Ulkoasuohje harjoitustöitä ja erikoistöitä varten Juha Jaako Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Oulun yliopisto 2005
Sisällysluettelo Sisällysluettelo...2 Alkusanat...3 1 Tekstin rakenne...4 2 Kansilehti ja sisällysluettelo...4 3 Marginaalit ja sivunumerointi...7 4 Otsikointi, taulukot ja viitteet...7 5 Käytetyt kirjasimet ja rivinväli...8 6 Kuvat ja kaavat...10 7 Kompastuskiviä - välimerkkien käyttö, yhdyssanat ja tavutus...11 Lähdeluettelo...12 Liite 1 - Muutamia ohjeita...13
3 Alkusanat Tässä kirjasessa on kirjoitusohjeet kirjoitettaessa harjoitustöiden ja erikoistöiden työselostuksia. Ohjeet koskevat prosessi- ja ympäristötekniikan osaston selostuksia. Ohjeita tulee noudattaa soveltuvin osin myös muissa kirjallisissa tuotoksissa. Ohjeessa annetaan esimerkit, miten toiminnot saadaan aikaan käyttämällä Microsoft Word tekstinkäsittelyohjelmaa. Jos sinulla on parannusehdotuksia tai olet eri mieltä ohjeen ohjeista, niin tervetuloa keskustelemaan kanssani. Oulussa 17/08/2005 Juha Jaako juha.jaako@oulu.fi 050-3784631
4 1 Tekstin rakenne Tekstin rakenne on seuraavanlainen Kansilehti (1. sivu), kansilehdelle ei sivunumeroa Sisällysluettelo (2. sivu) (ks. liite 3) Johdanto... Yhteenveto (yhteenvedossa ei esitetä enää mitään uutta, vaan kiteytetään jo esitettyjä asioita). Lähdeluettelo omalle sivulleen Liitteet numeroituna liite 1, liite 2,.... Kukin liite omalle sivulleen. (Liitteisiin sijoitetaan aineistoa, joka on välttämätöntä työn täydellisyyden vuoksi, mutta joka ei kuulu työselostuksen ydinosaan tai jota ei voida sijoittaa suoraan työselostukseen hankalan koon tai muodon vuoksi.) Selostus nidotaan vasemmasta yläkulmasta. Irtolehtipainoksia ei oteta vastaan. Kappalejako joko vasen suora 1 tai tässä ohjeessa käytetty klassinen tapa. Kappaleen oikea reuna tasataan ja tarvittaessa tavutetaan. Tässä ohjeessa kappaleiden ensimmäisiä rivejä on sisennetty 0.42 cm (=12 pt). 2 Kansilehti ja sisällysluettelo Kansilehdelle merkitään seuraavat asiat. Yläosaan tulee seuraavaa Oulun yliopisto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Säätötekniikan laboratorio vasempaan laitaan. Sivun keskelle Kurssin nimi Työn nimi keskitettynä. Sivun alalaitaan Työn tekijät (nimi, vuosikurssi ja sähköpostiosoite) Työn tekoaika (tai hakuaika) Palautuspäivämäärä Valvojan nimi vasempaan laitaan. Sähköpostiosoite tarvitaan, jotta valvoja saisi työn tekijät kiinni mikäli ilmenee tarvetta palauttaa selostus uudelleenarviointia varten (ns. bumerangi). Mikäli sinut tavoittaa paremmin puhelimitse, merkitse sähköpostiosoitteen sijaan puhelinnumero. Seuraavilla sivuilla on esitetty kaksi erilaista kansilehteä esimerkkeinä. Kansilehdellä on syytä käyttää normaalia suurempaa kirjasinkokoa, esim. 12, 14 tai 16 pt. Seuraavissa kansilehdissä on käytetty kokoja 14 ja 10 pt. 1 Kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä.
