AMK-keskustelutilaisuuden 20.11.2014 yhteenveto Koulutus Yleistä Pitkäjänteisen ja johdonmukaisen kehittämisen näkökulmasta muutostarpeita on pohdittava pitkällä aikavälillä ja harkiten. Suuria muutoksia ei toivota vielä vuoden 2017 alusta. Nykyisen mallin koulutusosiossa on paljon määrällisiä mittareita. Laadun ja vaikuttavuuden painoarvoa haluttaisiin lisätä. Esimerkiksi yhteiskunnallista muutosta kuten digitalisaatiota kuvaavia mittareita tulisi pohtia. Voitaisiin myös harkita mallia, jossa tietty osa mittareista olisi pysyviä, ja tämän ns. perusosan lisäksi olisi joukko muuttuvia mittareita. Osan nykyisistä mittareista koettiin myös olevan ristiriitaisia keskenään, esim. 55 opintopistettä suorittaneiden määrä ja kansainvälisyyttä kuvaavat indikaattorit. Opintoprosessien tehokkuus ja suoritteet nähdään keskeisiksi koulutukseen liittyviksi tekijöiksi rahoitusmallissa ja tässä suhteessa nykymallin vahvuuksia ovat tutkintojen määrä ja 55 opintopistettä suorittaneiden määrä. Myös laatuun liittyviä elementtejä on nykymallissa mukana, joskin laskentatapa ei mittaa tarpeeksi laatua. Koulutuksen indikaattoreiden painoarvot: - Tutkintojen painoarvo halutaan pitää korkeana - 55 opintopistettä suorittaneiden painoarvoa esitetään laskettavaksi - Työllistymisen painoarvoa voitaisiin nostaa, joskin korkeakoulun vaikutusmahdollisuudet huomioitava - Strategiarahoituksen osuutta halutaan nostaa Indikaattorien laskennan muutostarpeet: - 55 op suorittaneiden laskentaperusteita muutettava; tammikuussa aloittavat huomioon - AHOToinnin opintopisteet pystyttävä erottamaan - tutkintojen kustannuskertoimet muutettava/poistettava kokonaan - tutkintomääriin leikkuri - Opiskelijapalautteen kehittäminen enemmän laatua mittaavaksi ja erottelevammaksi - työllistymisessä huomioon työttömät miinuspisteillä Koulutuksen kehittäminen: - aikuiskoulutus huomioitava paremmin - työllistymisen painoarvon muuttaminen ohjaisi koulutuksen suuntaamista Koulutuksen työelämäläheisyys, kytkentä aluekehitykseen ja tki-toimintaan: - opettajien työelämäyhteydet ja tki-kytkökset huomioon
- tki-toiminnan yritysyhteistyössä kertyneet opintopisteet edistäisivät yritysyhteistyötä Uudet mittariehdotukset: - opettajien tki-toimintaan käyttämä aika - kokonaisopintopistekertymä (jaettuna opiskelijamäärällä) / kumulatiivinen opintopistekertymä (jaettuna läsnäolokausilla), bonus 55 opintopistettä suorittaneiden osalta - normiajalla valmistuneet - keskimääräinen valmistumisaika - läpäisy - suoritetut opinnot vieraalla kielellä - laadullinen työllistyminen - työnantajapalaute yhdistettynä uraseurantaan - erikoistumiskoulutus - avoin amk: polku-/väyläopinnot - 2. asteen väylää tulevat opiskelijat - kv. yhteistutkinnot - kv. harjoittelu - koulutusvienti ja yhteistyö ulkomaisten korkeakoulujen kanssa - ulkomaalaisten opiskelijoiden integraatio Suomeen Muita huomioita: - laatu, kansainvälisyys, yhteistyö huomioon esimerkiksi strategiarahoituksessa - kansalliset koulutusvastuut huomioon Nykymallin indikaattoreiden kehittämistarpeet liittyvät erityisesti 55 opintopistettä suorittaneiden määrää koskevaan mittariin, jonka nähdään nykymäärittelyn pohjalta pirstaloittavan opintoja ja johtavan keinotekoisiin ratkaisuihin pistekertymää optimoitaessa. Mittari ei huomioi tammikuussa aloittavia ryhmiä. Se nähdään