SIISTI BIITSI 2015 Jenny Gustafsson Lydia Siikasmaa Pidä Saaristo Siistinä ry
SIISTI BIITSI LOPPURAPORTTI Sisällys PROJEKTIN TAUSTAT JA LÄHTÖKOHDAT... 3 PROJEKTIORGANISAATIO... 5 PROJEKTIN HALLINNOIJA... 5 PROJEKTIN HENKILÖSTÖ JA PROJEKTIRYHMÄ... 5 TOIMINNAN KUVAUS JA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI... 6 PROJEKTIN SISÄLTÖ TIIVISTETTYNÄ... 6 KAMPANJAN RAHOITUS JA YHTEISTYÖKUMPPANIT... 6 YHTEISTYÖTAHOT... 6 AJANKOHTA JA AIKATAULU... 7 VIESTINTÄ... 8 Perinteinen media ja tiedotus... 8 Sosiaalinen media... 8 KAMPANJAN TALKOOT JA TAPAHTUMAT... 10 Talkoot... 10 Tapahtumat... 11 Vähäks siistii -talkookilpailu... 12 ROSKARAPORTOINTI... 13 Roskaraportoinnin tulokset... 15 KAMPANJAN TULEVAISUUS... 19
PROJEKTIN TAUSTAT JA LÄHTÖKOHDAT Merten roskaantuminen on globaalilla tasolla monelle jo tiedossa oleva asia. Maailman suurilla valtamerillä on havaittu kelluvan valtavia jätelauttoja ja moni näiden alueiden rannoista on erittäin vakavasti roskaantunut. Kansainvälisellä tasolla merten ja rantojen roskaantumista on hiljalleen ryhdytty tutkimaan ja selvittämään. On havaittu, että jopa kaikkein kaukaisimmilta ja asumattomilta saarilta löytyy roskaa. Vesilinnut ja merissä elävät eläimet vahingoittuvat roskista monin eri tavoin. Maailman meriä vaivaavat monenlaiset ympäristöongelmat ja roskaantuminen on niistä vain yksi. Roskaantuminen on silti huolestuttavan nopeasti kasvava ongelma. (Euroopan ympäristökeskus. 2014) Itämeren roskaantumista on verrattain vähän tutkittu ja selvitetty. HELCOM (Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio) selvitti vuonna 2007 Itämeren roskaantumisen laajuutta. Kyseisessä projektissa yhtenä rahoittajana oli Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma (UNEP). UNEP on laatinut erinäisten esiselvitysten avulla merien ja rantojen roskaantumisen selvittämiseen metodin, jota voidaan käyttää maailman eri merien olosuhteissa. (P. Korpinen & A. Saloniemi. 2014) Vuosina 2011 2013 Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry) oli mukana Baltic Marine Litter (MARLIN) -projektissa, jossa selvitettiin Itämeren rantojen roskaantumista. MARLIN-projektissa oli mukana Viro (Keep the Estonian Sea Tidy), Latvia (FEE Latvia), Ruotsi (Keep Sweden Tidy) ja Suomi (Pidä Saaristo Siistinä ry). Projektissa oli mukana kustakin maasta yhteensä 23 rantaa, joista yhdeksän sijaitsi Suomessa. Rannoilta kerättiin roskaantumistietoa UNEP:in metodia mukaillen. Tulosten mukaan näistä maista roskaisimmat rannat löytyivät Suomesta. Suurin osa kerätystä roskasta oli muovia ja vaahtomuovia. Siisti Biitsi -kampanja oli itsenäistä jatkoa MARLIN-projektille. Projektin tuloksista tiedottaessaan PSS ry:n henkilökunta sai yhteydenottoja, joissa kysyttiin mitä yksittäinen ihminen voisi asian eteen tehdä. Näistä yhteydenotoista ja PSS ry:n oman henkilöstön tahtotilan ansiosta syntyi idea kutsua ihmisiä mukaan pitämään huolta rannoista ja siivoamaan niitä roskista. Keväällä 2013 syntyi idea, jonka pohjalta Siisti Biitsi - kampanjan konseptin suunnittelu alkoi. Ensimmäinen Siisti Biitsi -kampanja toteutettiin keväällä 2014 viikoilla 21 ja 22 (12. 25.5.2014). Kevään 2014 kampanjan tarkoituksena oli siivota kahden viikon aikana Suomen meren rannikon ja Ahvenmaan rantoja roskista. Kampanjan pääalueeksi valittiin koko Suomen rannikko, eli Itämeren rannikko. Mukaan toivottiin myös ahvenanmaalaisia suurimman tuen tullessa Ålandsbankenilta. Suomen meren rannikko valittiin toiminta-alueeksi, jolloin mahdollisesti saatavia tuloksia voitaisiin verrata MARLIN-projektin tuloksiin. Ensimmäisen kampanjan valmistelutöihin kuului mm. oma UNEP:in metodia yksinkertaisempi roskien luokittelu- ja laskemisjärjestelmän luonti. Luodun roskaraportoinnin tuli olla riittävän yksinkertainen, jotta osallistuvat henkilöt voisivat täyttää sen ilman erillistä ohjausta ja opetusta, mutta kuitenkin oikeanlaista tietoa antaen. Siisti Biitsi 2015 -kampanjan valmisteluita tehtiin ensimmäisen kampanjan kokemusten ja suositusten perusteella. Kampanja aikaa lyhennettiin viikolla. Kampanjan ajankohdaksi valittiin viikko 21 (18. 24.5.2015). Kampanja-alue ulotettiin koskettamaan kaikkia Suomen ja Ahvenanmaan vesistöjen niin meren, järvien kuin jokien rantoja. Muutoin kevään 2015 kampanja toteutettiin samanlaisella tavalla kuin ensimmäisenä vuonna. Kampanjan tavoitteena oli tuoda esiin Itämeren ja yleisesti vesistöjen roskaantumisongelma ja tuoda ihmisille asiaa esille konkreettisen toiminnan kautta. Kampanjan tarkoituksena oli innostaa ihmisiä siivoamaan rantoja vapaaehtoisesti. Kohderyhminä olivat niin kaikkien halukkaiden yksityisten kansalaisten 3
lisäksi esimerkiksi erilaiset kerhot, klubit, harrastusryhmät, yritykset, erilaiset yksiköt, asukasyhdistykset, veneseurat, koululaiset ja opiskelijat, perheet ja ystäväporukat ja muut organisaatiot. 4
