VUODEN 2006 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2006 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVION LAADINTAPROSESSI Kuntayhtymän talousarvioiden laadintaprosessissa on pyritty noudattamaan Suomen Kuntaliiton talousarviotyöryhmän ehdotusta vuosittain toistuvaksi talousarvion ja -suunnitelman laadintaprosessiksi: Kuntayhtymän talouden näkymät ovat lähivuosina edelleen varsin kireät useammastakin syystä: 1. Vuoden 2006 talousarvio laaditaan 885 opiskelijan varaan, koska ikäluokkien pieneneminen ei mahdollista enää 900 opiskelijan opiskelijatavoitetta. Opiskelijamäärän aleneminen merkitsee tulorahoituksen oleellista ja pysyvää huononemista, sillä lähes 85 % oppilaitoksen toisen asteen tulorahoituksesta perustuu nimenomaan oppilaitoksen opiskelijamäärään 2. Yksikköhintarahoitukseen sisältyvä investointilisä mahdollistaisi korkeintaan euron suuruiset vuotuispoistot. FAI:lla on kuitenkin vuosien investointien takia toimintatuloihinsa nähden suhteellisen suuret vuotuispoistot: yksin kiinteistöpoistot ovat n euroa ja irtaimistopoistotkin v ovat vielä n euroa. Itse asiassa lähes 50 % investointitarpeesta rahoitetaan nykyisellään käyttötalousmenoihin tarkoitetulla rahoituksella. Kokonaistalouden kannalta on edellytettävä erittäin maltillisia irtaimistoinvestointeja myös vv , jotta resursseja jäisi myös vastaisuudessa opetuksen kehittämiseen. 3. Ammatillisen koulutuksen valtionosuusjärjestelmän uudistus on toteutumassa jo lukien. Uudistuksen sisällöstä ja vaikutuksesta FAI:n talouteen ei vielä ole riittävästi tietoa, joten menojen harkinnanvarainen lisääminen ei tässä vaiheessa ole mielekästä. 4. Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä on lukien maksanut jäsenkuntien peruspääomaosuuksille 2 %:n suuruisen koron eli euroa/vuosi (päätöksen perustana v oli 930 opiskelijan määrä, mutta ikäluokkien pienentyessä on oppilasmäärä jo neljänä viime vuonna ollut selvästi alle 900). Em. syistä johtuen vuoden 2006 talousarvio laaditaan jälleen selkeästi raamibudjetiksi, jonka rajoissa yhtymähallitus voi vielä tarkistaa käyttösuunnitelmia. Suunnitteluaikataulu v on ollut seuraava: Henkilöstö Esitykset talousarvioon 2006 Johtoryhmä 6/2005 Johtoryhmän valmistelu Koulutusalajohtajat Opetus- ja palvelutoiminnan käyttösuunnitelmaehdotukset D-ryhmä Lausunto talousarvioehdotuksesta Yhtymähallitus Talousarvioehdotuksen hyväksyminen Jäsenkunnat Lausunto taloussuunnitelmaehdotuksesta Yhtymävaltuusto Talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen Yhtymähallitus Täytäntöönpano-ohjeet ja käyttösuunnitelmien tarkistus

2 2 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTELU 2 Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on laskennallinen ja valtionosuustulo riippuu ennen kaikkea oppilasmääristä. Tuloperusteet määräytyvät koulutusalakohtaisesti laskettujen oppilaskohtaisten yksikköhintojen perusteella. Kun valtionosuusperusteet määräytyvät valtakunnallisten keskiarvolukujen pohjalta ja Forssan ammatti-instituuttiin kuuluvilla yksiköillä oppilaskohtaiset kustannukset ovat olleet valtakunnallisia keskiarvohintoja pienemmät, Forssan ammatti-instituutin talous on ollut melko vankalla pohjalla. Taloudellisesti on kuitenkin ongelmallista toimiminen alueellisesti kolmessa eri toimipisteessä ja se, että koulutusalueet ovat opiskelijamääriltään suhteellisen pieniä ja huoneistoalaa on suhteellisen paljon yhtä opiskelijaa kohti. Kuntayhtymän jäsenkunnilta ei kuitenkaan ole peritty mitään rahoitusosuuksia toiminta-, investointi- tai rahoitusmenoihin vuodesta 1994 lukien. Toisaalta jäsenkunnille on lukien alettu maksaa 2 %:n suuruista peruspääomakorkoa. Vuodelle 2004 asetetut taloudelliset tavoitteet saavutettiin kaikilta keskeisiltä osin siten, että nollabudjetista huolimatta tilikauden tulokseksi muodostui ,49 euroa, joka esitettiin investointivaraukseksi E-hallin peruskorjauksen toteuttamiseen. Merkittävää kuitenkin oli, että tehokkaistakaan rekrytointitoipiteistä huolimatta 900 opiskelijatavoitetta ei saavutettu ja että oppisopimustoiminnalla on entistä suurempi merkitys kuntayhtymän taloudessa. Kuntayhtymällä ei ole ollut pitkäaikaisia lainoja vuodesta 1999 lukien. Toisaalta edellisten tilikausien ylijäämä oli vuoden 2004 lopussa lähes 1,2 milj. euroa, joka on käytettävissä tasapainottamaan tulevien vuosien alijäämäisiksi muodostuvia tilinpäätöksiä, mikäli oppilasmäärissä ja niihin perustuvissa valtionosuusperusteissa tapahtuu yllättäviä muutoksia. 3 VUODEN 2005 TALOUSARVION TARKASTELU Vuoden 2005 talousarvion tuloslaskelma on tasapainossa. Investointiosaan ( e) joudutaan kesken kalenterivuotta tekemään toiminnan ja erillisrahoituksen edellyttämiä lisäyksiä eurolla, josta erillisellä kannustusrahalla euroa. Muutoin ylitystarve johtuu lähinnä C-rakennuksen muutostöiden arvioitua suuremmista kustannuksista. Vuoden 2005 talousarvion perustana olevaa opiskelijamäärää (900) ei aivan saavuteta, mutta valtion myöntämän erillisen kannustusrahan ansiosta talousarvion perustana oleva yksikköhintarahoitus kokonaisuutena ottaen toteutuu v Opiskelijamäärien laskiessa talousarvion sitovia tulosaluekohtaisia opiskelijamäärätavoitteita joudutaan kuitenkin tarkistamaan yhtymävaltuuston syyskokouksessa Osavuosi-tuloslaskelman perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että lisääntyvän oppisopimuskoulutustoiminnan odotettua suuremman tuoton johdosta vuoden 2005 tilinpäätös ei muodostu ainakaan alijäämäiseksi.

