TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU INFRAPALVELUT MUISTIO 5/

Transkriptio

1 Aika: Torstai klo 10:00-12:30 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Tietäväinen Milko toimitusjohtaja Tampereen Infra, pj. Latva Simo kaupungininsinööri Nokia, vpj. Heljo Seppo tekninen johtaja Ylöjärvi Ilkka Mikko tekninen johtaja Kangasala Jortikka Antti tekninen johtaja Orivesi Korhonen Jouni tekninen johtaja Pirkkala Levonmaa Tiia vs. tekninen johtaja Lempäälä Pitkämäki Harri kunnanrakennusmestari Vesilahti Suominen Sakari johtaja Tampereen viranomaispalvelut Asula-Myllynen Ritva kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Kahila Arto tietohallintojohtaja Ylöjärvi Kivistö Markku työsuojeluvaltuutettu Tampere Lindberg Janne tietohallintokoordinaatt. Tampere Muut osallistujat ja kutsutut: Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Salmi Pekka apulaispormestari Tampere Saarilahti Merja rakennuspäällikkö Kangasala yhdyskuntateknisten palvelujen (ykute) alatyöryhmän pj. Siuko Ulla tilapalvelupäällikkö Ylöjärvi tilapalvelujen (tipa) alatyöryhmän pj. Vainio Ulla-Kirsikka rakennustarkastaja Nokia seudun rakennusvalvontatyöryhmän (rava) pj. Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja Tampere seudun ilmastostrategian seurantaverkoston pj. 41 klo 12:15 Pohjonen Juhani seutusihteeri TKS Jakelu: Helminen-Savonjousi Tiina, tiedottaja, Ylöjärvi 1/11

2 Käsiteltävät asiat: 34 KOKOUKSEN AVAUS JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN 3 35 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT 3 36 RAKENNUSJÄRJESTYSTEN YHTENÄISTÄMISEN SEUDULLINEN SELVITYS 4 37 MAL3-SOPIMUS, VALMISTELUN TILANNEKATSAUS 7 38 ALATYÖRYHMIEN ASIAT 8 39 SEURAAVA KOKOUS 8 40 MUUT ASIAT 8 41 RAKENTAMISEN JA ASUMISEN AINEISTOJEN KEHITTÄMINEN 9 42 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 11 2/11

3 34 KOKOUKSEN AVAUS JA KESKEISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN Kokouksen ja kehittämispäivän muistio on jaettu asialistan liitteenä. Aiemmin käsiteltyjen merkittävien asioiden eteneminen. Asia Kehittämispäivä/seutustrategian arviointi Vuoden 2016 tavoitteet Toimenpiteiden eteneminen Arviointi käsitelty ja työryhmän vastaukset toimitettu edelleen. Tavoitteet käsitelty 11.9., kirjattu muistioon ja toimitettu edelleen. Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Työryhmä päättää hyväksyä kokouksen muistion Hyväksyttiin. 35 TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT - kuntien ja seututoimiston ajankohtaiset asiat Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. 3/11

