Lammashaan raivaus- ja hoitosuunnitelma

Transkriptio

1 Lammashaan raivaus- ja hoitosuunnitelma Ei-tuotannollinen investointituki Perinnebiotooppien hoidon erityistuki Kalle Hellström, ProAgria Oulu/Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Tämä suunnitelma on laadittu osana VYYHTI-hankkeen mallisuunnitelma-aineistoa EU:n ohjelmakauden ohjeen mukaan. Suunnitelma on laitettu internetiin maaliskuussa 2014, jolloin uuden ohjelmakauden säädökset eivät ole vielä selvillä

2 1. Hakija Ei-tuotannollinen investointituki arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja aitaamiseen, 1-vuotinen sopimus ( ), rekisteröity yhdistys Perinnebiotoopin hoito, 5-vuotinen sopimus, n , rekisteröity yhdistys Yhdistyksen nimi Vastuuhenkilö: Etunimi Sukunimi Katuosoite, postinumero ja -toimipaikka puhelin: Y-tunnus: Suunnitelman laatija: Kalle Hellström, ProAgria Oulu/Maa- ja kotitalousnaiset Osoite: PL 106, Oulu Puh , (vaihde) Kuva 1. Raivattavan lammashaan sijainti, laitumen rajaus punaisella. Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 3/2014 aineistoa. 2

3 2. Sopimusalue Sopimukseen haettavat lohkot, pinta-alat ja kiinteistötunnukset: U1 Laidunhaka 9,7 ha xxx-xxx-xx-xxx ja xxx-xxx-xx-xxx Haettava pinta-ala yhteensä 9,7 ha 3. Yleiskuvaus Sopimukseen haettava alue sijaitsee kuntataajaman tuntumassa noin 2 kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Maasto on laidunalueella hyvin alavaa, alle 3 metriä merenpinnantasoa ylempänä. Paikalla on ollut asutusta kuitenkin jo satoja vuosia. Tila on perustettu vuonna 1607 meressä olevan ison saaren ja mantereen välisen salmen rantaan. Sen jälkeen maanpinta on kohonnut noin 4 metriä ja tämä saari on kuroutunut kiinni mantereeseen. Tilalla on ollut laajat merenrantaan rajoittuvat pellot ja niityt. Nykyinen hirsinen päärakennus on rakennettu vuonna Siinä on edellisen kerran asuttu vuoteen Tilan nykyinen omistaja aikoo kunnostaa rakennuksen omaksi asunnokseen. Pihapiiri on ollut umpipiha: navetta päärakennuksen vastakkaisella puolella ja hirsisiä aittoja toisilla sivuilla. Suuri osa aitoista on säilynyt kohtuullisen hyväkuntoisina nykypäivään (laitettu peltikatot). Kivinavetta on noin 100 vuotta vanha. Vanhan 70 cm paksun luonnonkiviseinän päälle on myöhemmin muurattu 30 cm paksu betonitiilikerros. Pihapiirin länsipuolella on n. 800 m pitkä pitkänomainen viljelyssä oleva pelto. Tämän länsipuolella on puolestaan vanhaa metsittynyttä laidunmaata ja kosteikkoa. Kosteikko on tarkoitus myös kunnostaa haettavalla ei-tuotannollisella investointituella. Kosteikon viereen perustetaan 9,7 hehtaarin laajuinen lammaslaidun, jonka puusto raivataan hakamaiseksi (Kuva 1). Alueen keskelle tulee myös avoimia osia. Alueella on ollut vielä sotien jälkeen peltoja, mistä kertovat vanhat lapiolla kaivetut sarkaojat. Viimeisimmäksi alueet ovat olleet laitumina noin vuoteen Nämä alueet ovat säilyneet puoliavoimina ja niille on tullut jonkin verran pajupensaikkoa. Alueella on ollut vanhan lammassuojan jäänteet. Suurin osa alueesta on vuotiasta koivua kasvavaa kosteahkoa vanhaa laidunmaata, jonka luonnehtijalajeja ovat nurmilauha ja metsäruohot, kuten metsätähti, metsäalvejuuri, karhunputki, peltokorte, maitikat ja mesimarja (Kuva 4). Metsäkasvillisuus on menestynyt paremmin kuin niittykasvillisuus, koska koivujen latvuspeittävyys on suuri ja metsä melko varjoinen. Puoliavoimena pysyneellä alueella on siellä täällä noin kaksi metriä korkeaa pajukkoa ja muuten suurruohoniittyä, jossa valtalajina ovat mesiangervo, maitohorsma ja karhunputki (Kuva 3). Matalakasvuisemmista niittylajeista tavattiin siankärsämöä, kevätleinikkiä, niittysuolaheinää ja mesimarjaa. Koska maastokäynti tehtiin , ei kasvillisuus ollut vielä päässyt täyteen kasvuvauhtiin, joten niittylajistosta ei saanut seikkaperäistä käsitystä. Länteen edelleen mentäessä maasto muuttuu edelleen kosteammaksi ja peltokorte on paikoin kenttäkerroksen valtalajina. 3