myös aikuiskoulutuksen osalta huonona mittarina. Myös mittarin painoarvon vähentämistä halutaan harkita. Mittarin vaihtoehdoksi esitetään kokonaisopintopistekertymää kuvaavaa mittaria. Sen lisäksi 55 op voisi tuottaa bonusta. Esitettiin mittariksi myös opintopistekertymää, joka jaettaisiin opiskelijamäärällä. Mittarin kytkeminen opintojen etenemisen normiaikaisuuteen olisi tärkeää. AHOToidut opintopisteet tulisi pystyä erottamaan opintopistekertymästä. Tutkintojen osalta leikkurin puuttuminen voi ohjata hallitsemattomaan kasvuun. Tutkintojen kustannuskertoimia pidetään toisaalta hyvinä, toisaalta niiden nähdään kohtelevan aloja eriarvoisesti paljon infrastruktuuria vaativien alojen kärsiessä. Toisaalta todettiin, että alakohtaisesta ajattelusta tulisi päästä eroon ja asia nähdään ammattikorkeakoulun sisäisen kehittämisen asiana. Ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot voivat olla ristiriidassa ammattikorkeakoulun strategian kanssa. Ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot tulevat nykymallissa huomioon kahteen kertaan, sillä ovat mukana myös tutkintomäärissä. Avoimen ja erikoistumisopintojen nykyistä osuutta mallissa pidetään pienenä suhteessa työelämän kasvaviin tarpeisiin lyhytkestoista koulutusta kohtaan. Polku- tai väyläopintojen huomioimista tulisi harkita.
Opiskelijapalautetta halutaan saada enemmän laatua mittaavaksi ja sen painoarvoa mallissa lisätä. Sen erottelevuutta tulisi myös lisätä. Työllistymisen mittaamisen nykyisellään ei nähdä kannustavan hoitamaan työelämäyhteyksiä eikä tue harjoittelua. Tulisi mitata myös laadullista työllistymistä tietyn ajan kuluessa valmistumisesta (esim. 4-5 vuotta) ja mahdollisesti myös asteittain. Ulkomaiset työllistyneet voitaisiin ottaa mukaan työllistymismittariin. Esitettiin myös työttömien huomioimista miinuspisteillä. Työllistymisen osuuden nostamista esitettiin, joskin korkeakoulun omat vaikutusmahdollisuudet asiaan on otettava huomioon. Tki-toiminnan ja opetuksen integraatiota pidetään tärkeänä, mutta sitä on vaikeaa mitata. Esimerkiksi tkiopintopisteet ei ole mittarina yksiselitteinen. Samoin opetuksen työelämäyhteyksien kehittämistä pidetään tärkeänä, mutta vaikeasti mitattavana. Uutena ehdotuksena esitetään opettajien työelämäyhteyksiä kuvaavaksi mittariksi opettajien tki-toimintaan käyttämää aikaa, johon löytyy tilastopohjaa. Ehdotettiin myös tki-toiminnan yritysyhteistyössä kertyneitä opintopisteitä. Tehokkuutta voitaisiin mitata myös uudella läpäisyindikaattorilla tai mittaamalla normiajalla valmistuneita tai keskimääräistä valmistumisaikaa. Kannusteet toisen asteen kytkentöihin ja ammatillistaa väylää tulevien opiskelijoiden huomioimiseen puuttuvat. Ammatillista väylää tulevien osuutta voitaisiin harkita indikaattoriksi. Kotikansainvälistymistä voitaisiin mitata suoritetut opintopisteet vieraalla kielellä -mittarilla. Kansainvälisten kaksoistutkintojen huomioimista tulisi myös harkita. Kansainvälisyyteen liittyviä teemoja ovat myös koulutusvienti ja yhteistyö ulkomaisten korkeakoulujen kanssa sekä ulkomaalaisten opiskelijoiden integraatio Suomeen. Kansainvälistymisessä voitaisiin huomioida myös kv. harjoittelu. Strategiarahoituksen osuutta haluttaisiin kasvattaa ja sen myöntämisperusteet halutaan avoimiksi ja läpinäkyviksi. Strategiarahoituksen