Tehyn näkemyksiä hallituskaudelle 2011 2015 Hyvän hoidon edellytykset turvattava
Sisällys 4 Palvelujärjestelmän ja -rakenteiden uudistusta jatkettava 4 Rahoitusjärjestelmän ongelmat ratkaistava 4 Terveys- ja sosiaalialan vetovoima säilytettävä 5 Työtä samapalkkaisuuden puolesta jatkettava 5 Työvoimapoliittisen koulutuksen ohjaus ja rahoitus järkeistettävä 6 Korkeakoulujärjestelmän toimiva rakenne 6 Terveystiede Helsingin yliopistoon 6 Tuloksellisuus ratkaisevaa tulevaisuuden kannalta 7 Terveyden edistäminen kaventaa terveyseroja ja hillitsee kustannuksia 8 Johtaminen avainasemassa muutoksessa 8 Tietojärjestelmät kuntoon 8 Päivähoito ja varhaiskasvatus tukee lasta kokonaisvaltaisesti 9 Ikäihmisten palveluihin uusi inhimillinen suunta 9 Hoitohenkilöstöllä oikeus hyvään työterveyshuoltoon 10 Työperäinen maahanmuutto terveys- ja sosiaalialalla
Tehyn näkemyksiä hallituskaudelle 2011 2015 Hyvän hoidon edellytykset turvattava Tämä Martti Lindqvistin ajatus on ehkä ajankohtaisempi kuin koskaan, kun valmistaudumme tulevan hallituskauden haasteisiin talouskriisin jälkimainingeissa. Suomen suuntaa ja seuraavan hallituskauden käsikirjoitusta laadittaessa on pidettävä kiinni perustuslain siitä lähtökohdasta, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen lähtökohtana tulee olla väestön tarpeet ja oikeus hyvään hoitoon tasavertaisesti. Hoidon inhimillinen laatu antaa parhaimmillaan ihmisarvon mukaiset puitteet syntymiseen, elämiseen ja kuolemiseen. Sellaisen hoidon tärkein edellytys on työntekijäkunta, joka on arvostettu ja jolla on riittävät edellytykset työnsä laadukkaaseen suorittamiseen. Päättäjien on annettava tällaiseen hoitoon tarvittavat resurssit ja puitteet. Hoitajat antavat sille sydämensä. Martti Lindqvist Astioilla on reunansa -artikkeli teoksessa Tämä päivä luo pitkän varjon, Tehy ry 1996. Sosiaali- ja terveydenhuollon käytännön toiminnasta ja sen kehittämisestä suuren vastuun kantaa koulutettu hoitohenkilöstö. Vain näiden ihmisten osaamisella, motivoituneella työpanoksella ja välittämisellä syntyvät hyvä hoito, laadukkaat palvelut ja tuloksellinen toiminta. Toivon, että nämä ajatukset ja Tehyn tavoitteet seuraavan hallituskauden ajalle puhuttelevat tulevia päättäjiä. Toivon myös, että he sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevissa päätöksissään toimivat vastuullisesti, johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti turvaten edellytykset hyvään hoitoon. 3 Jaana Laitinen-Pesola puheenjohtaja Tehy ry
4 Palvelujärjestelmän ja -rakenteiden uudistusta jatkettava Terveys- ja sosiaalipalveluiden järjestämisvastuu on säilytettävä julkisella sektorilla palveluiden laadun ja kattavuuden varmistamiseksi. Kehitystä kohti sosiaalija terveyspalveluiden hallinnon ja rahoituksen kannalta suurempia alueellisia yksiköitä on jatkettava. Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden on toimittava entistä sujuvammassa yhteistyössä. Toimivat hoitoketjut ja palvelurakenne ehkäisevät myös ns. osaoptimointia. Perusterveydenhuollon riittävät resurssit sekä terveyden edistämisessä että sairaanhoidossa on turvattava. Julkisuudessa on esitetty huolta sekä taloudellisten että henkilöstöön liittyvien resurssien riittävyydestä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tästä syystä on tärkeä määritellä yhteisesti valtakunnallisella tasolla palveluiden laatu sekä se, mitä julkisin varoin järjestetään. Onko nykytila siis se palveluiden laajuus ja laatutaso, joka halutaan säilyttää? Poliittisen päättäjän velvollisuus on tehdä päätökset asiantuntijoiden arvioiden perusteella. Tämä on tulevan hallituskauden työtä, jota pitää tehdä yhdessä eri sidosryhmien kanssa. Palveluiden laatua varmistavat henkilömitoituksen sitovat normit, jotka määrittelevät vaadittavan koulutuksen sekä henkilöstömäärän erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnoissa. Rahoitusjärjestelmän ongelmat ratkaistava Rahoitusjärjestelmällä on vahva ohjausvaikutus sekä rakenteisiin että palveluiden järjestämiseen. Nykyiset rinnakkaiset rahoitus- ja subventiomekanismit julkisista varoista mahdollistavat sosiaali- ja terveydenhuollossa osaoptimoinnin, joka ei ota huomioon kokonaisvaikutuksia ja -kustannuksia. Monikanavainen rahoitusjärjestelmä on uudistettava. Verorahoitukseen perustuva peruspalveluiden rahoitusmalli on toimiva. Uudistetussa rahoitusmallissa on kyettävä arvioimaan palveluiden tarkoituksenmukaiset tuottamistavat sekä vaikuttavuus ja huolehtimaan väestön näkökulmasta oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Terveys- ja sosiaalialan vetovoima säilytettävä Väestön ikääntymisen myötä palveluiden tarve kasvaa. Samalla työikäisten osuus pienenee. Koulutetun hoitohenkilöstön riittävyys tässä tilanteessa on pyrittävä varmistamaan monin eri keinoin.
