1. Pysyvästi eläkkeelle siirtyneiden seniorijäsenten oikeudet

Transkriptio

1 1 Työvaliokunta Työvaliokunta Projektihallitus Työvaliokunta Projektihallitus TEAM projektin liittokäsittelyissä esille nousseita kysymyksiä ja mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja niihin sekä projektihallituksen esityksen ( ) tulkintoja. 1. Pysyvästi eläkkeelle siirtyneiden seniorijäsenten oikeudet Pysyvästi eläkkeelle siirtyneiden oikeudet tällä hetkellä: Kemianliitto ry Ammattiosaston jäsen saavuttaa vapaajäsenoikeuden - täytettyään 55 vuotta ja oltuaan 4 :n 2 momentissa tarkoitetun ammattijärjestön jäsenenä yhtäjaksoisesti vähintään 30 vuotta tai sen jälkeen liittynyt jäsen saavuttaa vapaajäsenoikeuden vain siirryttyään eläkkeelle tai tultuaan pysyvästi työkyvyttömäksi ja oltuaan näiden sääntöjen 4 :n 2 momentissa mainitun ammattijärjestön jäsenenä yhtäjaksoisesti vähintään 30 vuotta. - Työssä olevalla vapaajäsenellä on täydet jäsenoikeudet. - Eläkkeellä olevalla vapaajäsenellä on läsnäolo ja puheoikeus ammattiosaston kokouksissa. - Eläkkeellä olevat vapaajäsenet eivät voi äänestää eivätkä olla ehdokkaana. - Muilla kuin vapaajäsenillä jäsenyys päättyy eläkkeelle siirtymiseen. Heillä on mahdollisuus saada liiton lehti määräajan. Metallityöväen Liitto ry Ammattiosaston jäsen saavuttaa vapaajäsenyyden seuraavissa tapauksissa: a) kun hän on täyttänyt 55 vuotta ja on siihen mennessä ollut yhtämittaisesti jonkin näiden sääntöjen 3 :n 4 kohdassa mainitun ammatillisen järjestön ammattiosaston jäsenenä vähintään 30 vuotta tai kun hän on ollut yhtämittaisesti 35 vuotta jonkin näiden sääntöjen 3 :n 4 kohdassa mainitun ammatillisen järjestön ammattiosaston jäsenenä;

2 2 b) kun hän on ollut 3 :n 4 kohdan tarkoittaman ammatillisen järjestön jäsenenä yhtämittaisesti vähintään 15 vuotta ja kun hän on siirtynyt eläkkeelle tai on pysyvästi työkyvytön c) kun hän on liittynyt liiton ammattiosastoon tai sen jälkeen ja kun hän on ollut näiden sääntöjen 3 :n 4 kohdassa mainitun ammatillisen järjestön jäsenenä vähintään 30 vuotta ja kun hän on siirtynyt eläkkeelle tai tullut pysyvästi työkyvyttömäksi; tai - A, B, ja C vapaajäsenillä on oikeus osallistua liiton vaaleihin äänestämällä sekä olemalla ehdokkaana. Työssä olevilta A vapaajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. - Alle 30 vuotta jäsenenä olleilta jäsenyys päättyy. Puu ja erityisalojen liitto - eläkkeelle siirtyvä yli 25 vuotta jäsenenä ollut saa vapaajäsenoikeuden hakemuksesta - työssä oleva ja yli 35 vuotta jäsenenä ollut saa vapaajäsenoikeuden hakemuksesta. Jäsenmaksu työttömyyskassamaksu. Etuus poistettu jälkeen jäseneksi liittyneiltä. - Vapaajäsenillä oikeus äänestää ja olla ehdokkaana. - Alle 25 vuotta jäsenenä olleilta jäsenyys päättyy Rautatieläisten liitto ry - Osaston jäsen, joka on siirtynyt eläkkeelle ja joka vähintään viidentoista (15) vuoden aikana on suorittanut jäsenmaksunsa osastolle, joista vähintään viiden (5) viimeisen vuoden aikana Liiton osastolle, saa osaston esityksestä ja Liiton hallituksen päätöksellä vapaajäsenyyden ja on vapaa kaikista näiden sääntöjen mukaisista maksuista. - Jäsenmaksuista vapautetulla sekä vapaajäsenellä ja oppilasjäsenellä ei ole äänestysoikeutta Liiton tai sen jäsenosaston toimeenpanemissa vaaleissa tai äänestyksissä. Ennen vuotta saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. Sähköalojen ammattiliitto ry - pysyvästi eläkkeelle siirtyneillä ei ole äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta. Ennen vuotta 1999 liittyneillä ja eläkkeelle siirtyneillä on mahdollisuus rekisteröityä edustajiston vaaleissa sopimusalalle äänestäjäksi. Noin kuudesosa käyttää tätä oikeutta. - Eläkkeelle siirtyneet voivat osallistua täysipainoisesti ammattiosastojen toimintaan

