RANTOJEN SIIVOUSOHJE MARLIN. Baltic Marine Litter - MARLIN

Transkriptio

1 RANTOJEN SIIVOUSOHJE MARLIN Baltic Marine Litter - MARLIN

2 YLEISTÄ VALITTAVISTA RANNOISTA 1. Roskaantumista tutkittaessa valitaan rantakaistale, joka on leveydeltään vähintään 100 m, korkeintaan 1000 m. 2. Rannan kaltevuus on oltava melko alhainen (1 45 ). 3. Syvyyssuunnassa alue määritetään riittävän leveäksi, jotta merenkäynnin vaikutusalue tulee sisällytetyksi alueeseen. 4. Rannan ulkopuolella ei saa olla keinotekoisia esteitä kuten aallonmurtajia, puomeja ym. 5. Mikäli mahdollista, ranta pitäisi olla tavoitettavissa ympäri vuoden (ei Suomessa aina mahdollista jäätilanteen takia). 6. Mikäli rantaa siivotaan muulloinkin kuin tutkimustoiminnassa, on oltava tiedossa tutkimussiivousta edeltävän siivouksen päivämäärä. 7. Rantojen siivous ei saa tuottaa haittaa suojelluille ja/tai uhanalalisille lajeille (esimerkiksi jotkut merilinnut ja rantakasvit). VÄLINEET Digitaalikamera GPS-laite (koordinaatit katsotaan ensimmäisellä kerralla ja paikka kuvataan jatkoa varten) Roskienkeruupihdit Muistiinpanovälineet Mittanauha (1 * 100 m, 2 * 50 m) Kyniä Kaavakkeet Suojakäsineet Jätesäkkejä Merkkauskynä Keppejä alueen merkitsemistä varten Ensiapuvälineet (mm. laastaria, desinfiointiainetta) Mikäli mahdollista, vaaka Sadevaatteet Saappaat AJANKOHTA Tutkimukset tehdään kolme kertaa vuodessa ja pyritään ajoittamaan: Kevät, vk Kesä, vk Syksy, vk 37 46

3 ENSIMMÄINEN SIIVOUSKERTA Ensimmäisen siivouskerran yhteydessä alueella on tehtävä alueen tarkka määrittely, jotta tarkalleen sama alue tulee myös jatkossa tutkituksi ja jotta tutkittavan alueen pinta-ala voidaan laskea. SIIVOTTAVA ALUE MUODOSTUU KOLMESTA ERI ALASTA ALA3. Koko tutkimuksen kohteena oleva rantakaistale (kuva 1). ALA2. Perustutkimusala (vähimmäiskoko tutkittavalle alueelle), 100 m. ALA1. Kapea, ALA2:teen sisältyvä 10 m kaistale jolta lasketaan vain kaikkein pienimmät roskat, tupankantumpit ym. Huom. Mikäli tutkittava alue on kokonaisuudessaan 100m, Ala3 = Ala2 Kuva 1. Eri tutkimusalat.

4 ALOJEN MÄÄRITTELY Alojen määrittely aloitetaan pienimmän ALA1:n kulmasta. Kuvassa 2 piste A. 1 ) Viritä pisteiden A ja B välille mittanauha, kirjaa mittaustulos, ja merkitse pisteet näkyvillä kepeillä tms. 2) Merkitse kepillä tms myös pisteiden A ja B puoliväli. (startpunkt) 3) Mittaa puolivälipisteestä 100 m rantalinjan suuntaisesti (kts kuva). 4) Määritä ja merkitse pisteet C ja D (mittaa pisteiden välinen matka ja kirjaa ylös) suorassa kulmassa mitattuun 100 m kaistaleeseen. Tämä rajaa ALA2:n. 5) Määritä ja merkitse pisteet E ja F mittamaalla 10 m leveä kaistale A ja B määrittämän linjan mukaisesti. Tämä on ALA1. 6) Tallenna kaikkien kuuden kirjaimilla merkittyjen pisteiden koordinaatit GPS-laitteeseen sekä paperille. 7) Ota myös digitaalikuvia, joista tarvittaessa voi päätellä mahdollisimman tarkasti alueen rajat. Kuva 2. ALA1 ja ALA2

5 ROSKIEN LASKEMINEN JA TIETOJEN TALLENNUS Ainoastaan näkyvät roskat lasketaan. Eli sellaisia roskia, jotka ovat hautautuneet käytännössä kokonaan, ei lasketa. Mikäli on selvää että roskan osat kuuluvat samaan kokonaisuuteen (esim. ko. paikalla rikkoutunut pullo), lasketaan osat yhdeksi roskaksi. Muissa tapauksissa kukin roska lasketaan ja kirjataan erikseen (esim. yksinäinen lasinsirpale). 1 ) Tutkimus aloitetaan ALA1:ltä, jolta lasketaan tupakantumpit (kuva 1). 2) Seuraavaksi tutkitaan ALA2, jolta laskeet ja kerätään roskat joiden koko on 2,5 50 cm. 3) ALA3:lta lasketaan yli 50 cm mittaiset kohteet. Laskeminen aloitetaan laskemalla aluksi ALA1:n roskat. Työ aloitetaan merkitsemällä merkkinaruin poikittain rantaviivaan nähden sektorit, joiden leveys n. 2 5 m (kts. kuva alla). Tämän jälkeen alue käydään läpi järjestelmällisesti sektori kerrallaan työpareina edeten niin että toinen kerää ja toinen kirjaa roskat. Kaikki roskat lasketaan ja luokitellaan tarkasti ja kirjataan kaavakkeiseen. Mikäli rannalla on isompia roskia, joita ei voi siirtää, nämä merkitään tussilla jotta ne eivät tule useampaan kertaan lasketuiksi. Koska ALA3:lta määritetään vain esineet joiden koko on yli 50cm, eteneminen voi tapahtua vapaamuotoisemmin eikä sektoreita tarvitse merkitä. Kuva 3. Eteneminen rannalla. Ylhäällä ALA1 ja ALA2, alempana ALA3.

6 AINEISTON TALLENNUS Aineisto tallennetaan Håll Sverige Rent rf:n kotisivuilla olevalla tätä varten tehdyllä ohjelmalla. Aineiston tallennetaan rannan siivousta johtava henkilö. HSR toimittaa tallentajalle sähköpostitse salasanat ym. Aineisto tallentaan mahdollisimman nopeasti kunkin tutkimuksen jälkeen. Pidä Saaristo Siistinä ry auttaa tarvittaessa. PINTA-ALOJEN LASKEMINEN Pinta-alat lasketaan kaikille kolmelle alalle saman periaatteen mukaan, mittaamalla rantakaisteleen leveys ja jakamalla se mittauslinjojen määrällä. ALA1. Ala määritetään mittaamalla välit AB ja EF, laskemalla nämä yhteen, jakamalla kahdella ja kertomalla alueen leveydellä (10 m). Esim. AB = 50 m ja EF 52 m: pinta-ala = (50 m + 52 m) / 2 * 10 m = 510 m 2 ALA2. Ala määritetään samoin, mutta linjoja on viisi, 25 m välein (kts. kuva) ALA3. Myös viisi linjaa, välimatka riippuu tutkimusrannan pituudesta