3 3 4 KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET 4.1 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TOIMINTA-AJATUS, VISIOT JA ARVOT Forssan ammatti-instituutin toiminta-ajatus on määritelty seuraavasti: Forssan ammatti-instituutti on monialainen, kehittyvä ja työelämän tarpeisiin vastaava oppilaitos, joka tukee opiskelijan yksilöllistä kasvua ammattiin. Forssan ammatti-instituutin visiot: 1) monialainen koulutustarjonta 2) laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä 3) haluttu opiskelu- ja työpaikka 4) osaava ja motivoitunut henkilöstö 5) aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa 6) opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin 7) toiminta taloudellista ja tuloksellista Keskeisimmiksi arvoiksi toiminnassa on valittu seuraavat: 1) asiakaslähtöisyys 2) yksilöllisyys 3) oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys 4) yhteiskunnallinen vastuu 5) yhteistyö 4.2 KONSERNITAVOITTEET Forssa-konsernissa on Forssan ammatti-instituuttia ylläpitävän Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän konsernitavoitteiksi ja tavoitetasoiksi vuosille esitetty seuraavat: 1) Monialainen koulutustarjonta - vuosittain on valittavana 7 koulutusalaa ja n. 20 koulutusohjelmaa - tarjontaa täydennetään oppisopimuskoulutuksella silloin kun se koulutustarpeen kannalta on perusteltua tai kun opetusryhmää ei nuorten suuntautumisen vuoksi voida muodostaa hyvin työllistäville aloille 2) Laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä - 75 % opiskelijoista arvioi opetuksen hyväksi - 4 % valmistuneista suorittaa myös ylioppilastutkinnon - oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa 3) Haluttu opiskelu- ja työpaikka - 50 %:lla jäsenkuntien ikäluokista on opiskelupaikka FAI:ssa - oppilaitoksen täyttöaste on vähintään 95 %

4 4) Osaava ja motivoitunut henkilöstö - 80 %:lla opettajista on muodollinen kelpoisuus tehtävään - opettajilla on työelämätyöskentelyä 200 työpäivää vuodessa - 6 opettajaa suorittaa vuosittain 15 ov:n laajuisen työelämädiplomikoulutuksen - vähintään 75 %:lla henkilöstöstä on hyvä työmotivaatio 4 5) Opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin - 70 % valmistuvista saa heti työpaikan - 25 % valmistuvista hakee jatkokoulutukseen korkea-asteelle 6) Aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa - 75 %:lla työssäoppimispaikoista on FAI:n kouluttama työpaikkaohjaaja - kehittämisprojekteja yhteistyössä seutukunnan ja Kanta-Hämeen oppilaitosten kanssa 6) Toiminta taloudellista ja tuloksellista - suoritekohtaiset kustannukset eivät koulutusaloilla ylitä valtakunnallisia keskiarvolukuja - käyttöomaisuuden vuotuispoistot kyetään rahoittamaan toimintakatteella ja varauksilla Kuntalain 65 :n 2 momentin säännöksessä korostetaan sitovien tavoitteiden ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa ja niiden kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa käytetään määrä-, laatu- taloudellisuus- ym. tavoitteita sen mukaan, mitä eri tehtävissä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ja on mahdollista käyttää. 4.3 MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET Keskeinen tavoite on koulutettavien määrä (=opiskelijamäärä) instituutissa. Sen perusteella määräytyy 85 % instituutin kaikesta tulorahoituksesta ja se on edelleenkin paras mittari, kun tavoitteena on säilyttää ammatillinen koulutustarjonta Lounais-Hämeessä mahdollisimman monipuolisena, korkeatasoisena ja määrällisesti nykytasolla. Oppilasmäärän aleneminen johtaa nykyisillä valtionosuusperusteilla tulojen vähenemiseen, mistä on seurauksena kustannusten leikkauksia. Vähäisemmillä resursseilla menetetään laatua ja kilpailukykyä, saadaan vähemmän oppilaita ja sitä kautta taas vähemmän resursseja. Koulutettavien määrä perustuu entistä selvemmin tulevaan työvoimatarpeeseen ns. suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle lähimmän kymmenen vuoden kuluessa. Ikäluokkien pienentyessä oppilaitoksen on entistä enemmän panostettava opiskelijarekrytointiin ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen arvostukseen nostamiseen: oppilaitoksen vetovoimaisuutta on edelleen parannettava. Talousarvioperusteeksi on vuosille asetettu seuraavat koulutusalakohtaiset oppilasmäärät: Tulosalue TA 2005 TA 2006 TS 2007 TS 2008 Tekniikka ja liikenne (TEKLI) 302,8 299,0 301,4 300,0 320,0 320,0 320,0 Ravitsemis- ja talousala(rata) 93,8 101,3 92,7 100,0 90,0 90,0 90,0 Viestintäala (VIE) 40,9 45,9 51,1 50,0 50,0 50,0 50,0 Kauppa ja hallinto (KOL) 234,8 225,8 208,8 205,0 200,0 200,0 200,0 Sosiaali- ja terveysala (SOTE) 97,8 93,8 98,6 100,0 90,0 90,0 90,0 Kulttuuriala (KÄTA) 88,8 82,3 86,2 90,0 85,0 85,0 85,0 Luonnonvara-ala (MOL) 35,4 44,2 48,4 55,0 50,0 50,0 50,0 894,3 892,3 887,2 900,0 885,0 885,0 885,0

