Kaupunkiseudun Rakennesuunnitelman päivitys. Kaisu Kuusela Seutufoorumi

Transkriptio

1 Kaupunkiseudun Rakennesuunnitelman päivitys Kaisu Kuusela Seutufoorumi

2 MAL 4 -sopimus seudun kuntien ja valtio-osapuolen välinen sopimus laaditaan vuosille Tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, riittävän ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaaminen sekä kestävän liikennejärjestelmän edistäminen.

3 MAL4-sopimuksen taustalle Auditoidaan rakennesuunnitelma, jotta nähdään suunnitelman ajantasaisuus ja -mukaisuus. Rakennetaan kehikko vaikutusten arviointiin, jotta voidaan kevään edetessä arvioida rakenteen toimivuutta erilaisilla muuttujilla.

4 Kuva: Tapani Touru MAL-sopimukseen valmistautumisen aikataulu Prosessin suunnittelu ja töiden ohjelmointi RASUn auditointi Vaikutusten arviointikehikon muodostaminen Syksyllä 2018 kehitetään prosessia ja muodostetaan lähtökohtia. MAL4-sopimukseen tähtäävä valmistelu painottuu alkuvuoteen Tunnistetaan keihäänkärkiä huomioitavaksi hallitusohjelman valmistelussa (~4/2019) - Neuvotellaan ja valmistellaan MAL-sopimus (~10/2019) Rakennesuunnitelman päivitys valmistuu tämän valtuustokauden aikana LJ-kokous MASTO-kokous KJK-kokous Ryhmien tavoitteet 2019 = prosessin toteutus Kehittämispäivä Arviointiohjelman teemat ja toimenpiteiden keskeiset teemat Suunnitelma V0 Vaikutusten arviointi Pyöreän pöydän keskustelu Alustavat kehittämis teemat ja priorisoinnin perusteet Suunnitelma V1 Vaikutusten arviointi Suunnitelma V2 Toteuttamisen vastuuttaminen Vaikutusten arviointi Viimeiste ly Näkemykset valmiina hallitusohjelman valmistelua ja MAL-neuvotteluja varten. Suunnitelma viimeistellään elo-syyskuussa. 8/18 10/18 1/19 4/19 7/19

5 Tässä esityksessä 1. Käyn läpi Rakennesuunnitelman 2040 keskeiset ratkaisut ja esittelen syksyllä 2018 Rakennesuunnitelmaan tehtävän auditoinnin tuloksia. 2. Esittelen tiiviisti Tapani Tourun johdolla rakennetun vaikutusten arviointikehikon, jonka voimalla keväällä 2019 ryhdytään MAL4-sopimukseen tähtäävää suunnitelmaa tekemään.

6 Rakennesuunnitelma 2040

7 Rakennesuunnitelma uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä (noin 4100 vuodessa)

8 Rakennesuunnitelma uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä (noin 4100 vuodessa) uutta työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä (noin 2000 vuodessa)

9 Rasun jäsentäminen auditoinnissa 1. Seudun rakenteen toimivuus. 2. Toteuttamisen edellytykset.

10 Rakenne

11 Keskeiset periaatteet

12 Asuminen ja joukkoliikenne Noin 68% väestönkasvusta sijoitetaan keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeelle. Näiden alueiden määrätietoinen tiivistäminen mahdollistaa järeän joukkoliikennejärjestelmän kehittämisen seudulle.

13

14 Aluetehokkuus

15 Keskustojen väestö Rakennesuunnitelman keskustoissa Tampere 2 km, muut 1 km säteellä noin asukasta ~ 32 % seudun väestöstä Lielahti; 3988 Asukasluku 2017 Lakalaiva; 3267 Ylöjärvi; 3690 Kangasala; 2538 Lempäälä; 2579 Orivesi; 2732 Nokia; 4454 Pirkkala; 4844 Koilliskeskus; 6037 Sääksjärvi; 1743 Lentola; 1370 Vesilahti kk; 1306 Tampere; Tesoma; 6449 Härmälä-Partola; 6667 Hervanta; Tampere Hervanta Härmälä-Partola Tesoma Koilliskeskus Pirkkala Nokia Lielahti Ylöjärvi Lakalaiva Orivesi Lempäälä Kangasala Sääksjärvi Lentola Vesilahti kk

