Kehityshäiriöiden ja kehitysvammaisuuden tutkimukset ja toteaminen



Samankaltaiset tiedostot
tutkiminen, kun epäillään kehityksellistä (tai neuropsykiatrista) häiriötä aikuisella

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

Lain täytäntöönpano. Kehitysvammahuolto, PPSHP. Jarmo Körkkö, vt. ylilääkäri LT, Kehitysvammalääketieteen erityispätevyys

Vammaispalvelulaki uudistuu

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Mäntsälän kunta, Mustijoen perusturva. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja MÄNTSÄLÄ. puhelin (vaihde)

Käytännön vinkkejä kehitysvammaisen ihmisen tueksi terveydenhuollon käynnille

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Vammaisena nuorena/aikuisena eläminen. Sini Harju & Heini Nukari

Asunnottomana työelämässä. Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? Mariitta vaara

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Erityisryhmien asiakasmaksut alkaen

Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

Kuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut

SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

Erityisryhmien palvelu Palvelumaksu Ateriat Muuta huomioitavaa. Asiakkaan nettotulojen ja hyväksyttävien menojen erotus 1

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

1. Toimii kunnan hallintosäännön 10 :n mukaisena tulosalueen vastuuhenkilönä. 2. Käyttää kunnan puhevaltaa tulosalueellensa kuuluvissa asioissa.

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä Helsingin kaupungin koulut

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

TIETOSUOJASELOSTE. yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja. Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24. Pvm:

Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä Vammaisten sosiaalityö 1

PALVELUSUUNNITELMA 1/6. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä. PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä:

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä. PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä:

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

KEHITYSVAMMAISEN AJOKYVYN ARVIOINTI. Maria Arvio, LKT, kehitysvammalääketieteen professori, lastenneurologian erikoislääkäri

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Kiinni työelämässä -seminaari

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Erityisryhmien asiakasmaksut alkaen

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Itsemääräämiskyvyn arviointi Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

Riihimäen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta PL 125, Riihimäki

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa

Valmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Osallisuuden tiellä. Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018

LSS Laki eräille toimintaesteisille annettavasta tuesta ja palvelusta

Rikoksesta tuomitsematta jätettyjen tahdosta riippumaton hoito ja kuntoutus Pirkanmaan erityishuoltopiirissä Leila Saulamaa Erityishuoltopäivät

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

Yhteenvetosivu. RUORI-itsearviointi

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistus. Susanna Rahkonen

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Minna Sillanpää Porvoo

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Transkriptio:

Kehityshäiriöiden ja kehitysvammaisuuden tutkimukset ja toteaminen Jarmo Körkkö, LT, vs. ylilääkäri PPSHP-Kehitysvammahuolto

Luento Älyllinen kehitysvammaisuus Tilastotietoa PPSHP Kehitysvammahuolto Yhteiset asiakkaat Erityishuolto, kuntoutus

Älykkyyden jakautuminen väestössä teoreettisesti keh.vam. 70 85 100 115 150 älykkyysosamäärä 3

Älyllisen suorituskyvyn teoreettinen normaalijakauma 10 20 30 40 50 60 70 80 100 120 syvä vaikea keskivaikea lievä (heikkolahjaisuus) 4

Älyllinen kehitysvammaisuus kehitysiässäsyntynyt tila, pääasiassaälyllisen heikkoudenvuoksi kykenemättömyyshuolehtia asioistaanmuiden tavoin ÄO alle 70 ja iänmukainensopeutumiskäyttäytyminenpuutteellinen Kommunikaatio, sosiaaliset taidot Puheen tai muun viestin tuotto, ihmisten seuraan hakeutuminen, aloitteellisuus, ryhmässä toimiminen, kontaktin otto, toisen kuunteleminen Yhteisössä toimiminen, itsehallinta ja hillintä oppimiskyky Kodinhoito, asuminen yhteisössä liikkuminen Liikuntavamma, julkiset kulkuneuvot, reittien oppiminen Itsestä huolehtiminen, terveys ja turvallisuus Ruokavalio, hyväksikäyttöriskit, liikunta vapaa-aika työ Kehitysikä: <16v, <18v, <23v? 5

Toiminnallinen vammaiskäsitys kehitysvammaisuus ilmenee haittana ja huono-osaisuutenavainympäristössä, joka ei tarjoa riittäviä tukitoimia tasa-arvoiselle osallistumiselle muuttuva vaikeusaste Kummasta laatikostadg? laki kehitysvammaisten erityishuollosta luotu turvaamaan palvelut, jos muun lain nojalla ei voi saada tarvitsemiaan palveluja Vammaisuus Liikunta- ja aistivammat vs. älyllinen kehitysvammaisuus AAIDD American Association ofintellectualanddevelopmentaldisabilities 6

