eivät sulje avoimia näkymiä. hapiirien säilyminen kokonaisuutena tulisi turvata. tää selkeänä. Uudisrakentamista tai vanhojen raken vän museotoiminnan lähtökohtana tulisi olla alueen jeet. sa. talonpoikaiskauden talousrakennuksilla on merkitystä osana Kuokkalan kylä ja koskimiljöötä. ympäristö Kuokkalankosken ympäristö arvopohjan säilyminen. Alueen käytössä tapahtuvat ristön ominaispiirteitä. tä. Arvokohteiden suojelutaso määritellään kehityshankkeessa tai asemakaavoituksessa Kuokkalan kylän vanhoihin kantataloihin kuuluvan kyläkeskustan risteysalueella. ja Kuokkalankosken maisemassa. Kyläympäristön ra lyneisyys taajamarakentamisen keskellä. Kylä ja kos keinoja edustavan saarekkeen taajamarakenteessa. levaa taajamaa. kylän pajaja ajokalutehtaan historiaan. Vanhalla myl 55
kosken ja kylän maisemassa. Kylän nuorempi asutus 1900luvun alkupuolella. Kylävaiheessa kivikkoisella niemellä sijaitsivat Kuokkalan kylän mylläreiden men kärjen puutarhamainen pihapiiri huvila ja talousrakennuksineen edustavat 1900luvun alun huvi ranlahden vesistömaisemaan. kyläkuvaa edustavalla rakennuksella on näkyvä ase massa. kennetulla asuinrakennuksella on keskeinen asema la on merkitystä aikakauden rakennustavan edustamuodostavat rajapinnan vanhan kylämaiseman ja uudemman taajamarakentamisen rajalla. na ja myöhemmin kahvilana toiminut rakennus liitkylämaisemaan. Hyvin säilynyt talousrakennus edus kentamista. kenteen historia. kahvila ja majoituspalveluita tarjonnut rakennus nuksissa on toiminut pajan lisäksi kauppa ja parturi. kylästä siirtyvien kantatalojen rakennukset korvautuivat kauppa ja käsityöpajoilla sekä pienasutuksel vulla pienimuotoiseksi konepajaksi. säksi kaksi talousrakennusta mm. kaupan makasiini. le Lempäälän nauhataajama on rakentunut 1960luvun jälkeen.. 56
57
MA maisemaarvoja. Alueella sallitaan maa ja metsä vät sulje avoimia näkymiä. teen ja sukupolvenvaihdoksiin. välinen viljelymaisema on viimeinen esimerkki Kuokkalan suurkylän pelloista. ympäristöä edustavat rakenteet ja maiseman rajapinnat tulisi huomioida kaavoituksessa ja maan YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN Merkinnällä osoitetaan alueet, joilla on erityisiä historiallisia tai rakennustaiteellisia tai taajamakuvallisia arvoja. Alueiden ominaispiirteet ja inventoinneissa todetut laajennusten ja uudisrakentamisen yhteydessä on aaleiltaan. Tarkemmat rakentamisohjeet määritellään asemakaavoituksen yhteydessä. Alueiden ominaispiirteet ja arvot kuvataan osayleis sissä. historiallisten arvojen säilyminen. Suojelutarve on piiriä koskevan toimenpiteen tai asemakaavoituksen yhteydessä. teloon. huvilalla on vesistömaisemassa keskeinen asema Kirkkojärven korkean rantatöyrään päällä. tuksen aikaan sekä perinteisen kyläkuvan muutok hierarkia ja rakenne ovat edelleen hyvin nähtävis den ja avoimien peltojen yhteydessä. hyvin säilynyt Kivimäen asuinrakennus edustaa kyli viljelysmaisema sekä pienasutus muodostavat perinteisen maatalouden maiseman uudemman taajaviimeisiä Kuokkalan historiallisen suurkylän maatalousmaisemia ja 1760luvun isojaon vaikutuksia maisemassa. 8 historia. Kolkkisen 1700luvun osatalo edustaa kylästä 1760luvun isojaon yhteydessä siirtyneitä ja sillä on maisemallinen asema taajamakauden lii 58
rakennus on vuodelta 2007. Kokonaisuus muodos tystä ja muutostarpeita edustavan kokonaisuuden. lon sahaan ja Lempäälän kouluverkon leviämiseen allinen merkitys. sen kunnostus ja korjaustoimissa rakennuksen ajalliset kerrostumat tulisi tunnistaa ja mahdollisuuksien oman kerrostuman pihapiiriin. Vanhalla ky Liuhan kanja rakennushistoriallisia arvoja. Liuhan kantatalo on tamista edustavaan rakennuskantaan kuuluvat mm. kahden vanhan talousrakennuksen muodostaman Herralankosken kylä ja viljelymaisemaan. muodostavat keskeisen maatalousmaiseman ja taa työtapoja ja teknisiä ratkaisuja. Vanhat rakennus asurakennusryhmän keskeiset rakennukset edustavat vanha asuinrakennus ja keskeiset talousrakennukset sa uudisrakentamisessa tulee tarkkaan huomioida 59
