Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Kuntatalouspäivä Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen

Transkriptio

1 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä Kuntatalouspäivä Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen

2 * Terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä ja kuuluu kaikille toimialoille (Kuntalaki 365/1995). * Terveyden edistäminen pitää sisällään niitä toimintoja, joilla pyritään muuttamaan yksilön terveyskäyttäytymistä sekä sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä olosuhteita. * Hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmänä toimii kunnan johtoryhmä.

3 Mihin kunta voi vaikuttaa? * Lähtökohta: väestölliset tekijät ja kotitalouden rakenteet (ikärakenne, huollettavat jne,) vaikuttavat merkittävästä hyvinvointijohtamisen painopisteisiin. * Miten maailman terveimmistä lapsista tulee sairaimmat kolmekymppiset? * Onko meillä maailman hyvähampaisimmat huostaanotetut lapset? * Lapinlahdella pienituloisuutta, yksinäisyyttä, pitkittynyttä työttömyyttä, heikko huoltosuhde, yksinhuoltajuutta * Toisaalta hyvä koulutustaso, terveydentila lapsilla ja nuorilla, hyvä asumisen taso ja ympäristö, vähän koulutuksen ulkopuolelle joutuvia, hyvä ikääntyneiden toimeentulo

4 Mihin kunta voi vaikuttaa? * Kunta voi hyvinvointijohtamisella vaikuttaa koko elämänkaareen hyvinvointia ja osallisuutta edistävällä tavalla tai syrjäytymistä ja pahoinvointia lisäävällä tavalla * Kunnan keskeiset tehtävät näiltä osin * Asuminen * Varhaiskasvatus * Peruskoulutus * Kulttuuri- ja vapaa- aika * Työllistäminen * Elinkeinojen kehittäminen

5 Mihin kunta voi vaikuttaa? * Terveyden osalta painopisteen tulisi olla työ- ja toimintakykyisyyden parantamisessa ja toisaalta kuntoutuksessa ja oikeantasoisessa ja - aikaisessa hoitoon pääsyssä. Keskeneräinen potilas on kallein. Sairaudet, työkyvyttömyys ja hoidosta syrjäytyminen ovat pahoinvointia lisääviä tekijöitä.

6 Mihin kunta voi vaikuttaa? * Kunta voi edesauttaa hyvään perus- ja ammattikouluttautumiseen ja sitä kautta hyvään työllistymiseen, alkaen päivähoidosta aikuiskoulutukseen. * Asuminen tai sen puutteet vaikuttavat hyvinvointiin. Syrjäinen asuminen, slummiutuminen, asunnon heikko laatu ja pienuus, asunnottomuus tai jopa laitoshoitoon joutuminen vaikuttavat mm. sosiaalisiin suhteisiin, ystävyys- ja naapuriverkostoon, perhesuhteisiin tai yksinäisyyteen.

7 Mihin kunta voi vaikuttaa? * Talous ja työelämä sekä sosiaaliturva ovat aivan keskeisiä osallisuuden tai syrjäytymisen osatekijöitä. Työttömyys tai vajaatyöllisyys, vajeet tuloissa, ylivelkaantuneisuus ja heikko sosiaaliturva ovat aivan keskiössä hyvinvoinnista puhuttaessa. * Työllisyyden edistäminen on nostettava elinkeinojen kehittämisen rinnalle osaksi kaupunkien ja kuntien talouden perustaa turvaavaa strategista suunnittelua

8 Mihin kunta voi vaikuttaa? * Kunta voi vaikuttaa yhteiskuntaan osallistumisessa, lähidemokratiassa, järjestötoimintaan aktivoimisessa. Osallistumattomuus ylipäänsä mihinkään on ongelma. * Kunta voi vaikuttaa kulttuuriin, harrastuksiin ja hyvinvointia edistäviin vapaa- ajan toimintoihin.