F70 Lievä älyllinen kehitysvammaisuus F70.0Lievä älyllinen kehitysvammaisuus; ei sopeutumiskäyttäytymisen häiriöitä tai vähäisiä sopeutumiskäyttäytymisen häiriöitä F70.1 Lievä älyllinen kehitysvammaisuus; merkittävä, huomiota tai hoitoa vaativa sopeutumiskäyttäytymisen häiriö F70.9 Lievä älyllinen kehitysvammaisuus; ei tietoa sopeutumiskäyttäytymisen häiriöstä F71 Keskiasteinen älyllinen kehitysvammaisuus F72 Vaikea älyllinen kehitysvammaisuus F73 Syvä älyllinen kehitysvammaisuus F78 Muu älyllinen kehitysvammaisuus F79 Määrittämätön älyllinen kehitysvammaisuus

miten kehitysvammainen henkilö selviää karkeita yleistyksiä lieväkehitysvamma9-12 v asuu tuettuna itsenäisesti on johdateltavissa tarvitsee opastusta keskiasteinenkehitysvamma6-8 v tarvitsee erityisopetusta kohtalaisen sopeutuva kykenee työtoimintaan vaikeakehitysvamma3-5 v riippuvainen muista ihmisistä tarvitsee paljon tukitoimia rajoitetusti kykeneetyötoimintaan syväkehitysvamma0-2 v täysin autettava tarvitsee jatkuvan valvonnan kommunikointi vaikeaa 8

Kuinka yleistä kehitysvammaisuus on? Suomessa lievä-syvä kehitysvammaisuus Esiintyvyys n. 1.25% kohorttitutkimuksissa Tilastoarviot n. 0.8% 2015 kysely kunnille Oulu 0.66% otos muut kunnat 1.13% eron tausta? todellinen? Yleisesti esitetty lukema 40 000 melkein yhdellä sadasta on kehitysvamma 9

PPSHP -Kehitysvammahuolto

Asuminen 2015 totalgrouphome

KVL, KVTL työllisyys työ- ja päivätoimintakeskuksissajärjestettävä työtoiminta n. 20 v.sittenteollisuutta, jostaalihankintatöitä tuotanto siirretty rajojenulkopuolelle ja työttyökeskuksissa vähentyneet Suuri osatyöikäisistäja -kykyisistä kehitysvammaisistaosallistuu 14 000 sosiaalihuoltoa kehitysvammapalveluidenasiakkaita, eivättyöntekijöitä

KVL, KVTL- työllisyys avotyötoiminta 2300 kuntienpalveluyksiköissä että yrityksissä, mm. keittiö- ja siivoustöissä, kiinteistönhuollossa ja kaupan eritehtävissä ei palkkaa, vaan kunnan maksamaatyöosuusrahaa (0 12euroa/pvä) eikerryeläketurvaa, ei työterveyshuoltoa työaikalainsäädännön ulkopuolella

KVL, KVTL- työllisyys työsuhteinen palkkatyö Työkykyä 3000 Työssä 300? meidän alueella muutamia? KVL:nkanta: pohjimmiltaanihmisoikeuskysymys. Työssäänja työyhteisössään ihminen on ensi sijassa työntekijä eikä vammainen, ja jos hän tekee työnsä niin kuin pitää, hänelle kuuluu siitä palkka niin kuin muillekintyöntekijöille määrä kasvamassa monissamuissa maissa heidän osallistumisensa työelämän eri sektoreille on paljonpitemmällä parhaattulokset on saatu siellä, missä on panostettutyöllistymiseentyöhönvalmentajantuella.

Tutkimustoiminta - TPK Asiakkaat lapset ja nuoret (ja aikuiset) joilla todettu tai epäilty kehitysvammaisuus listoilla 3511, todellinen määrä? uusia perheitä/asiakkaita 120 (viimeinen 12 kk) Asiat kehitystasotutkimukset kuntoutussuunnitelmat ja -seuranta liitännäissairaudet: epilepsia, CP-vammaisuus, ym. 15

Kuntoutustutkimukset moniammatillinentyöryhmä Tahkokangas Lähipiiri Psykologi Puheterapeutti Fysioterapeutti Sosiaalityöntekijä Toimintaterapeutti Hoitaja Lääkäri Perhe Opettaja Avustaja Avohuollon työntekijä Hoitavat terapeutit Asuntolan ohjaaja Tukihenkilöt 16

Tutkimusosasto 9-paikkainen päiväosasto, lähinnä lapsia ja nuoria 2 kk 1 v (OYS LAS, LNEU) vaikeasti monivammaiset lapset tunnetut kehitysvammaoireyhtymät (sdrdown) 1-6 v (OYS LNEU, FON, LPSYK) tunnetutkv-oireyhtymät(williams,frax, PWS, AGU) lapsuusiän autismi selkeät kehitysviiveet, usein ei etiologiaa lievät kromosomopoikkeamat Kouluikä akateemiset vaikeudet (1lk, 3lk, 7lk) sosiaaliset vaikeudet (kaikkilk:t) psyykkinen sairaus (erityisesti 7-8lk) Peruskoulunjälkeen vaikeus sijoittua jatko-opiskeluun tai työhön psyykkiset ongelmat Myöhäinenaikuisikä iäkkään vanhemman dementia tai kuolema toiminnan tehostaminen, tehtaiden sulkemiset 17

