Lammaslaitumien hoitosuunnitelma

Transkriptio

1 Lammaslaitumien hoitosuunnitelma Ei tuotannollinen investointi ja Maatalouden ympäristökorvaussopimus Kalle Hellström, Oulun Maa ja kotitalousnaiset Tämä suunnitelma on laadittu osana VYYHTI hankkeen mallisuunnitelma aineistoa 1

2 1. Hakija Ei-tuotannollinen investointi, Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaus ja aitaaminen sekä, Maatalouden ympäristökorvaussopimus, Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito, Etunimi Sukunimi Katuosoite Postinumero ja -toimipaikka p Y-tunnus: xxxxxxx-x Suunnitelman laatija: Kalle Hellström, ProAgria Oulu/Maa- ja kotitalousnaiset Osoite: PL 106, Oulu Puh , (vaihde) Kuva 1. Lammaslaitumien sijainti X:n kunnan Y:n kylällä (lohkot U1-U2) ja naapurikylällä (lohko U3-U6). Karttoja voi ladata esim. Maanmittauslaitoksen Avoimien aineistojen tiedostopalvelusta. 2. Sopimusalue Ei-tuotannollisen investoinnin sopimukseen haettavat lohkot, pinta-alat ja kiinteistötunnukset: U1 Hakamaa 1,00 ha xxx-4xx-xx-xx U2 Peltoniitty 1,90 ha xxx-4xx-xx-xx Haettava pinta-ala yhteensä 2,90 ha 2

3 Ympäristökorvaussopimukseen, maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito, haettavat lohkot, pinta-alat ja kiinteistötunnukset: U3 Niitty 1 0,44 ha xxx-4xx-xx-xx U4 Niitty 2 0,70 ha xxx-4xx-xx-xx U5 Niitty 3 0,30 ha xxx-4xx-xx-xx U6 Niitty 4 0,19 ha xxx-4xx-xx-xx Haettava pinta-ala yhteensä 1,63 ha 3. Yleiskuvaus Sopimukseen haettavasta alueesta ei-tuotannollisella investointituella kunnostettavat lohkot U1-U2 sijaitsevat X:n kunnassa Y:n kylässä noin 10 kilometriä kuntataajamasta (Kuva 1). Neljä ympäristösopimukseen haettavaa lohkoa (U3-U6) sijaitsevat naapurikylällä, Y:n kylältä n. 8 km luoteeseen. Suunnitelman kohteena oleva kylä ja sen ja sen naapurikylä on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kylät edustavat tiiviisti rakennettuja nevalakeuden viljelymaisemakyliä. Asutus on syntynyt tärkeän vesireitin, kahden suuremman joen ja ison järven risteyskohtaan. Alueen maatilat ovat olleet aikoinaan pieniä ja monia on lopettanut, mikä vaikuttaa maisemaan. Kylällä on kuitenkin halua säilyttää viljelymaiseman avoimuus ja kylälle laadittiin vuonna 2014 maisemanhoidon yleissuunnitelma. Kyläyhdistys teki myös vuoden 2014 aikana kylämaiseman siistimistyötä ja raivausta kahden työllistetyn metsurin voimin. Viljelystä pois jääneet pellot erityisesti kyläteiden varsilla olisi hyvä pitää avoimina maiseman takia esim. laidunnuksen avulla. Tämän suunnitelman hoitotoimien avulla pidetään yllä kylän avointa kulttuurimaisemaa erityisesti joen varressa kosken alapuolella Z:n talon rantapelloilla. Kylämaisema on vielä 50 vuotta sitten ollut hyvin avoin, koko pohjoisranta joen sillalta länteen on ollut avointa peltoa. Tämä käy ilmi vuoden 1966 peruskartasta. Joen pohjoisrannalla olevan Z:n talon ympäriltä aidataan 2,9 hehtaarin laajuinen alue, joka ulottuu maantieltä joen rantaan. Lohko U1 on melko harvaksi käsiteltyä koivuvaltaista hakamaista aluetta (Kuvat 2 ja 3). Kenttäkerroksen kasvillisuus on rehevää ja siinä kasvaa mm. nurmilauhaa, mesiangervoa ja kuivemmilla kohdilla puolukkaa. Joen rannan suuntaisesti on pitkänomainen vanha pelto, joka kasvaa nyt heinävaltaista korkeaa niittykasvillisuutta (lohko U2, Kuva 2). Paikoin rinteen kuivemmilla kohdilla on parempaa niittylajistoa, kuten pikkulaukkua, nurmitatarta, siankärsämöä, ketosilmäruohoa, hiirenvirnaa ja rantatädykettä. Peruslajistoa ovat nurmirölli, valko- ja puna-apila, ojakärsämö, rönsy- ja niittyleinikki sekä niittysuolaheinä. Niityn länsiosaan on tullut alle 2 m korkeaa pajua. Rannassa on muutamia vanhempia mäntyjä ja koivuja sekä nuorta vesakkoa (ks. kannen kuva). Rantapelloilla on laiduntanut mulleja viimeksi reilu 20 vuotta sitten (XX, henkilökohtainen tiedonanto ). Metsittyminen on etelään avautuvassa paikoin hiekkaisessa rinteessä ollut melko hidasta. N:n kylältä noin 3 km luoteeseen olevan pienen järven eteläpuolelta otetaan lammaslaitumeksi 1,14 hehtaarin alue, joka koostuu kahdesta lohkosta (U3-U4, Kuva 4). Lohkot aidataan erilleen keskellä talolle kulkevan tien vuoksi. Tilalla on ollut kolme lehmää vuoteen 1973, jonka jälkeen se oli porotilana 1993 asti. Siihen asti niityiltä tehtiin heinää, 3