16 Raitiotievyöhykkeen väestö vaihe 1. Raitiotien 1.vaiheen linjasta 800 metrin säteellä noin asukasta (2017) Osuus seudun asukasmäärästä (2017) 23 % 77 % Muu seutu Raitiotie 1.vaihe

17 Raitiotievyöhykkeen väestö vaihe 2. Raitiotien 1. ja 2.vaiheen linjasta 800 metrin säteellä noin asukasta (2017) Osuus seudun asukasmäärästä (2017) 27 % 73 % Muu seutu Raitiotie 1. ja 2. vaihe

18 Raitiotievyöhykkeen väestö laajenemissuunnat Raitiotien 1. ja 2.vaiheen, sekä laajenemissuuntien linjasta 800 metrin säteellä noin asukasta (2017) Osuus seudun asukasmäärästä (2017) 41 % 59 % Muu seutu Raitiotie 1. ja 2. vaihe sekä laajenemissuunnat

19 Asemanseutujen väestö Rakennesuunnitelman lähijuna-asemista 3 km:n säteellä n asukasta (2017), eli noin 45 % prosenttia seudun väestöstä. Väestö 3 km:n säteellä asemasta (2017) Huom. asemien vyöhykkeet ovat osin päällekkäisiä

20 Uudet ja vanhat joukkoliikennevyöhykkeet Vuonna 2015 seudun väestöstä 64% asui suunnitteilla olevien raitiotielinjojen ja asemanseutujen vaikutusalueella. Lisäksi seudun joukkoliikennevyöhykkeillä asuvan väestön osuus on huomattava. Yhteensä raitiolinjojen, asemanseutujen ja joukkoliikennevyöhykkeen nykyväestö on 79% seudun väestöstä.

21 Keskustojen ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolella oleva väestö YKR-vyöhykkeiden (2015) mukaisten keskusta- tai joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolella (2017) noin asukasta, eli noin 34 % seudun väestöstä. Tästä noin asukasta YKR:n mukaisella autovyöhykkeellä, loput vyöhykkeiden ulkopuolella. Väestön jakautuminen % 24 % 9 % Autovyöhyke Ulkopuolinen alue Keskustat ja joukkoliikennevyöhykkeet

22 Huomioita väestönkasvun suuntaamisesta Rakennesuunnitelman ratkaisu tukee jo ennestään vahvoja joukkoliikennekäytäviä sekä luo uusia seudun aluekeskusten välille. Tehokkaan joukkoliikenteen mahdollistaminen vaatii määrätietoista maankäytön kehittämistä etenkin tiiviin yhdyskuntarakenteen ulkorajalla.

23 Auditointiryhmä valitsee: Investointien TOP 10 Kriittisiä, jotta liikenneinvestointi tulee. Toivottavia. Keskustat asumisen ja palveluiden sijainteina.!

24 Toteuttamisohjelmien auditointi nostot kartan äärellä Keskustat ovat mahdollisuus seudun tasapainoisen kasvun kannalta: monipuolinen rakentaminen sekä ARAtuotanto joukkoliikenne palvelut työpaikkamäärien kasvattaminen keskustoissa

25 Keskustat Keskustat ovat mahdollisuus seudun tasapainoisen kasvun kannalta: monipuolinen rakentaminen sekä ARAtuotanto joukkoliikenne palvelut työpaikkamäärien kasvattaminen keskustoissa

26 Keskustat Keskustat ovat mahdollisuus seudun tasapainoisen kasvun kannalta: monipuolinen rakentaminen sekä ARAtuotanto joukkoliikenne palvelut työpaikkamäärien kasvattaminen keskustoissa

27 Työpaikkamäärien muutos YKR-rajausten mukaisilla keskusta-alueilla Työpaikkoja oli vuonna 2015 keskustoissa ja niiden reunavyöhykkeillä Tämä on 63 prosenttia kaikista seudun työpaikoista. Kehyskunnissa keskustojen osuus seudun on työpaikka-alueiden pinta-alasta 11%.

28 Keskustat ja rakennesuunnitelman työpaikka-alueet

29 Työpaikka-alueiden saavuttavuus joukkoliikenteellä

30 Huomioita työpaikka-alueista Seudulla on kahtalainen rakenne: Muutamiin keskustoihin nojaavat osaamisen, palveluiden ja teollisuuden työpaikat sekä liikenneverkkoon nojaavat seudun vanhat ja uudet työpaikka-alueet.