Työpaikkojen vetovoimaisuus on pidettävä korkealla tasolla, jotta terveys- ja sosiaalialan koulutetut osaajat eivät siirry muille aloille. Keskeisiä alan vetovoimatekijöitä ovat työolot ja palkkataso. Sitovasti määritelty riittävä henkilöstömitoitus tukee työssä jaksamista. Työn vetovoimaisuutta lisäävät myös mm. joustavat työaikajärjestelyt, oman osaamisen hyödyntäminen ja hyvä johtaminen sekä henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet työpaikalla ja omaan työhön, mutta edustuksellisesti myös laajempiin kokonaisuuksiin. Myös virka- ja työehtosopimusjärjestelmien on tuettava osaltaan alan ja työpaikkojen vetovoimaa. Työtä samapalkkaisuuden puolesta jatkettava Kolmikantaisesti sovitun samapalkkaohjelman mukaisesti miesten ja naisten palkkaeroja tulee kaventaa vuoteen 2015 mennessä viidellä prosenttiyksiköllä. Julkisuudessa on avoimesti esitetty arvioita, että tavoitetta ei tulla saavuttamaan. Tilastokeskuksen mukaan kokoaikaisten palkansaajien keskimääräinen kuukausiansio vuonna 2008 oli 2 876 euroa. Sukupuolen mukaan tarkasteltuna miesten keskimääräinen kuukausiansio oli 3 185 euroa ja naisten 2 575 euroa. Eroa on edelleen 610 euroa. Suomi käytti vuonna 2008 terveydenhuoltomenoihin 8,4 prosenttia bruttokansantuotteestaan. OECD-maiden keskiarvo oli 9,1%. Suomen alhaista BKT-osuutta selittää pitkälti se, että työvoimaltaan voimakkaasti naisvaltaisen alan palkkataso on kansainvälisesti vertaillen matalahko. Koulutetun hoitohenkilöstön palkkataso on viime vuosina kehittynyt oikeaan suuntaan, mutta on selkeästi vielä jäljessä kaikkien suomalaisten palkansaajien keskimääräisestä ansiotasosta. Tehy vaatii, että miesten ja naisten palkkaerojen tulee kaventua vuoteen 2015 voimassa olevan samapalkkaohjelman tavoitteen mukaisesti. Samapalkkaisuusohjelman eteneminen on tärkeä erittäin naisvaltaisen koulutetun hoitohenkilöstön palkkatason ja alan vetovoiman parantamisen kannalta. Tehy vaatii myös, että tulevalla hallituskaudella valmistellaan kolmikantaisesti jatko samapalkkaisuustavoitetta edelleen edistävälle nykyisen kaltaiselle toimenpideohjelmalle. Työvoimapoliittisen koulutuksen ohjaus ja rahoitus järkeistettävä Terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelee koulutettu ja osaava henkilöstö. Koulutuksen laadun ja määrän tulee vastata työelämän tarpeita maan eri osissa ja erikoisaloilla. 5
6 Työvoimapoliittinen koulutus on yhä enemmän myös perustutkintoihin johtavaa koulutusta, mikä osaltaan parantaa pysyvän työllistymisen mahdollisuuksia. Mm. tästä syystä on koulutustarpeen arvioinnin, koulutuspaikkojen määrän ja työelämän kannalta sekä oikean osaamisen varmistamisen kannalta epätarkoituksenmukaista, että työvoimapoliittisen koulutuksen ohjaus ja rahoitus ovat työ- ja elinkeinoministeriössä. Tällöin esimerkiksi koulutustarpeen arviointia tehdään alueellisesti valtakunnallisen arvioinnin rinnalla ja näin ollen myös eri perustein. Työvoimapoliittisen koulutuksen koordinointi, ohjaus ja rahoitus tulee siirtää opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Korkeakoulujärjestelmän toimiva rakenne Hallituskaudella tulee käynnistää myös arviointi korkeakoulujen duualimallin toimivuudesta ja yhden korkeakouluväylän järjestelmään siirtymisestä. Kansantaloudellisesti tällä valinnalla olisi merkittävä vaikutus opiskeluaikojen lyhenemiseen ja opiskelijoiden uravalintoihin. Terveystiede Helsingin yliopistoon Terveydenhuollon johtajat ja esimiehet ovat avainasemassa organisaatioiden toiminnan ja kehittämisen kannalta. Koko sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta on haasteissa alan vetovoiman ja työvoiman riittävyyden kannalta. Yli puolet alan palveluista ja työvoimasta on Etelä-Suomen läänin alueella. Hoitotyön johtajista merkittävä osa on eläköitymässä lähivuosina. Myös alan oppilaitosten opettajista uhkaa tulla pula. Nykyinen terveystieteen maisterikoulutus ei määrällisesti tule riittämään edellä mainittuihin tarpeisiin. Hoitotyön johtamiseen ja alan opetusresursseihin ei saa muodostua vajetta, joka koettelisi eniten Uudenmaan aluetta. Hallituksen on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin tämän estämiseksi. Tehy esittää terveystieteen maisterin koulutuksen aloittamista Helsingin yliopistossa ja opintojen suuntaamista johtamiseen ja opettajan koulutukseen. Tuloksellisuus ratkaisevaa tulevaisuuden kannalta Laadukkaat terveys- ja sosiaalipalvelut, potilasturvallisuus ja yhä tärkeämmäksi tuleva tavoite tuloksellisesta toiminnasta edellyttävät koulutettua hoitohen-
kilöstöä. Laadukas perustutkinto takaa pohjan koko työuran aikaiselle osaamisen kehittämiselle alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Suomessa tehdään tuloksellista työtä sosiaali- ja terveyspalveluissa ja terveysmenomme ovat OECDvertailussa melko maltilliset. Tulevaisuuteen täytyy kuitenkin varautua etenkin työvoiman riittävyyden ja palveluiden tarpeen kasvun kannalta. Tuloksellisuudella tarkoitetaan kunta-alalla kykyä onnistua palveluiden järjestämisessä taloudellisesti, vaikuttavuuden, palveluiden laadun, toimintaprosessien sujuvuuden sekä henkilöstön aikaansaannoskyvyn suhteen. Tuloksellisuutta ei siis mitata vain rahassa tai suoritteina, vaan ratkaisevaa on lopputulos kuinka paljon ja kuinka vaikuttavia ja laadukkaita terveyspalveluita pystytään tuottamaan. Tehy pitääkin viime aikaista julkisen sektorin tuottavuus-keskustelua liian kapea-alaisena ja mekaanisena. Kestävä tuloksellisuuden paraneminen edellyttää pitkäjänteistä työtä palvelurakenteiden, toimivien hoitoketjujen, työn organisoinnin, oikean työnjaon, hyvän henkilöstöpolitiikan ja johtamisen eteen. Hyvää kehittämistyötä on tehtykin jo paljon, mutta hankkeiden tulokset eli hyvät käytännöt eivät ole riittävän laajassa käytössä valtakunnallisesti. Tätä tulee tehostaa. Palvelujärjestelmään ja organisaatioiden toimintaan liittyvien uudistusten ohella on tuloksellisuuden parantamiseksi vielä paljon potentiaalia työpaikkojen arjessa. Henkilöstön osaaminen ja kehittämisideat liittyen heidän omaan työhönsä, arki-innovaatiot, tulisi ottaa järjestelmällisemmin huomioon tuloksellisuustyössä. Tehy esittää, että kaikkia julkisen sektorin työpaikkoja kannustetaan kehittämään innovaatioprosesseja. Potentiaali työpaikkojen arjesta on saatava käyttöön, koska innovaatiot eivät synny itsestään eikä kaikista ideoista tule hyödynnettäviä tuotteita tai palveluita. Julkisen sektorin tuloksellisuutta tulee tarkastella sektoreittain ja määritellä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon osalta toivotut kehityssuunnat ja seurattavat mittarit. Terveyden edistäminen kaventaa terveyseroja ja hillitsee kustannuksia Terveyden edistämisellä saadaan aikaan kestäviä säästöjä. Uusi terveydenhuoltolaki luo mahdollisuuden parantaa terveydenhuoltoa ja edistää kansanterveyttä, jos ennaltaehkäisevän työn ja terveyden edistämisen merkitys tunnustetaan ja haasteeseen vastataan kunnissa. Ilman painopisteen siirtämistä terveyden edistämiseen nykyistä enemmän terveyse- 7
