LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2010 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2010-2012 1 TALOUSARVION LAADINTAPROSESSI Kuntayhtymän talousarvioiden laadintaprosessissa on pyritty noudattamaan Suomen Kuntaliiton talousarviotyöryhmän ehdotusta vuosittain toistuvaksi talousarvion ja -suunnitelman laadintaprosessiksi: Kuntayhtymän talouden kannalta merkitykselliset tekijät ovat kehittyneet seuraavasti: 1. Ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitusuudistus 1.1.2006 lukien paransi oleellisesti FAI:n taloudellisia toimintamahdollisuuksia. Perustamishankekohtaiset valtionavustukset sisältyvät nyt yksikköhintarahoitukseen ja toisaalta osa yksikköhintarahoituksesta annetaan oppilaitoksen tuloksellisuuden perusteella. Em. muutokset sekä v. 2007 päätetyt indeksitarkistukset ja FAI:n kokonaisopiskelijamäärä vv. 2007-2009 vahvistavat merkittävästi kuntayhtymän taloutta. 2. FAI:lla oli vuosien 2000-2003 investointien takia ollut toimintatuloihinsa nähden liian suuret vuotuispoistot. Tilanne on kuitenkin korjaantunut vv. 2006-2008. Lähivuosina kiinteistöihin liittyvät investoinnit ovat melko suuria. Vuonna 2009 kuntayhtymä osti Saksankatu 46 kiinteistön ja vuosina 2010-2012 peruskorjataan D-halli, auto-osasto ja osia päärakennuksesta. Yksikköhintatulojen lisääntyessä voivat investointiohjelmat olla jonkin verran aiempaa suurempia huolimatta siitä, että peruskorjausinvestointien vuotuispoistoaikoja nopeutetaan. 3. FAI:n opiskelijamäärä on kasvanut useita vuosia saavuttaen huippunsa vuonna 2009, jolloin järjestämisluvan opiskelijamäärä ylittyi yli 30 opiskelijalla. Seutukunnan ikäluokat pienentyvät kuitenkin jo 2010 noin 50 henkilöllä, jolloin myös FAI:n opiskelijamäärä kääntyy laskuun. Opiskelijamäärän aleneminen merkitsee tulorahoituksen huononemista: yksi opiskelija vähemmän merkitsee vuositasolla keskimäärin n. 9 500 euron vähennystä. Vuoden 2010 talousarvio laaditaan jälleen selkeästi raamibudjetiksi, jonka rajoissa yhtymähallitus 15.12.2009 tarkistaa käyttösuunnitelmia. Suunnitteluaikataulu v. 2009 on ollut seuraava: henkilöstö 08.06.2009 esitykset talousarvioon 2010 koulutusalajohtajat 07.08.2009 opetus-/palvelutoiminnan käyttösuunnitelmaehdotukset johtoryhmä 14.08.2009 alustava talousarvioehdotus TPD-ryhmä 15.09.2009 lausunto talousarvioehdotuksesta yhtymähallitus 21.09.2009 talousarvioehdotuksen hyväksyminen jäsenkunnat 13.10.2009 lausunto taloussuunnitelmaehdotuksesta yhtymävaltuusto 20.10.2009 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen yhtymähallitus 15.12.2009 täytäntöönpano-ohjeet ja käyttösuunnitelmien tarkistus.
2 VUODEN 2008 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTELU 2 Ammatillisen koulutuksen valtionosuusjärjestelmä on laskennallinen ja valtionosuustulo riippuu ennen kaikkea oppilasmääristä. Tuloperusteet määräytyvät koulutusalakohtaisesti laskettujen oppilaskohtaisten yksikköhintojen perusteella. Kun valtionosuusperusteet määräytyvät valtakunnallisten keskiarvolukujen pohjalta ja Forssan ammatti-instituuttiin kuuluvilla yksiköillä oppilaskohtaiset kustannukset ovat olleet valtakunnallisia keskiarvohintoja pienemmät, Forssan ammatti-instituutin talous on ollut melko vankalla pohjalla. Taloudellisesti on kuitenkin ongelmallista toimiminen alueellisesti kolmessa eri toimipisteessä ja se, että koulutusalat ovat opiskelijamääriltään suhteellisen pieniä ja huoneistoalaa on suhteellisen paljon yhtä opiskelijaa kohti. Liesjärven yksikön opiskelijamäärät ovat huonon hakeutuvuuden takia jatkuvasti alentuneet ja yksikkö oli tappiollinen vuonna 2008. Kuntayhtymän jäsenkunnilta ei kuitenkaan ole peritty mitään rahoitusosuuksia toiminta-, investointi- tai rahoitusmenoihin vuodesta 1994 lukien. Toisaalta jäsenkunnille on 1.1.2002 lukien maksettu 2 %:n suuruista peruspääomakorkoa. Vuodelle 2008 asetetut taloudelliset tavoitteet saavutettiin siten, että tilikauden tulos muodostui FAI:n toiminta-ajan parhaaksi ja että siitä voitiin tehdä 1 250 000 euron suuruinen investointivaraus Saksankatu 46:n toimitilojen lunastamiseksi Forssan kaupungilta. Tuloksen suuruuteen vaikutti oleellisesti kokonaisopiskelijamäärän kasvu toisen asteen ammatillisen koulutuksen suosion lisääntymisen ja toisaalta yksikköhintarahoituksen paraneminen: perustamishankekohtaiset valtionosuudet sisällytettiin yksikköhintarahoitukseen samalla kun osa yksikköhintarahoituksesta annettiin oppilaitokselle tuloksellisuuden perusteella. Kuntayhtymällä ei ole ollut pitkäaikaisia lainoja vuodesta 1999 lukien. Toisaalta edellisten tilikausien ylijäämä oli vuoden 2008 lopussa n. 1,5 milj. euroa, joka on käytettävissä tasapainottamaan tulevien vuosien alijäämäisiksi muodostuvia tilinpäätöksiä, mikäli oppilasmäärissä ja niihin perustuvissa valtionosuusperusteissa tapahtuu yllättäviä muutoksia. 3 VUODEN 2009 TALOUSARVION TARKASTELU Vuoden 2009 talousarvion tuloslaskelma on tasapainossa. Vuoden 2009 talousarvion perustana olevaa opiskelijamäärää (870) tullaan ylittämään merkittävästi, mutta Opetusministeriö ei ole toistaiseksi nostanut oppilaitoksen järjestämislupaa, joka on 930 opiskelijapaikkaa. Vuoden 2009 tuloksesta tunnuslukuineen tulee hyvä, tosin Liesjärven yksikön tappiollinen toiminta laskee tulosta jonkin verran. Käyttösuunnitelmiin esitetään pääasiassa opiskelijamäärän kasvusta johtuvia muutosesityksiä. Vuoden 2009 alkuperäinen investointiohjelma on 481 000 euroa. Yhtymävaltuusto päätti lisäksi 19.5.2009 hankkia Saksankatu 46 kiinteistön hintaan 2 716 689,12 euroa. Muutoin Investointiohjelma loppusummaan esitetään yhteensä 9 000 euron suuruista lisäystä (muutos yhteensä 2 725 700 euroa). Investointiohjelmaan esitetään keskusvaraston remontin tilalle äänistudion rakentamista audiovisuaalisen perustutkinnon käyttöön. Saksankatu 27 sisäänkäyntialueen kunnostus siirretään tehtäväksi päärakennuksen peruskorjauksen yhteyteen. Vuoden 2009 tilinpäätös tulee olemaan selkeästi positiivinen ja tuloksen perustana olevat tekijät mahdollistavat ylijäämäiset talousarviot myös vuosille 2010-2012.
