Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset



Samankaltaiset tiedostot
Ympäristösopimukset:

LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

Itä-Suomen Yliopiston laidunkoeohjeet. 1. Laidunkasvikoe. Kesto: Perustetaan 2010 seurataan 2011 ja 2012

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

LAIDUNTAMINEN OSANA HEVOSEN JA LAITUMEN HOITOA Luonnonlaitumet. Markku Saastamoinen MTT hevostutkimus

Iin Hiastinhaaran laidunhanke

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio Marika Niemelä, MTT

Kylän joenvarsiniittyjen hoitosuunnitelma

MAISEMALAIDUNTAMINEN. Maarit Satomaa, ProAgria Oulu/ Oulun Maa- ja kotitalousnaiset. YmpäristöAgro- hanke

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Säilörehun tuotantokustannus

Aihe: Kriteeristö luonnonlaidunlihan tuotannolle Suomessa Saate: Kommenttipyyntö ehdotuksesta luonnonlaidunlihan tuotannon kriteereiksi

Luonnonlaidun En föreläsning om djur på naturbete Av Birgit Fag Hushållningssällskapet Jönköping 11 januari 2018

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)

Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?

Lammashaan raivaus- ja hoitosuunnitelma

Joenvarsihieholaitumen hoitosuunnitelma

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Suomen perinnemaisemat ja momasopimukset

Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?

Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Maisemalaidunnuksen toimintamalleja ja mahdollisuuksia

Emolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

Emolehmätuotannon parhaat käytännöt Laidunkauden ratkaisuja. Minustako emotuottaja Susanna Vehkaoja, AtriaNauta

Henrik Jensen Pihvikarjankasva4ajien lii4o ry

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Emolehmätuotanto Perämeren rantalaitumilla

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Hevostalouden ajankohtaiset tukiasiat: hevostilan maataloustuet, alkuperäisrotujen kasvatus, maiseman- ja luonnonhoidon erityistuet hevostilalla

Härkää sarvista hanke Perinnebiotooppien hoito

Taulukko 3. Suunnittelualueen esimerkkikohteet (kuvat 11 12). Kohde Kuvaus Mahdollinen erityistukimuoto 17 Ojantakanen, Ylivieska

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Maississa mahdollisuus

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta

YmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon

Luonnonlaidunlihan kriteerit. Jukka Tobiasson, kriteerityöryhmän jäsen Korppoo

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: KOSTEIKON HOITO

Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

- Lampaille lammasverkko 3 /m

Ei-tuotannollisen inv.hankkeen ja ymp.erityistukisopimuksen eroja ja yhtäläisyyksiä

Maatalousalueiden kosteikko- ja monimuotoisuuspäivä Petäjävesi. Täky hankeen koulutustilaisuus Ilona Helle

Riittääkö laitumella syötävä?

Laiduntaminen - syönti ja maittavuus

PUUSTOISET PERINNEYMPÄRISTÖT. Opas luonnonhoitoon ja monikäyttöön

Perämeren rantaniityt emolehmien laitumina

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia

HOITOSUUNNITELMA HAKEMUKSEEN: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

Tutkimussuunnitelma - Taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpi laiduntamisjärjestelmä

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Sonnitkin soveltuvat laidunnukseen

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Perinnemaisemien hoito

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Maisemanhoito laiduntamalla Paimenloman mahdollisuudet. Kirsi Koskela Hankeasiantuntija Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset

PERINNEBIOTOOPIT, KOSTEIKOT, LUONNON JA MAISEMAN MONIMUOTOISUUS

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa?

Perinnebiotoopit eli erilaiset niityt, metsälaitumet. Tuottoa perinnebiotooppien hoitamisesta. Perinnebiotooppien hoitokortti 10

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Laidunnetun järvenrantaniityn hoitosuunnitelma

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Ruokinta ennen vieroitusta. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen

Jokisuiston laitumen hoitosuunnitelma

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Hevoslaitumen hoitosuunnitelma

Rekisteröidyt yhdistykset ja maisemanja luonnonhoito hyvä hoitosuunnitelma

Lammaslaitumien hoitosuunnitelma

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Transkriptio:

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Luonnonlaitumet <> viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä riittää ummessa oleville lehmille, hiehoille ja lihakarjalle mutta ei lypsykarjalle Arvioitu rehuntuottokyky viljellyllä laitumella ja luonnonlaitumilla (Korpila 1997, Ekstam et Forshed 1996 Sonnisen et al. 2004 mukaan). Viljeltylaidun 3300 Metsälaidun 330 Kuiva niitty 660 Hakamaa 825-990 Niitty 990-1320 Rantalaidun 660-1320 Saatavilla olevan rehun määrä (kg ka/ha)

Metsälaitumet <> viljellyt peltolaitumet - D-arvo laitumilla (sulavan orgaanisen aineksen osuus kuivaaineesta eli se mikä imeytyy) vaihtelee nurmen iän mukana viljellyt laitumet: 68-74%; metsälaitumet: keskimäärin 58% - Raakavalkuaispitoisuus viljellyt laitumet 180 g/kg kuiva-ainetta; metsälaitumet:109 g/kg kuiva-ainetta (alitti 100 g/kg ka 2-3 viikon ajan) - metsälaitumilla enemmän kalsiumia, natriumia, rautaa, sinkkiä, ja mangaania - metsälaitumilla vähemmän fosforia, kaliumia, seleeniä