31 Toteuttamisohjelmat

32

33 Asuntotuotannon ohjelmointi

34 Väestönkasvu (%/vuosi) Väestönkasvun suuntaaminen Rasussa 2,5 Rakennesuunnitelman edellyttämät* keskimääräiset vuosikasvuprosentit toteutuskausittain 2 1,5 1 0,5 0 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Kunta *perustuen aluekohtaisten mitoitusten tuomaan uuteen asukasmäärään (64% mitoituksesta) toteutusohjelmassa. Luvuissa oletetaan kuntien muiden alueiden väkiluvun pysyvän samana.

35 % Väestönkasvun jakautuminen seudulla - Väestönkasvun jakautumisessa Tampereen ja kehyskuntien välillä on tapahtunut selvä muutos: Vuodesta 2013 eteenpäin Tampereen kasvuvauhti on ollut kehyskuntia nopeampi. Väestönkasvu Tampere Tre kehyskunnat 3,00 Väestömuutos (%) Tampereen seudulla 2000-luvulla Tampere Tre kaupunkiseutu Tre kehyskunnat 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,

36 Väestönmuutos

37 MAL3 Kokonaisasuntotuotantotavoitteen toteutuminen 11/2018 Kangas Lempäälä MAL 3 Asuntotuotantotavoite: Tilanne 11/ Kangasala on ylittänyt jo koko MAL-kauden tavoitteensa 134 asunnolla. Nokia Orivesi 18 8 Ei 2018 tietoa 94 Pirkkala Tampere Vesilahti Ei 2018 tietoa Tampere on ylittänyt jo koko MAL-kauden tavoitteensa 137 asunnolla. Ylöjärvi Kaupun % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Valmistuneet asunnot 2016 Valmistuneet asunnot (11/2018) Jäljellä *2018 tieto on ennakkotieto kuntien rakennus-ja huoneistorekistereiden perusteella valmistuneista asunnoista. Tieto ei sisällä esimerkiksi laajennusten tai käyttötarkoitusten muutosten kautta syntyneitä uusia asuntoja

38 Asuntotuotannon ohjelmointi, Johtopäätöksenä: Rakennesuunnitelman mitoitus asettaa joillekin kunnille voimakkaan kasvupaineen. Toisaalta: Seudun epätasapainoinen kasvu on uhka joukkoliikenteeseen nojaavan rakenteen syntymiselle. Keskustojen kehittäminen joukkoliikenteen kehittämiseen tukeutuen on mahdollisuus. Keskustojen kehittäminen mahdollistaa palveluiden tasapainoisen kehittämisen.

39 Kohtuuhintaisen vuokraasuntotuotannon kuntakohtaiset osuudet

40 ARA-indeksi Tampereen seudun kunnissa ARA-indeksi osoittaa markkinatilanteen olleen vuonna 2017 Tampereen seudulla normaali Tampereella, Nokialla ja Lempäälässä. Orivedellä on ylitarjontaa ja muissa kunnissa lievää ylitarjontaa Kangasala 15, ,1 15,2 15,5 13,7 Lempäälä 16,3 19,3 18,9 16,5 12,1 15 Nokia 17, ,3 ei tietoa 14,1 16,4 Orivesi ei tietoa 6,2 5,9 5,9 5,1 6,2 Pirkkala ei tietoa 18,8 18,1 19,7 16ei tietoa Tampere 18,8 17,6 20,7 20,6 17,8 18,5 Vesilahti 8,3 8,8 7,4 14,8 ei tietoa 11,3 Ylöjärvi 13,9 17,3 12,8 13,9 14,1 13,4 Markkinatilanne: kireä (30-50), melko kireä (20-30), normaali (15-20), lievää ylitarjontaa (10-15), ylitarjontaa (0-10) Lähde: ARA:n asuntomarkkinakatsaukset