3 4 KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET 4.1 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TOIMINTA-AJATUS, VISIOT JA ARVOT Forssan ammatti-instituutin toiminta-ajatus on määritelty seuraavasti: Forssan ammatti-instituutti on monialainen, kehittyvä ja työelämän tarpeisiin vastaava oppilaitos, joka tukee opiskelijan yksilöllistä kasvua ammattiin. Forssan ammatti-instituutin visiot: 1) monialainen koulutustarjonta 2) laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä 3) haluttu opiskelu- ja työpaikka 4) osaava ja motivoitunut henkilöstö 5) aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa 6) opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin 7) toiminta taloudellista ja tuloksellista Keskeisimmiksi arvoiksi toiminnassa on valittu seuraavat: 1) asiakaslähtöisyys 2) yksilöllisyys 3) oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys 4) yhteiskunnallinen vastuu 5) yhteistyö 4.2 KONSERNITAVOITTEET Forssan ammatti-instituuttia ylläpitävän Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän konsernitavoitteiksi ja tavoitetasoiksi vuosille 2010-2012 esitetty seuraavaa: 1) Monialainen koulutustarjonta - vuosittain on valittavana 6 koulutusalaa ja n. 17 koulutusohjelmaa - tarjontaa täydennetään oppisopimuskoulutuksella silloin kun se koulutustarpeen kannalta on perusteltua tai kun opetusryhmää ei nuorten suuntautumisen vuoksi voida muodostaa hyvin työllistäville aloille 2) Laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä - 75 % opiskelijoista arvioi opetuksen hyväksi - 3 % valmistuneista suorittaa myös ylioppilastutkinnon - oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa
3) Haluttu opiskelu- ja työpaikka - 50 %:lla jäsenkuntien ikäluokista on opiskelupaikka FAI:ssa - oppilaitoksen täyttöaste on vähintään 95 % 4 4) Osaava ja motivoitunut henkilöstö - 80 %:lla opettajista on muodollinen kelpoisuus tehtävään - 2 opettajaa osallistuu työelämätyöskentelyyn 1 kuukauden ajan (2 opettajaa x 1 kk) - vähintään 75 %:lla henkilöstöstä on hyvä työmotivaatio 5) Opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin - 65:lla % valmistuvista opiskelijoista on valmistuessaan heti tiedossa työpaikka - 30 % valmistuvista hakee jatkokoulutukseen korkea-asteelle 6) Aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa - 75 %:lla työssäoppimispaikoista on FAI:n kouluttama työpaikkaohjaaja - kehittämisprojekteja yhteistyössä seutukunnan ja Kanta-Hämeen oppilaitosten kanssa 6) Toiminta taloudellista ja tuloksellista - suoritekohtaiset kustannukset eivät ylitä valtakunnallisia keskiarvolukuja - käyttöomaisuuden vuotuispoistot rahoitetaan toimintakatteella ja varauksilla Kuntalain 65 :n 2 momentin säännöksessä korostetaan sitovien tavoitteiden ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa ja niiden kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa käytetään määrä-, laatu- taloudellisuus- ym. tavoitteita sen mukaan, mitä eri tehtävissä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ja on mahdollista käyttää. 4.3 MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET Keskeinen tavoite on koulutettavien määrä (=opiskelijamäärä) Forssan ammatti-instituutissa ja oppisopimustoimistossa. Sen perusteella määräytyi vuonna 2008 92 % instituutin kaikesta tulorahoituksesta ja se on paras mittari, kun tavoitteena on säilyttää ammatillinen koulutustarjonta Lounais-Hämeessä mahdollisimman monipuolisena, korkeatasoisena ja määrällisesti nykytasolla. Oppilasmäärän aleneminen johtaa nykyisillä valtionosuusperusteilla tulojen vähenemiseen, mistä on seurauksena kustannusten leikkauksia. Vähäisemmillä resursseilla menetetään laatua ja kilpailukykyä, saadaan vähemmän oppilaita ja sitä kautta taas vähemmän resursseja. Koulutettavien määrä perustuu entistä selvemmin tulevaan työvoimatarpeeseen ns. suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle lähimmän kymmenen vuoden kuluessa. Ikäluokkien pienentyessä oppilaitoksen on entistä enemmän panostettava opiskelijarekrytointiin ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen arvostukseen nostamiseen: oppilaitoksen vetovoimaisuus on edelleen pidettävä saavutetulla hyvällä tasolla, jotta mahdollisimman hyvin turvataan ammattikoulutetun työvoiman tuleva tarve. Vuosille 2010-2012 asetettu seuraavat koulutusalakohtaiset oppilasmäärätavoitteet:
TP 2006 TP 2007 TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Tekniikka ja liikenne (TEKLI) 312,1 340,8 372,0 355,0 373,0 383,0 388,0 Ravitsemis- ja talousala (RATA) 86,8 85,9 84,4 80,0 76,0 80,0 80,0 Kauppa ja hallinto (KOL) 194,2 190,0 189,7 177,0 190,0 190,0 190,0 Sosiaali- ja terveysala (SOTE) 90,0 110,4 132,0 120,0 144,0 145,0 145,0 Kulttuuriala (KÄTA+VIE) 131,0 138,6 138,5 120,0 125,0 112,0 112,0 Liesjärven toimipiste (MOL) 37,4 31,2 18,8 18,0 8,0 0,0 0,0 874,9 896,9 935,5 870,0 916,0 910,0 915,0 Liesjärven toimipisteen opiskelijamäärään sisältyy luontomatkailukoulutus vv. 2007-2010. 5 Opetusministeriön päätöksen mukaan FAI enimmäisopiskelijamäärä toisella asteella saa olla enintään 930 opiskelijaa. Seutukunnan ikäluokat pienentyvät vuodesta 2010 alkaen jonkin verran, esimerkiksi vuonna 2010noin 50 henkilöllä, joka vaikuttaa opiskelijamääriin noin 25 opiskelijan verran. Toisaalta vuonna 2008-2009 aloittaneiden luokkien opiskelijamäärät ovat niin suuret, että ne vaikuttavat taloussuunnitelmakauden aikana merkittävästi kokonaisopiskelijamäärien pysymiseen melko hyvänä. Opiskelijamäärän laskua on kuitenkin lähivuosina odotettavissa: ainakin kulttuurialan (johon sisältyy myös viestintäala) ja datanomikoulutuksen oppilasottokertoja joudutaan vastaisuudessa vähentämään. Liesjärven toimipisteen toiminta päättyy 31.7.2010, koska lupaa metsäkoneenkuljettajakoulutuksen järjestämiseen ei saatu vuonna 2008, eikä uusia perustutkintoryhmiä saatu alkamaan enää vuosina 2008-2009 metsäalan heikon vetovoiman takia. Viimeinen metsäalan perustutkinnon ryhmä valmistuu keväällä 2010, samoin kuin matkailualan kokeilukoulutuksen ryhmä. Liesjärven toimipisteen lakkauttaminen aiheuttaa jonkin verran henkilöstön irtisanomisia sekä hallinnollisia toimenpiteitä kiinteistön ja irtaimiston myynnin takia. Lisäksi opetusmetsien käyttöoikeus luovutetaan takaisin valtiolle, koska metsäalan koulutus päättyy kuntayhtymässä. Toinen keskeinen määrällinen tavoite on oppilaitoksessa annetut opetustunnit (=lähiopetustunnit), joiden perusteella kustannukset pääosin määräytyvät. Yksikköhintatuloilla rahoitettavat koulutusalakohtaiset opetustuntimäärätavoitteet on opetusryhmäkeskikokotavoitteen perusteella määritelty seuraaviksi: TP 2006 TP 2007 TP 2008 TA 2009 TA 2010 TS 2011 TS 2012 Tekniikka ja liikenne (TEKLI) 24 739 27 084 29 483 30 000 30 100 30 920 31 320 Ravitsemis- ja talousala (RATA) 7 540 8 179 7 665 6 520 5 490 5 780 5 780 Kauppa ja hallinto (KOL) 12 599 10 992 11 417 11 520 12 590 12 590 12 590 Sosiaali- ja terveysala (SOTE) 7 253 8 587 7 889 6 780 9 240 9 300 9 300 Kulttuuriala (KÄTA+VIE) 13 147 14 171 10 915 10 780 11 490 10 290 10 290 Liesjärven toimipiste (MOL) 5 479 4 173 2 701 2 600 1 040 0 0 67 569 69 606 70 070 68 200 69 950 68 880 69 280 Lisäksi lukiotunteja ostetaan noin 1080 tuntia vuosittain. Opetustuntimäärätavoite ei kuitenkaan budjetoinnin ja seurannan kannalta ole paras mahdollinen tavoite. Huomattavasti tarkoituksenmukaisempi tavoite on tässä suhteessa tulosaluekohtaisesti vahvistettu opetusryhmien keskikoko, joka ohjaa opetustuntikehysten laadintaa ja seurantaa. Sen vuoksi vuodesta 2004 alkaen on opetusryhmän keskikoko määritelty koulutusaloittain sitovaksi tavoitteeksi.