9 Keskeiset opit ja evästykset * Kunnallisen hyvinvointipolitiikan kulmakivet ovat omatoimisuuteen kasvattaminen, syrjäytymisen ehkäisy, työttömän työvoiman työmarkkinavalmiuksien parantaminen ja väestön sosiaalisen eheyden parantaminen. * edistetään työllisyyttä, kehitetään palveluja, kunnostetaan ympäristöä ja tuetaan yrittäjyyttä

10 Lapinlahden kunnan linjaukset * Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy mahdollistamalla ja tukemalla kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista sekä edistäen yksilö- ja yhteisötasolla väestön hyvinvointia, työllisyyttä ja kouluttautumista * Kuntalaisten kiinnostus omaehtoiseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen lisääntyy, mm. maksuttomat liikuntapaikat, liikunnallinen ap- ip - toiminta. * Turvallisuuden ja elämänlaadun edistäminen investointien, rakennushankkeiden ja ympäristön kunnostustöiden avulla

11 Lapinlahden kunnan linjaukset * Kuntalaiset tekevät yli 70% terveydestään itse. Omatoimisuuden tukeminen on kustannustehokkuuden avain. Väestön omatoimisuuden kasvu 5%:lla pienentää 25% sairaanhoidon kustannuksia. (prof. emer. Esko Kumpusalo) * 10 vuodessa suomalaiseen terveydenhuoltoon on lisätty 1,4 miljardia rahaa. Tästä potista 75% on mennyt erikoissairaanhoitoon ja 1 % terveyskeskuksiin.

12 Esimerkkinä työllistyminen * Työttömyys vaarantaa terveyden: Muita sosiaaliryhmiä huonompi terveydentila, muita useammin yksinäisyyttä, tarpeettomuutta, arkuutta, liikajuomista ja syömistä, ongelmien kieltämistä, talousvaikeuksia, ihmissuhteiden menettämistä ja vähäistä yhteiskuntaan osallistumista * Terveys- toimeentulo- liikunta- koulutus- kuntoutus- välityömarkkinat- työnhaku- työllistyminen integraatio

13 Tavoitteet hyvinvointityölle * Kuntalaiset huolehtivat omasta ja läheisten hyvinvoinnista ja terveydestä * Ammattilaiset vahvistavat hyvinvoinnin edistämisen osaamista ja käyttävät vaikuttavaksi todettuja työmenetelmiä * Kunnassa ja yhteistoiminta- alueilla on toimiva hyvinvointijohtamisen ja terveyden edistämisen koordinaatio ja yhteistyö paikallisten toimijoiden kesken * Elämänkaaren mittaisen liikunnallisen elämäntavan vahvistaminen, toiminnallinen arki (arkiliikunta / omaehtoinen liikkuminen) * Pidetään tavoitteet riittävän yksinkertaisina, jotta toteutus turvataan * Aluksi kohteena lapset ja nuoret, myöhemmin työikäiset ja ikäihmiset

14 Esimerkki kunnan hyvinvointityöstä } Lapinlahden kunta on liikunta- ja kulttuuripitäjä } Valtuustokausittaisessa hyvinvointikertomuksessa yhtenä kehittämisen kohteena on mainittu hyvinvoinnin edistäminen mm. liikunnan osalta } TERVIS- hankkeessa kunnan hyvinvointityön kohteeksi valittiin liikunnan edistäminen: TAVOITE Elämänkaaren mittaisen liikunnallisen elämäntavan vahvistaminen } - > arjessa liikkumista tulee edistää ja kehittää

15 Esimerkki kunnan hyvinvointityöstä * Yhteistyö teknisen toimen kanssa (korjauslinkki, reitit, liikuntapaikat, ympäristösuunnittelu/huolto) * Säännöllinen tiedottaminen hyvinvointiin liittyvistä asioista * Palveluiden saatavuuden keskittäminen ja yhteen kasaaminen (palvelukartta ja opas), tiedon saanti ja käyttö helpottuu * Kuntalaisia tuetaan vastuuseen omasta hyvinvoinnista ja käyttämään sähköisiä verkkopalveluja (mm.hyvinvointipolku).