Työsuojelu muuttuneessa työelämässä Anu Raappana, tutkimuspäällikkö Sari Niemi, TKI-asiantuntija Lahden Tiedepäivä 2015
Kiinnostuksen kohteemme Mitä on työsuojelu? Työelämän muutos Työssä (ympäristössä, työntekijöissä) tapahtuvien muutosten vaikutukset työsuojeluun Tekstianalyysi, keskustelu -> johtopäätökset -> työ jatkuu Aineisto: julkishallinnon raportit, tutkimusraportit, työhyvinvointiin liittyvistä selvitykset, aluehallintoviraston työsuojeluohjeet ja työsuojeluraportit.
Työsuojelu nyt Työnantajien, työntekijöiden ja viranomaisten yhteistyötä. Perinteisesti on liitetty työpaikkojen fyysisten vaaratekijöiden ehkäisyyn, työelämän pelisääntöjen noudattamiseen ja viranomaisvalvontaan. Työturvallisuuslaki (738/2002) ohjaa työsuojelua. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöjä ja työolosuhteita sellaisiksi, että ne turvaavat työkykyä ja ehkäisevät ja estävät työympäristöstä syntyviä haittoja. Laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) säädetään työnantajan ja työntekijän välisen työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä.
Työ on muuttunut Osuuskunta Satamaito 1950-l., Satakunnan museo JNT-puhelinyhtiö 1980-l. http://www.jnthistoria.fi/ Googlen itsestään ajava auto google.com
Myös työelämän muutos on muuttunut -1980-l. Vakiintuneet toimintamallit, lyhyet muutosvaiheet. n.1990-l. alkaen lyhyet vakiintuneet toiminnan vaiheet, osin päällekkäiset muutosvaiheet Jatkuva muutos ja kaaosmaisuus, muutosten sidosvaikutukset, häiriöherkkyys Muk.Heikkilä-Tammi 2015, Mäkitalo & Paaso 2008, Järvensivu 2015
Työssä tapahtuvien muutosten vaikutus työsuojeluun Analyysissa tunnistettu ja jäsennelty tekijöitä ja ilmiöitä, jotka vaikuttavat asiantuntijatyötä tekevien työkykyyn nyt ja tulevaisuudessa: psykososiaaliset kuormitustekijät ja aivojen kuormittuminen, Työn muutosten vaikutukset fyysisiin ominaisuuksiin: liikkumattomuus, lihavuus ja huono kunto osaaminen ja työllistyvyyden ylläpito liminaalius
Osaaminen ja työllistyvyyden ylläpito Osaaminen, osallistuminen ja aikuiskoulutus polarisoituvat: Joka kolmannessa teollisessa yrityksessä ja joka neljännessä palveluyrityksessä henkilöstö ei lainkaan osallistu säännöllisesti toiminnan kehittämiseen. Runsas kolmannes työntekijöistä opettelee työssä uusia asioita harvemmin kuin kerran kuukaudessa tai ei ollenkaan. (Alasoini et.al 2014) Vastuu osaamisen ylläpidosta työntekijällä: Psykologinen sopimus työn jatkuvuudesta korvautuu sopimuksella työllistyvyydestä?
Työelämän liminaalius: uuden ja vanhan työelämän välissä Organisaatiokulttuurin muuttuessa suunnitellusti Olemassa olevien organisaatiorakenteiden rikkoutuessa ulkoisista syistä Joustavien työsuhteiden näkökulmasta: määrä- ja pätkätyöläisyys, työsuhteiden ulkoistamiset jne. Mahdollisuus luoda uutta Jatkuva liminaalius voi johtaa myös kaaosmaisuuteen ja työelämän laadun heikkenemiseen, organisatorisen oppimisen rapautumiseen, työyhteisön käsitteen murenemiseen ja sosiaaliseen kuulumattomuuden tunteeseen Jatkuva kynnyksellä seisominen ja määrittelemättömässä tilassa olevat työntekijät - miten nykyinen työsuojelu vastaa tähän? (Kontinen, Houni, Karsten, Toivanen 2013: Liminaalitilan käsite työn muutosten jäsentäjänä)
Johtopäätökset Työsuojelun vastuurajat ovat hämärtyneet Vastuu omasta fyysisestä työkyvystä Vastuu osaamisen kehittämisestä Vastuu työn ja vapaa-ajan erottamisesta Työsuojelutarpeet eivät ole hävinneet vaan muuttaneet muotoa
Johtopäätökset Perinteisen työsuojelun ulkopuolelle jää kasvava joukko asiantuntija- ja tietotyötä tekeviä työntekijöitä Osa riskeistä olisi torjuttavissa edullisesti ja nopeasti, mutta vaatii toimintatapojen muutosta