YLEISHYÖDYLLISEN YHTEISÖN TALOUS 11.10.2011 Paula Pylkkänen 1
YHDISTYKSEN TALOUSPROSESSI 11.10.2011 Paula Pylkkänen 2
Yhdistys hankkii tuloja, jotka se uhraa menoina tuottaakseen suoritteita, joiden laatu riippuu toiminnan tarkoituksesta ja päämääristä. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus on tuottaa suoritteita, joilla toteutetaan niitä tarpeita ja päämääriä, joita varten yhdistys on perustettu. Yhdistyksen on hankittava tuloja, joilla se maksaa toiminnan aiheuttamat menot ja siten aikaansaa suoritteita 11.10.2011 Paula Pylkkänen 3
Sijoitusluonteisen omaisuuden ostot ja myynnit Sijoitusmarkkinat Omaisuudesta johtuvat tuotot ja kulut Varainhankinta Saadut tuotot Pääoman sijoitukset ja palautukset Yhdistyksen talous prosessi Rahoitusmarkkinat Kulut suorite tuotannosta Tuotot suoritteista Kulut varainhankinnasta Rahoitustuotot ja -kulut Aatteellinen toiminta 11.10.2011 Paula Pylkkänen 4
YHDISTYKSEN TALOUDENHOIDON JÄRJESTÄMINEN 11.10.2011 Paula Pylkkänen 5
Jäsenten valitsema hallitus vastuussa taloudenhoidosta Huolellisuusvelvoite Valvontavelvoite Käytännön järjestäminen Yhdistyslakiin kirjattu hallituksen velvoite huolehtia kirjanpidon lainmukaisuudesta (yhdistyslaki 6:35 1 mom.) Taloudenhoidon ohjeena jäsenistön vahvistamat toimintasuunnitelmat ja talousarviot 11.10.2011 Paula Pylkkänen 6
Sisäiset taloushallintoon liittyvät toimintaohjeet = taloussääntö Hallitus laatii ja hyväksyy, ei rekisteröidä sääntöjen lailla. Voidaan myös käsitellä yhdistyksen kokouksessa. Määritellään mm. tositteiden ja laskujen hyväksymistavat, ohjeet tilinpäätöksestä ja tilintarkastuksesta jne. HALLITUS VOI DELEGOIDA TEHTÄVIÄ MUTTA EI VASTUUTA 11.10.2011 Paula Pylkkänen 7
Hallituksen päätettävä ja järjestettävä mm: Laskujen hyväksymismenettely Maksuliikenteen hoitamistavat Hallitus avaa ja lopettaa pankkitilit Tilien käyttäjien nimeäminen Käteiskassan hoito ja enimmäismäärän vahvistaminen Kirjanpito Kirjanpidon tilikartta ja käytettävät tilikirjat Talousarviopoikkeamien aiheuttamat toimenpiteet 11.10.2011 Paula Pylkkänen 8
Tehtävien järjestelyssä otettava huomioon vaaralliset työyhdistelmät Minimoi huolimattomuudet ja väärinkäytökset Vaarallisia työyhdistelmiä esim: Käteiskassanhoito + pankkitilien hoito Palkanlasku + palkanmaksu Hallituksella valvontavelvollisuus 11.10.2011 Paula Pylkkänen 9
Hallitus valitsee taloudenhoitajan ja kirjanpitäjän Voivat olla hallituksen ulkopuolisia Sama henkilö voi hoitaa molemmat tehtävät Kirjanpitäjän oltava yhdistysten kirjanpitoon ja tilinpäätökseen perehtynyt Jos liiketoimintaa, hallittava myös liikekirjanpito Jos toiminta laajaa, tilitoimisto tai muu ammattikirjanpitäjä 11.10.2011 Paula Pylkkänen 10
Taloudenhoitajan tehtävät: Maksuliikenne Kirjanpito Käteiskassan hoito Tilinpäätösluonnoksen laatiminen Talousarvion toteutumisen seuranta Hallituksen avustaminen talouden suunnittelussa Veroilmoituksen laatiminen 11.10.2011 Paula Pylkkänen 11
YHDISTYKSEN KIRJANPITO 11.10.2011 Paula Pylkkänen 12
Kaikki yhdistykset kokoon ja laatuun katsomatta ovat kirjanpitovelvollisia ja niiden on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa sekä noudatettava hyvää kirjanpitotapaa. (Kirjanpitolaki 1:1-3 ) 11.10.2011 Paula Pylkkänen 13
Kirjanpidon tehtävänä kirjata taloutta koskevat tiedot juoksevasti ja toimia perustana tilinpäätökselle. Kirjanpitoa koskevat yleiset säädökset sisältyvät kirjanpitolakiin (KPL, 1336/1997) ja kirjanpitoasetukseen (KPA, 1339/1997). Perusperiaatteet ovat kaikille samat, ellei jossakin kirjanpitovelvollista koskevassa erityislainsäädännössä ole määrätty toisin. 11.10.2011 Paula Pylkkänen 14
