Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Transkriptio

1 Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian Lappi-seminaari Jaakko Repola, Anssi Ahtikoski, Mikko Hyppönen Antti Hannukkala

2 Bioenergiaa metsistä -tutkimus- ja kehittämisohjelma (BIO) Metlan BIO-ohjelma tukee metsäenergian tuotantoa ja käyttöä metsikön perustamisesta lähtien siihen saakka, kun puu tai hake toimitetaan asiakkaille Metlassa tutkitaan biomassan lisääntyvän energiakäytön antamia mahdollisuuksia ja vaikutuksia muun muassa metsänomistajien, metsä- ja energiateollisuuden sekä metsäkoneyrittäjien talouteen ja toimintaedellytyksiin Tutkimusohjelma koostuu neljästä osa-alueesta (yli 20 hanketta): 1) Puubiomassan tuotanto ja bioenergiavarat 2) Biomassan talteenoton seurannaisvaikutukset 3) Biomassan hankinta, liiketoimintamallit ja poliittiset ohjauskeinot 4) Metsäbiomassa biojalostamoiden raaka-aineena Tutkimusohjelman vahvuuksia: 1. Yhteistutkimuksia 2. Tiivis verkostoituminen (metsäteollisuus, metsäkonevalmistajat, metsänomistajat) -> Uusimmatkin tulokset saadaan nopeasti käytäntöön Linkki:

3 T&K-sektorin tavoitteet Tutkimus ja kehityssektorin hankkeessa tuotetaan tietoa ja toimintamalleja, jotka osaltaan edistävät bioenergian tuotantotavoitteiden saavuttamista Lapissa Tavoitteena on tuottaa ajanmukaista ja välittömästi käytäntöön sovellettavaa tietoa alan toimijoille (yritykset, koulutus, neuvonta, rahoitus ja hallinto) Tulokset antavat perusteet bioenergia-alan kannattavan yritystoiminnan luomiselle Toiminta tukee koulutuksen ja neuvonnan käytännön tarpeita yrittäjyyden edistämisessä Tuotettu tieto auttaa paikkallisia suunnitteluviranomaisia, yrittäjia ja rahoittajia arvioimaan bioenergiayrittäjyyden paikallisia mahdollisuuksia

4 Hankkeen tehtävät Hanke koostuu kolmesta työpaketista: 1. Bioenergian saatavuus 2. Bioenergian tuotantoketjut ja tuotantoketjuun osallistuvien toimijoiden taloudelliset kannustimet 3. Bioenergian tuotantoketjujen aluetaloudelliset vaikutukset

5 1. Bioenergian saatavuus Biopolttoaineen toimitusvarmuus pitää säilyä koko laitoksen elinkaaren ajan -> Alueelliset bioenergiavarat on pystyttävä arvoimaan vuodeksi eteenpäin Myös biopolttoaineen saatavuuteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet on pystyttävä arvioimaan pidemmällä aikavälillä Tämän osahankkeen tavoitteena on selvittää: 1. Yrittäjien hyödynnettävissä olevat bioenergiavarat - Alueelliset arviot (maakunta, kunta ja pienalueet) - Arviot raaka-ainelähteittäin: * Metsäenergia * Peltoon pohjautuva energia * Tuuli- ja aurinkoenergia (maatila- ja pientalouskäyttö) * Yhdyskuntajäte 2. Bioenergian saatavuus sekä lähitulevaisuudessa että pidemmällä aikavälillä (20-30 v.)

6 Metsähakkeen käyttö Lapissa Metsähakkeen käytölle asetettu kovat kasvutavoitteet: Lapin bioenergiastrategia ( ): 0.2 milj m 3 vuonna 2012 Lapin bioenergiaohjelma ( ): 0.6 milj. m 3 vuonna 2013 Lapin energiastrategia: milj. m 3 vuonna 2030 milj. m3 0.6 Lämpö- ja voimalaitokset Pientalot Tavoite Tavoite Vuosi

7 Metsäenergian hyödyntämismahdollisuudet Lapissa Pääpaino on ollut nykyisten bioenrgiavarojen arvioinnissa Mitkä ovat energiapuun hakkuumahdollisuudet 2030? > Uudet energiapuulajit ja korjuuteknologiat sekä kuitupuun asema? milj. m 3 /v Tavoite Järeä runkopuu Pienpuu Hakkuutähteet Kuusen kannot Männyn kannot Metsähakkeen käyttö Tekninen potentiaali Toteutuneet hakkuut

8 2. Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Hankkeen tarkoitus 1. Kehittää Lapin olosuhteisiin soveltuvia bioenergian tuotantoketjuja 2. Selvittäa bioenergian tuotantoketjujen kokonaiskannattavuus, ja edelleen tuotantoketjuun osallistuvien toimijoiden erilliskannattavuudet -> Millaisissa olosuhteissa bioenergian tuotantoketjut ovat taloudellisesti perusteltuja kaikille toimintaan osallistuville toimijoille? Tavoitteena on tuottaa kannattavat bioenergian tuotantomallit eri toimijoille: 1. Yrittäjyysmallit (esim. maatila, osuuskunnat, lämpöyrittäjät) 2. Bioenergian tuotantoketjut - Metsä- ja peltoenergia - Logistiikka - Kaasutus- ja pyrolyysiteknologia (biopolttoaineen valmistus) - Energiajätteen hyödyntäminen (tuhka, kaasutusrejekti)