Valtuustoon nähden sitovat tulosaluekohtaiset opetusryhmien keskikokotavoitteet vuosille 2010-2012: - tekniikka ja liikenne, ravitsemis- ja talousala sekä ava-koulutus 16,0 - kauppa ja hallinto sekä sosiaali- ja terveysala 19,0 - kulttuuriala (viestintä 19,0 vuoteen 2008 saakka) 14,0 - Liesjärven toimipistekulttuuriala (12,0 vuoteen 2008 saakka) 10,0 6 4.4 LAADULLISET TAVOITTEET Ammatillisen koulutuksen keskeisimpiä laadullisia tavoitteita on koulutuksen tuloksellisuudesta huolehtiminen. Opetus on laadukasta ja koulutus vastaa työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Oppilaitoksen kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni oppilas sijoittuu koulutustaan vastaavaan työhön tai jatko-opintoihin. Laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä - 75 % opiskelijoista arvioi opetuksen hyväksi - nuorisoasteen opiskelijoille annetaan lähiopetusta 32 vvh - vuotuinen kokonaiskeskeyttäminen enintään 10 % ja negatiivinen keskeyttäminen 5 % - läpäisyaste vähintään 60 % - 3 % valmistuneista suorittaa myös ylioppilastutkinnon - oppilaitoksella on tasokas itsearviointi- ja laatujärjestelmä, jossa sisäistä ja ulkoista auditointia vähintään 2 krt/vuosi jokaisella koulutusalalla - oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa Osaava ja motivoitunut henkilöstö - 80 %:lla opettajista on muodollinen kelpoisuus tehtävään - opettajilla osallistuavt työelämätyöskentelyyn (2 opettajaa * 1 kk) - kannustavalla palkkauksella tuetaan FAI:n tavoitteiden mukaista toimintaa - jokainen päätoiminen työntekijä osallistuu vähintään 2 pv alansa täydennyskoulutukseen - henkilöstökoulutukseen on varattu vähintään 2 % palkkamenoista - vähintään 75 %:lla henkilöstöstä on hyvä työmotivaatio Opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin - opiskelijoille järjestyy työssäoppimispaikka Lounais-Hämeestä tai kotipaikkakunnalta - 65:lla % valmistuvista opiskelijoista on valmistuessaan heti tiedossa työpaikka - 30 % valmistuvista hakee jatkokoulutukseen Aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa - 75 %:lla työssäoppimispaikoista on FAI:n kouluttama työpaikkaohjaaja - työssäoppimispaikka antaa kerran vuodessa kirjallisen palautteen FAI:n toiminnasta - työssäoppimispaikat tekevät jokaisella koulutusalalla yhteistyötä opetussuunnitelmatyön ja rekrytoinnin suhteen - kaikilla koulutusaloilla on aktiivisesti toimiva ammatillinen neuvottelukunta - yhteisiä kehittämisprojekteja seutukunnan ja Kanta-Hämeen oppilaitosten kanssa Vuosien 2010-2012 sitovina laadullisina tavoitteina pidetään, että - laadukas itsearviointi- ja laatujärjestelmä, joka osoittaa opetuksen hyvän laadun - 75 % valmistuvista saa heti työ- tai jatkokoulutuspaikan - oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa
4.5 TALOUDELLISUUSTAVOITTEET 7 Tavoitteena pidetään, että suoritekohtaiset kustannukset eivät koulutusaloilla ylitä valtakunnallisia keskiarvolukuja. Sen lisäksi pyritään siihen, että suoritekohtaiset kustannukset eivät perusteettomasti tukipalvelutoiminnoittain (hallinto, kouluruokailu, muu oppilashuolto, siivoustoimi, muu kiinteistönhoito ja majoitus) ylitä valtakunnallisia keskiarvolukuja. Oppilaskohtaiset opetuksen nettomenot samoin kuin tukipalvelujen nettomenot olivat vv. 1997-2004 sitovina tavoitteina, joita ei ilman valtuuston hyväksyntää saanut tulosaleittain ylittää. Talousarvioasetelman muutoksen johdosta sitoviksi taloudellisuustavoitteiksi 1.1.2005 lukien asetettiin tulosaluekohtaiset toimintakatteet, joiden avulla pyritään tehostamaan nimenomaan määrärahaseurantaa. Tulosaluekohtaisissa katteissa ei oteta huomioon toisen asteen yksikköhintahintatuottoja, joten ne ovat oppisopimuskoulutusta lukuun ottamatta negatiiviset. Valtuustoon nähden käyttötalousosassa esitetyt sitovat tulosaluekohtaiset toimintakatteet v. 2010: yleishallinto - 208 500 e tukipalvelut - 2 007 200 e tekniikka ja liikenne, ravit semis- ja talousala sekä ava-koulutus - 3 000 200 e kauppa- ja hallinto, sosiaali- ja terveysala sekä kulttuuriala - 2 448 800 e Liesjärven toimipiste - 129 000 e opetuksen kehittäminen - 279 800 e oppisopimuskoulutus 0 e Opetuksen tulosalue ei lisäksi saa ylittää käyttötalousosassa hyväksyttyä opiskelijakohtaista toimintakatetta. Opetuksen tulosalueilla on toimintakatteessa otettu huomioon sekä opetuksen että palvelutoiminnan toimintakulut ja -tuotot ilman toisen asteen yksikköhintatuloja. Palvelutoiminnan laajuutta on pyritty arvioimaan todellisen volyymin pohjalta. Palvelutoiminnan laajuus saattaa kuitenkin vaihdella hyvinkin paljon vuosittain. Toisaalta kustannusten kohdentaminen palvelutoimintaan ei aina ole ongelmatonta. Sen vuoksi tulosalueen opetuksen ja sen palvelutoiminnon toimintakatetta käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Palvelutoiminnan nettotuottotavoitetta määritettäessä on otettava huomioon, että mahdollisuudet järjestää palvelutoimintaan kuuluvaa aikuiskoulutusta ovat varsin rajoitetut ja että opiskelijoiden työssäoppimisen lisääntyessä oppilastyötoiminnan tuotto pienenee. Toimintakatetavoitteen rajoissa tulosalueen on mahdollista käyttää varoja kurssisuunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen käyttösuunnitelmassa hyväksytyllä tavalla. Sitovaksi tavoitteeksi on myös asetettu, että instituutin on kyettävä rahoittamaan käyttöomaisuuden vuotuispoistot toimintakatteella yhdessä investointi- ja rahastovarausten tuloutusten kanssa vv. 2010-2012.