Oulun yliopisto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Säätötekniikan laboratorio 5 Kurssi: 47442 A Prosessien säätötekniikan laboratoriotyöt Työ: Reaktorisarjan simulointi ja suhdesäätäjän viritys Työ tekijät: Juha Jaako PO-76 juha.jaako@oulu.fi Juha Lindfors PO-79 juha.lindfors@oulu.fi Työ tehty: 01.01.1999 Työselostus palautettu: 18.08.1999 Valvoja: Juha Jaako
Oulun yliopisto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Säätötekniikan laboratorio 6 Kurssi: 47443 S Prosessien säätötekniikan erikoistyö Työ: Datan mallintaminen Työ tekijät: Juha Jaako PO-76 juha.jaako@oulu.fi Juha Lindfors PO-79 juha.lindfors@oulu.fi Työ haettu: 01.01.1999 Työselostus palautettu: 18.08.1999 Valvoja: Juha Jaako
Sisällysluettelon on oltava tämän tekstin alussa olevan mukainen, muoto on selostuksen kirjoittajan valittavissa. 7 3 Marginaalit ja sivunumerointi Marginaaleja käytetään, jotta lukeminen helpottuisi. Rivit eivät saa olla liian pitkiä eikä teksti saa olla liian lähellä reunoja, koska huolimattomasti kopioidessa osa sivun tekstistä häviää. Varsinkin liian pieni vasen marginaali on haitaksi, koska lävistyksen yhteydessä tekstiä helposti häviää; tästä on kaikilla varmasti kokemuksia. Käytetään seuraavia marginaaleja (File - Page Setup... - Margins); valitse myös (Apply to: - Whole Document) Taulukko 1. Marginaalit ylä - Top ala - Bottom vasen - Left oikea - Right 2 cm 2 cm 4 cm 2 cm Eli vasemmalle kaks plus kaks, muualle kaks. Sivunumerot laitetaan sivun yläosaan, josta ne ovat nopeasti löydettävissä. Sivunumerot keskitetään. Komennot (Insert - Page Numbers...) vievät sinut sivunumerovalikkoon. Valitse (Position: - Top of page (Header)) ja (Alignment: - Center). Ensimmäiselle sivulle ei tule sivunumeroa, joten ota pois valinta komennosta (Show number on first page). 4 Otsikointi, taulukot ja viitteet Lukujen otsikointi tapahtuu seuraavasti. Pääotsikot merkitään seuraavasti 1 Pääotsikko 1 ja alaotsikot merkitään 1.1 Alaotsikko 1 Lyhyissä kirjoitelmissa riittää kaksitasoinen otsikointi. Useampitasoinen otsikointi tyyliin 1 Pääotsikko 1 1.1 Alaotsikko 1 1.1.1 Ala-alaotsikko 1 1.1.2 Ala-alaotsikko 2 1.2 Alaotsikko 2... jne ei ole lyhyissä kirjoitelmissa tarpeen. Useatasoinen otsikointi antaa vain kuvan, ettei kirjoittaja ole kyennyt esittämään asiaansa selkeästi. Taulukoissa tulisi pyrkiä selkeyteen. Luvussa 5 on asiaa taulukoinnista. Viitteet merkitään seuraavasti: Yksi tekijä Jos lähteenä on Day R A (1989) How to Write and Publish a Scientific Paper. Cambridge University Press. ISBN 0-521-36760-3. 211 s. Viittaus merkitään seuraavasti
8 Dayn (1989, 96) mukaan... Tätä asiaa on käsitelty kirjallisuudessa (Day 1989, 97)... Jos viittaat saman tekijän useaan julkaisuun, niin homma tehdään seuraavasti Ortotopologiaa on meillä tutkinut Uusikylä (1987, 1989, 1991)... Kaksi tekijää Jos lähteenä on teksti jossa on kaksi tekijää, esim. seuraavasti Kernighan B W & Ritchie D M (1988) The C Programming Language - Second Edition. Prentice Hall, New Jersey. ISBN 0-13-110362-8. 272 s. saamme merkinnäksi Kernighan ja Ritchie (1988, 80) ovat sitä mieltä... Sulkeiden sisässä (Kernighan & Ritchie 1988) Monta tekijää Oletetaan että lähdeluettelossa on lähde Press W H, Flannery B P, Teukolsky S A & Vetterling W T (1986), Numerical Recipes - The Art of Scientific Computing. Cambridge University Press, UK, 1986. ISBN 0-521- 30811-9. 