41 ARA-asuntotuotantotavoitteen toteutuminen MAL3 ARA-asuntotuotantotavoite: Toteuma 2016 ja 2017 sekä arvio toteumasta 2018 ja /2018 mukaisilla lainapäätöksillä* Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Koko seutu Kangasala ylittää tavoitteensa 24 asunnolla (+16,8 %) Nokia ylittää tavoitteensa 22 asunnolla (+(14,1 %) Orivesi ylittää tavoitteensa 47 asunnolla (+ 391,7 %) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % * 2019* Jäljelle * Vuosien 2018 ja 2019 asuntomäärät perustuvat ARAn lainapäätöksen 9/2018 saaneisiin, valmistuneihin tai rakenteilla oleviin kohteisiin. Lähteet: ARA ja kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit

42 % Vuosittaisesta tavoitteesta Vuosittaisen ARA-asuntotuotantotavoitteen* saavuttaminen tontinluovutusohjelmilla ja % 284% 250% 200% 150% 143% 111% 174% 131% 153% 154% 114% 100% 78% 84% 92% 50% 29% 31% 0% Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Tampere Ylöjärvi Seutu yht. Akselin otsikko 0% Tavoitteen saavuttaminen (%) Tavoitteen saavuttaminen (%) Kuvassa verrataan tontinluovutusohjelmien ARA-merkittyjen kohteiden asuntomäärää vuosittaiseen ARA-asuntotuotantotavoitteeseen. * 1 asunto =59 k-m2. Tieto perustuu kunnilta (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Ylöjärvi) saatujen tontinluovutusohjelmien ARA-merkittyihin kohteisiin. ARA-merkityt kohteet sisältävät myös nykyiseen MAL-sopimukseen kuulumattomia ASO- ja takauslainakohteita. Vuotuinen ARA-asuntotuotantotavoite perustuu Rakennesuunitelmaan (ja MAL3 sopimukseen).

43 Kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto, Johtopäätökset: Kysyntä kohdistuu keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille. Tarjonta pitäisi saada palveluiden äärelle. Haaste on se, että siellä missä kysyntää olisi, ei ole tarjontaa. Järjestelmästä puuttuu nyt joustavuus. Mekanismit eivät tue joustavuutta elämäntilanteiden mukaan. Tämä johtaa siihen, että muuttaminen vähenee ja ihmiset asuvat ahtaasti, koska eivät halua muuttaa huonoille sijainneille. Kohtuuhintaista asumista tarvitaan. ASO on yksi kohtuuhintaisuuden muoto, johon on jo järjestelmä. ASO on myös mahdollisuus monipuolistaa asuntokantaa sekä joustava asuntomalli. Eriytymiskehitys on iso kysymys samoin kuin sen aiheuttama kierre.

44 Palveluverkkosuunnittelu

45 Johtopäätökset, Palveluverkko Hyvinvointipalveluiden työryhmän keskustelun yhteenveto Työryhmä totesi, että rakennesuunnitelma 2040 liitteessä 2 olevat palveluverkon suunnittelun pääperiaatteet ovat monelta osin vanhentuneet eivätkä vastaa tilannekuvaa tai tulevaisuuden tarpeisiin. Palveluverkon seudullinen tarkastelu ei huomioi ajankohtaisia ilmiöitä, kuten maakunta- ja soteuudistusta. Palveluverkon pääperiaatteiden päivitys ei ole riittävä toimenpide, vaan seudulle tulisi luoda kokonaan uusi malli palveluverkon suunnitteluun. Mallin tulisi olla päivittyvä ja prosessin omainen, ei kertaluontoinen projekti. Palveluverkko on keskeinen osa yhdyskuntarakennetta ja yksi tärkeimmistä rakenteen toimivuuden ja ihmisten arjen sujuvuutta määrittävistä tekijöistä, siksi sen tulisi olla mukana myös MAL 4 sopimusta valmisteltaessa. Palvelun käsite tulisi tarkentaa siten, että se ei ole vain palvelualojen maantieteellinen toimipisteverkosto.

46 Työpaikka-alueiden ohjelmointi

47 Väestönkasvu, työpaikkamäärien kasvu

48 40000 Työpaikkamäärät suurimmilla toimialoilla Q Terveys- ja sosiaalipalvelut C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa: moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus P Koulutus N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta F Rakentaminen Olemmeko siirtymässä teollisesta seudusta osaamisen kautta palveluseuduksi?