Hyvä kuntoutus Kehitysvammaisen tasavertainen mukautuminen yhteiskuntaanedellyttää niiden tekijöiden tunnistamista, jotka rajoittavat hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhteiskunnan toimintaan ja nauttia elämästään. Nämätekijät eivät ole muutettavissa kehitysvammaista kuntouttamallavaan edellyttävät: yhteiskunnalta poikkeavuuden parempaa hyväksyntää kuntoutuksen toteuttamista osana kehitysvammaisen arkea ilman poikkeavuutta korostavaa rasitetta helpompia ja monipuolisempia osallistumismahdollisuuksia.

Tyypillinen rajapinta-asiakas 25 v. mies 2 tutkintoa mukautetun peruskoulun jälkeen autoalan perustutkinto ei ole kykenevä työhön modernissa autokorjaamossa, pystyy tekemään yksinkertaisia työtehtäviä kuten renkaanvaihtoa todettu kielellisen kehityksen viivästymä lapsuudessa työvoimapalvelut tilannut tutkimukset, todettu kognitiivinen alenema, lievän kehitysvamman rajoilla Eläkettä ei myönnetty,dghieman epäselvä Jatkosuunnitelma epäselvä

Mitä Kehitysvammahuolto tutkii lääkäri: esitiedot, haastattelu, kliininen tutkimus, tilannearvio, suunnitelma psykologi: tasotutkimukset, mahdollisesti psyykkistä kartoitusta toimintaterapeutti: päivittäistaidot, yleinen toimintakyky puheterapeutti: kommunikaatio, kielellisen puolen tasokartoitus fysioterapeutti: fysioterapeuttinen status hoitaja: päivittäistaidot sosiaalityöntekijä: neuvonta, sosiaalisen tilanteen kuvaus

Meille tärkeää tietoa koska ensimmäiset viitteet kehitysviiveestä lapsuuden kehitys koulupolku miten kehitysiän jälkeen on sujunut itsenäistyminen työhistoria sosiaaliset suhteet talouden ja kodin hoito

Ketä muita mukana lähipiiri vanhemmat av(i)opuoliso kunta: avopalveluohjaaja/sosiaalityöntekijä jakson jälkeinen tuki

MitenTYP:nasiakkaita pyritään miettimään todella hyvin tutkittuja asiakkaita mitä uutta annettavaa? arjen sujuvuuden miettiminen omanterveyden hoitaminen, huolehtiminen tarkasti päivittäiset arjenasiat raha-asioiden hoito ajan käsite diagnoosi? ÄO 70-75? toimintakyky?

Esimerkki kielellinen erityisvaikeus ei osannut kelloa, ei ollut tullut aiemmin esiin kouluun mennyt tasatunnein, hoitunut kielellinen erityisvaikeus (SLISpesificlanguageimpairment) vaikeadysfasia seuranta aikuisikään?

vaikea SLI lievä kehitysvamma autismi

Mittarit FSQfin Kysely itsestä huolehtimisesta, liikkumisesta ja kotielämästä (vastaafsq-kyselyä9/2006). ASTA -lomakkeisto(asumisen Toimintojen Arviointi) TOIMI Menetelmä psykososiaalisen toimintakyvyn kuvaamiseen -kirja

Erityishuolto Kehitysvammalaki puitelaki eli toissijainen Ensisijassa oikeus saada palvelut muiden ihmisten tavoin tarkoituksenaedistää: kehitysvammaisen suoriutumista päivittäisistä toiminnoista hänen omintakeista toimeentuloaan sopeutumistaan yhteiskuntaan turvata hänen tarvitsemansa opetus, hoito ja muu huolenpito. Suomi jaettu erityishuoltopiireihin Vastaavat sairaanhoitopiirejä Kutakuinkin läänijako, Helsinki oma piirinsä Yhdistymässä sairaanhoitopiireihin 27

Erityishuollon palveluja 1. tutkimus, joka käsittää erityishuollon yksilöllisen suunnittelun ja toteuttamisen edellyttämät lääketieteelliset, psykologiset ja sosiaaliset selvitykset sekä soveltuvuuskokeet 2. Terveydenhuolto 3. tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus 4. työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta 5. henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen 6. yksilöllinen hoito ja muu huolenpito 7. henkilön, aviopuolison, vanhempien ja muiden perheenjäsenten, muun huoltajan tai hänelle muuten läheisen henkilön ohjaus ja neuvonta 8. tiedotustoiminnan harjoittaminen erityishuoltopalveluista 9. kehityshäiriöiden ehkäisy 10. muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta.

Kiitos!