4 mutta sen jälkeen niityt ovat jonkin verran pajukoituneet. Vesakkoa on raivattu ajoittain. Niityllä kasvaa nuorta koivua (n. 5-metristä) ja 1-1,5 m pajua (Kuva 5). Kenttäkerroksessa on mm. nurmilauhaa, mesiangervoa, kastikoita, niittynätkelmää, suo-ohdaketta, metsäalvejuurta ja pelto-kortetta. Q:n kylä on muutaman asutun talon ryhmä n. 6 km N:n kylästä. Maantien varressa on entistä peltoa, jonka kasvillisuus on kehittynyt niittymäiseksi. Lajisto koostuu etupäässä heinistä. Viereinen talo on loma-asuntona, mutta tien toisella puolella on vakituinen asukas. Asukkaat ovat hoitaneet tien vieren reunavyöhykettä ja se onkin viehättävän näköinen katajineen ja kivirykelmineen. Lammaslaidun sopii hyvin kohteen pienipiirteiseen maisemaan ja pitää yllä avoimia näkymiä. Kahden eri omistajan mailla olevat lohkot U5 ja U6 ovat yhteensä 0,49 ha ja niitä voidaan laiduntaa yhtenä kokonaisuutena (Kuva 6). Jokivarteen on aloitettu rantayleiskaavan laatiminen konsulttityönä vuonna Konsultti on myös laatinut joitakin selvityksiä. Kaavaluonnos oli nähtävillä loppuvuonna Tämän suunnitelman laidunlohkoja koskevia merkintöjä kaavaluonnoskartassa ovat mm. MA-1 eli valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja S-1 eli säilytettävä alueen osa. MA-1 alueella vaaditaan maisemaa muuttaviin toimenpiteisiin, mm. puiden kaatamisiin, maisematyölupa. Kaava ei ole vielä voimassa, joten laitumen kunnostusraivausta voidaan tehdä maanomistajan luvalla. S-1 merkintä turvaa paikallisen rakennusperinteen mukaisten pihapiirien säilymistä. Rakennusten purkamisesta on hankittava museoviraston lausunto. Jos rakennuksia korvataan uusilla, on niiden sovittava vanhaan pihapiiriin tai arvokkaaseen kyläalueeseen. 4. Hoidon tavoitteet Hoidon tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden edistäminen, puoliavoimista perinneympäristöistä hyötyvän eliölajiston elinmahdollisuuksien lisääminen ja valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen arvojen vaaliminen. Y:n kylän maisema jokivarressa on vielä 1960-luvulla ollut hyvin avoin ja jokivarsi on ollut lähes yhtenäistä peltoaluetta. Z:n rantapellon hoidon avulla säilytetään edes pieni osa tästä avoimesta maisemasta. Myös jokivarren naapuritiloilla voisi kulttuurimaisemaa vaalia raivausten, niiton ja laidunnuksen avulla. Usealla tilalla onkin joen rantojen vesakkoa raivattu kyläseuran toimesta kesän 2014 aikana. Z:n rantalaitumen rannasta olisi hyvä raivata lehtivesakkoa, jotta alue näkyy paremmin joelle päin. Ranta on erään yhtiön maata ja lupaa raivaamiseen pitäisi kysyä sieltä. Rannan vuokraamiseen laidunnukseen yhtiö ei ole tällä hetkellä suostuvainen, kun kaavoitus on kesken. Kaavoituksen valmistuttua yläpuolisen rannan omistajat voisivat lunastaa rantakaistaleen sovittuun hintaan. Kun kapeille rantatonteille ei liene luvassa lisärakennusoikeutta, hintakin lienee edullinen. Lohkon U1 puusto on raivattu jo melko harvaksi, mutta pajukkoa voidaan tarpeen mukaan raivata esim. tien varresta. Näin hoidettu laidun näkyy paremmin myös tiellä liikkujille. 4

