Seudullisen asuntopolitiikan mahdollisuudet? MAL-verkosto, Suomen Kuntaliitto ja Ympäristöministeriö 21.10.2015 Tampereen kaupunki apulaispormestari Pekka Salmi
Kaupunkiseudun alue Väestö 31.12.2014 Kangasala 30 471 Lempäälä 22 233 Nokia 32 847 Orivesi 9 579 Pirkkala 18 689 Tampere 223 004 Vesilahti 4 492 Ylöjärvi 32 260 Yhteensä 373 575 Vuonna 2014 väestönkasvu oli 1,1 % Keskimääräinen väestönkasvu 2000-luvulla hieman on yli 4 100 Tampereen kaupunkiseutu on Suomen toiseksi suurin kasvukeskus 2/3 suomalaisista asuu 200 km säteellä Tampereesta Tutkimus- ja tuotekehitys 7 % BKT:sta Teknologiateollisuus, ICT, kemianteollisuutta Kaksi yliopistoa ja yksi iso ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 38 000 Tampereen kaupungin 223 000 asukkaasta
Seudullisen asuntopolitiikan mahdollisuudet? - Tampereen kaupunkiseudulla toimet asuntopolitiikan seudullistamiseksi - Seudullisen asuntopolitiikan toteutuksen keskeisiä kipupisteitä, ratkaisuja ja työkaluja. - Uusien sopimusten kytkeytyminen asuntopolitiikan teemoihin. Mitä seudut toivovat hallitukselta asuntopolitiikan saralta.
Seudullinen yhteistoimintamalli YHTYMÄ- KOKOUS S E U T U H A L L I T U S KUNTAJOHTAJAKOKOUS SEUTUJOHTAJA Liikennejärjestelmätyöryhmä Maankäytön ja asumisen tr Sote-tr Sivistys-tr Infrapalvelujen tr
Yhdyskuntasuunnittelun ohjelmat: Paras-yhteistyösuunnitelmien pohjalta seutuhallitus vei kuntien valtuustoille 2010 ml. seudun asuntopoliittinen ohjelma, rakennesuunnitelman päivitys 2015
Taustaa seudulliselle yhteistyölle Tampereen kaupunkiseudun Paras-yhteistyösuunnitelma 2007: - Seutuhallitus perustettiin v. 2006. - Lähtötilanteessa kehyskuntien epäluulo keskuskaupungin seudullisen yhteistyön intresseistä. - Asumisen asiat hoituivat seesteisesti asiantuntijatyöryhmän valmistelussa=> seudun asuntopoliittinen ohjelma. - Väännöt tehtiin seudun rakennesuunnitelmassa. - Seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma ja sen joukkoliikennejärjestelmä kytkettiin tiiviisti rakennesuunnitelmaan, asuntopolittiiseen ohjelmaan ja ilmastostrategiaan. - Toteutusohjelmat ja MAL-aiesopimusmenettelyn pilotointi. = Hyvin tehty yhteistyö nähtiin keinoksi säilyttää kuntien itsenäisyys.
MAL1-aiesopimus oli valtakunnallinen pilotti. Nyt valmisteilla MAL3-sopimus v. 2016-2019 20.10.2015
MAL-sopimusten asumisen osuudet: 1. aiesopimus v. 2011-2012 - Perustana seudun asuntopoliittinen ohjelma ja rakennesuunnitelma - Kehyskunnat halusivat sitoa keskuskaupunkia suurempaan vastuuseen kokonaisasuntotuotannon määrästä ja keskuskaupunki halusi sitoa kehyskuntia sosiaalisen asumisen yhteisvastuullisuuteen aiempaa enemmän. Finanssikriisin jälkeinen talouden alamäki vallitsi. ARA-tuotantoa tehtiin paljon keskuskaupungin alueelle. 2. aiesopimus v. 2013-2015 - Tampereen kaupungin ARA- ja muun kohtuuhintaisen vuokraasuntotuotannon tavoite koko ajan 30 %:ia kokonaisasuntotuotannosta. Kehyskunnilla 5-15 %. Tampere haastoi valtiota kehittämään ARA:n rahoitusinstrumentteja, mutta muutoksia ei tehty. Talouden taantuma jatkui. Omistusasuntotuotannon sakkaaminen jatkui. ARA-tuotanto alkoi sakata. Vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto voimakasta.