4 36 RAKENNUSJÄRJESTYSTEN YHTENÄISTÄMISEN SEUDULLINEN SELVITYS Kaupunkiseudun kuntajohtajat ja seutuhallitus ovat päättäneet yhdeksi rakennusvalvontayhteistyön 2015 kohteeksi kuntien rakennusjärjestysten yhtenäistämisen selvittäminen. Vuoden aikana on tehty omana työnä esiselvitystyö (pientyöryhmällä (Vainio, Tommila, Uusi-Erkkilä, Asula-Myllynen), joka on käsittänyt kuntien rakennusjärjestysformaatin eli teknisen asiakirjan yhtäläisyyksien ja erojen vertailua sekä yhtenäistettävyydestä koituvia hyötyjä. Työryhmä on laatinut esityksen rakennusjärjestysten eroista ja yhtäläisyyksistä ja se on liitteenä. Kuntien tilanne rakennusjärjestysten päivityksen osalta on seuraava: - Kangasala Lempäälä Nokia (2001) päivittää vasta seudullisten linjausten valmistuttua - Orivesi Pirkkala luonnos ympäristöltk Tampere Vesilahti Ylöjärvi luonnos kh Nykyiset rakennusjärjestysten sisältöjen suurimmat erot löytyivät siitä, missä vaaditaan toimenpidelupa ja mitkä toimenpiteet voidaan hoitaa ilmoitusmenettelyllä. Eroja on myös asemakaava-alueen ulkopuolisessa rakentamisessa, rantarakentamisessa sekä julkisen ulkotilan ohjauksessa. Muitakin eroja on arkirakentamisen määräyksissä ja ohjeissa ja sitä kautta lupajärjestelyissä ja -kustannuksissa. Kuntaliitto on tehnyt vuonna 2013 mallipohjan rakennusjärjestyksestä tavoitteenaan yhdenmukaistaa rakennusjärjestysten muoto Suomessa. Kyseinen malli on puhtaimmin käytössä Ylöjärvellä. Muut kunnat ovat tehneet rakennusjärjestysasiakirjan enemmän kukin omalla pohjallaan ja sen sisällön omalla jaottelullaan. Tampereen rakennusjärjestysasiakirjamalli poikkeaa eniten kehyskunnista. Asiakirjarakenteen yhdenmukaistamisen hyötyinä voidaan esittää: - tukee seutuyhteistyötä rakennusvalvonnassa ja edistää hyvin käytäntöjen jakamista - tukee viranhaltijoiden omaa työtä kunnissa kun arjen työkalu jalostuu - helpottaa kuntien välistä vertailua ja kuntakohtaiset erot helpommin löydettävissä kun ulkoisesti yhtenäinen muoto - voidaan ottaa mukaan rakennesuunnitelman yhteisesti sovittuja megatrendejä, strategisia valintoja ja seudullisia arvoja ja siten toteuttaa viihtyisää ja vetovoimaista elinympäristöä koko alueella 4/11

5 - pää- ja alaotsikot ja niiden sisältökysymykset ja tulkinnat yhtenäistyvät seudulla kun samat asiat löytyvät samoista pykälistä - uudistus noudattaa kansallista trendiä siinä, ettei enää toisteta lakeja sellaisenaan - asiakirjan selkeytyy ja asiakaspalvelun laatu paranee kansalaisiin, elinkeinoelämän toimijoihin, suunnittelijoihin ja rakentajiin päin - lisää käyttäjien tasapuolista kohtelua kun samat pelisäännöt kaikille - ammattirakentajien toimiminen helpottuu kaupunkiseudulla ja seudun vetovoima lisääntyy - viranomaisasiakirjoista tulee nykyisiä asiakasystävällisempiä ja luettavampia sekä helppokäyttöisempiä - mahdollistaa rakentamisen ennakoinnin ja ohjauksen yhtenäisillä ohjeilla seudulla - mahdollistaa yhtenäisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisen ja toteuttamisen jos työhön päätetään ryhtyä - mahdollistaa myöhemmässä vaiheessa taloudellisuuden, tehokkuuden ja sujuvuuden vertailun ja lupakäytäntöjen keventämistarkastelun - vahvistaa seudun brändiä hyvän yhteistyön seutuna - tekee kunnista edelläkävijöitä seudullisen rakennusjärjestyksen kehittämisessä Suomessa Tämän selvityksen lisäksi rakennusjärjestysten kehittämistä tulee tarkastella suhteessa hallitusohjelmaan, jonka tavoitteena on lisätä asuntorakentamista ja avointa kilpailua, purkaa turhaa säännöstelyä ja sujuvoittaa sekä nopeuttaa lupaprosesseja. Seutu-rava on todennut, että tällä hetkellä hallitusohjelma ei näytä suoraan vaikuttavan rakennusjärjestysasiakirjaan. Vuoden 2016 yhtenä yhteistyön tavoitteena on palvelun laadun parantamiseksi kuvata rakennuslupaprosessi ja määritellä rakennusluvan käsittelyaika ja sen seudulliset seurantamittarit. Lisäksi on mietitty, miten rakennusjärjestysten erot vaikuttavat kuntien rakennusvalvonnan toimintaan ja onko todellisia toiminnallisia tai toimintakulttuurieroja vai onko vain asiakirjaeroja. Rava-työryhmä keskusteli tästä ja totesi seuraavaa: Rakennusvalvontaviranomaisen työ perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin, missä määritellään rakentamista koskevat yleiset edellytykset, olennaiset tekniset vaatimukset sekä rakentamisen lupamenettely ja viranomaisvalvonta. Tarkemmat rakentamista koskevat säännökset ja ohjeet on koottu Suomen rakentamismääräyskokoelmaan. Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat perinteisesti koskeneet uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä on sovellettu vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa ovat edellyttäneet (ellei määräyksissä ole nimenomaisesti määrätty toisin). Rakentamista koskevien määräysten soveltaminen on 5/11