myöntämiseen haluttaisiin myös kytkeä laadun ja kansainvälisyyden sekä yhteistyön (korkeakoulut, työelämä, asiakaslähtöisyys) elementtejä. Muina kehittämistarpeina nähdään aikuiskoulutuksen entistä parempi huomioiminen mallissa. Myös kansallisten koulutusvastuiden huomioimista rahoitusmallissa esitettiin. TKI-toiminta Yleistä ja TKI-toiminnan kokonaisuuden painoarvo Rahoituksen vakauden kannalta toivottiin, että tehdä suuria muutoksia näin pian mallin voimaantulon jälkeen. Muutoksia voidaan pohtia myös seuraavalle kaudelle. TKI-toiminnan kokonaisuuden painoarvoa pidettiin keskusteluissa sopivana. Joitain kommentteja esitettiin, että sitä voisi pohtia suuremmaksikin, mutta vasta pidemmällä aikavälillä. Myös sitä näkökulmaa pohdittiin, että onko tki-toiminnan kokonaisuus riittävä siihen, että siihen kannattaa panostaa merkittävästi. Keskustelu painottui enemmän tki-toiminnan sisältöön. TKI-toiminnan indikaattorien painoarvot sekä laskentamekanismit
Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osalta pohdittiin sitä, kuuluuko ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus tki-toiminnan koulutukseen vai tulisiko se siirtää koulutuksen puolelle ja ottaa tki-toiminnan kokonaisuuteen jokin toinen indikaattori vastaavalla painoarvolla mukaan. Yksiselitteistä kantaa tähän keskusteluissa ei saatu, sillä toisaalta YAMK-tutkinnon sijainti tki-toiminnan rahoitusosuudessa nähtiin ohjaavan sen kehittämistä tki-toiminnan painopistealueelle, minkä lisäksi se nähtiin linkkinä koulutuksen ja tki-toiminnan välillä. Erilaisia ehdotuksia esitettiin, kuten YAMK-tutkinnon sijoittaminen laskennassa suoraan osaksi tutkintoja tai erikoistumiskoulutusten sijoittaminen osaksi ylempien kanssa yhteen tekijään. YAMK-painokertoimen muuttamiselle ei nähty laajaa tarvetta, joskin joitain kommentteja hieman pienemmästä painoarvosta esitettiin. Ulkopuolisen rahoituksen painoarvoa pidettiin pääosin sopivana, joskin joitain kommentteja molempiin suuntiin esitettiin. Mikäli innovaatiotoiminnalle ja maksulliselle muulle palvelutoiminnalle kuin T&Ktoiminnalle keksittäisiin sopiva mittari, silloin sitä voisi nostaakin. Sisällöllisesti mittarin kehittämiseksi ehdotettiin kansainvälisen ja/tai tasavertaisesti kaikkien kilpailtavissa olevan sekä yritysrahoituksen rahoituksen painotuksen vahvistamista. Lisäksi keskusteltiin siitä, tulisiko rakennerahastojen rahoituksen kuulua nykyiseen tapaan mittarin sisältöön tai pitäisikö sillä olla ainakin pienempi painoarvo kuin muulla ulkoisella rahoituksella. Ulkopuoliseen rahoitukseen liittyvän tiedonkeruun osalta todettiin myös, että innovaatiotoiminta jää tiedonkeruumääritelmistä johtuen osin pois tilastoinnista ja tätä puolta tulisi pyrkiä kehittämään Tilastokeskuksen kanssa. Kansainvälisen henkilöstövaihdon osalta keskusteltiin erityisesti kriteerin mittaamisesta. Viiden päivän rajaa pidettiin keinotekoisena ja tarkoituksenmukaisemmaksi vaihtoehdoksi nähtiin rahoituksen laskeminen vaihtoon käytettyjen päivien määrän perusteella, jolloin pidemmistä vaihdoista saisi suoran kannustavuuden. Henkilöstövaihtoa pidettiin myös TK-toiminnan näkökulmasta heikkona mittarina, jonka tilalle olisi tarpeellista kehittää joku kuvaavampi mittari. Lisäksi henkilöstövaihto ei mittaa kasvavaa digitaalisten työvälineiden kautta tehtävää