4 Kuva 2. Lohkokartta. Laitumen aita (1360 m) rakennetaan keltaisen viivan kohdalle, alueen pohjoisosa kunnostusraivataan metsäkoneella, eteläosa puolestaan miestyönä. Sisältää Maanmittauslaitoksen Ortoilmakuvan 3/2014 aineistoa. 4. Hoidon tavoitteet Hoidon tavoitteena on palauttaa vanhan laidunalueen puoliavoin maisema ja mahdollistaa hakamailla ja avoimilla niityillä viihtyvän kasvilajiston ja niistä riippuvaisen eläinlajiston, mm. perhoset ja muut hyönteiset, levittäytyminen alueelle. Hoidettuja hakamaita ei alueella ole kovinkaan paljon, joten hanke lisää myös luonnon monimuotoisuutta ja parantaa näiden harvinaistuvien luontotyyppien alueellista verkostoa. Samalla vaalitaan vanhoja maankäyttötapoja ja luonnonmukaista kotieläintuotantoa. Luonnonniityt ja laitumet kehittyivät vuosikymmeniä jatkuneen hoidon myötä monimuotoisiksi ja lajirikkaiksi. Hoito onkin pitkäjänteistä työtä ja muutokset eivät näy välttämättä vielä muutamassa vuodessa. Avointen alueiden muuttumista lajirikkaammiksi voidaan tarvittaessa tehostaa niitolla keskikesällä, jos lampaat eivät ehdi syödä kasvustoa riittävästi keskikesään mennessä. 4