5 Tulosalueittaiset opiskelijamäärätavoitteet, joiden mukaan kustannukset on suhteutettava, ovat siten seuraavat: Tulosalue TA 2005 TA 2006 TS 2007 TS 2008 Saksankatu 27-29:n toimipiste 393,7 400,3 394,1 400,0 410,0 410,0 410,0 Saksankatu 46:n toimipiste 373,5 365,5 358,5 355,0 340,0 340,0 340,0 Tammelan toimipiste 88,8 82,3 86,2 90,0 85,0 85,0 85,0 Liesjärven toimipiste 35,4 44,2 48,4 55,0 50,0 50,0 50,0 894,3 892,3 887,2 900,0 885,0 885,0 885,0 5 Opetusministeriön päätöksen mukaan Forssan ammatti-instituutin enimmäisopiskelijamäärä toisella asteella saa lukien olla enintään 930 opiskelijaa. Käyttöaste vv olisi 95,2 % (opetushallituksen tuloksellisuusvertailussa 95 %:n käyttöastetta pidetään vielä tyydyttävänä). Toinen keskeinen määrällinen tavoite on oppilaitoksessa annetut opetustunnit (=lähiopetustunnit), joiden perusteella kustannukset pääosin määräytyvät. Opetustuntikäsitettä tarkistettiin ja selkeytettiin v Yksikköhintatuloilla rahoitettavat koulutusalakohtaiset opetustuntimäärät on opetusryhmäkeskikokotavoitteen perusteella arvioitu seuraaviksi: Tulosalue TA 2005 TA 2006 TS 2007 TS 2008 Tekniikka ja liikenne (TEKLI) Ravitsemis- ja talousala (RATA) Viestintäala (VIE) Kauppa ja hallinto (KOL) Sosiaali- ja terveysala (SOTE) Kulttuuriala (KÄTA) Luonnonvara-ala (MOL) Vuosien talousarvioissa oli opetustuntimäärä tulosalueen sitovaksi määriteltynä tavoitteena siten, että opetustuntimäärätavoitetta ei tulosalueittain saa ylittää ja että mikäli talousarvion perustana olevaa oppilasmäärätavoitetta ei saavuteta, on tulosalueen opetustuntimäärää alennettava vastaavassa suhteessa. Opetustuntimäärätavoite ei kuitenkaan budjetoinnin ja seurannan kannalta ole paras mahdollinen tavoite. Huomattavasti tarkoituksenmukaisempi tavoite on tässä suhteessa tulosaluekohtaisesti vahvistettu opetusryhmien keskikoko, joka ohjaa opetustuntikehysten laadintaa ja seurantaa. Sen vuoksi vuodesta 2004 alkaen on opetusryhmän keskikoko määritelty koulutusaloittain sitovaksi tavoitteeksi. Valtuustoon nähden sitovat tulosaluekohtaiset opetusryhmien keskikokotavoitteet v. 2006: - Saksankatu 27-29:n toimipiste 15,0 - Saksankatu 46:n toimipiste 19,0 - Tammelan toimipiste 12,5 - Liesjärven toimipiste 11,0

6 Tulosalueittaiset opetustuntimäärätavoitteet ovat siten seuraavat: Tulosalue TA 2005 TA 2006 TS 2007 TS 2008 Saksankatu 27-29:n toimipiste Saksankatu 46:n toimipiste Tammelan toimipiste Liesjärven toimipiste LAADULLISET TAVOITTEET Ammatillisen koulutuksen keskeisimpiä laadullisia tavoitteita on koulutuksen tuloksellisuudesta huolehtiminen. Opetus on laadukasta ja koulutus vastaa työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Oppilaitoksen kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni oppilas sijoittuu koulutustaan vastaavaan työhön tai jatko-opintoihin. Laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä - 75 % opiskelijoista arvioi opetuksen hyväksi - nuorisoasteen opiskelijoille annetaan lähiopetusta 32 vvh - vuotuinen kokonaiskeskeyttäminen enintään 10 % ja negatiivinen keskeyttäminen enintään 5 % - läpäisyaste vähintään 60 % - 4 % valmistuneista suorittaa myös ylioppilastutkinnon - oppilaitoksella on tasokas itsearviointi- ja laatujärjestelmä, jossa sisäistä ja ulkoista auditointia vähintään 2 krt/vuosi jokaisella koulutusalalla - oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa Osaava ja motivoitunut henkilöstö - 80 %:lla opettajista on muodollinen kelpoisuus tehtävään - opettajilla on työelämätyöskentelyä 200 työpäivää vuodessa - 6 opettajaa (1/10) suorittaa vuosittain 15 ov:n laajuisen työelämädiplomikoulutuksen - kannustavalla palkkauksella tuetaan FAI:n tavoitteiden mukaista toimintaa - jokaisen päätoimisen työntekijän on osallistuttava vähintään 2 pv alansa täydennyskoulutukseen - henkilöstökoulutukseen on varattu vähintään 2 % palkkamenoista - vähintään 75 %:lla henkilöstöstä on hyvä työmotivaatio Opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin - opiskelijoille järjestyy työssäoppimispaikka Lounais-Hämeestä tai kotipaikkakunnalta - 70 % valmistuvista opiskelijoista saa heti työpaikan - 25 % valmistuvista hakee jatkokoulutukseen Aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa - 75 %:lla työssäoppimispaikoista on FAI:n kouluttama työpaikkaohjaaja - työssäoppimispaikka antaa kerran vuodessa kirjallisen palautteen FAI:n toiminnasta - kaikilla koulutusaloilla on aktiiviset ammatilliset neuvottelukunnat - työssäoppimispaikat tekevät jokaisella koulutusalalla yhteistyötä opetussuunnitelmatyön ja rekrytoinnin suhteen - kaikilla koulutusaloilla on aktiivisesti toimiva ammatillinen neuvottelukunta - kehittämisprojekteja yhteistyössä seutukunnan ja Kanta-Hämeen oppilaitosten kanssa