5 TALOUSARVIOPERUSTEET 8 5.1 YLEISET PERUSTEET Vuoden 2010 talousarvio laaditaan elokuun 2009 palkkatasossa lisättynä 5,0 %:n suuruisella yleiskorotusvarauksella. Palkkoihin on jo 1980-luvulta sisältynyt 0,4 %;n suuruinen harkinnanvarainen kannustava palkkaus, jota käytetään yksinomaan tuloksellisuusperustein. Sosiaali- ja eläkemaksuihin varataan vv. 2010-2012 pääsääntöisesti 32,0 % (sosiaaliturvamaksuihin 6,5 % ja eläkevakuutusmaksuihin 25,5 %) palkoista. Eläkevakuutusmaksussa varaudutaan työkyvyttömyyseläkkeen aiheuttamaan korotukseen varhaiseläkemenoperusteisessa maksussa. Henkilöstökoulutukseen varataan tulosaluekohtaisesti vv. 2010-2012 vähintään 2,0 % palkkamenoista, josta opetushenkilöstön toisen asteen kansainvälistymisprojektiin 0,2 %. Opetuksen palkkamenovarauksesta osoitetaan tulosalueittain oma määrärahansa opettajien täydennyskoulutusajan sijaisuuspalkkoihin vv. 2010-2012. 5.2 YKSIKKÖHINTATULOT Voimassa oleva kokonaisuudessaan laskennallinen ja yksikköhintaperusteinen valtionosuusjärjestelmä astui voimaan 1.1.1994 lukien. Rahoitusjärjestelmää uudistettiin 1.1.2006 lukien mm. siten, että osa yksikköhintarahoituksesta annetaan tuloksellisuuden perusteella (yksikköhintarahoituksen tuloksellisuusosa). Mm. peruskorjaushankkeiden valtionosuuksien siirtyessä yksikköhintoihin, vuoden 2008 yksikköhintaperusteita korotettiin peräti 14,0 %:lla. Vuonna 2009 yksikköhinta nousi 2,6 %. Vuosien 2010-2012 taloussuunnitelma on laadittu olettamuksen varaan, että korotus v. 2010 olisi kaikilla FAI:n koulutusaloilla keskimäärin 2 %. Tuloksellisuusrahan on arvioitu olevan noin 200 000 euroa v. 2010. Toisen asteen yksikköhintatulot/opiskelija olisivat tulosaluekohtaisesti v. 2010 seuraavat: tekniikka ja liikenne, ravitsemis- ja talousala sekä ava-koulutus 10 688 e kauppa- ja hallinto, sosiaali- ja terveysala sekä kulttuuriala 8 206 e Liesjärven toimipiste 14 725 e yksikköhintarahoituksen tuloksellisuusosa 218 e Em. yksikköhintoihin sisältyy erityisopetusta ja eräitä kalliimpia linjoja koskeva korotettu porrastus. Yksikköhintoihin sisältyy myös kaksi tasauskerrointa, jotka oleellisesti pienentävät alkuperäistä yksikköhintaa. Lisäksi Saksankatu 27-29:n ja Liesjärven yksikköhintatuloihin sisältyy n. 1 527 euroa/majoitettu oppilas. Yksikköhintatuottojen kehitys liittyy oleellisesti oppilasmääräkehitykseen. Pienempiä tulosalueita (toimipisteitä) voidaan nykyisenkaltaisen yksikköhintarahoitusjärjestelmän vallitessa perustella taloudellisilla perustella niin kauan kuin Tammelan toimipisteessä on vähintään 80 nuorisoasteen opiskelijaa.
5.3 LIESJÄRVEN YKSIKÖN TOIMINNAN LAKKAUTTAMINEN 9 Opiskelijoiden hakeutuminen Liesjärven yksikköön metsäalan koulutukseen on ollut heikkoa viimeisen viiden vuoden aikana. Taulukoissa näkyy ensisijaisten hakijoiden määrät, opiskelijamäärät sekä aloittaneiden ja keskeyttäneiden opiskelijoiden määrät vuosina 2005-2009. Opiskelijamäärä muodostuu kahden vuosittaisen laskentapäivän painotetusta keskiarvosta. Vuosi Ensisijaiset hakijat /metsäala Opiskelijamäärä metsäala 2005* 3 41,4 2006* 7 37,4 2007 3 27,9 3,3 2008 5 18,9 8,1 2009 5+1 20.1.2009: 14 20.1.2009: 6 *) vuosina 2005-2006 luvuissa mukana myös luonto- ja ympäristöalan perustutkintoon hakeneet **) matkailualan kokeilukoulutus päättyy 2010. Vuosi Opiskelijamäärä matkailu / kokeilukoulutus** Aloittaneet opiskelijat / metsäala Keskeyttäneet opiskelijat / metsäala Aloittaneet opiskelijat / matkailuala 2005* 12 4 2006 12 4 2007 9 3 9 4 2008 - - *) vuonna 2005 luvuissa mukana myös luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Keskeyttäneet opiskelijat / matkailuala Näihin lukuihin perustuen yhtymähallitus yksimielisesti päätti keväällä 2008, että opiskelijoita ei enää haeta Liesjärven yksikköön keväällä 2009, mutta yhtymävaltuuston päätöksellä 21.10.2008 aloituspaikkoja päätettiin vielä kuitenkin tarjota kevään 2009 yhteishaussa. Ryhmät on saatu alkamaan viimeisten vuosien aikana ainoastaan lisähakujen avulla ja silloinkin osittain vajaana niin, että opiskelijamäärä on jatkuvasti pienentynyt. Lisäksi osa aloittaneista opiskelijoista on keskeyttänyt, joten todelliset ryhmäkoot ovat olleet esim. vuosina 2006-2007 aloittaneiden osalta 6-8 opiskelijaa ja matkailun koulutusohjelman osalta vieläkin pienemmät. Yhtymähallituksen linjaus koskien kaikkia koulutusaloja on, että opiskelijaryhmän koko aloittaessa tulee olla vähintään 12 opiskelijaa perustuen taloudelliseen näkökulmaan. Liesjärven osalta minimialoitusmäärästä tingittiin vuonna 2007, vaikka kahtena edellisenä vuonna 2005 ja 2006 keskeyttäneiden määrä oli prosentuaalisesti suuri. Pienevästä opiskelijamäärästä huolimatta haluttiin metsäalan opetusta tarjota yhtenä koulutusalana Forssan ammatti-instituutissa. Tilikautena 2008 Liesjärven yksikkö jäi tappiolle noin 92 000 euroa. Oppilaitoksen yhteiset kustannukset kohdistettiin yksiköille opiskelijamäärien mukaan, joten Liesjärven yksikön tappio olisi ollut todennäköisesti vielä suurempi, mikäli kustannukset olisi kohdistettu aiheuttamisperiaatteen mukaan. Metsäalalle hakeutuminen on ollut heikkoa maanlaajuisesti useita vuosia. Lukuvuonna 2008-2009 metsäalan oppilaitokset ovat panostaneet voimakkaasti yhteismarkkinointiin, myös Liesjär-