yhteistyötä. Julkaisujen osalta mittarin painoarvoa pidettiin sopivana. Tarkennettavaa nähtiin siinä, mitkä ovat riittävän tasokkaita julkaisuja lueteltavaksi julkaisuihin. Esitettiin myös näkemyksiä patenttien, keksintöilmoitusten ja keksinnön hyödyntämisen lisäämiseksi osaksi julkaisurahoitusta tai omana tekijänään. Uusina mittariehdotuksina esitettiin - tki-toiminnassa tehdyt opintopisteet, josta todettiin lisäksi, että edellyttää kirjaamisen tarkempaa ohjeistamista nykytilastoseurannassa - yrityksissä tki-toiminnan yhteydessä syntyneet opintopisteet - työnantajapalaute - aluevaikuttavuuden näkyvyys esimerkiksi palvelutoiminnan mittaamisella (mittaria kehitettävä siten, ettei osin päällekkäinen TK-toiminnan kanssa) - innovaatioiden mittaaminen, esim. avoimet innovaatiot - tki-toiminnan kansainvälisyyden mittaaminen - yhteistyöverkostot sidosryhmien, yritysten, työelämän ja alueiden kanssa, erityisesti hyödynnettävyys o spinn offit, patentit
o yhteistyökumppaneiden tuotteet o toimintamallin muutokset o syntyneiden yritysten määrä - kansainvälistymiseen, opiskelijavaihtoon, henkilöstövaihtoon ja hankkeisiin saatu rahoitus - koulutusvienti - tki-prosesseissa olevan henkilökunnan määrä - yrittäjyyteen liittyvät tutkinnon osat - yrittäjyyden seuranta myös vuotta valmistumisen jälkeen pidemmältä aikaväliltä - yritysten panostus kehittämistyöhön Uusien mittarien osalta ehdotettiin myös, että tutkijatahoilta voisi pyytää näkemyksiä innovaatiotoiminnasta ja sen hyödyntämisestä. Laatu- ja vaikuttavuus Tukevatko nykyiset laatuun ja vaikuttavuuteen liittyvät rahoitustekijät riittävällä tavalla ammattikorkeakoulujen yhteistyötä muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa? Nykyiset mittarit eivät tue yhteistyötä, koska malli sinänsä lisää keskinäistä kilpailua. Osa piti kilpailua hyvänä osa haitallisena. Yhteistyö on ollut aina ammattikorkeakoulujen voima. Yhteistyötä on perinteisesti tuettu hankerahoituksella. Yhteistyön ja verkostomaisen tekemisen mittareita ei ole vielä olemassa. Yhteistyön mittaamisen todettiin yleisesti olevan haastavaa. Määrälliset mittarit eivät kuvaa yhteistyön syvällisyyttä. Kysyttiin niinkin, että kannattaakohan yhteistyötä mitata? Yhteistyö nähtiin välttämättömäksi kansainvälisessä kilpailussa etenkin koulutusviennissä. Edelleen todettiin, että uusimmat talousteoriat pitävät tiedon virtaa, joka syntyy yhteistyössä, tärkeänä menestystekijänä. Yhteistyö katsottiin luovan yhteistä ymmärrystä. Yhteistyön todettiin kuitenkin olevan kasvamassa esim. tutkinnoissa. Yhteistyön tulisi käsittää kaikenlainen yhteistyö, myös infrastruktuurin järjestelyihin. Indikaattoreiden laskennan muutostarpeet Työllistymisen mittaria pitäisi kehittää niin, että siinä otettaisiin huomioon omalle alalle työllistyminen. Laadulliseen työllistymiseen pitäisi siis päästä kiinni. Pohdittiin mahdollista Tilastokeskuksen aineistojen hyväksikäyttöä. Työllistymisessä pitäisi ottaa huomioon alueellinen näkökulma. Ulkomaille sijoittuminen ei tule huomioon otetuksi, vaikuttaa erityisesti ruotsinkielisessä koulutuksessa. Kuka määrittelee oman alan? 55 op mittarissa nähtiin ongelmia kuten tammikuussa aloittaneet, sen suhde opintotukeen ja opintojen tasatahtisuusvaatimus. Laskennassa voitaisiin ottaa huomioon myös kaikki kertyneet opintopisteet osana mittaria.