PROJEKTIORGANISAATIO PROJEKTIN HALLINNOIJA Siisti Biitsi -kampanjaa hallinnoi Pidä Saaristo Siistinä ry (PSS ry). PSS ry on valtakunnallinen vuonna 1969 perustettu veneilijöiden ja vesilläliikkujien ympäristöjärjestö. PSS ry:n toiminta-alueet ovat Saaristomeri, Pohjanlahti, Itäinen Suomenlahti, Päijänne, Saimaa ja Pirkanmaa. Yhdistyksen tehtävänä ja päämääränä on Suomen rantojen ja saariston puhtaanapito ja veneilymahdollisuuksien tukeminen kaikilla Suomen vesistöalueilla. Konkreettisen jätehuoltotyön ja retkisatamakohteiden ylläpitotöiden lisäksi yhdistys tekee ympäristökasvatustyötä. Jätehuoltotyöhön kuuluu muun muassa veneilijöiden jätteistä, kuivakäymälöistä, kelluvista imutyhjennysasemista ja retkisatamien huollosta vastaaminen. Ympäristökasvatustyön kohderyhmänä ovat kaikki vesilläliikkujat. Yhdistyksen tavoitteena on neuvoa, miten vesillä liikutaan ympäristöä huomioiden. PSS ry on jäsenperusteinen asiantuntijaorganisaatio. Toimintaa rahoitetaan niin jäsenmaksuilla, ympäristöministeriön tuella kuin eri yritysten sponsoroinnin varoin. Yhdistys osallistuu vesistöjen suojelutyöhön monipuolisesti ja yhdessä muiden vastaavaa työtä tekevien organisaatioiden kanssa niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Projektien avulla tuotetaan ympäristötietoa ja -ratkaisuja veneilijöille ja kansalaisille. (Pidä Saaristo Siistinä. 2015) PROJEKTIN HENKILÖSTÖ JA PROJEKTIRYHMÄ Kampanjan kokopäiväisenä työntekijänä ja kampanjan projektikoordinaattorina toimi 19.1. 14.8.2015 välisen ajan Jenny Gustafsson. Tehtäviin kuuluivat kampanjan sisällön suunnittelu ja toteutus kaikkine työvaiheineen sekä kampanjan vetovastuu. Kampanjaan palkattiin viestintäassistentti 1.4. 30.6.2015 väliselle ajalle. Tehtävään valittiin Åbo Akademissa kauppatieteitä opiskeleva Lydia Siikasmaa. Yhdistyksen muu henkilökunta avusti monissa erinäisissä tehtävissä mm. talous- ja viestintäasioissa. 5
TOIMINNAN KUVAUS JA TOTEUTUMISEN ARVIOINTI PROJEKTIN SISÄLTÖ TIIVISTETTYNÄ Siisti Biitsi -kampanja järjestettiin 18. 24.5.2015 kaikilla Suomen ja Ahvenanmaan meren, järvien ja jokien rannoilla. Tavoitteena oli siistiä rannat vapaaehtoistyövoimin ja nostaa Itämeren roskaantuminen yleiseen tietoisuuteen ja antaa ihmisille konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa Itämeren hyvinvointiin. Kampanjaan saivat osallistua niin yhdistykset, kerhot, seurat, harrastusryhmät, työpaikat, yritykset, kaupungit, opiskelijat, koululaiset, organisaatiot, perheet ja kaveriporukat kuin yksityiset kansalaiset. Kukin osallistuva taho sai itse valita talkookohteensa ja kutsua mukaan joko vain oman organisaationsa jäseniä tai järjestää yleisölle avoimen tilaisuuden, johon kuka tahansa mukaan ilmoittautuva sai tulla mukaan siivoamaan. Talkoot järjestävän tahon tuli ilmoittaa yhteyshenkilö, joka vastaisi talkoista ja hoitaisi kommunikoinnin PSS ry:n kanssa. Talkoiden tarkoitus oli paitsi siivota rannat roskista, myös kerätä lisää tietoa rannoilta löytyvän roskien määrästä ja materiaaleista. Pidä Saaristo Siistinä ry pyysi talkootiimejä raportoimaan heille siivotun roskamäärän ja -materiaalin tulostettavan roskalomakkeen avulla. Raportit pyydettiin toimittamaan kampanjan vetäjälle postitse, sähköpostitse tai verkkolomakkeen avulla. Kampanjan vetäjä kokosi raportit yhteen ja raportoi kampanjasta ja sen tuloksista kampanjan päätyttyä. KAMPANJAN RAHOITUS JA YHTEISTYÖKUMPPANIT Kampanjan valmistelutyöt aloitettiin ilman tietoa ulkopuolisesta rahoituksesta. Keväällä 2014 kampanja sai 60 000 euron suuruisen Luontobonuksen Ålandsbankenilta. Vuonna 2015 kampanja ei saanut näin suurta rahallista tukea. Kampanja haluttiin silti toteuttaa pääasiassa yhdistyksen omalla rahoituksella keväällä 2014 saadun hyvän palautteen takia. Kampanjaa varten budjetoitiin 60 000, mutta kuluja karsittiin niiltä osin kuin oli mahdollista, kun ulkopuolista rahoitusta saatiin toivottua vähemmän. Vuoden 2015 alussa ulkopuolista rahoitusta haettiin WWF Pandapalkinto-ohjelmalta, Suomen Aateliset ry:ltä, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiöltä, Saaristomeren Suojelurahastolta, Turku Energialta ja Wärtsilältä. Näistä muut tahot myönsivät rahoitusta WWF Pandapalkinto-ohjelmaa lukuun ottamatta. Kampanjan toteutunut budjetti oli 32 000 euroa. Suurin osa meni henkilöstökuluihin, noin 2/3 osaa, ja 1/3 meni viestintään, markkinointiin, tapahtumiin, talkoisiin ja matkoihin. Ulkopuolisen rahoituksen osuus oli 18 000 euroa, joten yhdistyksen varoja käytettiin 14 000 euroa. YHTEISTYÖTAHOT Yhteistyökumppanit jaettiin kahteen kategoriaan: sponsorit ja yhteistyökumppanit. Sponsorit toimivat selkeästi kampanjan taloudellisina tukijoina. Moni sponsori tuki kampanjaa tarjoamalla palveluitaan ja tuotteitaan. Muutama sponsori tuki suoraan rahallisesti. Yhteistyökumppanit toimivat asiantuntija-apuna, auttoivat käytännön järjestelyissä ja antoivat hyödyntää omia verkostojaan esim. tiedottamisessa. Osa yhteistyötahoista toimi sekä taloudellisena tukijana että yhteistyökumppanina talkoiden järjestämisessä. 6