ven yksikkö. Hakijamäärät ovat jonkin verran lisääntyneet osassa oppilaitoksista. Liesjärven yksikköön hakeutuminen ei lukujen valossa ole kuitenkaan lisääntynyt. 10 Yhtymähallitus päätti 27.1.2009, että metsäalan perustutkinnon koulutus aloitetaan syksyllä 2009 vain siinä tapauksessa, että 3.4.2009 alalle on hakenut vähintään 10 ensisijaista hakijaa. Ensisijaisten hakijoiden määrän on todettu ennustavan opintonsa aloittavien ja jatkavien määrää. Yhteishaussa metsäalan perustutkintoon haki ensisijaisena hakijana yhteensä viisi henkilöä. 6.4.2009 selvisi, että vastoin Opetushallitukselta aiemmin saatua tietoa, hakua oli mahdollista jatkaa 3.6.2009 asti ilman, että opiskelijoiden oikeusturva vaarantuu. Hakijamäärä Liesjärven osalta kehittyi 6.4-29.5.09 välisenä aikana niin, että saatiin yksi uusi hakemus. Hakua päätettiin vielä jatkaa yhtymähallituksen päätöksellä 9.6.2009 suorahakuna 1.8.2009 asti. Kaikille (hakutoive 1-5) aiemmin keväällä Liesjärven yksikköön hakeneille ilmoitettiin, että he ovat edelleen mukana haussa ja tulevat valituiksi opiskelijoiksi, jos ryhmä muodostetaan, joskin se on epävarmaa vähäisestä kiinnostuksesta johtuen. Suorahaulla 9.6-1.8.2009 välisenä aikana tuli kaksi hakemusta eikä yksikään aiemmin oppilaitokseen hakenut ollut ilmoittanut ottavansa opiskelupaikkaa vastaan. Näihin lukuihin perustuen Liesjärven yksikössä ei alkanut syksyllä 2009 metsäalan perustutkintoryhmää. Tällä hetkellä oppilaitoksessa on 5 luontomatkailuopiskelijaa ja 9 metsäalan perustutkinto-opiskelijaa sekä 9 metsämestariopiskelijaa, jotka kaikki valmistuvat keväällä 2010. Talousarvio on laadittu siten, että Liesjärven yksikön toiminta loppuu 31.7.2010 ja tiloista luovutaan vuoden 2010 loppuun mennessä. Yksikön henkilöstö irtisanotaan 31.7.2010, mikäli heille ei löydy kuntayhtymän avoinna olevista paikoista samoja tai samankaltaisia tehtäviä, joihin he ovat päteviä. 5.4 YHTEISTEN KUSTANNUSTEN JAKOPERUSTEET TULOSALUEIDEN KESKEN Erityisesti vv. 2000-2004 käytettiin suhteellisen paljon laskennallisia jakoperusteita opetuksen yhteisten menojen ja tukipalvelutoimintojen kohdalla. Kustannustenjakoperusteet v. 2010: Opetus, hallinto ja Ruoka-huolto Kiinteistönhoito muu oppilashuolto opp m2 Tekniikka ja liikenne(sis. ava) 373 373 10 900 Matkailu- ja ravitsemisala 76 76 2 161 Kauppa ja hallinto (sis. datanomit) 190 190 2 666 Sosiaali- ja terveysala (sis. kosme) 144 144 1 879 Kulttuuriala/viestintä 50 50 983 Kulttuuriala/artesaanit 75 Liesjärven toimipiste 8 Yhteensä 916 833 18 589 Opetus kaikki tulosalueiden yhteiset menot jaetaan em. kustannustenjakoperusteilla yo-koulutuksen kustannukset jaetaan koulutuksessa mukana olevien opiskelijoiden suhteessa
11 Hallinto lähes kaikki yhteiset hallintomenot jaetaan tarvittaessa em. kustannustenjakoperusteilla oppisopimuskoulutukselta laskutetaan 5 % tukipalvelujen hallintomenoista ja johtavan rehtorin palkkamenoista Kouluruokailu em. kustannustenjakoperusteita sovelletaan vain Forssan toimipisteessä Muu oppilashuolto kaikki kuraattorimenot ym. muun oppilashuollon menot jaetaan tarvittaessa em. jakoperusteilla Siivoustoimi ja muu kiinteistönhoito kustannustenjakoperusteena käytetyt tilaneliöt jaetaan em. kustannustenjakoperusteilla em. kustannustenjakoperusteita sovelletaan Forssan toimipisteessä Käyttöomaisuuspoistot opetustoiminnan irtaimiston käyttöomaisuuspoistot kohdennetaan ao. tulosalueelle tukipalvelujen ja rakentamisen käyttöomaisuuspoistot kirjataan tukipalvelujen tulosalueelle
12 6 KÄYTTÖSUUNNITELMAT Käyttösuunnitelmia laadittaessa on lähdetty siitä, että kunkin tulosalueen opetustunnit määräytyvät kokonaisoppilasmäärän ja vahvistetun opetusryhmäkeskikoon mukaisesti. Nuorisoasteella opetusta annetaan 32 vvh/opiskelija. Sen sijaan opetustoiminnan muita menoja ja määrärahoja sekä tukipalvelukustannuksia on tarkasteltu kriittisemmin. 6.1 OPETUKSEN HALLINTO Opetuksen hallintoa tehostettiin 1.8.2007 lukien huojentamalla osastonjohtajien opetusvelvollisuutta keskimäärin 2 vvh/osastonjohtaja ja muodostamalla erillinen yhteisten aineiden osasto. Toimenpiteen johdosta osastonjohtajat voivat aiempaa enemmän osallistua opiskelijoiden kurinpitoon ja lukusuunnitelmien/lukujärjestysten laatimiseen. Toisaalta oppilaanohjausta tehostettiin perustamalla toinen opinto-ohjaajan päävirka 1.8.2007 lukien opettajille annettavien opetuksen huojennustuntien sijaan (virka täytettiin 1.1.2009 lukien). Luonnonvara-alan tulosalueen (Liesjärven toimipiste) koulutusalajohtajan virka lakkautettiin 1.1.2008 lukien ja viranhaltija siirtyi ammatillisten aineiden lehtoriksi velvollisuudella toimia osastonjohtajana. Kulttuurialan tulosalueen (Tammelan toimipiste) koulutusalajohtajan virka lakkautettiin 1.1.2009 lukien ja kulttuurialan opetuksen hallinto siirrettiin Forssan toimipisteeseen 1.1.2009 lukien. Johtava rehtori toimii iesjärven toimipisteen koulutusalajohtajana vuonna 2010, kunnes yksikön toiminta lakkaa. FAI:n hallinto-organisaatio 1.1.2010:
13 6.2 OPETUSTOIMINTA Toisen asteen alustava aloituspaikkasuunnitelma: 2009 2010 2011 2012 Tekniikka ja liikenne Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja 16 16 16 16 Logistiikan pt, autonkuljettaja 16 16 16 16 Kone- ja metallialan pt, koneistaja 16 16 16 16 Kone- ja metallialan pt, levyseppä-hitsaaja 16 16 16 16 Talotekniikan pt, LVI-asentaja 16 0 16 16 Sähköalan pt, elektroniikka-asentaja 0 16 16 16 Sähköalan pt, sähköasentaja 16 16 16 16 Puualan pt, puuseppä 10 0 16 0 Rakennusalan pt, talonrakentaja 16 16 16 16 Matkailu- ja ravitsemisala: Cateringalan pt, suurtalouskokki/palveluvastaava 32 32 32 32 Matkailualan pt, matkailupalvelujen tuottaja 0 0 0 0 Kauppa ja hallinto: Liiketalouden pt, merkonomi 32 32 32 32 Liiketalouden pt, merkonomi, yo 16 16 16 16 Tietojenkäsittelyn pt, datanomi 16 16 16 16 Sosiaali- ja terveysala: Sosiaali- ja terveysalan pt, lähihoitaja 32 32 32 32 Kauneudenhoitoalan pt, kosmetologi, yo 16 0 16 0 Kulttuuriala: Artesaani, keramiikka-ala 14 14 0/14 14 Artesaani, puuala 6 0 0/14 0 Artesaani, tekstiili- ja vaatetusala 14 14 14 14 AV-viestinnän pt, media-assistentti 16 16 16 0/16 Luonnonvara- ja ymp.ala: Metsäalan pt, metsäpalvelujen tuottaja 12 0 0 0 Valmentava koulutus (AVA): 10 10 10 10 338 294 342 294 Ontuvia ottoja on osassa tekniikan ja liikenteen alan perustutkinnoista (puuala, talotekniikka-ala, elektroniikka-ala) kosmetologikoulutuksessa sekä artesaanikoulutuksessa. Vuonna 2011 artesaanikoulutuksesta aloitetaan joko keramiikka-ala tai puuala. Luonnonvara-alan viimeinen ryhmä valmistuu keväällä 2010, eikä uusia ryhmiä enää aloiteta. Matkailualan koulutus oli kokeilukoulutus, josta opiskelijat valmistuvat keväällä 2010. Uusien yo-pohjaisten ryhmien ja aikuiskoulutusryhmien alkamisen ehtona vv. 2010-2012 on, että alkavan ryhmän vähimmäiskoko on 16 opiskelijaa.
Opetustoimintaa koskevia toimenpiteitä: laatutyön kehittäminen ja 1-2 laatukilpailuun osallistuminen, jotta omalle laatutyölle saadaan ulkopuolisen arvio vähintään kaksi uutta laatujärjestelmän menettelyohjetta vuodessa (myös tukipalveluihin) nuorten näyttöjen järjestämiseen on tulosalueittain varattu 113 euroa/opiskelija/vuosi työelämäyhteyksien syventäminen työssäoppimisjärjestelmän toteuttamisen yhteydessä säännöllinen yhteistyö (vähintään 3 krt/vuosi) peruskoulujen opinto-ohjaajien kanssa opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäiseminen yhteistyöverkkojen avulla ja erityisopetuksen määrällä (130-140) ja erityisopetuksen keinoja ja seurantajärjestelmiä kehittämällä ammattistartin tarpeellisuuden selvittäminen yo-koulutuksen järjestäminen yhteistyössä Forssan Yhteislyseon kanssa Liesjärven toimipisteen lakkautus 31.7.2010 ja koulutusalojen määrän putoaminen seitsemästä kuuteen. Artesaanikoulutuksen puualan siirtäminen Tammelasta Forssan toimipisteeseen, mikäli puualan koulutus käynnistyy uudelleen yhteisten aineiden opettajavaihtoa seutukunnan oppilaitosten kanssa samalla kun vapautuvien virkojen tarpeellisuus selvitetään. FAI:n kokonaishenkilöstömäärä 31.12.2008 oli 124 (osa-aikaisia 1 ja osa-aikaeläkkeellä 18), josta opetushenkilöstön osuus on 77. Henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan suunnitelmakauden aikana alenevan jonkin verran Liesjärven yksikön loppumisen takia sekä tukipalvelujen tehostamisen takia. Liesjärven toimipistettä lukuun ottamatta voidaan henkilöstövähennys perustaa ns. luonnolliselle poistumalle (eläkkeelle siirtymiset). 14 6.3 OPETUKSEN KEHITTÄMINEN Opetuksen kehittämisestä on jo vuoden 1999 talousarviossa tehty oma tulosalueensa, johon on koottu kaikille koulutusaloille yhteisiä, instituutin tavoitteita tukevia kehittämisprojekteja. Suunnitelmakaudella 2009-2011 opetuksen kehittämismenoihin on sisällytetty: opetuksen arviointi/laatutyö opetusjärjestelyt/yhteiset aineet yhteiset koulutustilaisuudet henkilöstön työnohjaus tiedotus opetussuunnitelmien kehittämistyö kansainvälistyminen ESR-projektit muut projektit rekrytointi / työsuhdeasiat työssäoppiminen työelämätyöskentely nuorten näytöt ammattiosaamisen toimikunta tyhy-toiminta
Suunnitelmakaudella on tavoitteena, että n. 3,0 % FAI:n yksikköhintatuotoista käytetään opetuksen kehittämisen tulosalueella ja että tulosalueen toimintakatteesta suurin osa rahoitetaan yksikköhintatuottojen tuloksellisuusrahaosalla. Opetuksen kehittämiseen liittyvistä ESR-hankkeista vv. 2010-2012 vuoden 2010 rahoitus on varattu Voorumi -projektille. Lisäksi kartoitetaan osallistumista ESR-projekteihin vuosille 2011-2012. Muihin projekteihin on varattu vuodelle 2010 11600 euron määräraha erityisopetuksen kehittämiseksi, jotta vuosina 2009-2010 erityisopetuksen määrärahoilla perustetut uudet toimet (kuraattori, oppilaanohjaaja, erityisopettaja) sekä jo aiemmin erityisopetuksen määrärahoilla katetut toimet (1/2 kuraattorin työstä, 3 koulunkäyntiavustajaa / ammatillista ohjaajaa) saadaan toimimaan mahdollisimman hyvin erityisopetuksen ja erityisen tuen tarvitsijoiden kannalta. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla jokainen erityisen tuen tarvitsija saa tarvitsemansa määrän ohjausta ja opetusta, jonka toteuttavat em. henkilöstö sekä opettajat yhteistyössä. Oppilasrekrytointiin erikseen varattavan määrärahan tarkoituksena on erillisjulkaisuin, ilmoituksin, esittein ja kampanjoin tehostaa oppilasrekrytointia, jossa painotetaan erityisesti työpaikkoja tarjoavia aloja ja jota suunnataan myös Lounais-Hämeen ulkopuolelle. Opetuksen arviointi- ja laatutyöhön varatuissa määrärahoissa v. 2010 on varauduttu laatupalkinto kilpailuun osallistumiseen. 