8 rot eivät kavennu ja kustannusten hallitseminen pitkällä tähtäimellä vaikeutuu. Terveyden edistämiseksi on koottava kaikki tavoitteen kannalta keskeiset toimijat yhteen yli hallinnonalojen ja eri sektoreiden erityisesti huomioon ottaen kolmannen sektorin merkitys ja mahdollisuudet kansanterveystyössä. Myös terveyden edistämisen johtamiseen on kiinnitettävä huomiota ja sen on oltava kunnissa ylimmän johdon vastuualuetta. Johtaminen avainasemassa muutoksessa Johtajat ovat avainasemassa sosiaali- ja terveysalalla. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen tuloksellisesti ja vaikuttavasti on vahvasti sidoksissa johtamisosaamiseen. Koulutetun hoitohenkilöstön johtajat ovat toimintaperiaatteiden ja -tavoitteiden näkökulmasta oleellisessa asemassa, koska he johtavat suurinta osaa henkilöstövoimavaroista ja päivittäisestä toiminnasta. Terveydenhuollon ammattihenkilötausta yhdistettynä johtamiskoulutukseen, osaamiseen ja näkemykseen on vahva pohja strategiselle johtamiselle koko organisaatiossa. Uusi terveydenhuoltolaki ei määrittele organisaatioiden johtamista. Sosiaali- ja terveysalan johtajien tulee olla arvostettuja johtamisen osaajia. Heidän johtamansa organisaatiot ovat haluttuja, terveellisiä ja turvallisia, osaamista kehittäviä sekä työtyytyväisyyttä korostavia yksiköitä. Työpaikoilla koetaan työniloa ja työssä jaksamista tuetaan. Johtajien toiminta perustuu tutkittuun tietoon, joka on perusta johtamiskäytännöille, päätöksenteolle ja muutosten toteuttamiselle. Organisaatioiden johtamisessa valta ja vastuu toiminnasta, henkilöstöstä ja taloudesta on selkeästi määritelty. Tietojärjestelmät kuntoon Terveydenhuollon tietojärjestelmät on saatava yhteensopiviksi mahdollisimman ripeästi. Tietotekniikan tuloksellisessa hyödyntämisessä terveys- ja sosiaalialan työpaikoilla on myös otettava huomioon ajanmukainen ja riittävä laitekanta. Päivähoito ja varhaiskasvatus tukee lasta kokonaisvaltaisesti Päivähoito ja varhaiskasvatus tulee nähdä osana sosiaalipalvelua, jonka lähtökohtana on lapsen kehityksen kokonaisvaltainen tukeminen ja kasvatuskumppanuus perheiden kanssa. Moniammatillinen yhteistyö varhaislapsuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa edistää perheiden hyvinvointia ja terveyttä. Laadukkaat päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelut ovat keskeinen osa suomalaista hyvinvointiyhteis-
kuntaa ja tärkeä tekijä työelämän tasa-arvon edistäjänä ja molempien vanhempien työssä käynnin mahdollistajana. Päivähoitolain uudistamistyöhön liittyen Tehy on vaatinut, että lakiuudistuksessa määritellään ryhmäkoot koko toimintakaudeksi aina niin, että arvioinnissa otetaan huomioon lapsen ikä, kehitystaso ja tuen tarve. Myös päivähoidon suhdelukuasetusta on tiukennettava niin, että varmistetaan koko hoitopäivän ajalle riittävä määrä hoito- ja kasvatusalan ammattilaisia. Ikäihmisten palveluihin uusi inhimillinen suunta Ihmisarvoisen vanhuuden turvaavia eettisiä periaatteita ovat: itsemääräämisoikeus, voimavaralähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus. Vanhustyö on erikoisala, joka vaatii osaamista kuten muutkin erikoisalat. Gerontologisen ja geriatrisen osaamisen ja asiantuntijuuden vahvistaminen ikäihmisten palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa on välttämätöntä. Ikäihmisten palvelurakenteen kehittämisen tavoitteena tulee olla hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen. Ikäihmisten palvelut toteutetaan asiakkaan tarpeita vastaavalla tavalla ja yhteistyössä hänen itsensä ja läheistensä kanssa. Tavoitteena on palveluiden tuominen kotiin tai palveluiden kodinomaisuus. Pitkäaikaishoivaa tarjoavat yksiköt vaativat huomattavia uudistuksia. Konkreettista parantamista vaativat