5 5. Perustamistoimenpiteet Hoitoon tulevalla 9,7 hehtaarin alueella toteutetaan ei-tuotannollinen investointi (arvokkaan perinnebiotoopin alkuraivaukseen ja aitaamiseen) vuoden 2014 aikana. Hoitoalue muodostuu yhdestä lohkosta, joka rajautuu pohjoisessa ja idässä peltoon, kaakossa perustettavaan kosteikkoon sekä etelässä ja lännessä kosteaan tiheään lehtimetsään (Kuva 2). Länsipuolen metsä muuttuu sen verran kosteapohjaiseksi, että se ei olisi lampaille kovin hyvää laidunmaata. Investointituella rakennetaan alueen ympärille 1360 metriä pitkä sähköaita. Aita rakennetaan todennäköisesti 150 cm korkeista lasikuitutolpista, joihin tulee kolme sähkölankaa. Ylin voi olla esim. valkoinen huomionauha, jossa myös kulkee virta. Tämä voi jonkin verran estää hirvieläinten aidoille aiheuttamia vahinkoja. Alue on melko kosteana ja tiheäkasvuisena hirvien mielimaastoa. Langat voidaan kerätä talveksi pois, jolloin niiden rikkoutumista ei tarvitse silloin pelätä. Ei-tuotannollisen investoinnin kuluarvio on esitetty Taulukossa 1. Aitatarvikkeisiin on varattu 1,5 euroa/metri. Jos tolpat laitetaan 5 metrin välein, niitä tarvitaan n. 270 kpl. Lasikuitutolpat (150 cm) maksavat n. 3,5 /kpl. Aitalanka maksaa noin 100 /1000 m. Aidan pystytykseen on varattu 50 työtuntia (16 /h). Sähkö laitumen aitaan on helpoin hoitaa aurinkokennolla varustetulla akkusähköpaimenella. Ne maksavat yhteensä noin 500 euroa (Taulukko 1). Aitalinjalta raivataan vesakko ja korkea heinikko raivaussahalla, jotta sähkö kulkee hyvin aidassa. Tähän on varattu investointituesta 20 työtuntia. Taulukko 1. Ei-tuotannollisen investoinnin kuluarvio (lohko U1). Ei tuotannollinen investointi arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja aitaamiseen, rekisteröity yhdistys 2013 Lohko U1 (9,7 ha) Määrä, ala/alue Aikataulu Kustannus Kustannus/so pimuskausi Kustannus/ha Perustamiskustannukset Aidan rakentaminen: sähköaita 1360 m x 1,5 /m 1360 jm kevät ,5 /m ,31 Aidan pystytys 50h*16 /h 50 h kevät /h ,47 Akkupaimen sähköaitaan 1 kpl kevät /kpl ,55 Peruskunnostusraivaus 5 ha 5 ha kevät /ha ,01 Raivaustähteiden korjuu 5 ha 5 ha kevät /ha ,76 Raivaustähteiden kuljetus 2 ha 2 ha kevät /ha ,80 Raivaustähteiden poltto 3 ha 3 ha kevät /ha ,90 Aidanalusten raivausta ja niittoa (raivaussaha) Vuosittaiset kustannukset 20 h keväällä ja tarvittaessa 21,2 /h ,71 Eläinten valvonnan lisätyö 9,7 ha Päivittäin 75 /ha 727,5 75,00 Juomaveden järjestäminen 9,7 ha Päivittäin 50 /ha ,00 Hoitopäiväkirjan pitäminen 6 h Vuosittain 24,6 /h 147,6 15,22 Kustannukset yhteensä ( ) 9074,50 950,73 5

6 Lähes koko alueella tehdään kunnostusraivaus ennen laidunnuksen aloittamista. Vajaa puolet alueesta (4,7 ha) on sellaista, jossa puuston käsittely voidaan tehdä metsäkoneella. Näitä toimenpiteitä ei ole huomioitu tässä suunnitelmassa, koska hakkuusta saadaan myyntikelpoista koivupuuta. Koneella tehtävä osa sijoittuu alueen itä- ja pohjoisosaan Kuva 2). Tällä alueella tehdään epätasainen harvennus ja 50-80% runkoluvusta otetaan pois (vrt. Kuva 4). Paikoin puita jätetään ryhmiin ja toisiin kohtiin raivataan pieniä aukkoja. Näissä valoaukoissa voi niittykasvillisuus menestyä paremmin. Alueen eteläosassa lähellä kosteikkoa ja umpeutuvilla niityillä on paljon nuorta koivua ja pajua, joka raivataan miestyönä (moottorisaha ja raivaussaha, rajaus Kuvassa 2). Raivausalueen koko on 5 hehtaaria. Isommat puut voidaan hyödyntää esim. polttopuuna, mutta pienemmät oksat kasataan ja poltetaan paikalla. Raivattavalta 5 hehtaarin alueelta arvioidaan 2 hehtaarilta kuljetettavan puuaines pois ja poltettavan 3 hehtaarilta (Taulukko 1). Aita on tarkoitus pystyttää keväällä 2014, jolloin laiduntamaan päästäisiin heti alkukesällä. Laidunnuksen kuluja on laskettu myös investointitukikaudelle, mm. hoitopäiväkirjan pitäminen, eläinten valvonta ja juomaveden järjestäminen (Taulukko 1). Taulukko 2. Perinnebiotoopin 5-vuotisen hoitosopimuksen kuluarvio (lohkot U1-U5). Perinnebiotoopin hoito, rekisteröity yhdistys Lohko U1 (9,7 ha), 5 vuotinen sopimus Kustannus /sopimusk ausi Kustannu s/sop.vu osi Vuosittaiset toimenpiteet Määrä, ala/alue Aikataulu Kustannus Kustannu s/ha/v. Hoitopäiväkirjan pitäminen 6h * 24,6 /h 6 h Vuosittain 24,6 /h ,6 15,22 Aidan kunnostus, 20% rakentamiskuluista 275 jm + 10h työ Kevät ja tarvittaessa laidunkaudella 1,5 /m + työ 10h*16 /h 2862,5 572,5 59,02 Akkupaimenen uusiminen 1 kpl Tukikaudella 500 /kpl ,31 Ylläpitoraivaus 3 ha Kevät/syksy 98 /ha ,31 Raivaustähteiden korjuu 3 ha Kevät/syksy 211 /ha ,26 Raivaustähteiden poltto 3 ha Kevät/syksy 226 /ha ,90 Aidanalusten raivausta ja keväällä ja niittoa (raivaussaha) 35 h tarvittaessa 21,2 /h ,49 Eläinten valvonnan lisätyö 9,7 ha Päivittäin 75 /ha 3637,5 727,5 75 Juomaveden järjestäminen 9,7 ha Päivittäin 50 /ha Kustannukset yhteensä 21898, ,60 451,51 6. Vuosittaiset toimenpiteet Yhdistys hakee ei-tuotannollisen investointituen perään 5-vuotista perinnebiotoopin hoitosopimusta. Yhdistys voi hakea tukea joko huhtikuussa 2014 tai keväällä Jos hoitosopimusta hakee keväällä 2014, tulee investointituen maksatus olla hoidettu syyskuun loppuun mennessä, jolloin maksatushakemus tulisi olla jätettynä noin mennessä. 6

