Laidunnetun järvenrantaniityn hoitosuunnitelma

Transkriptio

1 Laidunnetun järvenrantaniityn hoitosuunnitelma Perinnemaiseman hoidon erityistuki ProAgria Etelä-Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaan maa- ja kotitalousnaiset

2 1. Hakija Perinnemaiseman hoito, 5-vuotinen sopimus, n , rekisteröity yhdistys. Rekisteröity yhdistys Vastuuhenkilö: etunimi Sukunimi Katuosoite, Postinumero ja toimipaikka p Y-tunnus: xxxxxxx-x Suunnitelman laatija: ProAgria Etelä-Pohjanmaa/Maa- ja kotitalousnaiset Osoite: Huhtalantie 2, Seinäjoki Puh , (vaihde) Kuva 1. Suunnittelualue, rajaus punaisella. Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 2/2014 aineistoa.

3 2. Sopimusalue Sopimukseen haettavat lohkot ja pinta-alat: U1 Metsälaidun 1 0,45 ha U2 Metsälaidun 2 0,4 ha U3 Ranta 0,45 ha Haettava pinta-ala yhteensä 1,3 ha. 3. Yleiskuvaus Sopimukseen haettava niemi sijaitseen X:n kunnassa, Y:n kylässä noin 1,5 kilometriä lounaaseen. Laidunalue sijaitsee suuren Q:n järven rannalla. Rantamaisemia hallitsevat pellot, kylät ja maatilat sekä runsas kesämökkiasutus eli maisema on selvästi kulttuurivaikutteista. Niemi on jakokunnan omistama. Alue on kaavoitettu yleiskaavassa retkeily- ja ulkoilualueeksi. Aluetta rajaa lännestä, etelästä ja kaakosta Q järvi sekä pohjoisesta ja koillisesta järvenrantakosteikko ja viljelty pelto. Niemen länsirannalla on kunnan omistuksessa oleva venelaituri sekä jakokunnan omistuksessa olevia venepaikkoja (Kuva 2.). Venelaiturin parkkialueen tuntumassa on nuotiopaikka, johon on tarkoitus tulevaisuudessa rakentaa pieni laavu. Niemen kaakkoiskulmassa on paikallisten asukkaiden käytössä oleva pieni uimaranta pukukoppeineen. Aluetta halkoo vanha tien pohja, joka on ruohottunut, mutta erottuu maisemasta selkeästi (Kuva 4.). Tien linjauksesta kertoo tasainen pohja ja puuttomuus. Tällä hetkellä polku on ulkoilijoiden käytössä ja on näin pysynyt avoimena. Alueella on ollut aikanaan pyykinpesupaikka ja rannasta on otettu hevosille juomavesi. Niemen rantaviivaa elävöittävät vanhat kirkkoveneuomat, jotka vielä erottuvat selvästi maastosta (Kuva 5.). Uomat ovat olleet kyläkohtaisia, tietystä kylästä tulleet jättivät veneensä omalle paikallensa. Veneuomien katokset ovat lahonneet ja hävinneet, eikä niistä ole jäljellä merkkejä. Alueella on myös vanha tervahauta ja Simuna Kallenpoika Luntin muistomerkkikivi (Kuva 3.). Tervahauta erottuu selvästi ja alueella kasvavaa puustoa on harvennettu. Alueelta löytyy myös vedenottamon pumppuhuone, joka on poistunut käytöstä 1970-luvulla. Niemessä on ollut aikanaan myös riihi, mutta tänä päivänä siitä ei ole jäljellä merkkejä. Alue on vanhaa yhteislaidunta, jota on mahdollisesti laidunnettu 1700-luvun lopulta lähtien. laitumella ovat käyneet 3-4 talon noin parikymmentä lehmää vasikkoineen. Rantaa laidunnettiin alkukesästä heinäkuun puoliväliin. Laidunnus päättyi vuonna Runsasta lehtipuustoa on raivattu 1990-luvun alussa. Nykyisin niemi on virkistysaluetta. Niemen pohjoisreunalla