6 tarkoitettu joustavaksi siten kuin se rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista. Näiden lisäksi rakentamista ohjataan kunnan rakennusjärjestyksen ja rakentamistapaohjeiden avulla. Rakentamistapaohjeen keskeisenä tehtävänä on luoda rakentajalle mielikuva alueesta, jonka osa heidän rakennuksensa tulee olemaan, sekä kertoa millä tavoin rakentaja voi itse vaikuttaa hyvän asuinympäristön muodostamiseen. Rakentamistapaohjeen tavoitteena on täydentää asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä sekä ohjata rakentamista siten, että alueesta muodostuu sopusuhtainen, viihtyisä ja hallittu kokonaisuus. Näin ollen kuntien välisiä toimintakulttuurieroja ei sellaisenaan ole, koska toiminta on laillisuusvalvontaa ja perustuu yllä mainittuihin asiakirjoihin kunnissa. Seutu-rava päätti esittää, että viedään rakennusjärjestysten yhtenäistämisen seudullinen selvitystilanne infratyöryhmän käsittelyyn Liite: Rakennusjärjestysten yhtenäistämisen seudullinen selvitys Työryhmä kuulee rakennusjärjestysten selvitystilanteen ja päättää lähettää esityksen kuntajohtajakokouksen edelleen linjattavaksi. Työryhmä näkee asiakirjan teknisen rakenteen yhtenäistämisen hyödylliseksi niin, että kuntakohtaiset sisällöt eivät muutu. Työryhmä esittää kuntajohtajakokoukselle, että seutu-rava laatii malliesimerkin asiakirjaksi seudun kuntien hyödynnettäväksi. 6/11

7 37 MAL3-SOPIMUS, VALMISTELUN TILANNEKATSAUS Seutujohtaja Nurminen MAL3-aiesopimuksen ensimmäinen vaihe, tavoitteet, on hyväksytty kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa Sopimuksen valmistelu rakentuu tavoitteiden mukaan kolmen pääteeman varaan I) Kestävät yhdyskunnat II) Sujuva arki III) Elinvoimainen seutu. Sidosryhmille suunnattu MAL-foorumi on pidetty Tampere-talossa Tilaisuudessa on kuultu ympäristöministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön näkemyksiä MAL-menettelystä. Talouspoliittisen ministerivaliokunta on käsitellyt ja linjannut valtion ja alueiden välistä sopimusmenettelyä Linjausten mukaan MAL-menettelyä ei laajenneta neljän suurimman kaupunkiseudun lisäksi muille alueille. MAL-sopimusten vaikuttavuutta vahvistetaan tekemällä niistä valtioneuvoston periaatepäätökset kuntien päätöskäsittelyn jälkeen. Aiesopimusten sijaan jatkossa puhutaan sopimuksista. MALsopimusten lisäksi valtion sopimusvälineitä ovat Kasvu-sopimukset ja kasvukäytäväsopimukset, joihin on erillinen hakumenettely. Valtion esittämiä uusia painotuksia MAL3-kieroksella ovat täydennysrakentaminen, digitalisaation hyödyntäminen, kokeiluihin kannustaminen sekä maahanmuuton haasteisiin vastaaminen. Digitalisaation hyödyntäminen koskee erityisesti liikenteen ongelmien ratkaisua. Valtio kohdistanee resursseja liikenteen ns. pieniin MAL-hankkeisiin sekä ARAn tavoitteiden toteuttamiseen. Sopimusluonnoksessa mainitaan yhtenä lähtökohtana valtion ja Tampereen kaupungin välinen sopimus raitiotien rakentamisesta. Liite: MAL3-sopimusluonnos neuvotteluista Seutujohtaja Nurminen kertoo sopimustilanteesta ja se merkitään tiedoksi. Sopimusluonnoksessa mainitaan: ARA:n kunnallistekniikka-avustukset kohdennetaan keskuksiin ja täydennysrakentamiseen monipuolisen asuntotuotannon edistämiseen, ml. kohtuuhintaiset vuokra-asunnot sekä myös vanhan rakennuskannan purkamiseen, melusuojauksiin ja maaperän puhdistamiseen. Ympäristöministeriölle voi lähettää aiheesta lausuntoja mennessä. Työryhmä seuraa mal-sopimuksen valmistumista. Päivin esitys on löydettävissä netistä 7/11