9 Hoitamattomat nuoret metsät 2.1. Metsäenergiaa nuorista metsistä Nuoret metsät (rästikohteet) metsähakkeen tärkein raaka-ainelähde Lapissa! Energiapuun talteenotto nuorista metsistä moninkertaistettava nykytasosta, mikäli aiotaan saavuttaa metsähakkeen käyttötavoitteet > Pienpuun korjuun kannattavuus (yksityiset, valtio) > Pienpuun korjuun teknis-taloudelliset edellytykset selvitettävä Pienpuutuotannon tehostamiseksi pitäisi pystyä määrittelemään energiapuun korjuuseen soveltuvat kohteet eli milloin kyseeseen tulee myöhästynyt taimikonhoito, energia- tai ainespuuharvennus tai integroitu aines- ja energiapuun korjuu Millaisissa leimikoissa pienpuun talteenotto on liiketaloudellisesti perusteltua kaikille toimintaan osallistuville toimijoille (metsänomistaja yksityinen/valtio, metsäkoneyrittäjä, hakeyrittäjä, kaukokuljetusyrittäjä, energiapuuleimikoita ostava yritys ja lämpölaitos) Eri metsäalan toimijat voisivat hyödyntää tätä tietoa suoraan energiapuukohteiden paikantamisessa, korjuusuosituksien laatimisessa ja korjuun suunnittelussa

10 Aines- ja energiapuun rajanveto leimikkotasolla Kuva: Vesa Tanttu, Ramk

11 2.1. Metsäenergiaa nuorista metsistä Yhdistetty energia- ja ainespuun kasvatus Voidaanko Lapissa kasvattaa metsikön nuoruusiässä ainespuun lisäksi kannattavasti myös energiapuuta? Tapion uusimmat ohjeet (Energiapuuta ainespuusta tinkimättä, 2006) mahdollistavat ns. yhdistetyn kasvatuksen Yhdistetyssä kasvatuksessa energiapuu on suunnitelmallinen osa metsänkasvatusketjua, eikä ainespuun tuotannolle aiheudu tästä menetyksiä kiertoajan puitteissa Toistaiseksi Lapin olosuhteisiin erikseen sopivia yhdistetyn kasvatuksen ohjeita ei ole kuitenkaan vielä tehty Ensiarvoisen tärkeää olisi laatia Lapin olosuhteisiin soveltuvat yhdistetyn aines- ja energiapuun kasvatus- ja harvennusmallit, ja liittää ne osaksi Pohjois-Suomen metsänhoitosuosituksia

12 2.2. Peltoon pohjautuva energia, energiajätteen hyödyntäminen ja kaasutusteknologia Biokaasulaitoksen toimintaedellytykset Lapissa Hanke toteutetaan yhdessä Koulutuskuntayhtymä Lappian kanssa Louen pilottikoelaitoksessa MTT vastaa hankkeeseen liittyvistä kenttäkokeista, toteutettavuus- ja talousanalyyseistä sekä hankkeen tieteellisestä luotettavuudesta Lapin ilmaston ominaispiirteet ja asutuksen hajanaisuus tekee biokaasulaitoksen syötteen saannin ja syötelogistiikan sekä laitoksen toimivuuden haastavaksi Rejektin hyötykäyttö vaatii Lapin ilmasto-olosuhteissa selvitystä. Lisäsyötteiden käyttö kaasutuksessa nykyisen ympäristö- ja hygienialainsäädännön valossa rajoittaa rejektin hyötykäyttöä, mutta sen käyttömahdollisuuksien lisääminen tässäkin valossa sekä hygienia ja käyttösuositusten laatiminen Lappiin vaatii koetoimintaa.

13 3. Bioenergian tuotantoketjujen aluetaloudelliset vaikutukset Bioenergian vaihtoehtoisten tuotantoketjujen aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa? - Työllistävyys- ja liikevaihtovaikutus Analyysien tarkastelutasoja on useampia - Pientalousalue - Seutukunta - Koko maakunta Aluetaloudelliset vaikutukset määritetään raaka-ainelähteittäin

14 KIITOS!

15 Metsähakkeen käyttö Suomessa Suomen energia- ja ilmastostrategia 2001: 5 milj. m 3 v KMO: 8-12 milj. m 3 v Uusiutuvan energian velvoitepaketti (2010): 13.5 milj. m 3 v milj. m 3 7 Lämpö- ja voimalaitokset Pientalot Tavoite Vuosi / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

16 Metsähakkeen raaka-ainelähteet Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa milj. m Järeä runkopuu Kannot Hakkuutähteet Pienpuu Vuosi

17 Lapin kuitupuun tulevaisuus? milj. m 3 Kuitupuun käyttöpaikat Hakkuumahdollisuudet Hakkuut Käyttö Vuosi