818 s. Ensimmäisen kerran lähteeseen viitataan seuraavasti Pressin, Flanneryn, Teukolskyn ja Vetterlingin (1986) mukaan... Koska ko. kirjassa on 818 sivua, on tarkempi viittaus tarpeen. Jos halutaan viitata sivulla 523 olevaan asiaan, merkitään Pressin, Flanneryn, Teukolskyn ja Vetterlingin (1986, 523) mukaan... Kun lähteeseen on kerran viitattu, seuraavan kerran viitataan seuraavasti Pressin ym. (1986, 524) mukaan... Jos viittaat samalla kertaa usean eri tekijän julkaisuihin, niin merkitse On olemassa joitakin ohjelmoinnin perusteoksia (Press ym. 1986; Kernighan & Ritchie 1988)... Jos haluat viitata johonkin lähteeseen, mutta haluat samalla mainita toisenkin lähteen, johon et suoraan viittaa, niin merkitse seuraavasti C-kielen ohjelmointi, tuo jalo taito, opitaan parhaiten Kernighanin ja Ritchien kirjasta (1988; ks. myös Press ym. 1986)... 5 Käytetyt kirjasimet ja rivinväli Valittu kirjasin (font) valitaan selkeyden perusteella. Kirjasimilla kikkailu aiheuttaa vain ärtymystä lukijassa. Siis mahdollisimman vähän erilaisia kirjasimia. Peruskirjasin (Format - Font - Font) on Times New Roman (tai vastaava) tai Tahoma (tämän ohjeen kirjoittajan suosikki ja tässä tekstissä käytetty). Älä käytä Arial-kirjasinta tai vastaavaa. Peruskirjasinkokona käytetään pistekokoa 10 (Tahoma) tai 12 (Times New Roman). Otsikot lihavoidaan (Format - Font - Font Style - Bold) ja kirjasinkokona on 11 pt (13 Times New Roman).
9 Seuraavassa muutamia esimerkkejä kirjasimista Tämä teksti on kirjoitettu on Arial-kirjasimella. (10 pt) Tämä teksti on kirjoitettu on Arial Narrow -kirjasimella. (10 pt) Tämä teksti on kirjoitettu on Courier New -kirjasimella. (10 pt) Tämä teksti on kirjoitettu on Lucida Console -kirjasimella. (10 pt) Tämä teksti on kirjoitettu on Times New Roman -kirjasimella. (12 pt) Tämä teksti on kirjoitettu on Tahoma-kirjasimella. (10 pt) Taulukoissa käytetään peruskirjasinkokoa. Jos kuitenkin tekstiä on taulukoissa on paljon, voi asemointi tuottaa vaikeuksia; pienen tilan vie Arial Narrow -kirjasin. Vertaa kahta seuraavaa taulukkoa Taulukko 2. (Tahoma 10 pt) Materiaali Korkein Lämmönjohtavuus Btu käyttölämpötila o h ft F 100 o F:ssa 2000 o F:ssa Tulenkestävä tiili 2600 o F 1.8 3.6 Eristetiili 2000 o F 0.9 1.8 Teräs - 26.1 - Taulukko 3. (Arial Narrow 10 pt) Materiaali Korkein käyttölämpötila Lämmönjohtavuus Btu o h ft F 100 o F:ssa 2000 o F:ssa Tulenkestävä tiili 2600 o F 1.8 3.6 Eristetiili 2000 o F 0.9 1.8 Teräs - 26.1 - Huomaat varmasti taulukoita tarkastelemalla tilantarpeen ja tilan käytön. Jos sisällytät ohjelmakoodia tekstiisi, valitse kirjasin huolella. Sopivia kirjasimia ovat Courier New tai Lucida Console, jotka ovat ns. tasavälisiä kirjasimia. Seuraavassa on kummallakin kirjasimella esitetty koodinpätkä. % F2K.m - Lucida Console 8 pt % 12.01.1999 (c) Juha Jaako % Fahrenheit to Kelvin conversion. function K = F2K (F) K = (F-32)/(1.8) + 273.15 ; % Funktion loppu Ja sama Courier New -kirjasimella. % F2K.m - Courier New 8 pt % 12.01.1999 (c) Juha Jaako % Fahrenheit to Kelvin conversion. function K = F2K (F) K = (F-32)/(1.8) + 273.15 ; % Funktion loppu Kirjoittajan silmää miellyttää eniten Lucida Console. Älä käytä ohjelmakoodin esittämisessä Times New Roman tai Tahoma kirjasinta. Vertaa seuraavaa edellisiin. % F2K.m - Times New Roman 8 pt - ei-tasavälinen kirjasin % 12.01.1999 (c) Juha Jaako % Fahrenheit to Kelvin conversion.
