikkaa hyödynnetään Liitto on suurin monella mittarilla; jäsenmäärä, osaamiskeskittymä, lehti jne. Ammattiosastoille lomaomaisuuden siirto Suurin työttömyyskassa, joka toimii myös alueella 83
Lopuksi Raportti ja esitys on tehty monen eri asian arvioinnin pohjalta ja siinä huomioitu liittojen erilainen toiminnallinen tilanne Liitot ovat halunneet avoimesti katsoa tulevaisuuttaan Raportti antaa eväitä jatkotyötänne varten Raportin sisällöstä ja esityksistä on vastuussa selvitysmies Loppuhionta olisi vaatinut lisäaikaa Teiltä päättäjinä vaaditaan nyt johtajuutta. Oletteko valmiita katsomaan tulevaisuuteen ja muuttamaan toimintaa sekä rakenteita? 84