7 Vuosien sitovina laadullisina tavoitteina pidetään, että - FAI:lla on laadukas itsearviointi- ja laatujärjestelmä, joka osoittaa opetuksen hyvän laadun - 70 % valmistuvista saa heti työ- tai jatkokoulutuspaikan - oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa TALOUDELLISUUSTAVOITTEET Tavoitteena pidetään, että suoritekohtaiset kustannukset eivät koulutusaloilla ylitä valtakunnallisia keskiarvolukuja. Sen lisäksi pyritään siihen, että suoritekohtaiset kustannukset eivät perusteettomasti tukipalvelutoiminnoittain (hallinto, kouluruokailu, muu oppilashuolto, siivoustoimi, muu kiinteistönhoito ja majoitus) ylitä valtakunnallisia keskiarvolukuja. Oppilaskohtaiset opetuksen nettomenot samoin kuin tukipalvelujen nettomenot olivat vv sitovina tavoitteina, joita ei ilman valtuuston hyväksyntää saanut ylittää. Talousarvioasetelman muutoksen johdosta sitoviksi taloudellisuustavoitteiksi lukien asetettiin tulosaluekohtaiset toimintakatteet, joiden avulla pyritään tehostamaan nimenomaan määrärahaseurantaa. Valtuustoon nähden käyttötalousosassa esitetyt sitovat tulosaluekohtaiset toimintakatteet: v v yleishallinto e e tukipalvelut e e Saksankatu 27-29:n toimipiste e e Saksankatu 46:n toimipiste e e Tammelan toimipiste e e Liesjärven toimipiste e e opetuksen kehittäminen e e oppisopimuskoulutus e e Opetuksen tulosalue ei lisäksi saa ylittää käyttötalousosassa hyväksyttyä opiskelijakohtaista toimintakatetta. Opetuksen tulosalueilla on toimintakatteessa otettu huomioon sekä opetuksen että palvelutoiminnan toimintakulut ja -tuotot ilman toisen asteen yksikköhintatuloja. Asetettaessa toimintakatetavoitteita ensimmäisen kerran vuodelle 2005 lähdettiin siitä, että kunkin tulosalueen nettomenot yhdessä sen tukipalvelumenojen ja käyttöomaisuuspoistojen kanssa olisivat n. 90 % tulosalueen omista yksikköhintatuotoista. Saksankatu 46:n toimintakate ei tätä ehtoa kuitenkaan täyttänyt. Palvelutoiminnan laajuutta on pyritty arvioimaan todellisen volyymin pohjalta. Palvelutoiminnan laajuus saattaa kuitenkin vaihdella hyvinkin paljon vuosittain. Toisaalta kustannusten kohdentaminen palvelutoimintaan ei aina ole ongelmatonta. Sen vuoksi tulosalueen opetuksen ja sen palvelutoiminnon toimintakatetta käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Palvelutoiminnan nettotuottotavoitetta määritettäessä on otettava huomioon, että mahdollisuudet järjestää palvelutoimintaan kuuluvaa aikuiskoulutusta ovat varsin rajoitetut ja että työssäoppimiskoulutuksen lisääntyessä oppilastyötoiminnan tuotto pienenee. Toimintakatetavoitteen rajoissa tulosalueen mahdollista käyttää varoja kurssisuunnitteluun ja toiminnan kehittämiseen käyttösuunnitelmassa hyväksytyllä tavalla. Sitovaksi tavoitteeksi on myös asetettu, että instituutin on kyettävä rahoittamaan käyttöomaisuuden vuotuispoistot toimintakatteella yhdessä investointi- ja rahastovarausten tuloutusten kanssa vv

8 8 5 TALOUSARVIOPERUSTEET 5.1 YLEISET PERUSTEET Vuoden 2005 talousarvio laaditaan syyskuun 2005 palkkatasossa lisättynä 3,5 %:n suuruisella yleiskorotusvarauksella. Forssan ammatti-instituutin palkkoihin on sisältynyt 0,4 %;n suuruinen harkinnanvarainen kannustava palkkaus (tulospalkkio) vuodesta 1995 alkaen. Sosiaali- ja eläkemaksuihin varataan vv pääsääntöisesti 31,0 % (sosiaaliturvamaksuihin 8,0 % ja eläkevakuutusmaksuihin 23,0 %) palkoista. Henkilöstökoulutukseen varataan tulosaluekohtaisesti vv vähintään 2,0 % palkkamenoista, josta opetushenkilöstön toisen asteen kansainvälistymisprojektiin 0,2 %. Opetuksen palkkamenovarauksesta osoitetaan tulosalueittain oma määrärahansa opettajien täydennyskoulutusajan sijaisuuspalkkoihin vv YKSIKKÖHINTATULOT Voimassa oleva kokonaisuudessaan laskennallinen ja yksikköhintaperusteinen valtionosuusjärjestelmä astui voimaan lukien. Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten yksikköhintoihin liittynyt jälkeenjääneisyys korjattiin vv Vuoden 2006 korotuksen suuruutta ja kohdistumista koulutusaloittain ei vielä tässä vaiheessa tarkemmin tiedetä. Vuosien taloussuunnitelma on laadittu olettamuksen varaan, että korotus v olisi kaikilla FAI:n koulutusaloilla keskimäärin 3 %. Toisen asteen yksikköhintatulot/opiskelija olisivat vv seuraavat: Saksankatu 27-29:n toimipiste e/opp e Saksankatu 46:n toimipiste e/opp e Tammelan toimipiste e/opp e Liesjärven toimipiste e/opp e. Em. yksikköhintoihin sisältyy erityisopetusta ja eräitä kalliimpia linjoja koskeva korotettu porrastus. Yksikköhintoihin sisältyy myös kaksi tasauskerrointa, jotka oleellisesti pienentävät alkuperäistä yksikköhintaa. Lisäksi Saksankatu 27-29:n ja Liesjärven yksikköhintatuloihin sisältyy n euroa/majoitettu oppilas. Yksikköhintoihin sisällyettäneen näyttöjärjestelmän asteittaisesta käyttöönotosta syksystä 2006 alkaen 43 e/opp. Sen lisäksi perustamishankerahoituksen ja investointilisän päätymiseen liittyvänä lisäyksenä 350 e/opp. Opetushallitus on täydentänyt laskennallista yksikköhintarahoitusta tuloksellisuuteen perustuvalla rahoituksella vuodesta 2002 lukien. Siinä käytettävät mittarit ovat oleellisilta osin samat kuin FAI:n tavoiteasettelussa on viime vuosina käytetty. Taloussuunnitelmassa ei varauduta siihen, että erillistä tuloksellisuusrahoitusta saataisiin vv , joskin se on aivan mahdollista. Yksikköhintatulojen kehitys liittyy oleellisesti oppilasmääräkehitykseen. FAI:n yksikköhintatulot olivat jo v n. 7 milj. euroa, mutta yksikköhintatarkistuksista huolimatta suunnitelmakaudella vain n. 6,9 milj. euroa vuodessa. Pienempiä tulosalueita voidaan nykyisenkaltaisen yksikköhintarahoitusjärjestelmän vallitessa perustella taloudellisilla perustella niin kauan kuin Tammelan toimipisteessä on vähintään 85 nuorisoasteen opiskelijaa ja Liesjärven toimipisteessä vastaavasti 45.