Yhdistys on pieni kirjanpitovelvollinen, kun sekä päättyneellä sekä sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt enintään yksi seuraavista rajoista: liikevaihto tai sitä vastaava tuotto 7 300 000 euroa taseen loppusumma 3 650 000 euroa palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä Aatteellisessa yhteisössä ja säätiössä liikevaihtoa vastaava tuotto tarkoittaa varsinaisen toiminnan, varainhankinnan sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuottojen yhteismäärää. 11.10.2011 Paula Pylkkänen 15
Kirjanpidon kirjausten on perustuttava liiketapahtuman todentaviin tositteisiin. (KPL 2:5 ) Tositteen tulee olla numeroitu ja päivätty. Tositteesta käytävä ilmi, mille tileille tapahtuma on kirjattu, ellei se ilmene peruskirjanpidosta. Tulotositteesta käytävä ilmi luovutettu suorite Menotositteesta käytävä ilmi ostettu tuote Tositteissa on mainittava myös vastaanotto- tai luovutusajankohta. Tositteesta tulisi ilmetä, miten tulo tai meno liittyy yhdistyksen toimintaan. 11.10.2011 Paula Pylkkänen 16
Pankin tiliotetta voi käyttää maksutositteena, jos se on riittävästi yksilöity. Tositteen voi laatia myös itse muun muassa keräysten tai arpajaisten tuotosta, ja silloin sen tulee olla asianmukaisesti varmennettu. Tositteisiin on tehtävä merkinnät selvästi ja pysyvästi. Huom. Lämpöpaperille tulostetut kuitit suositeltavaa kopioida, teksti ei usein säily Ostolaskujen, kuittien ja muiden tositteiden on oltava alkuperäisiä. Edustuskulutositteisiin on merkittävä osallistujien nimet ja tilaisuuden tarkoitus. Huom. Alv-erittely tositteessa, jos veronalaiseen elinkeinotoimintaan 11.10.2011 Paula Pylkkänen 17
Tulot ja menot tositteissa on tarvittaessa eriteltävä niin, että ne helposti voidaan jakaa kirjanpidossa eri toiminnoille oikein Ulkopuolinen kirjanpitäjä ei välttämättä osaa tehdä jakoa itse Tärkeätä, jotta verotettavalle liiketoiminnalle kohdistuu kaikki ja vain sen aikaansaamat tulot ja menot Kaikkien yhdistyksen tositteita käsittelevien tulee tuntea ohjeet, jotka hallitus laatii 11.10.2011 Paula Pylkkänen 18
TULOSLASKELMAN RAKENNE Varsinainen toiminta = sääntöjen tarkoituspykälän määrittelemä toiminta Tuottoina Toiminnasta saadut tulot Erityis- ja kohdeavustukset varsinaiseen toimintaan (hankkeet, tapahtumat, projektit) Investointiavustukset toimitiloihin, laitteisiin Kuluina mm. Henkilöstömenot Poistot käyttöomaisuudesta Materiaalit Muut kulut Varsinainen toiminta voidaan jakaa eri toiminnanaloihin tarpeen vaatiessa sisäistä laskentaa ja suunnittelua helpottamaan Hankkeet, tapahtumat, projektit Yleiskuluja voidaan jakaa jo budjetointivaiheessa 11.10.2011 Paula Pylkkänen 19
Varainhankinta keräyksistä, myyjäisistä, arpajaisista, jäsenmaksuista ja lahjoituksista saatavat tulot varainhankinnasta aiheutuvat menot 11.10.2011 Paula Pylkkänen 20
Sijoitus- ja rahoitustoiminta kiinteistöt, osakkeet tai muu sellainen omaisuus, joka on hankittu sijoitustarkoituksessa, eikä niitä käytetä varsinaisessa toiminnassa. Korkotulot pankkitileiltä Osinkotulot Vuokratulo osakehuoneistosta Korkomenot pankkilainoista Korkomenoihin voidaan saada jossain tapauksissa avustuksia 11.10.2011 Paula Pylkkänen 21
Satunnaiset erät Käyttöomaisuuden myyntivoitot tai tappiot Yleisavustukset Avustukset, jotka eivät kohdistu tiettyyn toimintaan, projektiin tai investointiin Tilinpäätössiirrot Jos päätetty, että tietty summa vuodessa rahastoidaan = rahastosiirto Poistoerot Vapaaehtoisten varausten muutos YHDISTYKSET EIVÄT VOI TEHDÄ VARAUKSIA, ELLEIVÄT NE PERUSTU VEROTUKSEEN 11.10.2011 Paula Pylkkänen 22