15 6.4 TUKIPALVELUT Tukipalveluihin sisältyvät sellaiset toiminnot, jotka eivät varsinaisesti liity opetustoimintaan: hallinto, kouluruokailu, siivoustoimi, muu kiinteistönhoito, majoitus ja kirjasto. Ne eroavat palvelutoiminnan menoista oleellisimmin siinä, että tukipalvelujen menojen rahoitus perustuu selkeästi valtionosuusperusteisiin. Tukipalveluihin on sisällytetty myös erilainen palvelutoiminta (esim. keskusvarasto). Oppilashuolto on siirretty 1.1.2010 lukien suoraan opetuksen tulosalueiden alle. Forssan ammatti-instituutissa on opiskelijaa kohti laskettuna huomattavasti enemmän huoneistopinta-alaa kuin esim. naapurioppilaitoksissa. Kerrosalaneliöitä on siinä määrin, että opiskelijamäärien laskiessa yksinomaan Forssan toimipisteen toimitilat riittäisivät pienehköin investoinnein yksinäänkin FAI:n koko opetuksen järjestämiseen. Vuotuiset kiinteistönhoitomenot on kuitenkin vielä otettu täysimääräisesti mukaan laskettaessa suunnitelmakauden kiinteistönhoitomenoja vv. 2010-2012 lukuun ottamatta Liesjärven toimipistettä, jonka kiinteistökustannukset on budjetoitu päättyväksi vuoden 2010 lopussa. Toimenpiteitä: mahdollisia organisointivaihtoja suunniteltaessa on pääpaino seutukunnallisissa ratkaisuissa, mikäli ne eivät tapahdu toisen asteen ammatillisen koulutuksen kuluja lisäämällä Forssan seudun yhteishankkeisiin osallistuminen varaudutaan järjestämään Forssan toimipisteen ruokahuolto yksinomaan palkatun henkilöstön toimesta, mikäli catering-alalle ei saada muodostettua kahta opetusryhmää Honkapirtin vuotuiset käyttömenot (n. 10 000 euroa) pyritään rahoittamaan vuokratuloilla tukipalveluja pyritään sekä toiminnallisesti että taloudellisesti kehittämään myös vv. 2010-2012 ja saavuttamaan selkeitä keskittämisetuja: tehokkaampi työnjako, erikoistuminen, varahenkilöjärjestelmän varmistaminen ja kustannussäästöt. vapautuvien virkojen/toimien tarpeellisuus selvitetään
6.5 PALVELUTOIMINTA 16 Palvelutoimintaan sisältyy kaikki maksullinen palvelutoiminta (oppilastyötoiminta, oppisopimuskoulutuksen teoriakoulutus, ammatillinen lisäkoulutus, työllisyyskoulutus, kurssitoiminta, opetusmetsän hoito, tarvikemyynti jne). Toimenpiteitä: palvelutoiminnan vuotuinen volyymi (tuotot) on n. 420 000 euroa vv. 2010-2012 ja nettotuottotavoitteena n. 20 % ammatillisen aikuiskoulutuksen volyymi vähintään nykytasolla (mm. SOTE:n oppisopimusteoria- ja työllisyyskoulutus sekä vanhustyön erikoisammattitutkinto) kuljetusalan aikuiskoulutuksen lisääminen. 6.6 OPPISOPIMUSKOULUTUS Oppisopimuskoulutuksen järjestäminen ei ole enää kunnallinen tehtävä eikä laissa säädetä erikseen oppisopimuskoulutusta hoitavista viranomaisista tai viranhaltijoista. Oppisopimuskoulutus on yksi ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, joten sen järjestämisestä säädetään ja määrätään samassa yhteydessä kuin muusta ammatillisesta koulutuksesta. Oppisopimuskoulutuksen rahoitus on yksikköhintaperusteinen. Forssan ammatti-instituutin koulutusalatarjontaa täydennetään oppisopimuskoulutuksella aina silloin kun opetusryhmää ei nuorten suuntautumisen vuoksi voida muodostaa hyvin työllistäville aloille. Toimenpide-ehdotuksia: oppisopimuskoulutuksen peruskoulutuksessa 90-110 opiskelijaa/vuosi vv. 2010-2012 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksessa 200 opiskelijaa/vuosi vv. 2010-2012 Oppisopimuskoulutuksen volyymi voi muodostua arvioitua suuremmaksi. Toisaalta oppisopimuskoulutuksen toimintakatetta on suhteellisen vaikea luotettavasti arvioida. 6.7 POISTOT Irtaimistohankintojen tasapoistoajat ovat pääsääntöisesti 5 vuotta lukuun ottamatta työkoneita, joiden poistoaika on 10 vuotta. Kiinteistöpoistoissa noudatetaan 30-50 vuoden poistoaikoja ja peruskorjaushakkeiden poistoaika on muutettu enintään 20 vuodeksi 1.1.2009 lukien, joka lisää vuotuispoistojen suuruutta. Käyttöomaisuuden poistot vuosille 2010-2012 on laskettu siten, että vuoden 2009 hankintojen osalta poistot on laskettu vuoden 2009 investointiohjelman muutosehdotuksen mukaisesti. Suunnitelmakauden investointiohjelmalla vuotuispoistojen määrä kehittyisi seuraavasti: Vuosi Euroa 2005 609 269 2006 566 063 2007 565 996 2008 580 262 2009 645 000
2010 665 900 2011 688 500 2012 691500 17 Kiinteistöpoistojen kasvu vuosina 2009-2010 johtuu lähinnä Saksankatu 46 kiinteistön ostosta ja E- ja D-hallien peruskorjaushankkeesta. Vuosina 2011-2012 kasvu johtuu auto-osaston ja Saksankatu 27 päärakennuksen peruskorjauksesta. Merkittävä poistojen suuruuden kasvattaja on peruskorjauksien poistoajan alentaminen 20 vuoteen. 6.8 VARAUKSET Investointi- ja rahastovarausten käyttö käsitellään kertyneenä poistoerona, jolloin varausta tuloutetaan samassa tahdissa kuin poistoja kirjataan. Vuoden 2009 tuloksesta on tarkoitus tehdä investointivaraus D-hallin ja auto-osaston peruskorjaukseen suunnitelmakauden aikana. 6.9 TULOSLASKELMA Liitteenä oleva vuoden 2010 tuloslaskelma on tasapainossa. Taloussuunnitelma 2010-2012 on laadittu sen olettamuksen varaan, että toisen asteen kokonaisopiskelijamäärä vv. 2010 on keskimäärin 916 ja että yksikköhintojen korotus on n. 2 % v. 2010. Liitteenä esitetyn taloussuunnitelman mukaan tuloslaskelmat ovat tasapainossa myös v. 2011-2012. Suunnitelmakauden tuloksista on tarkoitus tehdä investointivarauksia D-hallin, auto-osaston ja Saksankatu 27 peruskorjaukseen suunnitelmakauden aikana. Tuloslaskelman tasapainottamiseksi on vuosilta 1996-2008 yli 1,5 milj. euron suuruinen ylijäämä, joka on käytettävissä tasapainottamaan tulevien vuosien alijäämäisiksi muodostuvia tilinpäätöksiä, mikäli oppilasmäärissä ja/tai niihin perustuvissa valtionosuusperusteissa tapahtuu yllättäviä muutoksia. Jäsenkuntaosuudet ja niille maksettavat vuotuiset korot vv. 2010-2012 ovat seuraavat: Osuuksia Peruspääomaosuus 31.12.2008 2 %:n vuotuiskorko Forssa 90 2 065 351,43 e 41 307,03 e Humppila 12 275 380,19 e 5 507,60 e Jokioinen 31 711 398,83 e 14 227,98 e Somero 32 734 347,18 e 14 686,94 e Tammela 18 413 070,29 e 8 261,41 e Urjala 12 275 380,19 e 5 507,60 e Ypäjä 9 206 535,14 e 4 130,70 e 204 4 681 463,25 e 93 629,26 e.