3 3 Viestintäalojen ammattiliitto ry - Jäsen saavuttaa liiton vapaajäsenyyden kuuluttuaan liittoon 40 vuotta. Vapaajäseneltä ei peritä liiton jäsenmaksua. Vapaajäsenyys anotaan hallitukselta. - Vapaajäsenenä toisesta kotimaisesta tai ulkomaisesta ammatillisesta järjestöstä siirtynyt jäsen saavuttaa vapaajäsenyyden suoritettuaan jäsenmaksunsa edellisen liittonsa vapaajäsenyyteen oikeuttavan vuosimäärän ja Viestintäalan Ammattiliiton vapaajäsenyyteen oikeuttavan vuosimäärän erotuksen. Peruslähtökohtia ehdotukselle Vuoden 2010 alusta lukien pysyvästi eläkkeelle siirtyneet ja seniorijäsenyyden saaneet jäsenet osallistuisivat ammattiosastojen toimintaan ja päätöksentekoon samoin oikeuksin kuin muutkin ammattiosastojen jäsenet. Vuoden 2010 alun jälkeen seniorijäsenille ei olisi äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta edustajakokousvaaleissa eikä työehtosopimusten jäsenäänestyksissä. Perusteluna mm. - työehtosopimusta koskevat jäsenäänestykset koskevat vain työehtosopimusten piirissä työskenteleviä - edustajakokouksen tekemistä päätöksistä keskeisimmät käsittelevät työelämään liittyviä asioita ja liiton hallinnon valintaa - edustajakokouksen valitseman hallinnon valintojen paikkajaon on oltava suoraan sopimusaloilla ja työmarkkinoiden käytettävissä olevien jäsenmäärien mukainen. - vaalipiirien, äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden rajauksien pitäisi olla yhdenmukaisia työttömyyskassavaalien kanssa. Nykyisille vapaajäsenille turvataan äänioikeus vuoden 2015 edustajakokousvaaleissa. Ko. vaali on sopimusalakohtainen, joten tästä syystä seniorijäsenten on rekisteröidyttävä äänestäjäksi sille sopimusalalle, jolta jäänyt eläkkeelle. Liiton sääntöjen ja ammattiosastojen mallisääntöjen sekä äänestys ja vaalijärjestyksen teon yhteydessä tarkennetaan seniorijäsenten oikeuksia (projektihallituksen esitys s. 18, 20). 1. Liiton vaaleissa edustajamäärä ja hallinnon paikkajako määritellään sopimusaloilla työmarkkinoiden käytettävissä olevien jäsenmäärien perusteella jälkeen pysyvästi eläkkeelle siirtynyt jäsen saa ns. seniorijäsenyyden, jos hän on ollut ammattiliiton jäsenenä 35 vuotta. Seniorijäsenet osallistuisivat ammattiosastojen toimintaan ja päätöksentekoon samoin oikeuksin kuin muutkin ammattiosastojen jäsenet. Seniorijäsen saa