Julkaisumittarin katsottiin tuottavan liian helposti rahoitusta verrattuna esim. tutkintotuottavuuteen. Pohdittiin amkeille sopivaa julkaisujen luokittelua. Tuotiin esille käytännönläheisten julkaisujen tarve esim. elinkeinoelämässä ja pienyrityksissä. Julkaisuissa tulisi siten orientoitua alue- ja työelämälähtöisesti. Opalaa pitää ehdottomasti kehittää. Nykyisellään mittarissa vaikuttaa liiaksi vastausprosentti. Suunniteltu opala on liian laaja kysely. Miten laatua ja vaikuttavuutta voidaan vahvistaa rahoitusmallilla Tuotiin esille se, että mallissa pitäisi olla sekä tulos- että muutosmittareita. Muutos suhteessa omiin tuloksiin tulisi ottaa huomioon mallissa. Nykyinen malli luo kilpailuasetelman, jota pidettiin toisaalta hyvänä ja toisaalta haitallisena. Nykyinenkin malli vahvistaa laatua ja vaikuttavuutta, mutta välillisesti määrällisten mittareiden kautta. Uudet mittarit laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen ja niiden tietopohja Esille tuli seuraavia uusia mittareita - tk- toimintaan osallistuvien määrä - tk-toiminnassa syntynyt liiketoiminta - TKI opintopisteet - -aluevaikuttavuusarvioinnit - erikoistumiskoulutus mukaan mittareihin - aluevaikuttavuusmittari Strategiarahoituksen muutostarpeet Osuuden kasvattamisesta oltiin erimielisiä. Toiset kannattivat varovaista kasvattamista ja toiset vastustivat osuuden muutosta. Strategiarahoituksen jakamisen kriteereitä toivottiin yleisesti nykyistä parempaa läpinäkyvyyttä ja yleisesti kriteerejä pidettiin tärkeinä. Ehdotettiin, että tuetuilla hankkeilla pitäisi olla seuranta. Myös prosessilta toivottiin nykyistä parempaa läpinäkyvyyttä. Tuotiin esille, että kansalliset tehtävät pitäisi ottaa huomioon strategiarahoituksessa kuten esim. Oulun kirkkomuusikkokoulutus. Myös erikoistumiskoulutus ehdotettiin otettavaksi huomioon strategiarahoituksessa.
Kansainvälistyminen Tavoitteet: Rahoitusmallia kehitettäessä tulee ensimmäiseksi määritellä mitä suunnitellulla uudistuksella tavoitellaan? Eli tässä tapauksessa millaista kansainvälistymistä ja kansainvälisen toiminnan kehittymistä ja volyymiä tavoitellaan. Työryhmässä nousi esiin seuraava tavoite: Kaikille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus opiskeluaikana osallistua kansainväliseen vaihtoon tai vastaavaan kansainväliseen toimintaan kotikorkeakoulussa. Toimintamuotoina vaihto-opiskelu, harjoittelu tai TKI-toiminta. Tavoitteena tulee olla, että opiskelijat saavat opiskeluaikana valmiudet ja tarvittavan osaamisen sekä asenteen toimia kansainvälisessä ympäristössä. Lähtökohta: Lähtökohtatilanteen nähtiin olevan varsin hyvällä tasolla jo nykyisessä rahoitusmallissa. Ja siksi tulee tarkkaan harkita millaisia muutoksia tai lisäyksiä kannattaa ylipäätään tehdä. Kansainvälistyminen on AMK:n strategioissa hyvin merkittävässä roolissa verrattuna kansainvälisyysmittareiden painoarvoon nykyisessä rahoitusmallissa. Työryhmien näkemyksen mukaan KVmittareiden painoarvoa ei kuitenkaan ole tarvetta nostaa, koska nykyiselläänkin ne selvästi ohjaavat toimintaa kansainväliseen suuntaan. Ja lisäksi työryhmissä nousi esiin, että monia kansainvälisyyttä kuvaavia asioita on syytä mitata ja seurata AMK/Suomen tasolla, ns. laadullisina mittareina, vaikka ne eivät sinällään liitykään rahoitusmalliin. Esiin nousi myös ajatus sisällyttää kansainvälisyyttä mittaavien laadullisten mittareiden ottaminen mukaan opiskelijapalautekyselyihin. Esille nousi ajatus, että kansainvälisyyttä mittaavia ai painottavia osioita kannattaisi sijoittaa joiden muiden isompien kokonaisuuksien osa-mittareiksi. Esimerkiksi opintojen edistymismittarissa voisi olla kansainvälisessä vaihdossa suoritetuilla opintopisteillä suurempi painoarvo kuin ns. normaali opintopisteillä. Työryhmä keskustelujen satoa: Yhtenä oleellisena kysymyksenä nousi esiin tarve lisätä kansainvälisiä valmiuksia myös ns. aikuiskoulutus/monimuoto koulutuksissa. Näissä sovelluksissa opiskellaan usein työn ohessa, ja siksi on vaikea osallistua esim. opiskelijavaihtoon. Tästä syystä tulisi harkita olisiko heille järjestettävä lyhyitä intensiivi-vaihtoviikkoja tms. joita myös mitattaisiin. Esiin nousi ajatus, että vieraskielisissä koulutusohjelmissa tavoitteena tulisi olla saada Suomeen tänne muuttavia ja töihin jääviä henkilöitä. Ja heille pitäisi järjestää merkittävästi suomen- ja ruotsinkielen koulutusta, jotta heidän työllistymistä helpotettaisiin. Kaksoistutkinnoilla tulisi tavoitella kansainvälisiä huippuohjelmia, joilla saataisiin huippuosaamista Suomeen ja päinvastoin. Tavoitteet tulisi määritellä stragisista lähtökohdista ja tavoitteista, ei pelkästään tavoitella määrää.