Avustukset kirjanpidossa Tiettyyn toimintaan saadut avustukset tuloksi sinä vuonna kun avustus lopullisesti saatu Jos avustus maksetaan takapainotteisesti, syntyneet kulut tilinpäätöksessä saatavia avustuksen myöntäjältä Etukäteen saatu avustus (ei syntyneitä kuluja) velka avustuksen myöntäjältä Investointiin saatu avustus kirjataan hankintamenon vähennykseksi Yleisavustukset maksuvuoden tuloa 11.10.2011 Paula Pylkkänen 23
YHDISTYKSEN TALOUDEN SUUNNITTELU, BUDJETOINTI JA RAPORTOINTI Periaatteita voidaan soveltaa myös tapahtumien, hankkeiden ja projektien budjetointiin 11.10.2011 Paula Pylkkänen 24
TALOUDEN SUUNNITTELU 1. Laskentajärjestelmä 2. Toimintasuunnitelma 11.10.2011 Paula Pylkkänen 25
1. Laskentajärjestelmä Talouden suunnittelun perustaksi laskentajärjestelmä Tehtävänä on koota tietoa toiminnasta ja taloudesta sekä tuottaa erilaisia suunnittelu-, tarkkailu- ja informaatiolaskelmia. Eri laskelmat rakenteeltaan ja sisällöltään samanlaisia. 11.10.2011 Paula Pylkkänen 26
Suunnittelulaskelmia mm: Pitkän aikavälin suunnitelmat Talousarvio l. budjetti Kustannusarviot, hinnoittelulaskelmat Toteutuslaskelmat Kirjanpito Seurantalaskelmat mm. Tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma Budjetin toteutumisen seuranta Muut, esim. hinnoittelun oikeellisuuden seuranta ja kustannusarvioiden paikkansapitävyys 11.10.2011 Paula Pylkkänen 27
2. Toimintasuunnitelma Sääntöjen tarkoituspykälä pohjana. Toimintasuunnitelma perustuu yhdistyksen toiminta-ajatukselle. Sanallisen toimintasuunnitelman tulisi olla lyhyt ja ytimekäs, mukana muutama avainalue. Voidaan tehdä pitkälle ajanjaksolle (3-5 vuotta) sekä vuositasolla. 11.10.2011 Paula Pylkkänen 28
Tekovaiheessa hyvä miettiä toimintaympäristöä ja siinä tapahtuneita muutoksia sekä arvioida tulevaa kehitystä. Suunnitelmaa tehtäessä tarvitaan laskentajärjestelmän tuottamaa taloudellista informaatiota. Ehdotuksen toimintasuunnitelmaksi tekee yhdistyksen hallitus. Toimintasuunnitelma käsitellään ja vahvistetaan yhdistyksen sääntöjen määräämässä kokouksessa. 11.10.2011 Paula Pylkkänen 29
SWOT Vahvuudet - Heikkoudet - Mahdollisuudet - Uhkat - 11.10.2011 Paula Pylkkänen 30
Pitkän tähtäimen suunnitelmat summittaisia ja suuntaa antavia rullaavia, ei pakollisia, tuo jatkuvuutta toimintaan Vuositason toimintasuunnitelma esimerkiksi toiminnanaloittain ja tuloslaskelman kaavaan perustuen Yleensä säännöissä määrätty = pakollinen 11.10.2011 Paula Pylkkänen 11.10.2011 Paula Pylkkänen 31
BUDJETOINTI 1. Talousarvio l. tulosbudjetti 2. Rahoitusbudjetti l. rahoitusarvio 3. Maksuvalmiusbudjetti 4. Muita budjetteja 11.10.2011 Paula Pylkkänen 32
1. Talousarvio l. tulosbudjetti Pitkän aikavälin talousarvio (3-5 vuotta) Summittainen, suuntaa-antava Lyhyen aikavälin talousarvio Tilikausittain, tarkka Sääntöjen määräämä = pakollinen Tulosbudjettien (talousarvioiden) perustuttava toimintasuunnitelmiin Tilikauden tulosbudjetti arvio tilikauden tuotoista ja kuluista Samalla taloudenhoidon suunnitelma ja ohje toimihenkilöille Laaditaan vastuu/toiminta-aloittain tuloslaskelman eriä noudattaen Kannattaa tehdä julkaistavaa tuloslaskelmaa yksityiskohtaisemmin (tileittäin) Yhdistyksen sääntöjen määräämä kokous hyväksyy 11.10.2011 Paula Pylkkänen 33
Budjetoinnin tueksi kustannus- ja investointilaskelmia Hallituksen pystyttävä perustelemaan budjettiehdotuksensa Palveluiden hinnoittelulaskelmat Omat laskelmat tapahtumien jne. tuotoista ja kuluista Avustukset budjetoitava varovaisuutta noudattaen Isot investoinnit saattavat tarvita jäsenistön hyväksymisen (vrt. säännöt) 11.10.2011 Paula Pylkkänen 34