10 function K = F2K (F) K = (F-32)/(1.8) + 273.15 ; % Funktion loppu Sisennä myös ohjemakoodi kuten edellä on esitetty, jotta lukija näkee, missä koodi alkaa ja loppuu ja missä leipäteksti alkaa. Sisennyksen määrä on 0.5 cm (Format - Paragraph - Indents and Spacing - Indentation Left: - 0.5 cm). Tämä ohje on kirjoitettu käyttäen rivinväliä 1 (Format - Paragraph - Indents and Spacing - Line Spacing - Single). Mikään ei estä käyttämästä puolitoistakertaista rivinväliä (Format - Paragraph - Indents and Spacing - Line Spacing - 1.5 Lines). Käytä jompaa kumpaa edellä mainittua rivinväliä. Jos käytät kaksinkertaista rivinväliä, saat selostuksesi takaisin. 6 Kuvat ja kaavat Kuvat asetellaan seuraavan kuvan mukaisesti. Kuvat voi piirtää esimerkiksi Wordin mukana tulevalla piirtohjelmalla, jolla seuraava kuvakin on piirretty. Komennot (Insert - Object... - Create New - Microsoft Word Picture). T 1 T 2 terässeinä T 0 =2500 o F T 3 =100 o F tulenkestävä tiili eristetiili Kuva 1. Komposiittirakenteinen tuliseinä. Kuva keskitetään sivulle (Format - Paragraph - Indents and Spacing - Alignment: - Centered) ja kuvateksti samoin. Skannatut kuvat asemoidaan samoin. Kirjoita kaavat Microsoft Wordin mukana tulevalla kaavaeditorilla (Insert - Object... - Create New - Microsoft Equation x.x). Kaavaeditorissa on hyvin monipuoliset mahdollisuudet. Kaava 1 01 01 dt ( a 1T + b1 ) = q0 (1) dx Kaava 2 T 1 1 01 01 ( 1T + b1 ) dt a = q0 dx (2) T 0 x x 0 Myös matriisiesitykset voidaan kirjoittaa kaavaeditorilla. Kaavat sisennetään 0.5 cm selvyyden vuoksi. Kaavat numeroidaan ja kaavan numero asemoidaan edellä olevan mukaisesti esim. 13.5
11 cm rivin alusta lukien. Kaavoissa käytetyt symbolit on selitettävä, kun ne esiintyvät ensimmäisen kerran. Mikäli kaavoja on paljon (kuten esim. diplomityössä), on tapana tehdä erillinen symboliluettelo, joka sijoitetaan heti sisällysluettelon jälkeen. Kaavoja voidaan kirjoittaa myös tekstin sekaan. Seuraavassa on pieni tekstinpätkä esimerkkinä: * * * Tarkastellaan seuraavanlaista autokatalyyttista reaktiota. Aine A reagoi seuraavanlaisesti jossa A + R R + R (3) l k = 1. Tarkoituksena on käsitellä mol min mol F A 0 = 1 syötettä, jossa on pelkkää A:ta. min mol ( C A0 = 1, C R0 = 0 ) siten, että konversio on 99%. Reaktio tapahtuu kierrätysreaktorissa. l Tarkoituksena on etsiä kierrätyssuhde (R), joka minimoi tarvittavan reaktorin tilavuus; lisäksi määritetään reaktorin tilavuus. Lisäksi verrataan tätä laskettua reaktorin tilavuutta sekoitusreaktoriin (R = ) ja putkireaktoriin (R = 0). * * * 7 