MAL-sopimusten asumisen osuudet: 3. sopimus vuosille 2016-2019 - Perustana rakennesuunnitelman päivitys; asuntotuotannon määrät, asuinympäristöjen monimuotoisuus, ARA-tuotannon yms. osuus Tampereella 30 % ja kehyskuntien osuuksien nosto vähitellen. - Tampereen seudulle ja PKS:lle isojen kaupunkiseutujen ARA-tuet! - Liikenteen MAL-rahan ja ARA:n kunnallistekniikka-avustuksen hienosäädöt - Kokeiluja: Uudenlaisia rakennuttamisen ja rahoituksen instrumentteja? Korostuvat: asumisen monipuolistaminen, yhteisöllisyys, asukkaiden vaikuttamisen mahdollisuudet omaan asumiseensa. - Maahanmuuttajien asunnottomuuden ehkäisy.
esittelydiat kuntakäsittelyihin Tampereen kaupunkiseutu 19.1.2015 Seutuhallitus 17.12.2014
Nimi Kunta Rakennesuunnitelman mitoitus* Asuntoja yhteensä Toteuttaminen Toteuttaminen 2013-2020 (%) 2021-2030 (%) Toteuttaminen 2031-2040 (%) Tampere 3 500 1 950 60 40 0 ratikan 1. vaihe Hallila Tampere 1 400 650 50 50 0 ratikan 1. vaihe Huomioita Hervanta Tampere 1 500 850 70 30 0 aluekeskus, ratikan 1. vaihe Hervantajärvi Tampere 4 000 1 750 30 50 20 ratikan 1. vaihe Härmälänranta Tampere 3 500 1 750 40 50 10 ratikan laajentuminen Raitiotiehen tukeutuvat alueet Hakametsä- Sammonkatu Järjestelyratapiha Tampere 20 000 0 0 0 0 toteutus painottuu 2040+ Koilliskeskus Tampere 12 000 6 000 0 20 80 aluekeskus, sekoittunut, ratikan laajentuminen Lielahti Tampere 22 500 10 700 20 40 40 aluekeskus, ratikan 1. vaihe Mäkkylä-Teivaala Ylöjärvi 4 000 1 800 0 10 90 lähipalvelukeskus, ratikan laajentuminen, jatkuu 2040+ Partola- osittain aluekeskus, ratikan Pirkkala 5 000 2 500 50 50 0 Naistenmatkantie laajentuminen Pirkkala, keskusta Pirkkala 4 500 2 250 50 50 0 aluekeskus, ratikan laajentuminen Santalahti Tampere 2 300 1 300 70 30 0 ratikan 1. vaihe Tampere, keskusta Tampere 20 000 11 100 33 33 33 seutukeskus, ratikan 1. vaihe Turtola Tampere 1 400 650 0 40 60 ratikan 1. vaihe Ylöjärvi, keskusta (ml. Soppeenmäki-Elovainio) Ylöjärvi 5 000 2 500 30 40 30 aluekeskus, sekoittunut, ratikan laajentuminen, täydentyy 2040+ Yhteensä 110 600 45 750 * Rakennesuunnitelman mitoitus = laskennallinen väestönkasvu, johon tulee asuntotuotannossa varautua. Huomioitu arviot varsinaisesta väestönkasvusta, asuntokannan poistumasta ja asumisväljyyden muutoksesta.