5 Kuva 2. Y:n kylällä laidunnukseen tulevat kaksi lohkoa (U1-U2). Sisältää Maanmittauslaitoksen Ortoilmakuvan 12/2014 aineistoa. Kuva 3. Lohkon U1 hakamaata toukokuussa Q:n kylän suunnalla olevilla neljällä lohkolla (U3-U6) tavoitteena on perinteisten maatilojen pihapiirien ilmeen säilyttäminen, monimuotoisen niittykasvillisuuden aikaansaaminen laidunnuksen avulla ja varsinkin lohkojen U5-U6 osalta mielenkiintoisen ja kauniin maiseman yksityiskohdan luominen. Laiduntavat eläimet tuovat iloa ohikulkijoille ja kertovat elävästä maaseudusta. 5

6 Hoidettu laidun palvelee myös ympäristökasvatusta ja virkistystä. Laidunnus ja muu maanviljelyskäyttö on ennen muovannut alueen maisemaa ja sen palauttaminen pienelle alueelle on perusteltua perinteen jatkumisen ja monimuotoisuuden vaalimisen takia. Joella liikkuu veneilijöitä, melojia ja kalastajia. Hoidettu perinnemaisema kotieläimineen tuo mielenkiintoisen uuden elementin maisemaan ja voi lisätä kohteen matkailullistakin vetovoimaa. Tämä voi tuoda uutta elinvoimaa maaseutukylälle, joka on osa globaalistuvaa taloutta. Kuva 4. Lohkojen U3 ja U4 sijainti pienen järven kaakkoispuolella. Sisältää Maanmittauslaitoksen Ortoilmakuvan 12/2014 aineistoa. Kuva 5. Näkymä lohkolle U4 toukokuussa