SPONSORIT YHTEISTYÖKUMPPANIT Aamumaa Baltic Sea Action Group (BSAG) Aspo Itämerihaaste Astrum Auto Oy Saaristomeri Biosfäärialue Beweship Suomen YK-liitto Hungry Ravintolalaiva Katariina Leipomo Rosten Turun Seudun Jätehuolto LähiTapiola Poutapilvi Ruisrock Ruohonjuuri Turku Energia Viking Line Wärtsilä Suomen Aateliset ry Saaristomeren Suojelurahasto Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö Taulukko 1 Kampanjan sponsorit ja yhteistyökumppanit aakkosjärjestyksessä lueteltuna. Monet talkoot järjestettiin kuntien ja kaupunkien julkisilla rannoilla. Tärkein tuki talkoolaisille olisi ollut konkreettisen avun, kuten talkoovälineiden tarjoaminen ja jätepisteiden järjestäminen. Tukea, apua ja neuvoa talkoolaisille tarjosivat pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo ja Vantaa) kaupungit ja Turun kaupunki. Näillä kaupungeilla oli jo valmis menetelmä ja taho, joka hoitaa kaupunkialueilla järjestettävien vapaaehtoisten talkoo- ja siivousryhmien tukemista. Kampanjan yhteistyökumppanit tiedottivat osaltaan kampanjasta ja innostivat omia yhteistyökumppaneitaan osallistumaan Siisti Biitsiin. Yhteistyökumppanit lähtivät mukaan todella mielellään ja monien tahojen kanssa on suunnitteilla jatkoyhteistyötä. AJANKOHTA JA AIKATAULU Kampanjan ajankohdaksi valittiin kevät. Kevät koettiin talkoiden kannalta parhaaksi ajankohdaksi. Kampanja-ajan ajankohdassa oli sekä hyviä että huonoja puolia. Hyviksi puoliksi koettiin seuraavat asiat: kevät on perinteinen talkooaika Suomessa ja talkoita voidaan tällöin yhdistää helposti koulut ovat auki ja loppukeväästä lukujärjestyksissä on aikaa erilaisille aktiviteeteille keväällä kasvillisuus ei ole vielä korkeaa (turvallisuus, näkyvyys, eläinten huomiointi) tuleva kesäkausi houkuttelee siivoamaan omia lähirantoja kevät suurimmalle osalle helpoin aika toteuttaa talkoot keväällä pääsevät helposti myös koululaiset mukaan ja monilla organisaatioilla on keväisin virkistysohjelmaa, johon talkoot helppo liittää 7
Huonoiksi puoliksi koettiin seuraavat asiat: kevät on lintujen pesintäaikaa keväällä on tyypillisesti paljon tapahtumia ja monet tahot ovat kiireisiä ennen kesälomia, jolloin kilpaillaan ihmisten ajankäytöstä. Huonoista puolista lintujen pesintäaika oli kaikkein merkittävin asia ajankohtaa vastaan. Etenkin saaristossa on paljon lintuyhdyskuntia ja moni alue onkin suljettu liikkumiselta keväästä loppukesään saakka. Kampanjan verkkosivuilla on ollut molempina kampanjavuosina muistutus lintujen pesimäajasta. Lähes kaikki talkoorannat olivat kaupunkien ja asutusten välittömässä läheisyydessä, osa oli julkisia uimarantoja. Talkookohteiksi valitut kohteet eivät olleet tyypillisiä lintujen pesimärantoja. Talkoiden ennakkoilmoittautumisella pyrittiin muun muassa huolehtimaan siitä, ettei talkoita järjestettäisiin herkillä alueilla. Kampanjan aikataulu oli melko lyhyt toteutukselle. Tosin yhden vuoden kokemus kampanjan läpiviemisestä vähensi lyhyehkön aikataulun vaikutusta. Pidemmällä aikataululla olisi voitu tavoittaa enemmän yhteistyökumppaneita, tukijoita, talkoojärjestäjiä ja saada näkyvämpää oheistoimintaa kampanjalle, kuten kilpailuja sosiaalisessa mediassa. Kampanjan suunnittelu ja käytännön toteutus aikataulun puitteissa saatiin kuitenkin hyvin toteutettua. VIESTINTÄ Siisti Biitsi -kampanjan yksi päätarkoituksista oli nostaa Itämeren roskaantuminen esille ja samalla herättää keskustelua aiheesta. Viestintä oli selkeästi yksi tärkeimmistä osa-alueista kampanjan toteutuksessa. Viestintä oli erittäin merkittävä osa-alue kampanjan toteutuksessa. Viestintä vei kampanjan kokonaisajasta ja -resursseista selkeästi suurimman osan. Kampanjalle luotiin 2014 alkuvuonna oma verkkosivu, joka toimi samalla ohjelmistoalustalla kuin yhdistyksen omat verkkosivut. Kampanjan verkkosivut ovat suomeksi www.siistibiitsi.f ja ruotsiksi www.snyggbeach.fi. Digimediayritys Poutapilvi toteutti sivun vuonna 2014 Perinteinen media ja tiedotus Mediatiedotteilla haluttiin tuoda roskaantumisaihetta ja kampanjaa näkyväksi. Kampanjan omia tiedotteita lähetettiin kolme. Maaliskuussa (23.3.) tiedotettiin Siisti Biitsin lähestymisestä ja vuoden 2015 tavoitteista. Toukokuussa (4.5.) tiedotettiin kampanjan päätapahtumasta. Kampanjan tuloksista tiedotettiin kesäkuun alussa (2.6.). Aihe kiinnosti mediaa kiitettävästi, ja PSS ry:n henkilökuntaa haastateltiinkin niin printti-, radio- kuin televisiomediaan. Merten ja rantojen roskaantuminen herätti median kiinnostusta ja aiheesta ja kampanjasta saatiin hyvä määrä juttuja eri medioihin. Tammi-kesäkuun aikana saatiin yhteensä 89 mediaosumaa printissä, TV:ssä, radiossa ja internetissä. Eniten osumia tuli printtimediasta 47, netistä 33, radiosta kahdeksan ja TV:stä yksi. Internetosumiin ei ole laskettu sosiaalisen median osumia. Sosiaalinen media Sosiaalinen media nähtiin kampanjalle erittäin tärkeänä tiedottamisen ja osallistamisen kanavana. Siisti Biitsi -kampanjalla on oma tili Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. 8