Hankkeille pääbudjetissa könttäsummat, joiden puitteissa yksityiskohtaiset budjetit, hallituksen hyväksyntä riittää Avustusten myöntäjillä omat budjettilomakkeensa, sovellettava, kun viedään koko yhdistyksen vuosibudjettiin Tilikauden tulos = pääkohtien kumulatiivinen summa Selvitettävä rahoitusjäämä tarvitaan suunnittelussa tilikauden tuloksesta eliminoidaan budjetoitujen poistojen vaikutus (poistoja ei makseta rahassa) 11.10.2011 Paula Pylkkänen 35
2. Rahoitusbudjetti l. rahoitusarvio Esittää rahavarojen kehityksen ja riittävyyden Otetaan huomioon investoinnit sekä saamisten ja velkojen muutokset Oltava aina tasapainoinen Voidaan tehdä vuositasolla rahoituslaskelman muotoon 11.10.2011 Paula Pylkkänen 36
3. Maksuvalmiusbudjetti lyhyelle aikavälille Kk- tai neljännesvuositasolla tarpeen mukaan Käytettävissä oleviin rahavaroihin lisätään ennakoidut kassaanmaksut ja vähennetään ennakoidut kassastamaksut Erotus = käytettävissä olevat rahavarat kauden lopussa Käytettävissä olevat varat = käteiskassa+pankkitililtä heti nostettavissa olevat varat 11.10.2011 Paula Pylkkänen 37
4. Muita budjetteja Tarvittaessa voidaan laatia erikseen osabudjetteja, mm. Investointibudjetti Henkilöstöbudjetti Elinkeinotoiminnan budjetti Tasebudjetti Kassabudjetti esim. viikkotasolla Varainhankintaan sisältyvälle liiketoiminnalle erilliset budjetit liikekaavan mukaiselle tuloslaskelmapohjalle Tarvittaessa budjetit esim. kk- tai neljännesvuositasolla Seuranta Ennakointi reagointi muutoksiin ajoissa 11.10.2011 Paula Pylkkänen 38
KIRJANPIDON RAPORTOINTI 1. Sisäinen raportointi 2. Ulkoinen raportointi 11.10.2011 Paula Pylkkänen 39
1. Sisäinen raportointi Raportointijärjestelmä luotava sellaiseksi, että hallitus pystyy saamaan kokonaiskuvan toteutuneesta toiminnasta, tuloksesta ja rahoitusasemasta. Raportointijakso 3 4 kk. Seuranta-analyysit toteutumien ja suunnitelmien eroista ja toiminnan tuloksellisuudesta. Viimeistään seuranta-analyysi tehtävä tilinpäätösvaiheessa vuosikertomusta laadittaessa. 11.10.2011 Paula Pylkkänen 40
Kirjanpidosta saatavat raportit Tuloslaskelma Tase Toteutuman ja budjetin erotus Toteutumat kustannuspaikoittain Tulosennuste Tulostus kirjanpito-ohjelmasta tai laaditaan taulukkolaskennassa. Kirjanpitojärjestelmä suunniteltava niin, että helposti saadaan eriteltyä ja kohdistettua eri toiminnanalojen kustannukset: Kustannuspaikkalaskenta Projektilaskenta Yleiskustannusten jakoperusteet eri toiminnanaloille/palveluille Tilikartassa omat tilit toiminnoille/palveluille 11.10.2011 Paula Pylkkänen 41
Kiinteistö omana kokonaisuutena budjeteissa ja tuloslaskelmissa Kustannusten ja tuottojen jako verottomaan ja veronalaiseen, jos taloa käytetään itse yleishyödylliseen toimintaan, vuokrataan yleishyödylliseen toimintaan, vuokrataan yksityiselle tai käytetään liiketoiminnassa Jakoperuste aika tai pinta-ala Käyttöpäiväkirja apuna Osakehuoneiston vuokra sijoitustoiminnan tuloa Henkilöstökustannukset osattava kohdistaa liiketoiminnalle ja yleishyödylliselle toiminnalle Erottelu tuntikirjanpidon mukaan Laskutetut tunnit/kokonaistunnit Kohdistus tärkeää verotuksellisten seikkojen takia 11.10.2011 Paula Pylkkänen 42
2. Ulkoinen raportointi Ulkoisen raportoinnin kohteet: Jäsenistö Toiminnan rahoittajat (avustusten myöntäjät) Rahoittajilla usein myös omia raportointivaatimuksia (valtion tuet, RAY, Leader jne.) Tilanteesta riippuen voi olla myös muita sidosryhmiä (verottaja) Lakisääteinen tilinpäätös ja toimintakertomus tärkein ulkoisen raportoinnin muoto Tilinpäätöksen sisältö: Tuloslaskelma (kuvaa tuloksen muodostumista tilikaudella) Tase (tilinpäätöshetken taloudellinen asema) 11.10.2011 Paula Pylkkänen 43