4 kasvillisuus on vaatimatonta suurten ruohojen ja heinien luonnehtimaa. Pienellä alalla on matalakasvuisempaa tuoretta heinäniittyä. Nuorta lehtipuuta on levittäytynyt niitylle ja laitamilla kasvaa kookkaampaa leppää. Eteläreunan haavikko on lehtomainen. Vadelma on levittäytynyt sekä niitylle että hakaan. Itäpuolen suojaisella rannalla on pieni korpikastikkavaltainen niittyalue, jota reunustavat viiltosaraikko ja vesirajassa kortteikko. Huomionarvoisia lajeja ovat ahopukinjuuri ja nurmitatar. Lähde: LSY 2003: Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat. Kuva 2. Venelaituri ja rannan harvennettua nuorta lehtipuustoa.

5 Kuva 3. Simuna Kallenpoika Luntin muistomerkkikivi alueen keskiosassa. Kuva 4. Niemen poikki menneen vanhan tien pohja erottuu maastosta.

6 Kuva 5. Venevalkamat erottuvat maastossa selvinä uomina. 4. Hoidon tavoitteet Hoidon tavoitteena perinnemaiseman- ja luonnonhoidon lisäksi on luonnon monimuotoisuuden edistäminen, maiseman elävöittäminen ja seudullisen mielenkiintoisen tutustumiskohteen luominen sekä alueen virkistyskäytön lisääminen. Laidunnettuna niemi palvelee mm. kyläläisiä tarjoten mielenkiintoisen ja elävän ulkoilu- ja retkeilykohteen. Tavoitteena on saada alueelle laiduneläimiä, jotka alkuraivauksien jälkeen pitävät uudet puuntaimet, pensaat ja ruohot aisoissa. Lampaat sopivat hyvin pienialaiselle ruohovaltaiselle laitumelle. Laiduntamisen loputtua niemi on alkanut kasvamaan umpeen ja tällä hetkellä niemi onkin pääosin lehtipuumetsikköä. Alueelta on raivattu lehtipuusto 1990-luvun alussa ja raivauksia on tehty myös lähivuosina. Tavoitteena olisi saada alueelle niittymäisiä piirteitä raivaamalla

7 yhtenäisempiä avoimia paikkoja. Tarkoitus ei siis ole harventaa aluetta tasaisesti, vaan jättää myös tiheämpiä puuryhmiä, jotka monipuolistavat maisemaa ja tarjoavat lampaille suojaa niin auringolta kuin sateeltakin. Avoimempi maasto mahdollistaa myös paremmin lampaiden valvonnan. 5. Perustamistoimenpiteet Hoitoon tulevalla 1,3 hehtaarin alueella toteutetaan peruskunnostustoimenpiteitä vuosien aikana. Alueelle rajataan laidunkäyttöön kaksi erillistä aitausta. Aitaaminen voidaan hakea ei-tuotannollisena investointina tai tehdä talkootyönä. Alueen käytön ja liikennöinnin vuoksi koko aluetta ei voida aidata, vaan osa alueesta jää käsin niitettäväksi/raivattavaksi (noin 0,5 ha). Aitaukset ja portit toteutetaan niin, että lampaat on helppo tuoda laitumelle autolla sekä siirtää laitumelta toiselle, kun syötävä alkaa huveta (Kuva 6.). Alueet, jotka jäävät käsin niitettäviksi, ovat lohkon U2 pohjoisosan suurruohovaltainen kosteampi niitty (siltä osin, jotka lampaat jättävät syömättä), lohko U3 sekä venesataman ympäristö. Niemen läpi menevä polku/vanha tien pohja jätetään aitauksen ulkopuolelle. Pääsy muistomerkkikivelle mahdollistetaan tikasmallisilla laidunporteilla, jotka ovat helppokulkuisia ihmisille, mutta lampaat eivät niitä uskalla ylittää (Kuva 7.). Aidan rakentamisessa käytetään kestäviä puutolppia (korkeus n. 130 cm). Aitaa tarvitaan yhteensä noin 580 metriä (310 metriä pohjoispuolen umpinaiseen aitaan ja 270 metriä eteläpuolen aitaan). Jos tolpat laitetaan 4 metrin välein, niitä tarvitaan 146 kpl. Lampailla käytetään yleensä kuumasinkittyä cm korkeaa verkkoaitaa, jota myydään 50 ja 100 metrin rullissa. Aidan arvioidut tarvikekustannukset ovat noin 3 euroa/metri. Näkyvimmillä paikoilla aitaus voidaan tehdä riukuaitana, mikä sopii paikan käyttötarkoitukseen sekä maisemaan verkkoaitaa paremmin.