Luonnonlaitumet <> viljellyt peltolaitumet - luonnonlaitumien rehulla on positiivisia vaikutuksia maidon ja lihan ravintosisältöön, terveysvaikutuksiin ja makuun - runsas liikkuminen vaihtelevissa olosuhteissa parantaa nautojen jalkaterveyttä - luonnonlaitumilta saatavat yrttikasvit monipuolistavat eläinten ruokavaliota - kasvien lääkinnällisistä ominaisuuksista nautojen terveyteen, tuotokseen ja maidon koostumukseen on saatu positiivisia tuloksia ulkomaisissa tutkimuksissa

Luonnonlaitumet <> viljellyt peltolaitumet - karja luonnonlaitumille ja pellot rehuntuotantoon vähintään alkukesän ajaksi -> talvirehut säästyvät - erityisympäristötuet ja arvokkaiden perinnebiotooppien ei-tuotannolliset investointituet korvaavat aitauskuluja ym. kustannuksia - hyöty etenkin laajojen alueiden hoidossa

Tukea metsälaitumille erityistuesta - metsälaitumen määritelmä, kun on kyse perinnebiotooppi-erityistuesta: Metsälaitumella on eri-ikäisiä lehti- ja havupuulajeja sekä laho- ja kolopuita. Lisäksi jokin seuraavista edellytyksistä: Metsälaitumella on valoisia aukkokohtia ja niittyaukkoja. Metsälaitumella on ruohoja ja heiniä enemmän kuin vastaavalla metsätyypillä yleensä. Laidunnuksen loppumisesta on kulunut enintään 20 vuotta.

Metsälaitumille erityisympäristötukea - tukea enintään 450 euroa / hehtaari /vuosi - 5 vuoden sopimukset alkaen 1.10. - tuki perustuu hoitotoimenpiteisiin - yleensä maksimituki uusilla ja pienillä kohteilla - suurien ja rantaan rajoittuvien kohteiden tuki voi jäädä pienemmäksi; esim. 300 /ha/vuosi - tukea pienentää mm. rehunarvo laajoilla avoimilla rantaniityillä ja aidan pituus (lyhyempi rannoilla)

Luonnonsuojelualueille tai muille arvokkaille alueille ei-tuotannollista investointitukea - perustamiseen, kuten alkuraivaukseen ja aitaan - tuen määrät enintään (perustuu kuitteihin) enint. 3 ha: 1179 /ha 3-10 ha: 910 /ha yli 10 ha: 750 /ha - arvokkaat perinnebiotoopit, kuten perinnemaisemainventoinnin kohteet, Natura-alueet, Metso-ohjelman alueet, jotka ovat olleet aiemmin laidunnettuna

Mistä löytyy laitumia vuokralle? - www.laidunpankki.fi - Luonnonsuojelualueita, Metso-ohjelma: ELY-keskus, Sirkka Hakalisto Metsähallitus - järvenlasku-alueet, järvien rantaniityt: osakaskunnat

Metsälaitumien laidunnustavat - kiertolaidunnus eli laidun syötetään 2-4 kertaa laidunkauden aikana (toimii mm. pienillä metsälaitumilla tai suurella karjalla), karja siirretään välillä muualle tai iso yhtenäinen laidun jaetaan osiin väliaidoilla alkukesän ajaksi, loppukesällä osat yhdistetään samaan laitumeen - jatkuva laidunnus eli karja on samalla laitumella 2-4 kuukautta (esim. hiehot metsälaitumella) - yhdessä peltolaitumen kanssa (ei erityistukea)

Laidunpaine 2/V Oikea laidunpaine, kun kasvuston korkeus - tuore niitty: 8-10 cm - metsälaidun 8-14 cm - hylkylaikkuja noin 25 % alasta - korkeintaan paikallista eroosiota (maan kulumista) Alkukesällä laidun useampaan laidunlohkoon kevyellä sähköaidalla. Loppukesällä laidunalat voi yhdistää.

Lisäruokinta perinnebiotoopilla Laidunnuspaine tulee sovittaa niin, että eläimet pääsääntöisesti elävät laitumen tuoton varassa ilman lisärehua tai laidunkierto tulee järjestää niin, että laitumen ollessa loppuun syöty siirretään eläimet toiselle laitumelle.

Lisäruokinta perinnebiotoopilla 2/V Ei lisäruokintaa -> kuormitusta ja eroosiota Ei yhteislaidunta peltojen kanssa -> rehu pellosta, ulosteet luonnonlaitumelle Keväällä syntyneet emokarjan vasikat siirretään loppukesällä emojen kanssa pelloille paremmin rehun piiriin.

Sitten vain laiduntamaan! Visioita naudanlihantuotantoon -koulutus viikolla 15