Rahoituslaskelma (selvitys rahavarojen hankinnasta ja käytöstä, yhdistyksillä ja säätiöillä ei lakisääteistä) Tilinpäätöksen liitetiedot Pienillä kirjanpitovelvollisilla lyhennetyt liitetietovaatimukset Yhdistyslaissa ei liitetietovaatimuksia KPL ja KPA Kirjanpitolain tarkoittama toimintakertomus pakollinen vain suurilla yhdistyksillä ja säätiöillä Ei sama asia kuin sääntöjen määräämä toimintakertomus Pienten kirjanpitovelvollisten ei kannata tehdä vapaaehtoisesti KPL:n mukaista toimintakertomusta 11.10.2011 Paula Pylkkänen 44
Sidosryhmille kertomus toiminnasta, tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Sääntöjen määräämä vuosikertomus Muoto ei virallisesti määritelty Muistettava jäsenten ja rahoittajien tarpeet Läpinäkyvyys Uskottavuus (mahd. rahoittajat) Yleishyödyllisen toiminnan kuvaus tärkeä 11.10.2011 Paula Pylkkänen 45
Vuosikertomuksen laadinnan ohjenuoria, mm: (soveltuu myös hankkeiden ja projektien raportointiin) (Samuli Perälä Johanna Perälä: Yhdistyksen ja säätiön talous, kirjanpito ja verotus) Kuvaa toiminta ja tavoitteet selkeästi Kerro toiminnan rahoituksesta (toimintaajatus/luvut) Esitä taloudellinen asema selkeästi Raportoi johtamisesta ja valvonnasta Pyri selkeään ja yksinkertaiseen raportointiin 11.10.2011 Paula Pylkkänen 46
YLEISHYÖDYLLISEN YHDISTYKSEN VEROTUS 11.10.2011 Paula Pylkkänen 47
Yleishyödyllisyys TVL 22 :n mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä; sen toiminta ei kohdistu rajoitettuihin henkilöpiireihin; se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. 11.10.2011 Paula Pylkkänen 48
Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää muun muassa maatalouskeskusta, maatalous- ja maamiesseuraa, työväenyhdistystä, työmarkkinajärjestöä, nuoriso- tai urheiluseuraa, näihin rinnastettavaa vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuvaa harrastus- ja vapaaajantoimintaa edistävää yhdistystä, 11.10.2011 Paula Pylkkänen 49
puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistystä, myös muuta yhteisöä, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tai sosiaalisen toiminnan harjoittaminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen. Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää myös yleisissä vaaleissa ehdokkaan tukemiseksi varattua varallisuuskokonaisuutta. (24.4.2009/275 Luettelo on esimerkinomainen, ja monet muutkin yhdistykset voivat täyttää yleishyödyllisyyden kriteerit. Tuloverolaki ei rajoita yleishyödyllisyyttä tiettyihin yhteisömuotoihin. 11.10.2011 Paula Pylkkänen 50
Verovelvollisuus Yleishyödyllinen yhdistys on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta (TVL 22.1 ). Jos yleishyödyllisyysstatus menetetty, verovelvollisuus kaikista tuloista Voidaan menettää, jos liiketoiminta liian suurta yleishyödylliseen toimintaan nähden 11.10.2011 Paula Pylkkänen 51
Elinkeinotoiminta Yhdistyslain 5 mukaisesti yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. 11.10.2011 Paula Pylkkänen 52
Elinkeinotoiminta = yhdistyksen harjoittama ammatti- ja liiketoiminta. Elinkeinotoiminnan arvioimiseksi seuraavia kriteereitä: voitontavoittelu, vieraan pääoman käyttö, itsenäisyys, suunnitelmallisuus, säännöllisyys, 11.10.2011 Paula Pylkkänen 53
jatkuvuus, taloudellisen riskin olemassaolo, toimiminen kilpailutilanteessa, toiminnan kohdistuminen tavanomaisiin kauppatavaroihin suuntautuminen ulospäin rajoittamattomaan tai ainakin laajahkoon rajattuun henkilöjoukkoon. 11.10.2011 Paula Pylkkänen 54
Elinkeinotoiminta ei saa olla yhdistyksen pääasiallista toimintaa, mutta vähäinen elinkeinotoiminta sallitaan yleishyödyllisyyttä menettämättä, jos elinkeinotoiminnan tarkoituksena on saada varoja yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen. Toiminnan tosiasiallinen luonne on ratkaisevaa silloin, kun arvioidaan yhdistyksen yleishyödyllisyyttä. Toimintakertomus yhtenä arviointiperusteena 11.10.2011 Paula Pylkkänen 55