Koulutusvientiä ajateltiin yhdeksi mahdolliseksi mitattavaksi asiaksi, mutta ehkä vasta vuonna 2020, kun nähdään mihin suuntaan kehitys siinä lähtee. Eurooppaa pidettiin oleellisimpana kansainvälisen yhteistyön kohteena. EU:n rahoitus on tässä tärkeässä roolissa. Kuitenkaan työryhmissä ei tullut esityksiä, että mittariston tulisi tukea erityisesti jollekin alueelle esim. Eurooppaan kohdistuvaan yhteistyöhön. Kansainvälisyyttä kuvaavia mittareita tulee olla sekä koulutus- että TKI-mittaristossa. Esitettyjä yksityiskohtaisia mittareita: - Kansainvälisen henkilöstön määrä AMK:ssa. o sai osakseen kannatusta ja paljon kritiikkiä sen tulkinnallisuuden vuoksi - TKI-rahoitukseen esitettiin mm. o TKI-rahoituksen määrään painokerroin 1,X kansainvälisestä (ulkomailta hankitusta) TKIrahoituksesta o Oma osuus knsainvälisistä lähteistä hankitulle TKI-rahoitukselle o Kansainvälisten partnereiden määrä TKI- hankkeessa - Henkilöstö ja opiskelijavaihtoihin esitettiin muutosta siten, että o KV-opiskelijavaihtoon hyväksyttäisiin min. 2 kk jakso ja pisteitä saisi jokaisesta tämän ylittävästä kuukaudesta. o Henkilöstö vaihdoissa jokainen kriteerit täyttävä vaihtopäivä olisi yksi piste ja minimi pituutta ei olisi. - Henkilöstön KV-valmiuksien kohottaminen koettiin tärkeäksi, koska sillä on vaikuttavuutta koko korkeakouluyhteisön toimintaan. Mittareiksi esitettiin mm. o Kansainvälisen henkilöstön määrä AMK:ssa. sai osakseen kannatusta ja paljon kritiikkiä sen tulkinnallisuuden vuoksi o Henkilöstön suorittamien kielikokeiden määrä (kielitaidon mittaaminen) - Kansainvälisesti tarjottavien digitaalisten (sähköisten) oppimisympäristöjen (kurssien) määrä voisi olla mittari. - Vieraskielisten koulutusohjelmien määrä - Vieraskielisten vähintään 30 op modulien/kokonaisuuksien määrä suhteessa koulutusohjelmiin - Yhdeksi mitattavaksi asiaksi ajateltiin myös kansainvälisten kumppaneiden kanssa toteutettujen opintokokonaisuuksien määrä. Esim. Double Degree ohjelmien tms. määrä. Sekalaista: Esiin nousi mahdollisuus, että strategiarahoituksessa voisi olla osuus, jossa AMK:n omia KV-tavoitteita rahoitettaisiin sovituilla AMK-kohtaisilla mittareilla. Kaikkien mittareiden kehittämisessä tulee keskittyä yksinkertaisiin helposti ymmärrettäviin mittareihin sekä siihen, että mittareiden näyttämä voidaan itsekin laskea olemassa olevista julkisista lähtötiedoista. Erittäin tärkeänä pidettiin, myös sitä, että mitattaviin asioihin on AMK:lla suora mahdollisuus vaikuttaa.