Siisti Biitsi -kampanjan sosiaalisen median tilien tunnukset: Facebook: Siisti Biitsi - Snygg Beach Twitter: @Siistibiitsi Instagram: siistibiitsi Siisti Biitsi -kampanjan näkyvyys sosiaalisessa mediassa oli yksi tapa aktivoida ihmisiä. Keskustelua oli mahdollista seurata #siistibiitsi- ja #snyggbeach-asiasanojen avulla. Sosiaalinen media oli hyvin aktiivinen ja merkittävä väline kampanjan viestinnässä. Se vaatii huomattavaa aktiivisuutta myös PSS ry:n puolelta etenkin kampanjan alkuvaiheessa. Viestintäassistentti vastasi Siisti Biitsi -kampanjan näkyvyydestä sosiaalisessa mediassa huhti- ja kesäkuun välisenä aikana. Siisti Biitsin näkyvyys sosiaalisessa mediassa onnistui hyvin. Keskustelua syntyi parhaiten Facebookissa. Vuorovaikutteisuus näkyi parhaiten juuri ennen talkooajan alkua sekä talkoiden aikana. Siisti Biitsi - kampanjan tarkoituksena oli tuoda esille vesistöjen ja etenkin Itämeren roskaantuminen ja herättää keskustelua. Kampanjaan osallistuneet julkaisivat ja lähettivät kampanja-aikana yllättävän paljon materiaalia, mikä osoitti, että heiltä löytyi kiinnostusta ja halua jakaa kokemuksiaan muiden kanssa. Tämä osoitti myös sen, että kampanja onnistui innostamaan ihmisiä ottamaan osaa rantojen siivoamiseen ja pitävät aiheen esiin tuomista tärkeänä. Talkoolaisten julkaisut sosiaalisessa mediassa käsittelivät suurimmaksi osaksi talkoita, joihin he olivat itse osallistuneet. Sosiaaliselle medialle laadittiin oma suunnitelma julkaisuteemoineen ja -aikoineen. Suunnitelma pohjautui aikaisemman vuoden suunnitelmaan ja kokemuksiin. Julkaisut seurasivat neljää eri pääteemaa: tiedostaminen, innostaminen, kannustaminen sekä niin kutsuttu saattohoito talkoiden päätyttyä. Sosiaalisen median suunnitelmassa olisi voitu kiinnittää enemmän huomiota kohdeyleisön tavoittamiseen Perämeren ja sisä-suomen alueilla. Kampanjaa markkinoitiin kahdesti Facebookissa maksullisella julkaisulla. Maksullisella näkyvyydellä pystyttiin kohdentamaan sivun julkaisua eri kohderyhmäsanoin. Vaikuttavin kohdennus oli alueellinen kohdennus. Linkkien ja kuvien julkaiseminen osoittautuivat parhaaksi tavaksi saada näkyvyyttä sekä sitouttaa käyttäjiä. Hauskat ja persoonalliset julkaisut saivat eniten klikkauksia ja tykkäyksiä. Facebook osoittautui hyväksi kanavaksi kasvattaa seuraajia Twitterissä ja Instagramissa. Facebook Facebookin tarkoituksena oli toimia helppona, monet ihmiset tavoittavana sivuna. Facebook-tilillä tiedotettiin uusista yhteistyökumppaneista, tukijoista, julkkiskummeista, tapahtumista ja tulevista asioista sekä jaettiin yhteistyötahojen uutisia ja tiedotuksia. Siisti Biitsi -kampanjan Facebook-sivuilla oli heinäkuun alussa 1231 tykkääjää. Tykkääjien määrä nousi tasaista vauhtia vuoden alusta kesäkuun alkuun saakka. Parhaimmillaan julkaisut saavuttivat noin 5000 Facebook-käyttäjää. Päivityksillä oli useita tykkäyksiä, mutta kommentteja vain muutamia. Ihmiset jakoivat aktiivisesti Siisti Biitsi-päivityksiä omilla Facebook-sivuillaan. Monet jakoivat myös talkoistaan kuvia ja julkaisuja kampanjan Facebook-sivuille. Suurin osa Siisti Biitsi Facebook-sivun tykkääjistä olivat Varsinais- Suomen, Uudenmaan ja rannikonseudun alueilta. Yli puolet sivun seuraajista on naisia. Ennen kampanjaa päivitettiin harvemmin, mutta kampanja-ajan lähestyessä ja itse kampanja-aikana sivuja päivitettiin useasti päivässä. Teemat antoivat hyvän rungon johdonmukaiselle sisällölle. Twitter Twitterin oli tarkoitus toimia puhtaasti merten roskaantumisesta ja siihen liittyvistä aiheista tiedottavana tilinä. Twitterissä hyödynnettiin sosiaalisen median hallintaan kehitettyä Hootsuite-ohjelmaa, jonka kautta 9
löytyi monia aihepiiriä koskevia tilejä ja sitä kautta tietoisuutta aiheesta saatiin levitettyä laajemmin ja kampanja sai myös kattavammin näkyvyyttä. Heinäkuun alkuun mennessä kampanjan Twitter-tilistä oli lähetetty kaiken kaikkiaan 327 twiittiä, joista 115 lähetettiin kevään 2015 aikana. Seuraajia tilillä on 196. Määrä on kasvanut kesästä 2014 noin 70 seuraajalla. Twitterissä käyttäjät julkaisivat aktiivisesti talkoomateriaalia sekä uutisia Siisti Biitsi -kampanjasta. Useat käyttivät #siistibiitsi-asiasanaa, mutta ruotsinkielistä #snyggbeach-avainsanaa ei käytetty läheskään yhtä paljon. Twitterin päivitykset perustuivat laajalti siihen mitä Siisti Biitsin Facebook-sivuilla julkaistiin. Twitteriä päivitettiin hieman harvemmin kuin Facebook-sivuja. Facebook-sivut olivat hyvä tapa tuoda ihmisiä seuraamaan kampanjan Twitter-tiliä. Instagram Instagramin tarkoituksena oli toimia visuaalisena merten roskaantumisaiheen herättäjänä. Etenkin Instagramin kautta toivottiin talkootunnelmakuvia osallistuneilta tahoilta. Heinäkuun alussa Siisti Biitsi -kampanjalla oli Instagramissa 143 seuraajaa ja 93 julkaisua. Huhtikuun alussa tykkääjien määrä nousi eniten ja kampanja-aikana #siistibiitsi-asiasanaa käytettiin aktiivisesti. Siisti Biitsiasiasanalla löytyi heinäkuun alussa 199 julkaisua ja Snygg Beach -asiasanalla 60 julkaisua. Suomenkielistä asiasanaa käytettiin saman verran kuin ensimmäisenä vuonna, mutta ruotsinkielistä asiasanaa oli käytetty tuplasti enemmän kuin ensimmäisenä vuonna. Siisti Biitsi-kuvia kommentoitiin harvoin Instagramissa. Samalla tavalla kuin Facebookissa ja Twitterissä, julkaisujen määrä kasvoi merkittävästi kampanjan lähestyessä ja kampanja-aikana. Useimmat Instagram-kuvista otettiin talkoiden yhteydessä. Ennen kampanjan alkua talvella ja kevättalvella hyödynnettiin kevään 2014 aineistoa. Kaiken kaikkiaan Siisti Biitsi -kampanjan näkyvyys sosiaalisessa mediassa onnistui hyvin. Sosiaalisen median suunnitelma teki sisällöstä johdonmukaisen, vaikka suunnitelmaa ei orjallisesti noudatettu. Suurin ongelma oli löytää oikea kohdeyleisö. Kampanjan näkyvyys sosiaalisessa mediassa ei tavoittanut kaikkia toivottuja alueita. Keskustelu jäi myös hieman vaisuksi Twitterissä ja Instagramissa. Kampanjaan osallistuneet osoittivat innostuneisuuttaan, kiitollisuuttaan ja tyytyväisyyttään parhaiten Facebookissa, jossa he jakoivat aktiivisesti omia kokemuksiaan. KAMPANJAN TALKOOT JA TAPAHTUMAT Kampanja koostui pääasiassa kampanja-aikana 18. 24.5.2015 järjestettävistä rantasiivoustalkoista. Talkoojärjestäjätahoina oli niin yrityksistä, yhdistyksistä, kunnista kuin yksityishenkilöistä koostuvia talkooryhmiä. PSS ry järjesti myös omat siivoustalkoot ja oli mukana yhdeksissä siivoustalkoissa. PSS ry osallistui myös kampanjan puitteissa eri tapahtumiin, joissa esiteltiin kampanjaa ja sen aihetta. Kampanjan aikana PSS ry järjesti myös kaksi omaa kampanjatapahtumaa. Kampanjaan kuului myös Vähäks siistii - talkookilpailu, jonka tarkoituksena oli innostaa ihmisiä mukaan ja jakamaan kokemuksensa talkoista. Talkoot Kampanjan kantavana ideana on innostaa erilaisia ryhmittymiä järjestämään omat rantasiivoustalkoot omavalintaisella rannalla. Vuonna 2015 haluttiin laajentaa kampanja-aluetta ja täten myös kasvattaa ilmoitettujen talkoiden määrä. Ensimmäisenä vuonna tavoitteena oli 100 talkookohdetta. Tänä vuonna tavoitemääräksi asetettiin 200 rantaa, koska kampanja-alue laajeni huomattavasti. Tavoitteena oli osallistaa vähintään 1 000 ihmistä talkoisiin. 10
Kampanjaan ilmoitettiin 127 talkookohdetta. Ilmoittautuneita talkoojärjestäjiä oli 102. Moni järjestäjä siivosi enemmän kuin yhden rannan, joka nosti kohteiden lukumäärää. Osissa talkoita oli järjestäjien lisäksi muitakin tahoja siivoamassa ja talkoita järjestettiin paljon yhdessä. Talkootahoja oli mukana arviolta n. 140. Tänä vuonna ylitettiin viime vuoden talkookohdemäärä. Viime vuonna kohteita oli 110 ja järjestäjiä 115. Vuoden 2015 200 rannan kohdemäärätavoitteeseen ei päästy. Toisaalta kampanja-aika oli puolet lyhyempi kuin ensimmäisenä vuonna. Puolet lyhyemmälle talkooajalle ilmoitettiin enemmän talkoita kuin ensimmäisenä vuonna. Kohdemäärään oltiin tyytyväisiä. Tänä vuonna osallistujamäärä ilmoitettiin 50 talkoorannasta. Näissä oli yhteensä 1116 ihmistä siivoamassa. Ilmoitettujen osallistujamäärien mukaan talkoissa oli tyypillisesti 8 25 henkilöä. Järjestäjinä oli niin yrityksiä, kaupunkeja, yhdistyksiä, pursiseuroja, partiolaisia kuin kouluja. Eniten osallistujamääriä keränneessä siivouksessa oli lähes 300 talkoolaista. Kuva 1 Seglingen ja Kumlingen saarten asukkaiden talkoosaalista kerätään peräkärryyn. Kuva Pidä Saaristo Siistinä ry Eniten kohteita ilmoitettiin meren rannalta ja erityisesti Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueilta. Pohjoisin kohde meren rannikolla oli Oulussa, läntisin Ahvenanmaalla Kumlingessa, eteläisin Hangossa ja itäisin Kotkassa. Itäisin sisävesikohde oli Joensuussa, pohjoisin Juukassa, läntisin Turussa ja eteläisin Siuntiossa. Tapahtumat Kampanjalla oli kaksi tapahtumaa. PSS ry järjesti yhteistyössä Ruisrockin ja Varsinais-Suomen LähiTapiolan kanssa lauantaina 23.5.2015 talkoot Turun Ruissalon Kansanpuiston rannalla. Tapahtuma nimettiin kampanjan päätapahtumaksi Siisti Biitsi goes Ruissi presented by Ruisrock ja LähiTapiola. Päivän aikana kerätyt jätteet toimitti pois Turun Seudun Jätehuolto Oy (TSJ) osana yhteistyökuviota. Päivän talkootapahtuman jälkeen järjestettiin toinen tapahtuma After Talkoo Turussa ravintolalaiva Katarinalla. 11