8 38 ALATYÖRYHMIEN ASIAT RAKENNUSVALVONTA (RAVA) katsaus kokouksesta TILAPALVELUT (TIPA) katsaus kokouksesta YHDYSKUNTATEKNIIKKA (YKUTE), kokous tulossa Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Työryhmä kuulee alatyöryhmien kokousselosteet, linjaa tarvittaessa työskentelyä ja merkitsee katsaukset tiedoksi. Työryhmä kävi läpi seutu-tipan sisäisten vuokrien taulukkoa, mikä oli toimitettu (löytyy infran extranetistä). Suuritöinen selvitys vaatii vielä täydennystä Oriveden ja Vesilahden osalta sekä syvällisempää tarkastelua, jotta jatkolinjauksia voidaan esittää. Asiaan palataan seuraavissa kokouksissa. Merkittiin tiedoksi. Alatyöryhmien muita asioita ei ollut. 39 SEURAAVA KOKOUS Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Työryhmä päättää että vuoden viimeinen kokous pidetään klo 11:30 Hyväksyttiin. Kokous aloitetaan joululounaalla. 40 MUUT ASIAT Kehto-foorumi Vantaalla Kooste kokouksessa. Kooste jaettu Teknisen johdon päivät Tampereella. Tiedoksi. Tampereen seudun Keskuspuhdistamo Oy:n tilanne. Ei käsitelty. 8/11

9 41 RAKENTAMISEN JA ASUMISEN AINEISTOJEN KEHITTÄMINEN Seutusihteeri Juhani Pohjonen: Rakennus- ja asuntotietojen saattaminen avoimeksi rajapinnoille on alkanut Tampereen kaupunkiseudulla. Pientyöryhmä (Kangasala, Lempäälä, Tampere, seutuyksikkö) on koonnut suunnitelman, jonka pohjalta aineistoa pyritään kehittämään. Lähtökohtana on hyödyntää seudun kuntien hyviksi havaittuja toimintamalleja ja monistaa ne kattamaan koko seutua. Rakennustietojen saattaminen rajapinnoille edesauttaa seurantatiedon kehittämistä ja tarjoaa jatkossa koko seudun kattavan ajantasaisen rakennustietoaineiston käytettäväksi. Syyskuuhun 2015 mennessä on toteutettu seuraavat toimenpiteet: - Suunnitelma toimenpiteille luotu: projektisuunnitelma - Avainhenkilöt aktivoitu - Nykytila selvitetty: ketkä tarjoavat rajapintoja, millä ominaisuustiedoilla - Selvitetty, ketkä tarvitsevat aineistoa ja mitkä ominaisuustiedot vastaavat tarpeeseen. - Esitetty eteen tulevat haasteet aineiston avaamisen ja yhtenäistämisen osalta ja niihin liittyvät ratkaisuvaihtoehdot Seuraavat vaiheet: Kangasala, Lempäälä ja Tampere tarjoavat rakennustietoja rajapinnoilla lähes yhtenäisillä ominaisuustiedoilla. Jotta aineiston hyödyntäminen toteutuisi seurannassa, tulisi seudun muut kunnat saattaa samalle tasolle aineiston tarjoamisen suhteen. Hankkeen edistymisen kannalta on tärkeää, että Pirkkala, Nokia, Orivesi, Ylöjärvi ja Vesilahti saattavat rahu-aineiston rajapinnalle. Jos aineiston rajapinnalle viemisessä ilmenee teknisiä haasteita, Kangasalan kunta (Ilkka Lindfors) avustaa aineistojen rajapinnalle viemistä. Tarvittaessa luodaan ohjeet rahu-aineiston viemiselle rajapinnalle. Jos kunnilla ei ole teknisesti mahdollista viedä rahu-aineistoa rajapinnalle, pohditaan etenemistavoista näiden kuntien osalta (voidaanko vastuuta jakaa muiden kuntien kesken, voiko seutuyksikkö ottaa roolia?) Kun kuntien aineistot ovat rajapinnoilla, seuraavassa kokouksessa (lokakuu) päätetään aineistojen ominaisuustietosisällöistä. Ominaisuustietojen osalta pohditaan mm. o Mitä ominaisuustietoja esitetään/tarvitaan o mikä on päivitysväli o Milloin rakennus katsotaan valmistuneeksi aineistossa 9/11