Rekisteröimätön yhdistys ei ole verolainsäädännön mukainen yhteisö, eikä se siksi voi myöskään verotuksessa olla TVL 22 :n mukainen yleishyödyllinen yhteisö. Rekisteröimätöntä yhdistystä pidetään yhtymänä, ja sen saama tulo verotetaan osakkailta. 11.10.2011 Paula Pylkkänen 56
Tuloverotus Yleishyödyllisen yhdistyksen elinkeinotulona ei pidetä: yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa; jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa; 11.10.2011 Paula Pylkkänen 57
adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua tuloa; sairaaloissa, vajaamielislaitoksissa, rangaistus- tai työlaitoksissa, vanhainkodeissa, invalidihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa huoltolaitoksissa ja huoltoloissa hoito-, askartelutai opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden myynnistä tai tällaisessa tarkoituksessa suoritetuista palveluksista saatua tuloa; bingopelin pitämisestä saatua tuloa 11.10.2011 Paula Pylkkänen 58
Avustusten verotus Yleishyödylliseen toimintaan saatu avustus verotonta Elinkeinotoimintaan kohdistuva avustus elinkeinotoiminnan veronalaista tuloa 11.10.2011 Paula Pylkkänen 59
Tanssi- ja muut huvitilaisuus Muun huvitilaisuuden käsitettä ei määritelty tuloverolaissa Verotuksessa lähtökohtaisesti elinkeinotoimintana konsertit, musikaalit, teatterinäytelmät, kun: Ammattimaista Suunnitelmallista Ympärivuotista Palkkatyövoima Otettu huomioon tuotot ja tapahtuman kaupallinen luonne 11.10.2011 Paula Pylkkänen 60
Taidetoiminta Teatteri ja orkesteritoiminta, tanssitaide Lakisääteinen ja julkisin varoin tuettu toiminta lähtökohtaisesti yleishyödyllisen yhteisön verovapaata toimintaa Julkinen tuki = valtion ja kuntien harkinnanvaraiset avustukset Yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttaminen arviointikriteerinä ja lieventävänä seikkana elinkeinotoimintaa arvioitaessa 11.10.2011 Paula Pylkkänen 61
Jäsenlehdet ja julkaisut Julkaisuista osa voi kuulua yleishyödylliseen toimintaan ja osa elinkeinotoimintaan Jäsenlehdestä ja muista yleishyödyllistä toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatu tulo verovapaata 11.10.2011 Paula Pylkkänen 62
Messu- ja näyttelytoiminta Ei elinkeinotoimintaa jos Ei kiinteätä organisaatiota Ei palkattua henkilökuntaa Ei järjestetä säännöllisesti Vaikka säännöllistä, mutta pienimuotoista ja talkoovoimin järjestettyä, tulo ei elinkeinotuloa Kilpailutilanne, suunnitelmallisuus, rajoittamaton asiakaskunta, ansiotarkoitus = elinkeinotuloa, vaikka järjestetty talkoilla Huom. messujen liittyminen yhdistyksen yleishyödylliseen tarkoitukseen 11.10.2011 Paula Pylkkänen 63
Sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut Palveluja tarjoavat yhdistykset tuotteistaneet palvelunsa Hinnoittelu käypään arvoon Suuri sitoutunut pääoma Toimintaan palkattu henkilökunta Kilpailuolosuhteet Elinkeinotoimintaa 11.10.2011 Paula Pylkkänen 64
Kahvilat, ravintolat ja kioskit Lähtökohtaisesti elinkeinotuloa Asiakkaina muutkin kuin jäsenet Toiminta jatkuvaa Kilpailuolosuhteet Ulospäin suuntautuneisuus Poikkeuksena varojenkeräystarkoituksessa järjestettyjen tilaisuuksien yhteydessä pidetyt kahvilat, kioskit ja ravintolat ja niiden myynti 11.10.2011 Paula Pylkkänen 65
Koulutustoiminta Veronalaisuus ratkeaa elinkeinotoiminnan tunnusmerkkien täyttymisen perusteella Ansiotarkoitus Jatkuvuus Rajoittamaton henkilöpiiri Verovapaata, kun kohdistuu vain yhdistyksen omiin jäseniin Verovapaa, jos tilaisuus kertaluontoinen 11.10.2011 Paula Pylkkänen 66
Kulutushyödykkeiden myynti Elintarvikkeet, vaatteet Rajoittamaton asiakaspiiri Ansiotarkoitus Pysyvä liiketoimipakka Kilpailuolosuhteet Jatkuvuus Lähtökohtaisesti elinkeinotoimintaa 11.10.2011 Paula Pylkkänen 67