Päätalkootapahtumassa oli järjestetty lapsille roskarata, jossa kartan avulla etsittiin rasteja, joissa oli roskiin ja kierrätykseen liittyviä kysymyksiä. Roskaratamateriaali oli lainattu TSJ:ltä. Tapahtumapaikalla oli myös mahdollista painaa itselleen kankainen kestokassi ja tutustua jäteasioihin ja roskaantumiseen PSS ry:n ja TSJ:n katosteltoilla. Talkoolaisille oli tarjolla ruokaa ja virvokkeita. Tapahtumaan osallistui 43 henkilöä. Tavoitteena oli saada kymmeniä ihmisiä mukaan, joten osallistujamäärään oltiin tyytyväisiä. Paikalla olleet lapset myös kiersivät talkooalueella sijaitsevan TSJ:n Roskaradan ja talkoolaiset painoivat itselleen kestokasseja. Paikan päällä kehuttiin myös talkooeväitä. Yhteistyö TSJ:n kanssa oli erittäin onnistunut ja auttoi konkreettisesti roskien kuljetuksessa. Kuva 2 Siisti Biitsi goes Ruissi presented by LähiTapiola & Ruisrock -tapahtumaan osallistuneita lähdössä siivoamaan Turun Ruissalon Kansanpuiston rantaa. Kuva Pidä Saaristo Siistinä ry Illan After Talkoo -tapahtuma oli kytketty päivän tapahtumaan ja oli huomattavasti pienimuotoisempi kuin päivän tapahtuma. Paikalla sai virvokkeen talkoohintaan ja painaa itselleen kestokassin. Päätapahtumaan kytketty After Talkoo -iltatapahtumaan ravintolaiva Katariinalla saapui vain kourallinen ihmisiä. Sää oli kolea, joka varmaan osalta vaikutti osallistujamäärään. Illan tapahtuma ei onnistunut toivotulla tavalla. Vähäks siistii -talkookilpailu Kilpailussa oli viisi kategoriaa, joissa jaettiin osallistuneiden kesken palkintoja. Kilpailuun osallistumisen haluttiin olla mahdollisimman helppoa. Kilpailuun pystyi osallistumaan lähettämällä roskalomakkeet, toimittamalla kuvia ja osallistujamäärätietoja joko sähköpostitse koordinaattorille tai jakamalla kuvat sosiaalisessa mediassa suoraan kampanjan Facebook-sivulle tai lisäämällä hashtageja #siistibiitsi ja #snyggbeach. Voittajat palkittiin sponsoreiden lahjoittamilla tuotepalkinnoilla. Kilpailua sponsoroivat Aamumaa, Globe Hope, Viking Line ja Ruohonjuuri. 12
Kilpailukategoriat olivat: Suurin talkooryhmä: suurimman osallistujamäärän ilmoittanut ryhmä. Suurin roskamäärä: suurimman roskamäärän raportoinut ryhmä. Siistein talkookuva: kuva, josta välittyy parhaiten hyvä talkootunnelma. Siistein talkookuvaaja: teknisesti ja kuvauksellisesti vaikuttavimman kuvan ottanut henkilö. Siistein talkooasu: mukana yksilö- ja ryhmäasut Kilpailuraatina toimii Pidä Saaristo Siistinä ry:n henkilökunta. Suurin roskamäärä ja Suurin talkooryhmä - voittajat valittiin roskaraporttien ja talkoojärjestäjien ilmoitusten perusteella. Roskamäärässä huomioitiin vain kappalemäärissä ilmoitetut roskat. Kilpailuun osallistui 126 valokuvaa ja kaikki palautetut 58 roskalomaketta tietoineen olivat mukana kilpailussa. Voittajille ilmoitettiin henkilökohtaisesti sekä kaikki voittajat julkistettiin kampanjan sosiaalisessa mediassa sekä nettisivuilla. Voittajille toimitettiin voittodiplomi ja palkinnot postitse. Voittajat kilpailukategorioittain: Suurin talkooryhmä: Kuparivuoren koulu Suurin roskamäärä: Lumijoen koulun 5a ja 5b Siistein talkookuva: Meripartiolaiset Stormfågeln Siistein talkookuvaaja: Meri Mäkinen / Kallo Works Siistein talkooasu: Eeva Forsman / Biitsileijonat Kilpailumateriaalia ja palkintoja saatiin runsaasti, että henkilökunta päätti vielä jakaa kunniamainintoja osallistujille. Kunniamainintoja jaettiin mm. talkoovideoinnista ja talkootaiteilusta. Kunniamaininnan saaneet saivat myös diplomin ja palkinnon postitse. ROSKARAPORTOINTI Roskaraportoinnin tarkoituksena oli saada jonkinlainen yleiskuva Suomen meren rannikon sekä jokien ja järvien roskaisuudesta ja ainakin suuntaa-antavasti kyetä vertaamaan tuloksia aikaisempiin selvityksiin ja tutkimuksiin. Ensimmäisenä kampanjakeväänä jokien ja järvien rannat eivät olleet mukana roskaselvityksessä. Kevään 2015 kampanjaan ne haluttiin, jotta kampanja koskettaisi kaikkia Suomen vesistöalueita ja myös PSS ry:n toiminta-alueita. Ottamalla mukaan myös sisävedet roskatuloksia voitaisiin verrata myös vesistötyypeittäin. Kampanjan aikana oli käytössä paperinen, tulostettava lomake sekä netissä täytettävä lomake. Lomakkeessa oli seuraavat kategoriat: muovi, paperi ja pahvi, metalli, lasi ja keramiikka, kangas, puumateriaali, orgaaninen jäte, kumi, tupakantumpit, vaarallinen jäte (ent. ongelmajäte) ja muu. Kommentointitilaan täyttäjä pystyi lisäämään kommentteja muun muassa löydetyistä roskista, siivouksesta ja ehdotuksia roskaisuuden vähentämiseksi. Vaarallinen jäte (entinen ongelmajäte) puuttui vuoden 2014 lomakkeesta ja se lisättiin vuoden 2015 kampanjan lomakkeeseen. Roskakategorioinnin tarkoituksena oli noudattaa osittain MARLIN-projektissa käytettyä kategoriointia kuitenkaan laskematta tarkemmin roskia tyypin mukaan, vaan materiaalin mukaan. Näin tuloksia voitaisiin vielä verrata materiaaliosuuksien mukaan kuitenkaan monimutkaistamatta lomakkeen täyttöä. Muovi ja vaahtomuovi niputettiin saman kategorian alle (muovi). MARLIN-projektissa savukkeet, tumpit ja filtterit laskettiin muovi-kategoriaan. Siisti Biitsi -lomakkeessa tumpit haluttiin laittaa omaan kategoriaan. Tarkoituksena ei ollut tarkentaa roskien tyyppiä, kuten olivatko ne kääreitä, pulloja jne. laskettiin muovikategoriaan. 13
