Puhtila Hyvinvointiohjauksen palveluketju Kaarinassa Kaarinan kaupungin hyvinvointipalvelut yhteistyössä Kaarinan apteekin, LiikUn, Paavo Nurmi keskuksen ja Sote kuntayhtymä Akselin kanssa
Lisää liikettä arkeen / iso kuva I: 2008 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista http://stm.fi/liikunta ja ravinto II: 2013 Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 http://stm.fi/julkaisu?pubid=10024/126219 III: 2015 ISTU VÄHEMMÄN VOI PAREMMIN! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseksi http://stm.fi/julkaisu?pubid=10024/126296 2
Lisää liikettä arkeen / lähikuva 1. Istuminen (päivähoidossa, koulussa, työpaikoilla, TV:n ääressä kotona ) 2. tauottomasti istuminen (elämää liikaa helpottanut tekniikka) 3. istumissessioiden väliset siirtymät konevoimin (arkiliikunnan vähäisyys autolla päiväkotiin, kouluun, töihin, harrastuksiin ) 4. Riittämätön rasittava liikunta 5. Riittämätön nukkuminen ja muu rentoutuminen 3
Kylmä ja lihava kustannusarvio Suomessa liikkumattomuuden kustannus on vähintään 2 miljardia euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista. Kaarinassa tämä tarkoittaisi vähintään 10 miljoonaa euroa vuodessa. http://www.sport.fi/system/resources/w1siziisijiwmtqvmtavmdevmtbfndnfntvfnjy3x1rwyxnhbmthcmlftglpa3vud GFmb29ydW1pXzI4XzlfMjAxNC5wZGYiXV0/TVasankari%20Liikuntafoorumi%2028%209%202014.pdf 4
Mitä ylipaino / huono kunto / vähäinen liikunta aiheuttaa? Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti (moninkertaistuu) Kohonnut verenpaine (moninkertaistuu) Aivohalvaus Nivelrikko Selkävaivat Luukato Paksusuolensyöpä ja rintasyöpä Masennus ja ahdistus. Lähde: Mukaillen Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä Hoito johtoryhmän asettama työryhmä 5
Liikunta=lääke Kohentaa mielialaa Parantaa unen laatua, helpottaa nukahtamista Nostaa kipukynnystä Parantaa sokeriaineenvaihduntaa Parantaa veren rasvakoostumusta Estää osteoporoosia Laskee verenpainetta Kaikkiin voidaan vaikuttaa lääkkeillä ja / tai liikunnalla! 6
Liikunnan ytimessä? Motivaatio liikkua enemmän syntyy usein esim. seuraavien arvojen pohjalta: kohentuva terveys, lisääntyvä hyvinvointi, itseä paremmin tyydyttävä ulkonäkö, itsetunnon kohottaminen Kunnalle terveytensä kannalta riittävästi liikkuvat asukkaat tuottavat välillisesti taloudellista hyötyä Ihminen tarvitsee usein kuitenkin em. arvoja ja hyötyjä konkreettisempia ja nopeampia näyttöjä uusien elämäntapojen kannattavuudesta, jotta niiden ylläpitäminen tuntuisi palkitsevalta. Näitä voivat olla esimerkiksi liikunnan ilo ja elämyksellisyys, uudet sosiaaliset verkostot jne. 7
Hyvinvoinnin edistämisen tasot Hyvinvointia vahvistavien elämäntapojen markkinointia, eli tiedotusta ja tapahtumia, joiden keskiössä arkiliikunnan lisääminen Puhtilan yksilöllinen hyvinvointiohjaus Alueelliset ja kohdennetut toimintamallit Liikunnanohjaaja & ravitsemusterapeutti tavattavissa kirjastossa vuoroviikoin? Mini Lystikäs, Drop Out, Liikuntapalveluiden ja kansalaisopiston erityisliikunta ja starttiryhmät, Aktiivi ryhmät, Halaten, Ikinä, työttömien liikuntaryhmä ym. * Yleinen, kaikille kuntalaisille suunnattu viestintä, neuvonta ja ohjaus * Lähiliikunta alueiden ja muiden liikuntapaikkojen hoito, käyttö ja markkinointi 8
Liikkujan profiili Nollaliikkujat Liikuskelijat Hyvän päivän liikkujat Terveysliikkujat Kuntoilijat ja aktiiviliikkujat Urheilijat Yksilölliseen hyvinvointiohjaukseen sopivat kohderyhmät EI tarvetta eikä pääsyä yksilölliseen hyvinvointiohjaukseen
Puhtilan palveluketju Itsenäinen toiminta 12kk Starttiryhmät 6 12kk ELÄMÄNTAVAT vahvistavat hyvinvointia Pienryhmä 3 12kk Yksilöohjaus 1 12kk Puheeksiotto & yhteydenottolupa ELÄMÄNTAVAT heikentävät hyvinvointia 10