9 9 5.3 YHTEISTEN KUSTANNUSTEN JAKOPERUSTEET TULOSALUEIDEN KESKEN Erityisesti vv käytettiin suhteellisen paljon laskennallisia jakoperusteita opetuksen yhteisten menojen ja tukipalvelutoimintojen kohdalla. Kustannustenjakoperusteet v. 2006: Opetus ja hallinto Kouluruokailu Muu oppilashuolto Siivous Muu kiinteistönhoito TEKLI RATA VIE KOL SOTE KÄTA MOL ASUNTOLA Opetus kaikki tulosalueiden yhteiset menot jaetaan em. kustannustenjakoperusteilla v yo-koulutuksen kustannukset jaetaan koulutuksessa mukana olevien opiskelijoiden suhteessa Hallinto lähes kaikki yhteiset hallintomenot jaetaan tarvittaessa em. perusteilla v oppisopimuskoulutukselta laskutetaan 5 % yhteisistä hallintomenoista eli e/vuosi Kouluruokailu em. kustannustenjakoperusteita sovelletaan vain Forssan toimipisteessä v työssäoppimisruokailumenot kohdistetaan suoraan ao. koulutusalan menoksi Muu oppilashuolto kaikki kuraattorimenot ym. muun oppilashuollon menot jaetaan tarvittaessa em. jakoperusteilla vuotuisiin oppilasmääriin lisätään 50, mikäli tulosalueella on opiskelija-asuntola Siivoustoimi ja muu kiinteistönhoito em. kustannustenjakoperusteita sovelletaan Forssan toimipisteessä vv Käyttöomaisuuspoistot opetustoiminnan irtaimiston käyttöomaisuuspoistot kohdennetaan ao. tulosalueelle tukipalvelujen ja rakentamisen käyttöomaisuuspoistot kirjataan tukipalvelujen tulosalueelle vv

10 6 KÄYTTÖSUUNNITELMAT 10 Käyttösuunnitelmia laadittaessa on lähdetty siitä, että kunkin tulosalueen opetustunnit määräytyvät kokonaisoppilasmäärän ja vahvistetun opetusryhmäkeskikoon mukaisesti. Nuorisoasteella opetusta annetaan 32 vvh/opiskelija. Sen sijaan opetustoiminnan muita menoja ja määrärahoja on tarkasteltu kriittisemmin ja niiden osalta edellytetään perusteellisempaa selvittämistyötä. Samoin on menetelty tukipalvelujen tarvikemäärärahavarauksiin, joiden osalta talousarvio on kustannustenjakoperusteiden avulla pidetty edelleen varsin tiukkana. 6.1 OPETUSTOIMINTA Toisen asteen hyväksytyt aloituspaikat v. 2005: Tekniikka ja liikenne Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja 16 Logistiikan perustutkinto, autonkuljettaja 12 Kone- ja metallialan perustutkinto, koneistaja 16 Kone- ja metallialan pt, automaatioasentaja 16 Sähköalan perustutkinto, elektroniikka-asentaja 32 Talotekniikan pt, LVI-asentaja 16 Rakennusalan pt, talonrakentaja Ravitsemis.- ja talousala: Cateringalan pt, suurtalouskokki 16 Cateringalan pt, palvelusvastaava 16 Cateringalan pt, suurtalouskokki, erityisopetus Viestintäala: AV-viestintäalan perustutkinto, media-assistentti 16 Kauppa ja hallinto: Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 48 Tietojenkäsittelyn perustutkinto, datanomi Sosiaali- ja terveysala: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 32 Kulttuuriala: Artesaani: keramiikka, puu- ja tekstiiliala 42 Luonnonvara-ala: Metsäalan perustutkinto, metsäluonnonhoitaja 12 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luontoyrittäjä 12 Luontomatkailuyrittäjä (RH-ala) Käytettävissä olevan kiintiön ja rekrytointipohjan rajoissa on jouduttu erityisesti tekniikan alan oppilasottokertoja harventamaan. Suunnittelukaudella on tarkoitus lisätä lvi-tekniikan, sähköasentajien ja rakennusalan koulutusta. Kuljetusalan koulutusta lisättiin v Uusien yo-pohjaisten ryhmien ja aikuiskoulutusryhmien alkamisen ehtona v on, että rahoitus mahtuu yksikköhintarahoituksen piiriin ja että alkavan ryhmän vähimmäiskoko on 16 opiskelijaa. Tammikuussa 2006 on suunnitteilla yo-sähköasentajaryhmän ja yo-kosmetologiryhmän aloittaminen. Yhtymähallitus päättää erikseen perusteista, joilla luontomatkailukoulutus voidaan mahdollisesti käynnistää v Opetustoimintaa koskevia toimenpiteitä: laatutyön kehittäminen ja 1-2 laatukilpailuun osallistuminen, jotta omalle laatutyölle saadaan ulkopuolisen arvio vähintään kaksi uutta laatujärjestelmän menettelyohjetta vuodessa (myös tukipalveluihin)