10 o Millä tavoin hallintamuototieto lisätään aineistoon (omistus/vuokra/asumisoikeus) o Missä kaikkialla aineistoa tarjotaan ja millä tavoin markkinoidaan o Julkaistaanko aineistoa salasanan kautta suunnittelijoille ja vähemmän ominaisuustietoa sisältävää aineistoa kuntalaisille vai yksi yhtenäinen aineisto Eero Suominen Nokia, Ylöjärvi, Orivesi ja Pirkkala ovat saaneet Lempäälästä ohjeistuksen rakennus- ja huoneistotietojen julkaisemiseksi rajapinnalle. Nokialla on tämän pohjalta aineisto jo julkaistu avoimelle rajapinnalle. Orivedellä ja Ylöjärvellä rajapintapalvelut ovat työn alla. Pirkkalassa rajapintapalvelun työstämistä ei ole vielä aloitettu - aineiston julkaisemista tutkitaan tarkemmin lokakuun aikana (Lempäälä avustaa teknisessä toteutuksessa). Lokakuun kokouksessa tulisi aikaisemman suunnitelman mukaisesti ainakin päättää rahu-aineistojen yhteisistä ominaisuustiedoista ja aineiston julkaisutavasta (avoin/salasanalla suojattu sekä katseltavissa/ladattavissa omaan käyttöön). Eero Suominen selostaa asiaa kokouksessa. Liite: - projektisuunnitelma, jossa on ehdotus ominaisuustiedoiksi Paikkatietoryhmä päätti , että Eero jatkaa asian valmistelua, että rajapinnoilla aineistot ovat jo Kangasalta, Lempäälästä, Nokialta ja Tampereelta, että seuraavaa kokousta varten Orivesi, Pirkkala ja Ylöjärvi julkaisevat rakennus- ja huoneistotietonsa rajapinnalle; kunnat voivat itse päättää, julkaisevatko rajapinnat kaikille avoimina vai salasanalla suojattuna, että aineistojen pakollisiksi ominaisuustiedoiksi valittiin alkuvaiheessa seuraavat MAL- ja RASU-seurannassa tarvittavat tiedot: käyttötarkoitus, valmistumispäivä, huoneistojen lkm, kerrosala, huoneistoala, lämmitystapa ja polttoaine; hallintamuototiedon lisääminen ominaisuustietoihin päätettiin jättää pöydälle, että seutuyksikkö käy keskustelun rakennusvalvonnan työryhmän kanssa rakentamisen ja asumisen aineistojen keräämisestä, käsittelystä, julkistamisesta ja hyödyntämisestä ja 10/11

11 että paikkatietoryhmä suunnittelee esittelyä rakennus- ja huoneistotietojen julkaisusta rajapinnoille sekä sen tuomista hyödyistä seudulle ml. rakennusvalvonta. Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen: Työryhmä kuulee paikkatietotyöryhmän esityksen. Työryhmä päätti edistää sitä, että kunnissa viedään tietoja paikkatietona suunnitteluammattilaisten käyttöön. Henkilötietosuoja tulee huomioidaan kun päätetään tietojen viemisestä avoimille rajapinnoille. 42 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12:30. 11/11