Puhtilan vuosikello 1. tapaaminen (0kk) 2. tapaaminen (1kk) 3. tapaaminen (3kk) 4. tapaaminen (6kk) 5. tapaaminen (12kk) 6. tapaaminen (18kk) 1. I kyselylomake, tavoitteiden asettaminen, oman tsempparin = lähimotivaattorin valitseminen, yhteydenpidon välineistä sopiminen (puhelut / sähköpostit / tekstiviestit / whatsapp ringit ym.) 2. Keskustelua pienryhmästä, asiakkaan oman tsempparin mahdollinen tapaaminen; Kannustusta ja aktivoimista = keskeistä koko prosessin ajan kaikessa yhteydenpidossa 3. Tarkempi liikuntasuunnitelma, tavoitteiden päivittäminen, mahdollinen pienryhmässä aloittaminen, starttiryhmätoiveet 4. II kyselylomake, tavoitteiden päivittäminen, mahdollinen starttiryhmässä aloittaminen 5. III kyselylomake, tavoitteet ja suunnitelmat Puhtilan jälkeiselle aktiivisuudelle, loppukeskustelu ja palautteet 6. IV kyselylomake, jälkitunnelmat ja palautteet Puolivuosittain myös ravitsemusterapeutin luento+ makurata / sokerinäyttely Tapaamisten välillä yhteydenpitoa asiakkaan toiveiden mukaan (tiheys & välineet)
Lähimotivaattorin rooli Kun henkilö on valittu ohjauksen piiriin, häntä pyydetään valitsemaan omasta lähipiiristään henkilö (esim. puoliso tai ystävä), joka pystyy kulkemaan hyvinvointiohjauksen polkua koko matkan ensimmäisistä yksilöohjauksista itsenäiseen toimintaan hänen rinnallaan, hänen vertaisenaan. Lähimotivaattorin rooli on tukea ja kannustaa ohjattavaa uusien elämäntapojen omaksumisessa hänen rinnallaan. Jollei asiakas löydä tällaista henkilöä itse, hänelle tarjotaan tueksi vapaaehtoista vertaisliikuttajaa. Ohjattavalle voidaan joissain tapauksissa myöntää saattajakortti, jota lähimotivaattori voi käyttää esim. liikuntapaikoissa ja kulttuuritapahtumissa. Myöhemmin uusia vertaisliikuttajia / lähimotivaattoreita saataneen niistä, jotka kulkevat Puhtilan putken läpi ja onnistuvat tavoitteissaan. 12
Elämänkaaren kriittiset saranakohdat liikunnallisen elämäntavan näkökulmasta 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. myöhäiskeski ikä vauvaikä eläkeikä varhaiskeski ikä kuntoutus ja hoivaikä kouluikä murrosikä opiskelu ikä 0 7 14 21 28 35 42 49 56 63 70 77 84 91 98 ikä 105 Arto Koski 30.3.2012 Saranakohdissa on riskejä menettää liikunnallinen elämäntapa, joten niissä kohdissa tarvitaan erityistä tukea. Vauvaikä on ensimmäinen ja sen vuoksi tärkein!
Pääkohderyhmät tavoitteineen 1. Tuoreet vanhemmat ja pienten lasten perheet: Touhuamisen lisääminen perheiden arkeen elämänhallinnan ja voimavarojen lisääntyminen hyvinvointia vahvistavien elämäntapojen oppiminen 2. Drop out ikäiset nuoret: Liikunnan ilon ja elämyksellisyyden löytäminen / palauttaminen osallisuuden, terveen itseluottamuksen ja fyysisten voimavarojen lisääntyminen nuorten arjessa 3. Työikäiset: Liikunnan ilon ja elämyksellisyyden löytäminen / palauttaminen 2 tyypin diabeteksen ehkäisy ja hoito liikunnan ja ravitsemusneuvonnan avulla 4. Ikäihmiset: Osallisuuden ja voimavarojen lisääminen arjessa osallisuuden lisääminen, muistisairauksien ehkäisy ja hoito sekä kaatumisten ehkäisy erityisesti lihaskuntoa ja tasapainoa kohentavan liikunnan ja ravitsemusneuvonnan avulla 5. Muut kohderyhmät: maahanmuuttajat, työttömät ja kuntoutujat 14
Soihdunkantajien sanomaa Liikkeen lisääminen eli liikkumattomuuden vähentäminen on yksi keskeisimpiä keinoja kestävyysvajeen taklaamisessa ja kuntatalouden tasapainottamisessa. Vähän liikkuvien liikkumiseen kannustaminen on vielä hyvin sattumanvaraisesti ja pienimuotoisesti toteutettua Suomessa. Siksi sen potentiaali on yksin talouden tulokulmasta hyvin suuri. Tommi Vasankari, johtaja / UKK instituutti "Jos liikuntaa halutaan lisätä, sitä pitää markkinoida, etenkin penseille ihmisille. Markkinoinnissa (tylsät) terveysvaikutukset eivät pure yhtä hyvin kuin mielihyvä ja kivat kaverit. Liikunnan kaikille tasoille tarvitaan iloista ja positiivista ilmettä: viestin sisällön ja esitysilmeen pitäisi puhua samaa kieltä." Reetta Meriläinen, päätoimittaja emerita http://www.sport.fi/arvot ja vastuullisuus/reilu peili/politiikka/muuttuvat olosuhteet vaativat liikkuvaa yhteiskuntaa "Yhteiskunnallisessa keskustelussa on oivallettu, että liikunta ja urheilu eivät ole erillinen saareke. On havaittu, että liikunnan terveysvaikutukset tuovat säästöjä eli kansantaloutta voidaan kohentaa lisäämällä liikettä. Laura Andersson, yhteiskuntasuhteiden erityisasiantuntija / Valo 15
Kiitos! Lisätietoja: puhtila@kaarina.fi www.kaarina.fi/puhtila www.facebook.com/puhtila Koordinaatiovastuu: Tuuli Salospohja Erkki Tuomaala Hyvinvointiohjaajat: Saara Valtonen Mia Kettunen Päivi Mecklin 16