mm. ulkoilumahdollisuudet, yhteisalueet ja yksityisyys kuten oma huone, hygieniatila ja mahdolliset toiveet asuinkumppanista. Henkilöstön tulee olla osaavaa ja sitä tulee olla riittävästi. Kaikilla työntekijöillä on sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus sekä perus-, jatko- ja/ tai täydennyskoulutuksessa hankittu gerontologinen asiantuntemus. Henkilöstön työhyvinvoinnista, työterveydestä ja -turvallisuudesta on huolehdittava. Asumis- ja hoitoympäristöjen pitää olla laadukkaita, esteettömiä, turvallisia ja viihtyisiä. Ikäihmiset eivät ole vain sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjiä vaan kuntalaisia, joiden hyvinvointi on kunnan kaikkien hallinnonalojen yhteinen asia. Hoitohenkilöstöllä oikeus hyvään työterveyshuoltoon Hyvin toimiva työterveyshuolto johon kuuluu myös sairaanhoito on jokaisen sosiaali- ja terveysalalla työskentelevän oikeus. 9
10 Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevä hoitohenkilöstö näkee oman työterveyshuoltonsa toimivuudessa ongelmina mm. työterveyshuollon resurssipulan, työterveyshuoltopalvelun järjestämisen omalla työpaikalla sekä pitkän maantieteellisen etäisyyden työterveyshuollon toimipaikkaan. Työntekijällä tulee olla oikeus hakeutua työpaikan sopimuksen mukaiseen työterveyshuoltoon ilman esimiehen lähetettä tai esimiehen suorittamaa tarpeen arviointia. Työntekijää ei myöskään saa asettaa työterveyshuollon palveluiden suhteen eriarvoiseen asemaan esimerkiksi määräaikaisuuteen vedoten. Konkreettinen työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvä vaaratekijä sosiaali- ja terveysalalla on edelleen kosteusvaurioiden aiheuttama työympäristön homeongelma. Huonokuntoisesta rakennuskannasta johtuvat merkittävät terveyttä vaarantavat tekijät sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle että asiakkaille ja potilaille on poistettava. Kosteus- ja homevauroisten sairaalarakennusten korjausrakentamiseen on seuraavalla hallituskaudella osoitettava riittäviä taloudellisia resursseja valtiovallan toimesta. Työperäinen maahanmuutto terveys- ja sosiaalialalla Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan sosiaali- ja terveysalalla yhtenä keinona vastata kasvavaan palvelutarpeeseen, mutta se ei yksin riitä ratkaisemaan työvoimatarvetta tulevaisuudessa, elleivät työpaikat ole vetovoimaisia. Tehyn näkemyksen mukaan maassa jo olevia maahanmuuttajataustaisia henkilöitä tulee houkutella hakeutumaan entistä enemmän sosiaali- ja terveysalan koulutukseen ja työhön. On hyvä tiedostaa, että pula hoitohenkilöstöstä on maailmanlaajuista. Siksi työperäisen maahanmuuton ja työvoiman rekrytoinnin ulkomailta tulee olla eettisesti kestävää. Emme voi imeä kuiviin kehittyviä maita, joilla itsellään on suuri tarve terveydenhuollon ammattilaisista. Myös kaksien työmarkkinoiden syntyminen on estettävä mm. työvoimaa välittävien yritysten paremmalla valvonnalla.
Hoidon inhimillinen laatu antaa parhaimmillaan ihmisarvon mukaiset puitteet syntymiseen, elämiseen ja kuolemiseen. Sellaisen hoidon tärkein edellytys on työntekijäkunta, joka on arvostettu ja jolla on riittävät edellytykset työnsä laadukkaaseen suorittamiseen. Päättäjien on annettava tällaiseen hoitoon tarvittavat resurssit ja puitteet. Hoitajat antavat sille sydämensä. Martti Lindqvist Astioilla on reunansa -artikkeli teoksessa Tämä päivä luo pitkän varjon, Tehy ry 1996. Tehyn toimisto Vaihde (09) 5422 7000, faksi (09) 6150 0278 Käyntiosoite Asemamiehenkatu 4, 5. kerros, 00520 Helsinki Postiosoite Tehy, PL 10, 00060 Tehy www.tehy.fi Innocorp Oy Lönnberg Painot Oy, Helsinki 2010