8 Kuva 6. Lohkokartta ja laidunrajaus. Lohkojen U1, U2 ja U3 perustamistoimenpiteet koostuvat havu- ja lehtipuiden poistosta. Havupuita jätetään, jotta lampailla on suojaa auringolta ja tuulelta/sateelta. Myös haapaa suositaan valtapuuna ja nuoremmista puista muodostetaan ryhmiä. Alueista on tarkoitus saada hakamaa-tyyppiset säästäen etenkin suurimpia ja vanhimpia puita. Puiden harvennus kohdistetaan lähinnä pienimpiin lehtipuihin. Alueelle voi muodostua selkeästi avoimempiakin kohtia, jossa niittyheinät pääsevät oikeuksiinsa. Lohkon U1 muistomerkkikiven ympäristöä avataan enemmän. Myös lohkolla U1 olevan tervahaudan alueelta poistetaan puusto, mutta säästetään sen reunalle istutetut kolme visakoivua. Lohkolla U3 suoritetaan myös harvennusta. Jätetään etenkin vanhimpia puita ja haapoja. Venevalkamien kohdalle aukaistaan avonaisempi näkymä järvelle, vanhalta tienpohjalta katsottuna. Näin saadaan valkamat paremmin esille ja näkymiä avattua järvelle. Myös tulevan kodan kohdalta aukaistaan näkymää järvelle, kohti lounasta.

9 Parkkipaikan tuntumaan pystytetään infotaulu, jossa kerrotaan mm. alueen historiasta ja nykykäytöstä. Taulu toimii samalla myös venelaiturin ja paikkojen ilmoitustauluna, jolloin siitä on hyötyä myös veneilijöille. Kuva 7. Laidunporttimalli. Portti mahdollistaa turvallisen liikkumisen laitumelle ja pois niin, etteivät lampaat pääse karkaamaan. Puuston käsittely tehdään mieluiten lintujen pesimäajan ulkopuolella, ennen tai jälkeen. Raivausjäte kerätään avoimelle alueelle ja kasvijäte hävitetään polttamalla. Työt on tarkoitus tehdä syksyn kevään 2015 aikana. Yhteensä perustamisraivausta tehdään noin 1,3 hehtaarin alueella.