49 Johtopäätökset työpaikka-alueiden ohjelmoinnista: Alueiden kehittäminen perustuu tällä hetkellä seudulliseen saavutettavuuteen, ei toimialojen kehittämiseen. Määrätietoisempi kokonaisuuksien kehittäminen. > Tiivistäminen ja sisäisen saavutettavuuden parantaminen sekä yritysalueiden tukeminen toimialojen tarpeet ymmärtäen. Seudun rakenne väljenee autovyöhykkeelle. Onko näitä alueita mahdollista kehittää tai palvella?

50 Liikennejärjestelmän kehittäminen

51 Johtopäätökset, Liikennejärjestelmä Raitiotien rakentaminen sekä 2. vaiheen suunnittelu näkyvät maankäytön suunnittelussa. Mikäli raideliikenne kehittyy seudulla jatkossakin, myös yhdyskuntarakenne eheytyy. Raiteet ovat vahvassa nosteessa seudulla, mikä auttaa muutakin kestävää liikkumista, kävelyä, pyöräilyä. Tämä pitäisi kytkeä joukkoliikennejärjestelmään samoin kuin matkaketjuajattelu ja MAAS. Myöskään liikennepoliittisia ohjauskeinoja ei ole Rakennesuunnitelmassa tunnistettu. Valtion investointien katkeaminen joukkoliikennehankkeisiin on uhka.

52 Johtopäätöksiä Rakennesuunnitelman tarkastelusta

53 Rakennesuunnitelma kuntien yhteistyön välikappaleena kaipaa seurantaa ja ajanmukaisuuden arviointia. Kuntien on tärkeää aina uudestaan arvioida, mitkä yhteiset valinnat ovat seudun menestyksen kannalta tärkeitä. MAL-sopimuksen kautta myös valtion rooli hyvän yhdyskuntarakenteen edistäjänä tulee puntaroitavaksi.

54 Vaikutusten arviointikehikko

55 Kuva: Tapani Touru Vaikutusten arviointikehikon muodostaminen Tavoite: muodostaa johdonmukainen ja havainnollistava työkalu suunnittelun ohjaamiseen, toimenpiteiden perustelemiseen ja vaikuttavuuden seurantaan. Arviointikehikkoa valmisteltu seutustrategian tavoitteiden pohjalta nimetyn työryhmän toimesta. Arviointikehikon hierarkia ja toteuttamistapa hahmollaan: Arviointihierarkia: Seudullisen ja strategisen tason vaikutusten arviointi: Aluekohtainen ja taktisen tason vaikutusten arviointi: Laadullinen ja yksilöön kohdistuvien vaikutusten arviointi: Lisäksi toteuttamisedellytysten arviointi. Arvioinnissa alustavati 5 vaihetta: 1. Suuntaa-antavat strategiset vaikutukset 2. Alueelliset tarkastelut 3. Laadulliset tarkastelut 4. Strategisen tason synteesi 5. Suositukset suunnitteluun Arviointikehikon ensimmäinen luonnos valmistunut. Arviointikehikko valmistuu joulukuun alussa. Keskeistä huomioida, millaiseen vaikutusten arviointiprosessiin seudulla on edellytykset (tietopohja ja muut resurssit)

56 Kuva: Tapani Touru Suunnittelun ja arvioinnin organisoituminen Suunnittelua valmisteleva työryhmä Suunnittelu Konsultin ohjaus Tilaisuuksien valmistelu Vaikutusten arviointia valmisteleva työryhmä Vaikutusten arviointi Konsultin ohjaus Tilaisuuksien valmistelu Suunnittelun ja arvioinnin erityisasiantuntijaryhmä Erityisasiantuntemusta edellyttävien teemojen evästäminen Valmistelu Kuntakierrokset lähtökohtien kartoittaminen HYPA ja INFRA Sisältöjen tuottaminen Asiantuntemuksen pohjalta Vaikutusten arvioinnin pohjalta MASTO ja LJ Suunnittelun linjaaminen Asiantuntemuksen pohjalta Vaikutusten arvioinnin pohjalta Tampereen kaupunkiseutu: seutusuunnittelupäällikkö, liikennejärjestelmäpäällikkö, seutujohtaja. Valmistelun koordinointi Kuntajohtajakokous Suunnitelman valmistelun ohjaus valmistelun edetessä Seutuhallitus Suunnitelman valmistelun ohjaus keskeisissä vaiheissa (esim. V0 ja V2 vaikutusten arvioinnin jälkeen) Valmistelun linjaaminen

57 Kiitos!