Kirpputoritoiminta Elinkeinotuloa ei ole varainhankintana tehdystä tavarankeräyksestä saatu tulo Jos tavarat saatu lahjoituksena, yleishyödyllisen yhdistyksen kirpputoritoiminta ei elinkeinotoimintaa Kirpputorimyyntipöytien vuokraaminen toisille veronalaista elinkeinotoimintaa 11.10.2011 Paula Pylkkänen 68
Kiinteistötulo TVL 23 :n mukaisesti yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta kunnalle ja seurakunnalle TVL 124 :n 3 momentissa tarkoitetun tuloveroprosentin mukaan (8.9804% 2010-2011). 11.10.2011 Paula Pylkkänen 69
Kiinteistötulo Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistötuloksi luetaan vuokratulo, viljelytulo, maatalouden tuottama tulo, metsätalouden pääomatulo eli puunmyyntitulo sekä kiinteistöyhtymästä saatu tulo. Henkilökohtaisen tulolähteen verovapaata tuloa ovat osakehuoneistosta saatu vuokratulo, keskinäisen kiinteistöyhtiön osakkeenomistuksen perusteella saatu tulo ja kiinteistön luovutusvoitto 11.10.2011 Paula Pylkkänen 70
Kiinteistötulo Jako suoritetaan yleensä pinta-alan tai ajan mukaan yleishyödylliseen ja muuhun käyttöön. Se aika, jolloin kiinteistö ei ole ollut missään käytössä, jätetään pääsääntöisesti huomioon ottamatta. Käyttö voidaan jakaa kolmeen osaan, eli yleiseen tai yleishyödylliseen käyttöön, jolloin tulo on verovapaata kiinteistötuloa, muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen käyttöön, jolloin saatu tulo on veronalaista kiinteistötuloa, sekä elinkeinotoiminnan käyttöön, jolloin tulo on elinkeinotoiminnan tuloa. Käytännössä jako yleishyödylliseen ja muuhun käyttöön voidaan todentaa käyttöpäiväkirjaa pitämällä. 11.10.2011 Paula Pylkkänen 71
Arvonlisäverotus Yleishyödyllinen yhdistys on arvonlisäverovelvollinen vain silloin, jos sen harjoittamasta toiminnasta saatua tuloa pidetään veronalaisena elinkeinotulona. ALV-velvollisuuden alaraja 8.500 liikevaihto/vuosi. Alarajahuojennus 8.500-22.500 välillä olevan liikevaihdon perusteella. Yhdistys voi hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi, jos harjoittaa liiketoimintaa Arvonlisäverovelvollisuutta ei voi rajata vain osaan liiketoiminnasta Kannattavaa, jos palveluja ja tavaroita myydään toisille arvonlisäverovelvollisille Ostoihin sisältyvän veron vähennysmahdollisuus Ylimenevän osuuden takaisinhakumahdollisuus veronpalautuksena 11.10.2011 Paula Pylkkänen 72
Kiinteistöverotus Yhdistys maksaa omistamastaan kiinteistöstä kiinteistöveroa Vero vähennyskelpoinen, kun kiinteistöä käytetään tulonhankinnassa Eräät kunnat vapauttaneet yleishyödylliset yhdistykset kiinteistöverosta 11.10.2011 Paula Pylkkänen 73
Arpajaiset Rekisteröidyt yleishyödylliset yhdistykset, itsenäiset säätiöt ja muut yhteisöt, joiden kotipaikka on Suomessa, saavat toimeenpanna luvanvaraisia maksullisia tavara-arpajaisia. Ilman lupaa voidaan järjestää sellaisia tavara-arpajaisia, joissa arpojen myynti, arvonta ja voittojen jako suoritetaan samassa tilaisuudessa. pienarpajaiset, joissa arpojen yhteenlaskettu arvo tai myyntihinta enintään 2000 euroa miniatyyriarpajaiset jäsenten kesken, arpojen arvo tai myyntihinta enintään 500 euroa. 11.10.2011 Paula Pylkkänen 74
Arpajaiset Voittojen arvon tulee olla 35 % arpojen yhteenlasketusta myyntihinnasta ja pienimmän voiton on oltava vähintään yhtä suuri kuin yhden arvan hinta. Luvalla toimeenpannuista tavara-arpajaisista on tehtävä tilitys kihlakunnan poliisilaitokselle. Pienarpajaisista (arpojen myyntihinta yhteensä enintään 2000 ) on tehtävä tilitys ja arvontapöytäkirja tilaisuuden jälkeen ja arpajaisten toimeenpanosta vastaavan henkilön on pidettävä se nähtävänä kaksi viikkoa tilityksen valmistumisesta. 11.10.2011 Paula Pylkkänen 75