7 INVESTOINTIOSA 18 Yli 9 000 euroa maksavat irtaimistohankinnat ovat käyttöomaisuusinvestointeja ja sisällytetään talousarvion investointiosaan. 7.1 D-HALLIN PERUSKORJAUS D-hallin peruskorjauksen suunnittelutyö valmistui elokuussa 2009 ja rakennusurakat kilpailutettiin syys-lokakuussa 2009. D-hallin lattiasta rouhitaan osa pois ja tilalle valetaan uusi lattia. Lisäksi sähköistys uusitaan kokonaan sähkökeskuksineen. Tiloissa tehdään pintaremontti seinien ja kattojen osalta. 7.2 SAKSANKATU 27 PERUSKORJAUS Saksankatu 27 eri osastojen peruskorjaukset ovat valmistuneet v. 1981-1989. Tilojen kulumisen takia on ajankohtaista tehdä uusi pintaremontti, muuttaa osaa tiloista toiminnallisesti tehokkaammiksi sekä tehdä julkisivuremontti, jossa uusitaan katon reunapellit ja ikkunat, kunnostetaan ulkoverhousta ja pääsisäänkäynnin ympäristöä (laatoituksen, pinnoitteiden, betonireunakivien ja asfaltoinnin uusiminen). 7.3 AUTO-OSASTOTILOJEN MUUTOS JA KUNNOSTUS Auto-osaston tilat (n. 2 000 m²) ovat vuodelta 1981 ja edellyttävät opetuksellisista syistä muutoksia. Toisaalta tilat vaativat työsuojelu- ym. perustein kunnostustoimenpiteitä. Molemmat toimenpiteet on tarkoituksenmukaista tehdä samalla kertaa. Hankkeen suunnittelu on vuonna 2010 ja toteutus vuonna 2011. 7.4 HONKAPIRTIN KEHITTÄMINEN Herttuanjärven rannalla oleva Honkapirtti (savottakämppä, rak. 1950) ostettiin Kapiteeli Oy:ltä v. 2000. Tontti käsittää 1,65 ha. Päärakennus ja lisärakennuksista sauna peruskorjattiin ekorakentamisprojektin yhteydessä vv. 2001-2003 isompien ryhmien koulutus- ja virkistyskäyttöön soveltuvaksi. Suunnitelmakauden määrärahoilla on tarkoitus rakentaa tontille oppilastyönä lomamökki ja järjestää kiinteistön jätevesihuolto. 7.5 KIINTEISTÖJEN MUU INVESTOINTITARVE V. 2010: kunnostetaan oppilastyönä Saksankatu 25 asuntolan kylpyhuoneita ja soluja. Lämmitysjärjestelmään tehdään perussäätö A-, C-, D- ja E-rakennuksissa 7.6 TAMMELAN TOIMIPISTEEN INVESTOINTITARVE Tammelan kunta toteutti ent. käsi- ja taideteollisuusoppilaitoskiinteistön päärakennuksen muutos- ja peruskorjaushankkeen vv. 2002-2003. Kustannukset olivat 1,8 milj. euroa, josta kuntayhtymä on rahoittanut 790 000 euroa. Hallintajärjestelysopimuksen mukaan kuntayhtymä sai tilat käyttöönsä ja hallintaansa 31.12.2022 saakka maksamalla tasearvolle v. 2001 vuosittain 2 %:n koron eli 5 024 e/vuosi. Tammelan toimipisteessä on erillisiä pienehköjä investointitarpeita (ns. vanhan osan ulkokun-
nostus ja erillisten parvien rakentamista työtiloihin). Investointiohjelmassa ei kuitenkaan osoiteta määrärahoja niiden toteuttamiseen, vaan kartoitetaan tilojen käytön tehostamista, kun puuartesaanikoulutusta ei järjestetä enää Tammelan toimipisteessä. 7.7 RAKENTAMISINVESTOINTI-OHJELMA TA 2010 TS 2011 TS 2012 D-hallin kunnostus, 800 m² 280 000 Lämmitysjärjestelmän perussäätö A, C, D. ja E- rakennuksessa 40 000 Asuntolatilojen kunnostus vv. 2010-2012 (opp.työ) 20 000 20 000 20 000 Saksankatu 27:n peruskorjaus 40 000 400 000 200 000 Auto-osaston muutos ja kunnostus 30 000 300 000 Honkapirtin kehittäminen 50 000 50 000 460 000 770 000 220 000 19 TA 2010 TS 2011 TA 2012 Auto- ja kuljetustekniikka Perävaunu 15 000 Korikorjauspiste 23 000 Henkilöauto 15 000 Inventterihitsausasema 15 000 Diagnostiikan opetusauto 10 000 Laitehankinnat tilojen muutostöiden jälkeen 50 000 Kone- ja metallitekniikka CNC-sorvi 70 000 Levyleikkuri 42 000 Sähkötekniikka Logiikkapaketti 15 000 Atk-luokan koneiden uusiminen 18 000 Puutekniikka Oikohöylä 15 000 Yhteiset aineet Atk-luokan koneiden uusiminen 18 000 18 000 Luokkatilojen kalusteiden uusiminen 20 000 Kauppa ja hallinto Atk-luokan koneiden uusiminen 18 000 36 000 Kulttuuriala Viestinnän atk-luokan koneiden uusiminen 20 000 Artesaanien atk-luokan koneiden uusiminen 18 000 Tukipalvelut
Kirjaston tietokoneiden uusiminen 12 000 Opiskelijaravintolan linjaston täydentäminen 20 000 Kiinteistöautomatiikan ATK-ohjelmiston täydentäminen 11 500 20 Henkilöstöhallinto-ohjelman uusiminen 30 000 232 500 119 000 158 000 8 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelman tarkoituksena on koota tulorahoitus, investoinnit ja muut pääomamenot sekä pääomarahoitus yhteen laskelmaan. Talousarvioon on kuntalain mukaan otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitettava, miten määrärahojen rahoitustarve katetaan. Vuosien 2010-2012 rahoituslaskelmat on esitetty liitteenä. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on suunnitelmakaudella kokonaisuutena ottaen positiivinen, mutta on huomattava, että väliaikaista rahoitustarvetta voi olla johtuen vuonna 2009 ostetusta Saksankatu 46 kiinteistöstä, josta oleva 358 000 euron laina on maksettava Forssan kaupungille viimeistään 1.7.2011. Väliaikaista rahoitustarvetta varten on varauduttu ottamalla käyttöön 300 000 limiitti konsernitiliin.