Asuntotuotanto kunnittain (kpl asuntoja/toteutuskausi ja yhteensä) 2013-2020 2021-2030 2031-2040 Yhteensä Kangasala 1 700 3 800 3 700 9 200 Lempäälä 2 500 4 000 3 800 10 200 Nokia 1 800 1 800 2 000 5 700 Orivesi 300 300 300 900 Pirkkala 2 500 3 300 800 6 700 Tampere 15 200 18 100 18 600 51 900 Vesilahti 200 200 200 500 Ylöjärvi 1 100 1 900 3 200 6 200 Seutu yhteensä 25 300 33 500 32 600 91 400 Kuntien vuotuinen asuntotuotanto (kpl asuntoja/vuosi eri toteutuskausilla) 2013-2020 2021-2030 2031-2040 KA 2013-2040 Kangasala 210 380 370 330 Lempäälä 310 400 380 360 Nokia 230 180 200 200 Orivesi 30 30 30 30 Pirkkala 320 330 80 240 Tampere 1 900 1 810 1 860 1 850 Vesilahti 20 20 20 20 Ylöjärvi 140 190 320 220 Seutu yhteensä 3 160 3 350 3 260 3 260
Kohtuuhintaisen vuokratuotannon tavoitteellinen %-osuus kokonaistuotannosta kunnissa Asuntopol. ohjelma 2030 ja MAL-aiesopimus 2013-2015 Toteutuma 2008-2013 uusi tavoite 2020 mennessä uusi tavoite 2030 mennessä uusi tavoite 2040 mennessä Kangasala 10 5 (7*) 17 20 20 Lempäälä 10 15 17 20 20 Nokia 15 17 17 20 20 Orivesi 10 11 10 10 10 Pirkkala 10 8 (12*) 17 20 20 Tampere 30 27 (36*) 30 30 30 huomioita, perusteita lähtötason huomioiminen + 2 aluekeskusta, raitiotien tulon ennakointi (2040+) lähtötason huomioiminen + 2 aluekeskusta, lähijunan 60 min. ja 30 min. ennakointi lähtötason huomioiminen + 1 aluekeskus (jo lähtötilanteessa monipuolinen), lähijunan 60 min. ja 30 min. ennakointi lähtötason huomioiminen + 1 aluekeskus, taajamajuna lähtötason huomioiminen + 2 aluekeskusta, raitiotien tulon ennakointi lähtötason huomioiminen + 1 seutukeskus ja 5 aluekeskusta, ratikan 1. vaihe 2015-2020, laajentumisen ennakointi Vesilahti 5 0 5 5 5 lähtötason huomioiminen Ylöjärvi 10 14 17 20 20 lähtötason huomioiminen + 1 aluekeskus, ratikan ennakointi Seutu 22 21 (26*) 25 25 26 lähtötason huomioiminen + asuntotuotannon monipuolistamisen ja elinkeinokehityksen tarpeet * sisältäen ns. ARA:n välimallilla rakennetut asunnot
Nyt aloitettu seudun maapoliittisten periaatteiden päivitys, asuntopolitiikkasihdistä: - Kuntien tontinluovutus asuntotuotannolle - Kunnat varmistavat kilpailun asuntotuotannossa - Asuntotuotannon hinnan hillitseminen ja laadun kehittäminen - Kunnat luovat edellytyksiä kilpailuilla, kumppanuuksilla jne. asuntotuotannon monipuolisuudelle - Jne.
Uutta sopimuspolitiikkaa haastavat: Hidas talouskehitys ja kaupungistuminen Asunnot eivät ole monella paikkakunnalla enää turvallinen sijoitus Mitä nuoret haluavat asumismuodoiltaan? Saadaanko ARA-tuotanto elämään ajassa?
Uutta sopimuspolitiikkaa haastavat: Maahanmuuttajien kotouttaminen - Työllistymisen ja asunnottomuuden ennaltaehkäisyn valtion ja kunnan poikkihallinnolliset keinot - Tarvitaan runsaasti ARA-asuntoja lisää Tampereen seudulle. Voidaanko tuotantotukea, käynnistysavustuksia sopimuskaudella kohdentaa niille yleishyödyllisille toimijoille, jotka varaavat vapautuvien asuntojensa määrästä x % maahanmuuttajille? - Yksityisten asuntojen yleishyödyllinen välivuokraus, valtio tukisi? Asuntovaraumasta nykyisellään tyhjiä asuntoja asutuiksi = nopeaa apua.
KIITOS!