Kuva 3 Kuvakaappaus kampanjan nettisivuilla olevasta talkookohdekartasta. Näkyvissä ovat kevään 2015 ilmoitetut siivouskohteet (vihreät) ja PSS ry:n selvityssiivouskohteet (vaaleansiniset). Osallistujia ohjeistettiin niin verkkosivuilla kuin kampanjaa varten kirjoitetussa talkoo-oppaassa roskien raportoinnista. Ihmisiä neuvottiin siivoamaan pienissä kahden, kolmen hengen ryhmissä. Yksi pienryhmästä toimisi raportoijana, joka kirjaisi muiden löytämät ja ilmoittamat roskat kappalemäärissä tukkimiehenkirjanpidon avulla. Nettilomake osoittautui hyväksi tavaksi raportoida roskat, yli puolet palautetuista raporteista saatiin nettilomakkeen kautta. Seuraavaksi suosituinta oli lähettää lomake skannattuna tai kuvattuna kampanjan koordinaattorille. Muutama lomake toimitettiin myös postitse. Tavallinen paperiraportointi todettiin varmaksi ja hyväksi ulko- ja maasto-olosuhteissa. Vuonna 2015 ei käytetty lainkaan älypuhelinsovelluksia, sillä kevään 2014 kokemukset osoittivat, että paperi on rannalla käytännöllisin väline ainakin vielä toistaiseksi. Kaavakkeen täyttämisellä myös ympäristökasvatuksellinen merkitys ja kaavakkeen täyttämisen yhteydessä on luonteva tilaisuus keskustella ajankohtaisista roskaantumisasioista talkoolaisten kanssa. 14
Roskaraportoinnin tulokset Vuonna 2015 roskia raportoi 51 mukaan lähtenyttä talkooryhmää 58 siivouskohteesta. Kolme merenrantaraporttia sisälsi enemmän kuin yhden rannan tulokset. Niissä siivottujen rantojen roskat oli laskettu yhteen yhteiselle lomakkeelle. Meren rannasta raportoitiin 43 kohdetta, 11 kohdetta järvien rannoilta ja neljä jokirantakohdetta. Osa rannoista oli laskettu samaan lomakkeeseen. 56 talkoosta raportoitiin roskien kappalemäärä. Näistä seitsemästä kohteesta tuli kappalemääräraportoinnin lisäksi myös muilla mittayksiköillä täytettyjä lomakkeita. Kahdesta kohteesta raportoitiin pelkästään muilla mittayksiköillä kuin kappalemäärällä. Mittayksikköinä käytettiin prosentti-, litra- ja kilomäärää. Osa lomakkeista oli täytetty sanallisesti (paljon, vähän, suurin osa jne.). Muita kuin kappalemääräisesti ilmoitettuja ei huomioitu kampanjan lopputuloksissa. Kaikki raportoitu tieto on silti käsitelty ja listattu. Vain kappalemääräisesti raportoituja roskia voidaan verrata jossain määrin esimerkiksi MARLIN-projektin tuloksiin, tästä syystä kampanjan lopputuloksessa huomioidaan vain nämä. MARLIN-projektissa oli käytössä selkeä tutkimusmetodi jokaisessa tutkimusrantakohteessa. Siisti Biitsikampanjassa ei määritelty tarkasti siivottavan alueen kokoa ja raja-alueita kuten MARLINissa. Siisti Biitsi - kampanjan lomake oli huomattavasti pelkistetympi ja siten epätarkempi eikä suurimmassa osassa kampanjan puitteissa järjestetyissä siivouksissa ollut ohjattua roskaraportointia PSS ry:n toimesta. Edellä mainitut erot vaikuttavat myös tuloksien vertailuun. Raportoidut ja tuloksissa huomioidut rantakohteet: 1. Kumlinge, Ahvenanmaa 2. Lammasluoto, Naantali ja Kailon saari, Naantali 3. Töölönlahti, Helsinki 4. Björköholmen, Parainen 5. Salmis, Iniö, Parainen 6. Laggarnäs, Nauvo, Parainen 7. Kumlinge, Ahvenanmaa 8. Otsolahti, Tapiola, Espoo 9. Riihiniemi, Kaukajärvi, Tampere 10. Lapinlahti, Helsinki 11. Pöllärin leirikoulukeskus, Rauma 12. Ingå åstrand, Ingå 13. Brinkhallin uimaranta, Turku 14. Lillholmen, Pargas, 15. Kultaranta, Marina, Naantali 16. Lumijoki, Lumijoki 17. Ispoisten ranta, Turku 18. Vartsalan penturanta, Salo 19. Livonsaari, Naantali 20. Rokinnokka, Rauma 21. Kustenniemi, Kunstenmaja, Naantali 22. Konsakuja, yläjuoksulle, Aurajoki, Turku 23. Näsuddenin ja sapeli, Taalintehdas, Kemiönsaari 24. Ekvallan uimaranta, Turku 25. Ilosaari, Joensuu 26. Niskasaari, Joensuu 27. Kansapuiston uimaranta, Ruissalo, Turku 28. Rantapromenadi, Ruissalo, Turku 29. Hahdenniemen uimaranta, Raisio 30. Kukonpää, Raisio. 31. Moikois strand, Åbo 32. Taimon ranta, Naantali 33. Jänessaari, Turku 34. Ormholmen, Kirkkonummi 35. Kuusinen, aallonmurtaja, Kotka 36. Tervasaari, Rampsinkari, Hamina 37. Likoholmen, Korpo, Pargas 38. Pyölinranta, Piikkiö 39. Särkijärven laavun ranta, Yläne 40. Halstö, Raseborg 41. Hanasaari, Espoo 42. Lustholmen, Gullkrona, XX 43. Kuninkojan rannat ja uoma, Ruohonpää, Turku 44. Lehtinen (Lövön) saari, Loviisa 45. Karhula Äijäniemi, Kotka 46. Lootholma, Kustavi 47. Kiviönniemen laavu, Korpilahti, 48. Virkistysalue, Rappukalliontie 217, Toivakka 49. Edessalon laavu, Päijänne, Jämsä 15