7 Tällöin 5-vuotinen hoitosopimus voisi alkaa Jos hoitotukea haetaan keväällä 2015, tukikausi voisi alkaa Uuden ohjelmakauden tukimuodot eivät olleet tämän suunnitelman laatimishetkellä vielä tarkkaan tiedossa, mutta hehtaaritukisumma pysyy suunnilleen samana kuin se on ollut vuonna 2013 päättyneellä ohjelmakaudella (450 /ha/v). Perinnebiotooppituessa (vuodesta 2015 alkaen ympäristökorvauksessa) haetaan korvausta laiduntamisesta aiheutuvista kuluista. Hoitosopimuksen kuluarvio on esitetty Taulukossa 2. Hoitotoimista pidetään hoitopäiväkirjaa, johon merkitään mm. aidan korjaamiset, niitot, eläinten tuonnit ja viennit jne. Tuen maksatusta haetaan vuosittain. Kuva 3. Laidunalueen keskellä on säilynyt avointa niittyä. Laidunnus aloitetaan mahdollisimman aikaisin kesällä, heti kun laitumella on riittävästi syötävää eläimille, normaalivuosina kesäkuun alkupuolella. Alueen kasvillisuus on rehevää ja kasvun hillitsemiseksi ja maiseman avaamiseksi olisi hyvä saada riittävä laidunpaine heti alkukesällä, kun kasvit ovat vielä laiduntajille maittavia. Eläinmäärä sovitetaan laitumen tuottokyvyn mukaan siten, että koko lauma voisi olla alueella koko laidunkauden ajan, noin Tarvittaessa laidunnusta voidaan jatkaa syyskuulle. Rehevälle metsälaitumelle suositellaan 1 lammasyksikköä (uuhta karitsoineen) hehtaarille, hakamaalla sopiva tiheys on noin 1,5 uuhta+karitsat/ha. Uuhella on arvioitu olevan 2,5 karitsaa. Harjapään laitumen osalta tämä tarkoittaisi laskennallisesti metsälaitumelle n. 30 eläintä ja hakamaille eläintä. Sopiva lampaiden määrä voisi olla aluksi eläintä ja sitä voidaan säätää myöhemmin sen mukaan, miten alue kehittyy ja syömistä riittää. Laitumen vuosittaisia toimia on mm. aitojen tarkistaminen keväällä. Tähän on varattu tarvikekuluja ja työaikaa. Tuessa on laskettu, että aita voidaan uusia kerran 5-vuotisen 7