7 5. Perustamistoimenpiteet Y:n kylällä hoitoon tulevalla 2,9 hehtaarin alueella toteutetaan ei-tuotannollinen investointi vuosien aikana. Laitumen, joka koostuu kahdesta lohkosta (U1-U2), sijainti Z:n tilan pihapiirissä näkyy Kuvassa 2. Alue aidataan noin 950 metriä pitkällä lammasverkkoaidalla. Alue aidataan myös eteläreunaltaan joenrannasta, koska rannan omistava yhtiö ei tee siihen vuokrasopimusta. Toisaalta jyrkkä ranta voisi olla myös vaarallinen lampaille. Aita tehdään mielellään kestopuutolpista, koska kyllästämätön puu lahoaa Suomen sääoloissa nopeasti. Tolppia tarvitaan noin 240 kappaletta, jos ne laitetaan 4 metrin välein. Lampailla käytetään yleensä kuumasinkittyä cm korkeaa verkkoaitaa, jota myydään 50 ja 100 metrin rullissa. Aidan arvioidut tarvikekustannukset ovat noin 3 euroa/metri. Laitumen koilliskulmaan tehdään avattava portti, josta voidaan kulkea myös maatalouskoneilla. Portin leveys voi olla 2,5-3 metriä. Portissa voi olla kapeampi avattava osa henkilöiden kulkua varten (n. 1m leveä). Tämä palvelee kohteen huoltoa, jos on tarpeen esimerkiksi tehdä koneellista niittoa tai raivausta jne. Myös rannassa voisi olla 1,5-2 m leveä portti veneiden vesille laskua varten. Ei-tuotannollisen investoinnin kuluarvio on esitetty Taulukossa 1. Taulukko 1. Ei-tuotannollisen investoinnin kuluarvio (lohkot U1-U2). Kustannusarvio, 1 tai 2 vuotinen sopimus, Ei tuotannollinen investointi, Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaus ja aitaaminen Määrä, ala/alue Aikataulu Kustannus Perustamiskustannukset Kustannus/so pimuskausi Kustannus/ ha Aidan rakentaminen: 950m x 3 /m 950 jm kevät /m ,76 Aidan pystytys 60h*16 /h 60 h kevät /h ,03 Määrä, ala/alue Aikataulu Kustannus Kustannus/so pimuskausi Kustannus/s opimusvuos i Vuosittaiset toimenpiteet Hoitopäiväkirjan pitäminen 4h * 24,6 /h 4 h kesä ,6 /h 102,4 35,31 Aitalinjan raivaus/niitto 30h * 21,2 /h 30 h kevät ,2 /h ,31 Eläinten valvonnan lisätyö 2,9 ha Päivittäin 75 /ha 217,5 75 Eläinten juoton lisäkustannukset 2,9 ha Päivittäin 50 /ha ,00 Eläinten kuljetus 6h * Laidunkaude n alussa ja 2hlöä*16 /h*2 2 krt lopussa 192 /krt ,41 Kustannukset yhteensä 5282,4 1825,83 7