Kompastuskiviä - välimerkkien käyttö, yhdyssanat ja tavutus Jos ei muista miten välimerkkejä (piste, pilkku, puolipiste, huutomerkki, kysymysmerkki, jne.) suomen kielessä käytetään, voi kaivaa esille kouluaikaiset kirjat. Jos niitä ei löydy, etsi käsiisi seuraavat lähteet (Hirsjärvi ym. 1997, 381-395; Kielikello-lehti 1/1969, 2/1978 ja 3/1993) tai välimerkkisäännöt osaava henkilö, esim. mummosi. Suomen kielessä on runsaasti yhdyssanoja. Kirjoitetaan 'omakotitalotontti' eikä 'oma koti talo tontti', jne. Lukioaikainen äidinkielen opettajani opetti hyvän tavan tarkistaa onko ongelmallinen sana yhdyssana vai tulisiko sana kirjoittaa erilleen. Ongelmallisen sanan (esim. askelvaste) sisään yritetään sijoittaa -kin-pääte (askelkinvaste) ja verrataan sitä toiseen tapaukseen (askelvastekin). Mikäli -kin sopii väliin sanat kirjoitetaan erikseen; mikäli -kin ei sovi väliin, kirjoitetaan sanat yhteen. Omalla kohdallani ohje on toiminut erinomaisesti jo yli kaksikymmentä vuotta. Suomen kielessä on pitkiä sanoja ja sanoja joutuu tavuttamaan. Sanat kannattaa tavuttaa yhdyssanavälistä. Wordissä saa ns. pehmeän tavuviivan aikaan lisäämällä sopivaan tavutuskohtaan Ctrl -, joka näkyy tavuviivana vain rivin lopussa ollessaan. Lukija, jonka mielestä tavutus on tarpeetonta, verratkoon kahta seuraavaa kappaletta keskenään. * * * Harjoitustyössä säätäjä viritettiin siten, että tulokonsentraation häiriöiden vaikutus viimeisen reaktorin lähtökonsentraatioon olisi mahdollisimman vähäinen. Tulokonsentraation stationääritilan häiriöinä käytettiin askel- ja pulssihäiriöitä. Simuloinnissa etsittiin kokeilemalla säätäjän kriittinen vahvistus... Harjoitustyössä säätäjä viritettiin siten, että tulokonsentraation häiriöiden vaikutus viimeisen reaktorin lähtökonsentraatioon olisi mahdollisimman vähäinen. Tulokonsentraation stationääritilan häiriöinä käytettiin askel- ja pulssihäiriöitä. Simuloinnissa etsittiin kokeilemalla säätäjän kriittinen vahvistus... * * *
12 Lähdeluettelo Day R A (1989) How to Write and Publish a Scientific Paper. Cambridge University Press. ISBN 0-521-36760-3. 211 s. Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P (1997) Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä, Helsinki. ISBN 951-26-4184-4. 432 s. Press W H, Flannery B P, Teukolsky S A & Vetterling W T (1986), Numerical Recipes - The Art of Scientific Computing. Cambridge University Press, UK. ISBN 0-521-30811-9. 818 s. Kernighan B W & Ritchie D M (1988) The C Programming Language - Second Edition. Prentice Hall, New Jersey. ISBN 0-13-110362-8. 272 s.