4 4 liittovaltuuston vuosittain määrittelemät jäsenetuudet. Seniorijäsenillä ei olisi äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta liiton edustajakokousvaaleissa ja eikä äänioikeutta työehtosopimusta koskevissa jäsenäänestyksissä. Seniorijäsenyys jatkuu siihen saakka, kun jäsen haluaa. Tätä halukkuutta selvitetään seniorijäseniltä suoraan säännöllisesti ja muutaman vuoden tehtävin kyselyin. 3. Siirtymäsäännös: Ennen vapaajäsenyyden saaneilla ja pysyvästi eläkkeelle siirtyneillä jäsenillä on oikeus rekisteröityä äänestäjiksi vuoden 2015 edustajakokousvaaleissa sille sopimusalalle, jolta on jäänyt eläkkeelle. Vapaajäsenyydet määräytyvät liittojen nykyisten sääntöjen mukaisesti. 2. Jäsenmaksu Taustana nykyinen jäsenmaksujakautuma vuosi Luvut % veronalaisesta palkkatulosta. Muut paitsi Metallityöväen Liitto perivät jäsenmaksun myös työttömyysetuudesta. Liitto Piiri Ammattiosastkassa Työtaistelu Työttömyysk Yhteensä assa Kemia 0,85 0,15 0,28 1,28 Metalli 0,905 0,195 0,3 1.4 Puu 1,1 4 % liiton osuudesta 13,5 % liiton osuudesta (0,1485) 0,4 1,5 (0,9075) (0,044) Rautat. (0,948) 14 % kokonaisjäsenmaksus ta 17% x kokonaisjäse nmaksusta/1,3 = 13,08% (0,17) (0,182) Sähkö 0,9 0,2 0,05 0,25 1,4 Viestintä 1,0 josta 0, % 0,4 1,6 (Hki 1,7) 10% liiton ammattiosastoille osuudesta (+ Hki 0,1) Viestintäalan ammattiliitto maksaa erillisen maksun työnantajille jäsenmaksujen perinnästä (0,1 milj. ). 1,3

5 5 Liiton ja ammattiosastojen jäsenmaksun suunnittelun pohjana käytetään 1,0 prosenttia projektihallituksen esittämän 0,97 prosentin sijasta (s. 32). Jäsenmaksusta palautetaan ammattiosastoille 19,5 prosenttia. Koulutustoimintaa tuetaan projektihallituksen esityksen mukaisesti. Kokonaisjäsenmaksu olisi työttömyyskassamaksun kanssa 1,3 prosenttia. Siirtymäsäännös: Liittomaksun keräämisen yhteydessä viestintäsektorilla kerätään ensimmäisen edustajakokouskauden ylimenokauden ajan ylimääräinen ammattiosastojäsenmaksu 0,1 prosenttia. Tästä ylimääräisestä jäsenmaksusta maksetaan myös erillinen ja työehtosopimuksessa sovittu viestintäsektorin työnantajaperintämaksu. (poist. lause) TEAM liiton hallitus teettää selvityksen ammattiosastojen toimintamahdollisuuksista. Sen yhteydessä myös jäsenmaksupalautteen riittävyys selvitetään. Liitovaltuusto käsittelee em. selvityksen perusteella ammattiosastojen jäsenmaksupalautteen suuruuden ja sen riittävyyden. Tavoitteena on, että palaute on 19,5 prosenttia koko ensimmäisen edustajakokouskauden. 3. Sektorien muotoutuminen jatkossa Uusi liitto aloittaa toimintansa projektihallituksen esittämällä sektorijaolla (s. 8 10) (poist. ). Lisäselvyyttä on kaivattu sektorien ja erityisesti sisäisten toimialueiden rajojen muotoutumiseen jatkossa. Sektorit määritellään säännöissä yleisellä maininnalla sektorin toiminta alueesta. Sääntöihin laitetaan myös sektorijohtokuntien tehtävät. Työehtosopimusten ja toimialojen muuttuessa sektorien toimialuejakoon tehdään muutoksia yhteisymmärryksessä (s. 8). Tämä yhteisymmärrys voidaan hakea asioiden käsittelytapoja ja valmistelua kehittämällä. Sen tulisi olla toimiva ja toimialojen rakenteelliset muutokset huomioiva malli. Sektorin toimialuejakoa/rajaa eli työehtosopimusten sijoittumista sektoreihin voidaan muuttaa vain ao. sektorijohtokuntien yhteisestä esityksestä liittovaltuuston päätöksellä edustajakokouskauden aikana. Tällä menettelyllä asian saaminen valtuuston käsittelyyn tarvitsisi kussakin ao. johtokunnassa enemmistön hyväksymisen. Vasta tämän valmistelun jälkeen valtuusto voisi asian käsitellä. Valtuusto