8 Kuva 6. Lohkojen U5 ja U6 sijainti Q:n kylällä maantien varressa. Sisältää Maanmittauslaitoksen Ortoilmakuvan 12/2014 aineistoa. Aita on tarkoitus pystyttää keväällä 2016, jolloin laiduntamaan päästäisiin heti alkukesällä. Viljelijä voi tehdä aidan pystytyksen omana työnään tai käyttää myös palkkatyöläisiä, jolloin molemmissa korvaus on 16 /tunti. Aidan pystytykseen on arvioitu menevän enimmillään 60 työtuntia (Taulukko 1). Aitalinjalta raivataan raivaussahalla vesakko ja korkeampi heinikko. Myös kesän mittaan voidaan aitalinjaa niittää aidan ulkopuolelta. Aitalinjan raivaukseen ja puhdistusniittoihin on varattu kustannusarviossa 30 työtuntia. Laidunnuksen kuluja on laskettu myös investointitukikaudelle (Taulukko 1). Kustannuksia aiheutuu mm. eläinten kuljetuksesta, valvonnasta ja juomaveden järjestämisestä sekä hoitopäiväkirjan pitämisestä. Hoitotoimista pidetään hoitopäiväkirjaa, johon merkitään aitaamiset, raivaukset, eläinten tuonnit ja viennit ym. laitumen kunnostukseen ja hoitoon liittyvät asiat. Tuen hakija hankkii aitaustarvikkeet ensin omilla varoilla ja hakee ei-tuotannollisen investointituen maksatusta aitaamisen jälkeen, todennäköisesti vuoden 2016 loppupuolella. Aitaaminen ja laidunnuksen aloitus rahoitetaan ELY-keskukselta haettavan eituotannollisen investointituen avulla. Lohkoilla U3-U6 laidunalat voidaan aidata hakijan omalla kustannuksella jo kesällä 2015, kun tukihakemus on jätetty. Uusi sopimus voi kuitenkin alkaa luultavasti vasta ja ensimmäistä maksatuserää voisi hakea vuonna Näin kesän 2015 laitumen hoidosta ei saisi käytännössä korvausta, mutta jos viljelijällä on tarve uusille laidunaloille 2015, näitä lohkoja saa kuitenkin laiduntaa. Lohkot U3-U6 aidataan myös kestopuutolpilla ja lammasverkolla. Verkkoa menee lohkolle U3 n. 350 metriä, lohkolle U4 taas 300 metriä. Ritvan laidunlohkoille U5-U6 aitaverkkoa tarvitaan 360 metrille. Jos tolpat laitetaan 4 metrin välein, tarvitaan niitä lohkoille U3-U6 yhteensä n. 250 kpl. Jos lohkot U3 ja U4 voitaisiin aidata yhdeksi lohkoksi, säästäisi tämä aitaa 200 metriä ja 50 tolppaa. 8

9 6. Hoitotoimenpiteet Laidunnus aloitetaan mahdollisimman aikaisin kesällä, heti kun laitumella on riittävästi syötävää eläimille, normaalivuosina kesäkuun alkupuolella. Alueen kasvillisuus on rehevää (osin vanhoja peltoja) ja kasvun hillitsemiseksi ja maiseman avaamiseksi olisi hyvä saada riittävä laidunpaine heti alkukesällä, kun kasvit ovat vielä laiduntajille maittavia. Eläinmäärä sovitetaan laitumen tuottokyvyn mukaan siten, että koko lauma voisi olla alueella koko laidunkauden ajan, noin Rehevälle metsälaitumelle suositellaan 1 lammasyksikköä (uuhta karitsoineen) hehtaarille, tuoreella niityllä sopiva tiheys on 2-2,5 uuhta+karitsat/ha. Y:n laidunlohkoilla (U1-U2) tämä tarkoittaa lammasta tätä 2,9 ha aluetta kohti. Lohkoilla U3-U4 voisi aluksi kokeilla kummallakin 3-4 lammasta tai jos lohkoja laidunnetaan yhdessä, 6-7 eläintä. Q:n kylän puolen hehtaarin laitumelle sopisi 3-4 lammasta. Laidunpainetta tulee tarkkailla ja sitä voidaan säätää myöhemmin sen mukaan, miten alue kehittyy ja syömistä riittää. Kaikkia lohkoja U1-U6 hoidetaan jatkossa periaatteessa samalla tavalla. Laidunkausi olisi hyvä olla päivää, mutta se määräytyy myös sen mukaan, miten laitumella riittää syömistä. Lisärehua laitumelle ei saa tuoda, mutta kivennäistä voidaan antaa kiinteässä paikassa. Sääsuoja on eläinten hyvinvoinnin kannalta hyvä, vaikka sitä ei lain mukaan edellytetäkään. Juomavesi laitumille tuodaan säiliössä tai otetaan mahdollisesti laitumien vieressä olevista taloista. Puhtaan veden saannista huolehditaan päivittäin laidunkaudella. Ympäristökorvauksessa on huomioitu tietyt laitumen perustoimenpiteet ja erillistä kustannusarviota ei enää laadita. Tuessa on huomioitu ylläpitoraivaus 2 kertaa viisivuotiskauden aikana. Esim. lohkoilla U1-U4 voisi pajukkoa raivata aika ajoin. Voi olla, että pajukko kuolee lampaiden kaluttua niitä, mutta kuolleet pajut on hyvä siistiä esim. niittämällä alas raivaussahalla. Myös hylkylaikkuja on hyvä tarpeen mukaan niittää. Erityistuki edellyttää, että hoitosuunnitelmassa määritellyt toimenpiteet tehdään vuosittain. Mikäli jotain kohtaa ei voida laiduntaa jonakin vuonna ollenkaan tai riittävästi, tulee alue hoitaa muulla tavoin, esim. niittämällä tai raivaamalla. Mahdollisia hoitovälineitä tällä kohteella ovat työnnettävä pienniittokone, raivaussaha ja viikate. Lohkoa U2 voisi niittää traktorilla. Niitto- ja raivausjäte tulee kerätä kasaan ja viedä pois tukialueelta. Hakija tekee laidunnukseen tulevista alueista vuokrasopimukset maanomistajien kanssa. Sopimukset tehdään mieluusti ajalle , jolloin vuokra-aika kattaa sekä investointituen että sen perään tulevan 5-vuotisen hoitosopimuksen. Vuokran suuruudesta sovitaan maanomistajien kanssa, mutta vuokra on usein lähinnä nimellinen. Suurin hyöty maanomistajalle on viljelijän tarjoama maisemanhoitopalvelu laidunnuksen muodossa, maisema pysyy hoidettuna ja kauniina. 7. Muuta Hoitosuunnitelma on laadittu ProAgria Oulu/Maa- ja kotitalousnaisten toimesta osana VYYHTI-projektia. Suunnittelu on hakijalle maksutonta edellytyksellä, että hoitosuunnitelmaa voidaan käyttää VYYHTI-projektin mallisuunnitelman pohjana (internetjulkaisu). Tästä laaditaan sopimus hakijan, maanomistajien ja suunnitelman laatijan kesken. 9