11 11 nuorten näyttöjen käyttöönotto suunnitelmakauden aikana vuodesta 2006 alkaen asetetaan kolmikantatoimielin, joka hyväksyy suunnitelmat näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoo näyttötoimintaa ja allekirjoittaa näyttötodistuksen yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa työelämäyhteyksien syventäminen työssäoppimisjärjestelmän toteuttamisen yhteydessä säännöllinen yhteistyö (vähintään 3 krt/vuosi) peruskoulujen opinto-ohjaajien kanssa opiskelijoiden syrjäytymisen ehkäiseminen yhteistyöverkkojen avulla ja erityisopetuksen määrällä (erityisopetuksen saajia keskim. 130 suunnitelmakaudella) ja erityisopetuksen keinoja ja seurantajärjestelmiä kehittämällä syksyllä 2005 alkaneen ammattiin valmentavan koulutuksen (ns. AVA-koulutus) jatkaminen yo-koulutuksen järjestäminen yhteistyössä Forssan Yhteislukion kanssa yhteisten aineiden opettajavaihtoa seutukunnan oppilaitosten kanssa samalla kun vapautuvien virkojen tarpeellisuus selvitetään FAI:n kokonaishenkilöstömäärä oli 130 (osa-aikaisia 4 ja osa-aikaeläkkeellä 11), josta opetushenkilöstön osuus 80. Henkilöstön kokonaismääräksi suunnitelmakauden lopussa arvioidaan OPETUKSEN KEHITTÄMINEN Opetuksen kehittämisestä on jo vuoden 1999 talousarviossa tehty oma tulosalueensa, johon on koottu kaikille koulutusaloille yhteisiä, instituutin tavoitteita tukevia kehittämisprojekteja. Suunnitelmakaudella opetuksen kehittämismenoihin on sisällytetty: opetuksen arviointi/laatutyö opetusjärjestelyt/yhteiset aineet tiedotus (siirretty lukien) kirjasto (siirretty lukien) kansainvälistyminen ESR-projektit (5 kpl v. 2006) rekrytointi työssäoppiminen (siirretty lukien) työelämätyöskentely nuorten näytöt (siirretty lukien). Suunnitelmakaudella on tavoitteena, että n. 3 % FAI:n yksikköhintatuotoista käytetään opetuksen kehittämisen tulosalueella. Oppilasrekrytointiin erikseen varattavan määrärahan tarkoituksena on erillisjulkaisuin, ilmoituksin, esittein ja kampanjoin tehostaa oppilasrekrytointia, jossa painotetaan erityisesti työpaikkoja tarjoavia aloja ja jota suunnataan myös Lounais-Hämeen ulkopuolelle.

12 TUKIPALVELUT Tukipalveluihin sisältyvät sellaiset toiminnot, jotka eivät ole varsinaista opetustoimintaa: hallinto, kouluruokailu, muu oppilashuolto, siivoustoimi, muu kiinteistönhoito ja majoitus. Ne eroavat palvelutoiminnan menoista oleellisimmin siinä, että tukipalvelujen menojen rahoitus perustuu selkeästi valtionosuusperusteisiin. Toimenpiteitä: mahdollisia organisointivaihtoja suunniteltaessa on pääpaino seutukunnallisissa ratkaisuissa, mikäli ne eivät tapahdu toisen asteen ammatillisen koulutuksen kuluja lisäämällä Forssan seudun yhteishankkeisiin osallistuminen vapautuvien virkojen/toimien tarpeellisuus selvitetään tukipalveluja pyritään sekä toiminnallisesti että taloudellisesti kehittämään vv ja saavuttamaan selkeitä keskittämisetuja: tehokkaampi työnjako, erikoistuminen, varahenkilöjärjestelmän luominen ja kustannussäästöjä. 6.4 PALVELUTOIMINTA Palvelutoimintaan sisältyy kaikki maksullinen palvelutoiminta (oppilastyötoiminta, oppisopimuskoulutuksen teoriakoulutus, ammatillinen lisäkoulutus, työllisyyskoulutus, kurssitoiminta, vuokra-asuntola, opetusmetsä, tarvikemyynti jne). Toimenpiteitä: palvelutoiminnan vuotuinen volyymi (tuotot) yli euroa vv , jossa on nettotuottovaatimus n. 20 % ammatillisen aikuiskoulutuksen volyymi vähintään nykytasolla (SOTE:n oppisopimusteoria- ja työllisyyskoulutus, MOL:n metsämestari- ja johtamiskoulutus sekä opetusmetsän hoito) ns. metsätalkkariprojektin käynnistäminen ehdolla, että Tammelan kunta vastaa hankkeen omarahoitusosuudesta. 6.5 OPPISOPIMUSKOULUTUS Uuden ammatillista koulutusta koskevan lainsäädännön mukaan oppisopimuskoulutuksen järjestäminen ei ole enää kunnallinen tehtävä eikä laissa säädetä erikseen oppisopimuskoulutusta hoitavista viranomaisista tai viranhaltijoista. Oppisopimuskoulutus on yksi ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, joten sen järjestämisestä säädetään ja määrätään samassa yhteydessä kuin muusta ammatillisesta koulutuksesta. Oppisopimuskoulutuksen rahoitus muuttui lukien yksikköhintaperusteiseksi. Forssan ammatti-instituutin koulutusalatarjontaa täydennetään oppisopimuskoulutuksella aina silloin kun opetusryhmää ei nuorten suuntautumisen vuoksi voida muodostaa hyvin työllistäville aloille. Toimenpide-ehdotuksia: oppisopimuskoulutuksen peruskoulutuksessa 140 opiskelijaa/vuosi vv oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksessa 140 opiskelijaa/vuosi vv Oppisopimuskoulutuksen volyymi voi muodostua arvioitua suuremmaksi. Toisaalta oppisopimuskoulutuksen toimintakatetta on suhteellisen vaikea luotettavasti arvioida. 6.6 POISTOT Irtaimistohankintojen tasapoistoajat ovat pääsääntöisesti 5 vuotta lukuun ottamatta työkoneita, joiden poistoaika on 10 vuotta. Kiinteistöpoistoissa noudatetaan vuoden poistoaikoja, joskin Saksankatu 46:n ja Tammelan toimipisteen rakennusinvestointien osalta on päätetty käyttää hallinta-ajan mukaista 20 vuoden poistoaikaa.

