Energiapuun korjuu ja kasvatus



Samankaltaiset tiedostot
Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Energiapuu ja metsänhoito

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

Suomen metsien inventointi

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Energiapuun korjuun vaikutus metsiin

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Metsäenergia Pohjanmaalla

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Energiapuun korjuu ja metsänhoidon suositukset. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Suomen metsäenergiapotentiaalit

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Voiko metsäenergian tuotanto ja käyttö olla kannattavaa ja kestävää?

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Energiapuun mittaus ja kosteus

Tehokkuutta taimikonhoitoon

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

hinnoitteluun ja puukauppaan

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsäenergiaa tarvitaan

Energiapuun mittaus. Bioenergiapäivä Keuruu Jori Uusitalo Metsäntutkimuslaitos.

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Energiapuun kasvatus

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Puuraaka-aineen saatavuus

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Uutta energiapuun mittauksessa

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Vanhaa ja uutta energiapuun mittauksesta

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Transkriptio:

Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001: 5 milj. m 3 v. 2010 KMO: Tavoite 8-12 milj. m 3 v. 2015 Lähde: Metla/Metinfo (metsätilastollinen tietopalvelu)

Metsähakkeen käyttö Lapissa Lapin energiastrategia (2009): 1-1.5 milj. m 3 v. 2030 Biovoimalaitos, Biodiesellaitos?

Energiapuuta päätehakkuilta 1. Hakkuutähteet 2. Kannot Kuusen biomassa: Runko 60 % Latvus 20 % Metsäbiomassa polttoaineena 12.01.2010 Jari Hynynen/Metla Kanto 20 %

Hakkuutähteet Vuotuinen hakkuukertymä noin 25 000 m 3 Hakkuutähteet : -Kuusileimikoita, koska latvusmassan kertymä on kaksinkertainen verrattuna mänty- tai koivuleimikoihin - Lapissa vähän sopivia leimikoita (Lapin kolmio) - Korjuumääriä voidaan kuitenkin lisätä merkittävästi - Latvusmassan määrä 30-35% runkopuun määrästä -Talteensaanto on 60-70 % (kaivaus palstalla, korjuu tuoreena) 20-30% runkopuun määrästä - Ainespuukertymä 200 m 3 -> hakkuutähdettä 40-60 m 3

Kannot Kannot Vuotuinen kertymä n. 3000 m 3 - Kuusileikikoita, koska kuusella pinnanmyötäinen juuristo ja kantopuun hehtaarikertymä on suuri (15-20 % runkopuusta) - Kuiva ja tasalaatuinen materiaali -Varastointi parantaa laatua (varmuusvarasto) - Kivet ja maa-aines aiheuttavat ongelmia murskauksessa ja poltossa - Männyn kantojen nosto tulevaisuutta vai nykypäivää? - Lapissa kantopotentiaali männiköissä (90 %)

Korjuukohteen valinta Tapion suositukset Teknis-taloudelliset kriteerit - Metsä- ja kaukokuljetusmatka - Energiapuun minimikertymä (ainespuuta 200 m 3 -> hakkuutähdettä 40-60 m 3 ) - Leimikon minimikoko (kannonnosto) - Puulajisuhteet Metsäbiomassa polttoaineena 12.01.2010 Jari Hynynen/Metla

Energiapuuta nuorista metsistä 1. Hoitamattomat metsiköt 2. Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Hoitamattomat nuoret metsät Rästikohteet Hakkuukertymä v. 2011 n. 200 000 m 3! - Yleensä nuoria hoitamattomia sekametsiköitä (mänty-koivu) - Kuitupuukertymä alhainen (< 20 m 3 /ha) - Korjuu useimmiten kokopuuna - Korjuu kallista -Saatavuus riippuu puutavaralajien hintasuhteista ja valtion tuesta - Korjuumäärät lisääntyneet - Lapin energiapuuvarat nuorissa metsissä (70 %)

Aines- ja energiapuun rajanveto leimikkotasolla Kuva: Vesa Tanttu, Ramk

Energiapuukohteen korjuuvaihtoehdot Huom! Kokopuukorjuuta ei suositella vähäravinteisille kasvupaikoille eikä kuusikoihin. Metsäbiomassa polttoaineena 12.01.2010 Jari Hynynen/Metla

Kokopuun korjuu Lähde: Metsäteho

Rankapuun korjuu Lähde: Metsäteho

Aines- ja energiapuun integroitu korjuu (energiapuu kokopuuna)

Aines- ja energiapuun integroitu korjuu (energiapuu rankana)

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus "Perinteinen" kasvatusketju: Taimikonharvennuksessa jätetään männiköissä 2000, kuusikoissa 1800, ensiharvennuksessa männiköissä noin 1000, kuusikoissa 900 runkoa/ha Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatusketju: Taimikonharvennus männiköissä noin 5 m pituudessa. Taimikonhoitoa ei laiminlyödä! Kasvamaan jätetään 3 000-4 000 puuta/ha mahdollisimman paljon havupuita (erityisesti kuivahko kangas) täydennykseksi siemensyntyisiä lehtipuita havupuun taimille 1-1,5 metrin etumatka Ensiharvennus 10-12 metrin valtapituudessa jätetään 1 000-1 400 puuta/ha poistetaan valtaosa lehtipuista Kokopuuna tai integroituna 16

Kiertoajan puuntuotos ja kasvu - männiköt 600 500 400 4,4 4,4 5,6 5,7 m 3 /ha 300 200 100 0 Ainespuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Ainespuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Kuivahko kangas Tuore kangas Tukkipuuta Kuitupuuta Ainespuun läpimitat täyttävää energiapuuta Energiapuuta Kasvu (m3) Tuotoksessa ei oleellisia eroja Metsäbiomassa polttoaineena 12.01.2010 Jari Hynynen/Metla

Päätelmiä Yhdistetty kasvatus ei pienennä tuotosta ja metsänkasvatuksen kannattavuutta Rehevillä kasvupaikoilla männyn laatu paranee Kiertoaika pitenee 5-10 vuodella Soveltuu kuivahkon ja tuoreen kankaan männiköihin Sopii vain aktiiviselle metsänomistajalle Alueella hyvät energiapuumarkkinat Metsäbiomassa polttoaineena 12.01.2010 Jari Hynynen/Metla

Julkaisuja http://www.tapio.fi/files/tapio/aineistopankki/energiapuusuo situkset_verkkoon.pdf

Ravinnemäärät päätehakkuussa Metsäbiomassa polttoaineena 12.01.2010 Jari Hynynen/Metla Lähde: Energiapuun korjuu, Tapio

Hakkuutähteen kosteuden kehitys varastopinossa Metsäbiomassa polttoaineena 12.01.2010 Jari Hynynen/Metla Lähde: Energiapuun korjuu, Tapio