6 6 käsittelisi asian normaalissa käsittelyjärjestyksessä ja päätöksen syntymiseen vaadittaisiin yksinkertainen enemmistö. Tämä menettelytapa ja päätöksenteko olisi syytä sijoittaa valtuuston ja sektorijohtokuntien tehtäviin sääntöjen teon yhteydessä. Edustajakokous voi muuttaa säännöissä määriteltyjä sektoreita vähintään 2/3 määräenemmistöpäätöksillä. Mikäli edustajakokous tekee muutoksia sektoreiden toimialueeseen ja rajoihin, ne tehdään myös vähintään 2/3 määräenemmistöpäätöksillä. 4. Sopimustoiminta ja rinnakkaissopimukset sekä yhden tes:n käsite Tausta 4.1 Yhden työehtosopimuksen soveltaminen työpaikalla, jossa on pitkäaikainen alihankintasopimus kunnossapidosta. Esimerkiksi tehdas, saha jne. Nykyisin kukin yritys soveltaa oman alansa työehtosopimusta. Tehdas omaansa ja alihankintayritys omaansa. Tähän pääsääntöön ei tarvitse tehdä muutoksia. Tapauskohtaisesti on sovittu tehtaan tes:in soveltamisesta esim. kunnossapidon ulkoistamistilanteissa. Yhteistyö, informaatio ja edunvalvonta työpisteessä kasvaa, koska on todennäköistä, että tehtaan ja alihankintayrityksen työntekijät saman liiton jäseniä 4.2 Yhden työehtosopimuksen soveltaminen pääurakoitsijan ja alihankkijoiden osalta esim. telakalla. kuten edellä. 4.3 Tehtaan porttien sisäpuolella on yksi yritys ja kaksi rinnakkaista tes:ta. Esim. teknologiateollisuudessa metallin ja sähkön sopimukset. Työehtosopimukset ovat lähes samansisältöiset. Työehtosopimusneuvottelut käydään eri pöydissä. Kummassakin tes:ssa on oma luottamusmiesjärjestelmä. yhteistyö, informaatio ja edunvalvonta työpaikalla kasvaa, koska tehtaan työntekijät saman liiton jäseniä.

7 7 neuvotteluihin valmistautuminen, tavoitteen asettelu ja tes neuvottelu on hoidettava nykyistä enemmän yhdessä. Eritysasiat ja luottamusmiesten edustavuus on myös ratkaistava. Samaan työnantajaliiton kanssa neuvoteltaessa tavoitteiden valmistelu ja itse neuvottelu olisi syytä tehdä yhdessä TEAM:n sisällä. Tämä tapahtuisi käytännössä siten, että rinnakkaissopimusten tavoitteenasettelu tehdään yhdessä ja muodostetaan yhteinen neuvottelukunta, jossa edustus ao. sopimuksista. Valtaosa työehtosopimuksen ehdoista syntyy näiden neuvottelujen tuloksena. Niiden yksittäisten työehtosopimusmääräysten osalta, jotka on sektorijohtokunnan mielestä syytä säilyttää erillisinä, neuvottelut hoitaisi neuvotteluryhmä, jolle asia kuuluu. Erisisältöiset sopimusmääräykset kirjataan joko erillisinä työehtosopimuksina tai liitesopimuksina yhteiseen työehtosopimukseen tai erityisinä työehtosopimuspykälinä. Näin toimitaan edustajakokouskauden aikana siihen saakka, kunnes syntyy kokonaan uusia työehtosopimuksia tai sektoripohjaisia runkosopimuksia (s. 6 7). Työehtosopimusten sisällöstä ja soveltamisalasta päätetään TEAM:n sektorijohtokunnissa ja neuvotteluissa työnantajapuolen kanssa. Edustajakokous voi muuttaa em. käytäntöä vähintään 2/3 määräenemmistöpäätöksellä. Työelämän kehittämiseen ja työehtosopimuspoliittiseen ohjelmaan tehdään liiton yksityiskohtaisemmat ja pitemmän aikavälin tavoitteet työehtosopimustoiminnasta sekä työpaikkatason edunvalvonnasta. Ohjelmassa käsitellään vähimmäistyöehtojen tason turvaamista ja sopimusten yhtenäistämistarvetta. 5. Lehti Lehden osalta edetään projektihallituksen esittämällä mallilla (s.29 30), koska tiedottamisen painopistettä olisi syytä siirtää nykyistä enemmän verkkoon. Lisäksi yhteisen lehden sivumäärän suuruus tuo kaikille lukijoille olemassa olevia liittolehtiä enemmän luettavaa materiaalia.