8 tukikauden aikana. Aidan huoltokuluja voikin veloittaa 20% perustamiskuluista vuodessa (Taulukko 2). Myös akkupaimenlaite voidaan uusia kerran tukikaudella. Aidan alusten niittoon on varattu 35 tuntia vuodessa. Tarvittaessa voidaan niittää myös hylkylaikkuja, jos lampailta jää jotain kasvustoja loppukesällä syömättä. Eläinten valvonta teettää myös työtä, sillä suhteellisen laajalta ja puustoiselta alueelta eläinten hakeminen teettää työtä 0,5-1 tuntia päivässä. Myös juomaveden järjestämiseen on varattu työaikaa, sillä alueella ei ole luontaisia puhtaita juomapaikkoja, sillä laidun aidataan erilleen kosteikosta ja pelto-ojista. Mahdollisesti kosteikon reunaan voidaan kaivaa pieni vesiallas, jota lampaat voivat myös käyttää juomapaikkana. Kuva 4. Laitumen pohjoisosan koivikkoa, jota harvennetaan ennen laidunnuksen aloittamista. Hoitosopimuksen aikana tehdään vuosittain ylläpitoraivausta 3 hehtaarin alueella. Kyse on pienimuotoista raivaustoimista, koska hehtaarikustannus, 98 /ha mahdollistaa vain noin 4 tunnin raivaussaha/moottorisahatyön. Raivatun aineksen korjuuseen ja polttoon on myös laitettu työaikaa (Taulukko 2). Ylläpitoraivauksen avulla samat kohdat voidaan käydä läpi joka kolmas vuosi. Tämä riittänee vesakon kurissa pitämiseksi, sillä lampaat syövät myös mieluusti lehtipuiden ja pensaiden taimia. Erityistuki edellyttää, että hoitosuunnitelmassa määritellyt toimenpiteet tehdään vuosittain. Mikäli jotain kohtaa ei voida laiduntaa jonakin vuonna ollenkaan tai riittävästi, tulee alue hoitaa muulla tavoin, esim. niittämällä tai raivaamalla. Mahdollisia hoitovälineitä tällä kohteella ovat työnnettävä pienniittokone, raivaussaha ja viikate. Niitto- ja raivausjäte tulee kerätä kasaan ja viedä pois tukialueelta. Yhdistys eli tuen hakija tekee laidunnukseen tulevista alueista vuokrasopimuksen maanomistajan kanssa. Yhdistys maksaa vuokra-ajalta nimellisen vuokran (esim. 5 8

9 euroa/koko vuokra-aika). Vuokra-ajan tulee kattaa investointitukikausi ja sen perään haettava 5-vuotinen hoitosopimus eli vähintään vuoden 2020 lopulle. Lampaat ovat maanomistajan, joka toimii myös yhdistyksessä. Hän on suunnitellut lammaskatraan kasvattamista, joten laidunnus olisi helposti järjestettävissä, koska kuljetus- ja valvontamatkaa olisi alle 1 kilometri. 7. Muuta Hoitosuunnitelma on laadittu ProAgria Oulu/Maa- ja kotitalousnaisten toimesta osana VYYHTI -projektia. Suunnittelu on hakijalle maksutonta sillä edellytyksellä, että hoitosuunnitelmaa voidaan käyttää VYYHTI -projektin mallisuunnitelman pohjana (internetjulkaisu). Tästä laaditaan sopimus hakijan, maanomistajien ja suunnitelman laatijan kesken. Hakijan henkilötietoja ei anneta julkisuuteen, mutta esim. suunnitelman karttoja voidaan käyttää esimerkkiaineistossa. Suunnitelman laatija tutustui hoitoalueeseen kahden yhdistyksen edustajan kanssa. Mukana maastokäynnillä oli myös VYYHTIhankkeen projektipäällikkö ja samalla katsottiin suunniteltua kosteikkoaluetta. Tämän aineiston kartat on ladattu Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tietopalvelusta maaliskuussa Lisenssin käyttöoikeustiedot ovat osoitteessa: Karttoja on muokattu kuvankäsittelyohjelmalla hakijan tietojen suojaamiseksi. Allekirjoitukset: Paikka ja päiväys Paikka ja päiväys Etunimi Sukunimi Yhdistyksen nimi Erityistuen hakija, yhdistyksen edustaja Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa- ja kotikotitalousnaiset Hoitosuunnitelman laatija 9