50. Leiriytymisalue, Hinttolanhiekka, Kelvenne, Padasjoki 51. Isohieta, Kelvenne, Padasjoki 52. Risholmen, Porvoo 53. Heinänokan leirikeskus, Erikvalla, Turku 54. Karhuluoto, Rymättylä, Naantali 55. Suojärvi, Suolahti 56. Nunnalahti, Naantali 57. Saaronniemi, Ruissalo, Turku 58. Räikän ranta, Ylöjärvi Talkookohteiden roskamäärät saattoivat vaihdella paljon. Muutama kohde arvioitiin erittäin harvoin siistityksi, joten roskia löytyi useiden vuosien ja vuosikymmenien ajalta. Osa kohteista ovat ylläpidettyjä ja olivat todennäköisesti tästä syystä vähäroskaisia. Osa kohteista olivat ylläpidosta huolimatta hyvin roskaisia. Talkoolaiset arvelivat sen johtuvan rannan sijainnista, jolloin virtaukset kuljettaa lisää roskaa muilta alueilta. Rannat saattoivat olla myös aktiivisessa virkistyskäytössä, jolloin roskaa kertyi sinne todennäköisesti myös maitse. KAIKILTA RANNOILTA RAPORTOIDUT ROSKAT 5,20% 8,90% 7,30% 10,80% 67,80% Muovi (sis. tumpit) Lasi ja ker. Paperi ja pahvi Metalli Muut (sis. kangas, puumateriaali, orgaaninen, kumi, vaarallinen jäte ja muut) Kaavio 1 Siisti Biitsi 2015 -kampanjassa kappalemääräisesti lasketut ja raportoidut jätemateriaalit. Tupakantumpit on laskettu MARLIN-projektin mukaisesti muovikategoriaan. Raportoiduista roskista suurin osa oli muovia. Tupakantumpit laskettuna muoveihin ne muodostivat yhdessä n. 68 % kaikista kerätyistä roskista. Seuraavaksi eniten löytyi lasia ja keramiikkaa, paperia ja pahvia ja neljänneksi eniten metallia. Muiden kategorioiden määrät liikkuivat 0,4-1,5 prosenttiyksiköissä, muodostaen yhteensä 5,2 % roskista. Keväällä 2014 muovia kerättiin eniten, jonka jälkeen paperia ja pahvia, metallia ja neljänneksi eniten lasia ja keramiikkaa. Muut kategoriat muodostivat 7 % kerätystä roskamäärästä. Materiaalien osuudet mukailevat pitkälti MARLIN-projektissa saatuja tuloksia. Roskaa kerättiin yhteensä noin 36 400 kappaletta. Muovia (sis. tupakantumpit) löytyi 23 500, lasia ja keramiikkaa 3 700, paperia ja pahvia 3 100, metallia 2 400 ja muut kategoriat n. 1600 kappaletta. Litroissa ilmoitettu roskamäärä oli 26 000 ja painossa 1 000 kilogrammaa. Määrät on pyöristetty lähimpään sataan. Suurin osa raportoiduista kohteista olivat meren rannalla. Järvien rannoilta raportoitiin 11 kohteesta, jokien neljästä ja meren rannoilta 43 kohteesta. Järvien ja meren rantojen materiaalijakauma oli suunnilleen samanlainen. Jokien rannoilta löytyi vähemmän muovia verrattuna järvien ja meren rantoihin. Järvien ja 16
etenkin jokien rannoilta raportoitiin huomattavasti vähemmän kuin meren rannoilta, joten saadut tulokset eivät ole täysin verrannolliset. MEREN RANNOILTA RAPORTOIDUT ROSKAT 4,83% 8,47% 7,27% 10,97% 68,46% Muovi (sis. tumpit) Lasi ja ker. Paperi ja pahvi Metalli Muut (sis. kangas, puumateriaali, orgaaninen, kumi, vaarallinen jäte ja muut) Kaavio 2 Siisti Biitsi 2015 -kampanjassa meren rannoilta kappalemääräisesti lasketut ja raportoidut jätemateriaalit. JÄRVIEN RANNOILTA RAPORTOIDUT ROSKAT 4,12% 8,84% 12,55% 5,33% 69,17% Muovi (sis. tumpit) Lasi ja ker. Paperi ja pahvi Metalli Muut (sis. kangas, puumateriaali, orgaaninen, kumi, vaarallinen jäte ja muut) Kaavio 3 Siisti Biitsi 2015 -kampanjassa järvien rannoilta kappalemääräisesti lasketut ja raportoidut jätemateriaalit. 17
JOKIEN RANNOILTA RAPORTOIDUT ROSKAT 12,97% 5,37% 17,57% 49,32% Muovi (sis. tumpit) Lasi ja ker. 14,76% Paperi ja pahvi Metalli Muut (sis. kangas, puumateriaali, orgaaninen, kumi, vaarallinen jäte ja muut) Kaavio 4 Siisti Biitsi 2015 -kampanjassa jokien rannoilta kappalemääräisesti lasketut ja raportoidut jätemateriaalit. Roskien raportointi koettiin osallistujien kesken yleisesti tärkeäksi asiaksi. Media osoitti myös hyvin kiinnostusta roskaraportoinnin tuloksia kohtaan. Moni talkoolainen kertoi, että roskien yksittäinen laskeminen havainnollisti huomattavasti paremmin rantojen roskaantumiseen tilaa kuin pelkkä siivoaminen. Moni oli myös kiinnostunut siitä, että tuloksia tullaan hyödyntämään jatkossa tulevien projektien osalta ja tiedotuksellisissa tehtävissä. 18
KAMPANJAN TULEVAISUUS Kampanjan aikana kerätty tieto ja kampanjalle laaditut mediakanavat ja julkaisut jäävät PSS ry:n käyttöön ja hyödynnettäväksi esimerkiksi tulevien projektien suunnittelussa ja toteutuksessa sekä tiedotustarkoituksia varten. Rantojen ja merten roskaantumiseen liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä yhdistyksen yleissähköpostiin ja -puhelinnumeroon, josta yhteydenotto tullaan ohjaamaan oikealle henkilölle. Tulevien kampanjoiden aikataulua ei vielä ole päätetty loppuraportin kirjoittamisen aikaan. Vaihtoehtoina on mietitty muun muassa talkooajan pidentämistä alkavaksi aikaisemmin keväällä ja loppuvan syksyyn. Näin rantoja voitaisiin siivota myös lintujen pesintäajan ulkopuolella sekä ennen ja jälkeen rantojen aktiivikäytön. Vaihtoehtoina ovat myös esimerkiksi koko toukokuun kestävä talkooaika tai supistaminen yhteen viikonloppuun. Kampanja saama huomio on osoittanut, että tämän kaltaiselle toiminnalle on kysyntää ja innostusta. Siisti Biitsi -kampanja aiotaan pitää edelleen yhdistyksen toiminnassa mukana. Pidä Saaristo Siistinä ry jatkaa edelleen MARLIN-projektissa alkanutta selvityssiivousten tekemistä 11 rannalla pitkin Suomen meren rannikkoa. Selvityssiivousten tulokset raportoidaan Suomen ympäristökeskukselle (SYKE). Yhteystiedot Pidä Saaristo Siistinä ry Puolalankatu 1 20100 Turku roope@pssry.fi p. 02 247 5500 19