10 6. Vuosittaiset toimenpiteet Maanomistaja hakee 5-vuotista perinnebiotoopin hoitosopimusta (jatkossa ympäristökorvaussopimusta). Uuden ohjelmakauden tukimuodot eivät ole tämän suunnitelman laatimishetkellä vielä tarkkaan tiedossa, mutta hehtaaritukisumma pysynee suunnilleen samana kuin on ollut kuluvalla kaudella. Perinnebiotooppituessa haetaan korvausta laiduntamisesta aiheutuvista kuluista. Jatkossa perinnebiotooppien hoitoon lienee tulossa kiinteä hehtaarituki, jolloin tarkkaan eriteltyä kustannusarviota ei ehkä edellytetä. Hoitotoimista pidetään hoitopäiväkirjaa, johon merkitään mm. puuston raivaukset, eläimien kuljetukset jne. Laidunnus aloitetaan mahdollisimman aikaisin kesällä, heti kun laitumella on riittävästi syötävää eläimille, normaalivuosina kesäkuun alkupuolella. Alueen kasvillisuus on paikoitellen rehevää ja kasvun hillitsemiseksi ja maiseman avartamiseksi olisi hyvä saada riittävä laidunpaine heti alkukesällä, kun kasvit ovat vielä laiduntajille maittavia. Eläinmäärä sovitetaan laitumen tuottokyvyn mukaan siten, että koko lauma voisi olla alueella koko laidunkauden ajan, noin Tarvittaessa laidunnusta voidaan jatkaa syyskuulle. Rantaniitylle suositellaan 2-4 lammasyksikköä (uuhta karitsoineen) hehtaarille. Sopiva lampaiden määrä voisi olla aluksi 4 lammasta karitsoineen ja sitä voidaan säätää myöhemmin sen mukaan, miten alue kehittyy ja syömistä riittää. Tuen hakija tekee laiduntamisesta sopimuksen lampurin kanssa. Maanomistaja ja lampuri sopivat eläinten valvonnasta ym. järjestelyistä erillisessä sopimuksessa. Raivaustyöstä maksetaan joko korvausta sitä tekevälle henkilölle tai työ voidaan tehdä talkootyönä jakokunnan hyväksi. Erityistuki edellyttää, että hoitosuunnitelmassa määritellyt toimenpiteet tehdään vuosittain. mikäli jotain kohtaa ei voida laiduntaa jonakin vuonna ollenkaan tai riittävästi, tulee alue hoitaa muulla tavoin, esim. niittämällä tai raivaamalla. mahdollisia hoitovälineitä tällä kohteella ovat raivaussaha, siimaleikkuri ja viikate. Niitto- ja raivausjäte tulee kerätä kasaan ja viedä pois tukialueelta (tai polttaa).

11 Taulukko 1. Hoitotoimenpiteiden työarvio. jakokunta 2015 Lohkot U1, U2 ja U3 (1,3 ha) Määrä, ala/alue Aikataulu Peruskunnostusraivaus 1,3 ha kevät 2015 Raivaustähteiden korjuu 1,3 ha kevät 2015 Raivaustähteiden poltto/poiskuljetus 1,3 ha kevät 2015 Aidan rakentaminen: kuumasinkitty verkkoaita 580 jm kevät 2015 Aidan pystytys 25 h kevät 2015 Niitto siimaleikkurilla, osa lohkosta U1 ja kokonaan lohko U3 Niittojätteen haravointi, lohko U1 ja U3 0,6 ha 0,6 ha keväällä 2015 ja tarvittaessa keväällä 2015 ja tarvittaessa Aidan kunnostus, 10 % rakentamiskuluista 580 jm joka 3. vuosi Eläinten valvonnan lisätyö 0,85 ha päivittäin Juomaveden järjestäminen 0,85 ha 3 krt/vko Hoitopäiväkirjan pitäminen 6 h vuosittain Eläinten kuljetus 6 h laidunkauden alussa ja lopussa 7. Muuta Hoitosuunnitelma on laadittu ProAgria Etelä-Pohjanmaa/maa- ja kotitalousnaisten maisemasuunnittelijoiden toimesta osana VYYHTI-projektia. Suunnittelu on hakijalle maksutonta sillä edellytyksellä, että hoitosuunnitelmaa voidaan käyttää VYYHTI-projektin mallisuunnitelmana (internet-julkaisu). Tästä on laadittu suullinen sopimus hakijan, (maanomistajien) ja suunnitelman laatijan kesken. Hakijan tietoja ei anneta julkisuuteen, mutta esim. suunnitelman karttoja voidaan käyttää esimerkkiaineistossa. Suunnitelman laatija tutustui hoitoalueeseen kollegansa ja jakokunnan edustajien kanssa. Tämän aineiston kartat on ladattu Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tietopalvelusta elokuussa Lisenssin käyttöoikeustiedot ovat osoitteessa: Karttoja on muokattu kuvankäsittelyohjelmalla hakijan tietojen suojaamiseksi.

12 Allekirjoitukset: Paikka ja päiväys Paikka ja päiväys Etunimi Sukunimi ProAgria Etelä-Pohjanmaa/ Maanomistaja Maa- ja kotitalousnaiset Hoitosuunnitelman laatija