13 Kuntayhtymään v siirtyneen Liesjärven toimipisteen MOL:n kiinteistöt saatiin vastikkeetta: vastikkeetta saadusta omaisuudesta ei tehdä poistoja. Käyttöomaisuuden poistot vuosille on laskettu siten, että vuoden 2005 hankinnoista on poistot laskettu vuoden 2005 investointiohjelman muutosehdotuksen mukaisesti. Suunnitelmakauden investointiohjelmalla vuotuispoistojen määrää saadaan alennettua seuraavasti: irtaimisto- kiinteistö- yhteensä poistot poistot e e e e e e e e e e e e e VARAUKSET Investointi- ja rahastovarausten käyttö käsitellään kertyneenä poistoerona, jolloin varausta tuloutetaan samassa tahdissa kuin poistoja kirjataan. 6.8 TULOSLASKELMA Liitteenä oleva vuoden 2006 tuloslaskelma on tasapainossa. Taloussuunnitelma on laadittu sen olettamuksen varaan, että kokonaisopiskelijamäärä on keskimäärin 885 ja että yksikköhintojen korotus on ainakin 3 % v Liitteenä esitetyn taloussuunnitelman mukaan tuloslaskelmat ovat tasapainossa myös vv , jolloin vuosikate paranisi käyttöomaisuuspoistojen vähentyessä. On huomattava, että vuoden 2006 talousarvio on edelleen varsin tiukka ja että tuloperusteet on arvioitu aiempaa optimistisemmin. Muodostuuko vuosikate paremmaksi vv , riippuu oleellisesti siitä, miten määrälliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan v Tuloslaskelman tasapainottamiseksi taloussuunnitelmakaudella on kuitenkin vuosilta noin 1,2 milj. euron suuruinen ylijäämä, joka on käytettävissä tasapainottamaan tulevien vuosien alijäämäisiksi muodostuvia tilinpäätöksiä, mikäli oppilasmäärissä ja/tai niihin perustuvissa valtionosuusperusteissa tapahtuu yllättäviä muutoksia. Jäsenkuntaosuudet ja niille maksettavat vuotuiset korot vv ovat seuraavat: Osuuksia Peruspääomaosuus %:n vuotuiskorko Forssa ,43 e ,03 e Humppila ,19 e 5 507,60 e Jokioinen ,83 e ,98 e Somero ,18 e ,94 e Tammela ,29 e 8 261,41 e Urjala ,19 e 5 507,60 e Ypäjä ,14 e 4 130,70 e ,25 e ,26 e.

14 14 7 INVESTOINTIOSA Yli euroa maksavat irtaimistohankinnat ovat käyttöomaisuusinvestointeja ja sisällytetään talousarvion investointiosaan. 7.1 FORSSAN TOIMIPISTEEN TILOJEN VAIHTOON LIITTYVÄT INVESTOINNIT Tilojenvaihtosopimuksen mukaisesti Forssan kaupunki peruskorjasi vv Saksankatu 46:n kiinteistöön ( m 2 ja m 2 ) FAI:n kaupan ja hallinnon, terveys- ja sosiaalialan sekä uuden viestintäalan koulutuksen tarvitsemat tilat. Hallintajärjestelysopimuksen mukaan kuntayhtymä sai tilat käyttöönsä ja hallintaansa saakka maksamalla Saksankatu 46:n tasearvolle vuosittain 2 %:n koron eli e/vuosi. Tilojen vaihto aiheutti kuntayhtymälle n. 1,5 milj. euron suuruiset investointikustannukset. Viimeinen maksuosuus suoritettiin Forssan kaupungille v E-HALLIN OSITTAINEN PURKAMINEN Investointiohjelmassa on vuodelle 2005 varattu euron suuruinen aloitusmääräraha ajatellen Forssan kaupungin v rakentaman E-hallin pahiten painuneen osan purkamista. Hanke käsittää lähinnä seuraavat toimenpiteet: purettavassa osassa olevan sähkökeskuksen uusiminen ja uudelleen sijoittaminen purettavassa osassa olevan kompressorin uusiminen ja uudelleen sijoittaminen keskusvarastotiloista osoitetaan enemmän tilaa poisto- ym. tavaran säilytykseen E-hallin pahiten painuneen osan (pohjapinta-ala 20 x 38 = 760 m2) purkaminen.rakennesuunnittelijan laatiman purkuselostuksen mukaisesti D- ja E-hallien julkisivumateriaali uusiminen purkutyön jälkeen sadevesiviemäröinnin mahdollinen muutostarve. Hanke toteutettaisiin kahdessa vaiheessa. Ensin uusittaisiin sähkökeskus ja kompressorihuone sekä muutettaisiin keskusvarastossa olevia tiloja. Sen jälkeen olisi mahdollista toteuttaa itse purkutyö ym. toimenpiteet. 7.3 KULJETTAJALINJAN LAVAKATOKSEN LAAJENNUS Yhdistelmäajoneuvo-opetus alkoi syksyllä Sen johdosta esitetään v valmistuneen 276 m² käsittävän lämmittämättömän lavakatoksen laajentamista v. 2006: laajennusosa käsittäisi 540 m² (18 x 30 m) ja sen alustava kustannusarvio olisi euroa. Lavakatoksen laajennus on käytännössä sijainniltaan ainoa mahdollinen ajatellen isojen yhdistelmäajoneuvojen harjoitusajoa oppilaitoksen pihaalueella.