Arpajaiset Tilityksestä on selvittävä mm. myynnistä kertynyt kokonaistulo, toimeenpanokustannukset,puhdas tuotto ja varojen käyttötarkoitus. (Arpajaisasetus 20.12.2001/1345 17 18.) Tilitys on säilytettävä kirjanpitolain mukaisesti 6 vuotta, pienarpajaisten toimeenpanosta vastaavan henkilön säilytettävä vuosi Tilitystä ei tarvitse tehdä, jos arpoja on myyty vain arpajaisten järjestäjän omien jäsenten kesken. Asetuksessa määräykset tilitysten ja pöytäkirjojen sisällöstä Arpajaisista ja bingotoiminnasta saatu tulo on lähtökohtaisesti verovapaata tuloverotuksessa, yhteisöä verotetaan niiden toimeenpanemisesta kuitenkin arpajaisverolain mukaan. Tuotosta vero on 1,5 %. (Tuotto=yhteenlaskettu toteutunut myyntihinta). Veroa ei makseta, jos tavara-arpajaisten tuotto alle 3.333,33. Arpajaisvero ilmoitetaan ja maksetaan viim.kalenterikuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä. Arpajaisveroa koskevat tiedot ilmoitetaan kausiveroilmoituksella. Arpajaisista ohjeita esim. www.poliisi.fi/luvat 11.10.2011 Paula Pylkkänen 76
Talkootyön verotus Perinteinen talkootyö määritellään yleensä toisen lukuun korvauksetta tehtäväksi työksi, joka ei vaadi erityistä ammattitaitoa tai pätevyyttä, joten työn vaativuus ei rajoita kenenkään osallistumista talkoisiin. Vapaaehtoista Talkootyössä ei muodostu työsuhdetta Verotonta talkootyötä voi olla vain perinteinen talkootyö sekä tietyin edellytyksin rekisteröidyn yleishyödyllisen yhteisön hyväksi tehty työ. Varat käytetään yleishyödyllisten päämäärien tukemiseen. Työn teettäjä ei nimeä työn tekijöitä. Työ on yleensä tilapäistä. 11.10.2011 Paula Pylkkänen 77
Pelkästään työn suorittajat eivät saa hyötyä korvauksesta silloinkaan, kun kaikki jäsenet eivät ole osallistuneet talkootyöhön Etu katsojaan saajan veronalaiseksi tuloksi, josta yhdistyksen on suoritettava ennakonpidätys silloin, kun vain työn suorittajat hyötyvät talkootyöstä. 11.10.2011 Paula Pylkkänen 78
Verovapaat korvaukset Työnantajalta (työsuhde, huom!) työmatkasta saatu matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha, ateriakorvaus ja majoittumiskorvaus eivät ole veronalaista tuloa saajalleen. Yleishyödylliseltä yhteisöltä saatu matkakustannusten korvaus rinnastetaan tällaiseen korvaukseen silloinkin, kun kyse ei ole työsuhteesta tai työstä, johon matka liittyy, eikä matkaan liittyvästä työstä makseta palkkaa, jolloin: päiväraha enintään 20 vuorokaudelta kalenterivuodessa majoittumiskorvaus ja matkustamiskustannusten korvaus, jota voidaan suorittaa myös verovelvollisen asunnolta tehdystä matkasta. 11.10.2011 Paula Pylkkänen 79
Verovapaa korvaus muulla kuin julkisella kulkuneuvolla tehdystä matkasta voi olla enintään 2 000 euroa kalenterivuodelta Matkakorvaus on verovapaata tuloa yhteisössä vapaaehtoisesti ja vastikkeetta toimivalle henkilölle. Matka tulee tehdä yleishyödyllisen yhdistyksen toimeksiannosta ja siitä on päätettävä asianmukaisesti etukäteen. Huom! Yhdistyksen maksama ateriakorvaus ei ole verovapaata tuloa, päivärahana voi maksaa, jos edellytykset täyttyvät (yli 6 h tai yli 10 h). Majoittumiskorvaukset ja julkisella kulkuneuvolla tehdyt matkat ovat tositetta vastaan rajoituksetta korvattavissa. 11.10.2011 Paula Pylkkänen 80
Rajat saajakohtaisia, pidettävä itse huoli, ettei ylity, jos korvausten maksajana useampi yhdistys Verohallitus vahvistaa vuosittain päivärahojen ja kilometrikorvausten enimmäismäärät ja aikarajoitukset (kilometrikorvaus 2011 0,46 /km) Verovapaat korvaukset muistettava ilmoittaa vuosi-ilmoituksella verottajalle 11.10.2011 Paula Pylkkänen 81