10 Hakijan henkilötietoja ei anneta julkisuuteen, mutta esim. suunnitelman karttoja voidaan käyttää esimerkkiaineistossa. Suunnitelman laatija ja hakija tutustuivat hoitoalueeseen Hoidon järjestämisestä on keskusteltu hakijan kanssa useaan otteeseen puhelimitse ja asiasta neuvoteltiin kyläkoululla pidetyssä palaverissa, jossa suunniteltiin kylän laidunasiaa myös isommalla joukolla. Laidunnuksesta kiinnostunut paikallinen lammasyrittäjä harkitsee vielä pystyykö lähtemään laidunhankkeeseen. Toiminnan kannattavuuteen vaikuttavat mm. erilaiset tuet ja muut seikat. Toinen vaihtoehto olisi, että kyläyhdistys hakisi tuet ja rakentaisi aidat. Paikallisen lampurin tarvitsisi tuoda vain eläimensä laiduntamaan. Lähistöllä on kolme lammasyrittäjää, joten lampaita olisi luultavasti tarjolla. Eläinten valvonnasta ja muista yksityiskohdista pitäisi sopia lampurin ja yhdistyksen kesken. Hakija (lampuri tai yhdistys) hakee lohkoille U1-U2 kevään-kesän 2015 tukihaussa Eituotannollista investointitukea Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaukseen ja aitaamiseen. Investointi on tullut toteuttaa 2 vuoden kuluessa tukipäätöksestä ja sen perään on edellytetty 5-vuotisen hoitosopimuksen tekoa. Lohkoille U3-U6 haetaan Ympäristökorvaussopimusta Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoon. Haku on keväällä 2015 ja todennäköinen sopimusaika on Tämän aineiston ilmakuvakartat on ladattu Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tietopalvelusta joulukuussa Lisenssin käyttöoikeustiedot ovat osoitteessa: Allekirjoitukset: Paikka ja päiväys Paikka ja päiväys Etunimi Sukunimi Ympäristökorvauksen hakija Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa- ja kotikotitalousnaiset Hoitosuunnitelman laatija 10