13 Liite 1 - Muutamia ohjeita 1. Tavallisia lyhenteitä atk = automaattinen tietojenkäsittely dipl.ins. = diplomi-insinööri ent. = entinen esim. = esimerkiksi jne. = ja niin edelleen kk = kuukausi, kuukautta (5 kk) kpl = kappaletta ks. = katso (ei kts.) mts. = mainittu teos, sivu n. = noin nro = numero ns. = niin sanottu s. = sivu(i)lla (s. 23, s. 23-25) tms. = tai muuta sellaista toht. = tohtori v = vuosi, vuotta (5 v) v. = vuonna, vuosina (v. 1996, v. 1996-1999) vrt. = vertaa (ei vert.) ym. = ynnä muuta 2. Muistioiden ja lausuntojen kirjoitus- ja tarkistusohjeita Lähde: "Kääntäjä-Översättären 3/1984" Poista 90 % kaikista pyrkiä-verbeistä ja tarkista, olisiko jäljelle jääneissäkin vain tarkoitus tehdä jotakin. Poista 90 % kaikista suorittaa-verbeistä ja tarkista, olisiko jäljelle jääneissä kysymys esim. maksun suorittamisesta. Tee jotakin jonkin puitteissa vain, jos teet sen ikkunalla. Muuta resurssit ihmisiksi, laitteiksi ja rahaksi. Jos kirjoitat olemassa olevista asioista, tarkista samalla, millaisia ovat ne olemattomat asiat. Muuta suuruusluokkaa olevat asiat isoiksi tai pieniksi. Käytä kohdistua-verbiä vain kirjoittaessasi aseista. Poista kaikki taholla-ilmaukset ja tarkista, missä jotakin tehdään. Poista kaikki toimesta-ilmaukset ja tarkista, kuka tekee ja mitä. Käytä ilmaisua hyväksikäyttää vain, jos kirjoitat yksinkertaisista, jymäytettävistä ihmisistä. Työvoimaministeriö tulee tekemään päätöksen vain, jos se todella tulee jonnekin. Poista 50 % kaikista tapahtua-verbeistä. Kirjoita kehikosta vain puhuessasi puusepän työstä. Kirjoita asiaa jonkun osalta vain, jos tarkoitat hänen osiaan: käsiä, päätä, jalkoja,... Kerro kartoituksesta vain maanmittausasioiden yhteydessä. Johtuen-sana on aina väärin. Poista kaikki -kohtaiset, ellet tarkoita esim. vastakohtaista. Jonkin asian huomioiminen ei vielä tarkoita yhtään mitään. Jos sinulla on kokonaisvaltainen asia, niin selvitä ensin, mikä on kokonaisvalta. Perustavaa laatua ei ole.
14 3. Sisällysluettelosta tarkistettava Kattaako käsittely nimen ilmaiseman asiakokonaisuuden? Näkyykö otsikoista kirjoituksen tarkoitus ja käsittely looginen etenevyys? Voiko otsikoiden perusteella päätellä työn nimen? Syntyykö kokonaisuudesta kiinteä ja johdonmukainen? Onko otsikoita tarpeeksi? Tarvitaanko kaikkia otsikoita? Heijastaako otsikointi järkevästi kirjoituksen osien suhteellista pituutta? Onko jokaisella alaotsikolla selvä (alisteinen) suhde pääotsikkoon? Kuuluuko jokaisen otsikon alle vähintään kaksi alaotsikkoa? (Siis esim. 3.1 edellyttää myös kohtaa 3.2.) - Alaluvut eivät tietenkään ole välttämättömiä, mutta jos niitä on, niitä pitää olla vähintään kaksi. Onko samanarvoiset asiat ilmaistu (alaotsikoissa) samanlaisin tai ainakin samantyyppisin kielellisin keinoin? Eihän mikään otsikoista ole täysin sama kuin koko kirjoituksen nimi tai muistuta sitä liikaa?