15 7.4 FORSSAN TOIMIPISTEEN MUU INVESTOINTITARVE 15 Forssan toimipisteen muut mahdolliset investoinnit ovat suunnitelmakaudella LVIS-hankkeita: C- ja D-rakennusten teorialuokkien ilmastoinnin peruskorjaus (mikäli ei saada tehtyä jo v. 2005) C-rakennuksen (vuodelta 1972) 1. kerroksen pohjalaatassa olevien lämpö- ja vesijohtojen uusiminen G-rakennuksen (vuodelta 1960) lämmönjakohuoneen laitteiden ja putkikanaalin saneeraus C- JA D-rakennusten (vuodelta 1972) lämmönvaihtimien (vuosilta ) uusiminen A-rakennuksen kolmen ilmanvaihtokoneen säätöautomatiikan uusiminen Em. hankkeiden kustannuksia ei ole sisällytetty rakentamisinvestointi-ohjelmaan, koska useimmista ei ole tiedossa alustaviakaan kustannuksia ja koska joidenkin hankkeiden kustannukset jäänevät käyttöomaisuusinvestointirajaa (9 000 e) pienemmiksi ja sisällytetään tarvittaessa käyttössuunnitelmiin. Hankkeista laaditaan kuitenkin suunnitelmat ja ne varaudutaan toteuttamaan vv TAMMELAN TOIMIPISTEEN INVESTOINTITARVE Tammelan kunta toteutti käsi- ja taideteollisuusoppilaitoskiinteistön päärakennuksen kokonaisvaltaisen muutos- ja peruskorjaushankkeen vv , jonka kustannusarvio oli 1,8 milj. euroa. Kuntayhtymä rahoitti hanketta eurolla v Hallintajärjestelysopimuksen mukaan kuntayhtymä sai tilat käyttöönsä ja hallintaansa saakka maksamalla tasearvolle v vuosittain 2 %:n koron eli e/vuosi. Lisäksi kuntayhtymä on sitoutunut maksamaan lisäosuutena peruskorjauskustannuksista euroa/vuosi vv Tammelan toimipisteessä on erillisiä pienehköjä investointitarpeita (ns. vanhan osan ulkokunnostus, atk-luokan ilmastointi, erillisten parvien rakentamista työtiloihin), joita varten vuotuisiin käyttösuunnitelmiin on varattu e/vuosi 7.6 LIESJÄRVEN TOIMIPISTEEN INVESTOINTITARVE Liesjärven toimipisteen taholta on esitetty euron suuruista määrärahaa peruskorjauksen suunnittelutyön käynnistämiseen v Tarkoitukseen ei kuinkaan ole osoitettu määrärahaa vv RAKENTAMISINVESTOINTI-OHJELMA e e e Forssan toimipiste E-hallin pahiten painuneen osan purkaminen Kuljettajalinjan lavakatoksen jatkaminen

16 16 Tammelan toimipiste Peruskorjaushankkeen lisäkustannusosuus YHTEENSÄ E-hallin purkamisen kustannuksia on erittäin vaikea arvioida ja siksi ne budjetoitaisiinkin vasta siinä vaiheessa, kun päätetään hankkeen käynnistämisestä. Hanke toteutettaneen aikaisintaan vv E-hallin peruskorjaushanketta varten on tehty investointivarauksia yhteensä euroa, joka riittää hankkeen rahoittamiseen. 7.8 IRTAIMISTO-OHJELMA e e e Auto- ja kuljetustekniikka Ohjauskulmien 3D-laite+nosturi Kone- ja metallitekniikka Polttoleikkauskoneen ohjauksen modernisointi Kärkisorvi, Pinacho (poistettavan tilalle) Pienois-CNC-sorvi, Emco Kärkisorvi, Pinacho (poistettavan TUG-40 tilalle) Kannettavia mikroja 14 kpl, automaatiotekniikan ryhmällei LVI-tekniikka Levyleikkuri Sähkötekniikka Kannettavat tietokoneet 17 kpl, sähköasentajakoulutukseen Atk-luokan koneiden uusiminen Puutekniikka Tasohöylä, työstölev. 630 mm Yhteiset Atk-luokan koneiden (20 kpl) uusiminen Kauppa ja hallinto Atk-luokan koneiden uusiminen Sosiaali- ja terveysala Atk-luokan koneiden uusiminen Kulttuuriala Atk-luokan koneiden uusiminen Leveänauhasantaaja Viestintäala Atk-luokan koneiden uusiminen Erikoisopetuslaitevaraus Luonnonvara-ala Moottorikelkka, esim. Lynx 59 Yeti Metsävarusteisen traktorin muutostyö Tukipalvelut Yhdistelmäuuni, Forssan toimipisteeseen Kiinteistövalvontajärjestelmä, yhtenäinen

17 YHTEENSÄ Vuosien irtaimistohankintaesitykset ovat aiempaa selvästi pienemmät, jotta käyttöomaisuuden vuotuispoistot saadaan tasapainoon toimintakatteen kanssa. Mikäli irtaimistoinvestoinnit eivät olisi näin maltillisia, tuloslaskelman saaminen tasapainoon olisi ylivoimainen tehtävä kokonaisopiskelijamäärän pienentyessä 17 8 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelman tarkoituksena on koota tulorahoitus, investoinnit ja muut pääomamenot sekä pääomarahoitus yhteen laskelmaan. Talousarvioon on kuntalain mukaan otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitettava, miten määrärahojen rahoitustarve katetaan. Vuosien rahoituslaskelmat on esitetty liitteenä. Maltillisesta investointiohjelmasta johtuen varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on varsin positiivinen vv Kuntayhtymällä ei vuodesta 1999 alkaen ole enää ollut pitkäaikaisia lainoja eikä niitä taloussuunnitelman mukaan tarvittane ainakaan lähivuosina. Se tietysti edellyttää, että keskeisissä talousarvioperusteissa ei tapahdu kielteisiä muutoksia.