muodostaa omalei Kuokkalan kylään. Toisen kerrostuman muodostavat nauhaikkunat edustavat myös ajan teollistuvaa rakennustapaa ja materiaaleja. Lempäälässä 1950luvun näkyvämpää ja materiaaleiltaan perinteisempää asutuksen ja vapaan rakentumisen lisäksi rakennus rakennuskannan lisäksi alueella on jälleenrakennus uksien seurauksena. edelleen pienempiä ja edustavia ensimmäisen ja toisen rakennuskerrostuman kokonaisuuksia. loppupuolelta ja 2000luvun alkupuolelta. Lempää tamista sisältävään aluekokonaisuuteen kuuluvat tulisi harkita. Hakkarin pientaloalueen rakennettu maisema on 1960 luvun jälkeisen rakentamisen kentamista edustavan osan säilyminen olisi hyvä turvalmistunut rakennus kanta ja muodostamat kerrostumat tulisi inventoida tarkemmin ja alueelle olisi neen luonteen vuoksi uudisrakentamista ei ole tar hiympäristön ominaispiirteet ja uuden kerrostuman alueen historialliseen luonteeseen. tuksen leviämiseen ja nykyisen yhtenäisen nauha puukoristeluina sekä historiallisina tyylilainoina. Lujäähalleja ja viipalekoulua rakennuskannan julkisi leikkisyys näkyy mm. Hakkarin ulkoasultaan monimuotoisen ja tasoisen koulun pohjaratkaisun apilanmuotoisuudessa. Keskuskadun ja siitä erkanevan pienimuotoinen. 60
Lempäälän nauhataajaman reunalle rakennetut kentamisen vastapainoksi. Taajamakuvallista merkitystä on lähinnä nauhataajaman pääväylän muodos tolaisille kaavoitetun pientaloalueen arvot ovat vah sillat. kennuksen ja useiden talousrakennusten muodosta tapoja ja teknisiä ratkaisuja. Vanhat rakennusosat ja dollisissa muutos tai korjaustöissä tulisi pyrkiä alku Useista osista koostuvalla kokonaisuu na rakennushistoriallista ja maisemallista merkitystä osana rautateiden päärataa. Kokonaisuuteen kuuluu HämeenlinnaTampere radan ensimmäisen linjauk Hollon pysäkkiin ei kuulu rakenteita ja sen asema on häistä maanmuokkausta edustava luonne tulisi säiuudistamiseen ei kohdistu enää paineita. 61
Herralankosken länsirannalla sijaitseva Katepal on hyvä esimerkki kerroksellisesta kokonaisuudes van pääjulkisivun eriikäiset osat yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. tavat tuotantolaitoksia sekä teollisuusmaisemaa jaton hyvä esimerkki tästä. Teollisuusalueen tulevissa julkisivun säilyminen niin kokonaisuutena kuin yksit myöhempien laajennusten seurauksena näkyvää asemaa julkisivun kokonaisuudessa. vat 1960 ja 1970luvulla nykyisen ulkoasunsa saasekä tehtaan osalta eteläinen julkisivu ja maisemas hyvin 1960luvulla autoistumisen näkymistä myös rakennetussa ympäristössä. Näiden kerroksellis 1950luvulta aina 1970luvulle tamperelainen rakenasema Lempäälän taajaman ja Herralan maaseutumaiseman rajalla. keiseen teollistumiseen ja laajemmin rautateiden luvun vaihteen eri tyyleistä lainailevaa arkkitehtuuria. umpeutuessa taajamakaudella rakentamisen ja ma supistunut. Nykyinen pihapiiri ei tue historiallista miljöötä. 62
1900luvun alkupuolelta. 1910luvulla yleistynyt taialkuperäisessä asussaan. vassa huomioitavia rakennetun ympäristön arvoja. rakennustapoja. Taajamarakentamisen yhteydessä on säilynyt yksit Naskalinmäki ja Honkaaho. JOLLA ON SÄILYTETTÄVIÄ YMPÄRISTÖARVOJA ranomaisten lausunto. kennushistoria. Kuokkalan kylästä jo 1700luvulla lähteneen vanhan kyläpolun ja pellon laidalle 1900 luvun alkupuolella rakentunut pieni mäkitupaalue on säilynyt poikkeuksellisen hyvin kokonai asuinrakennuksiin. lisi turvata kaavoituksessa. konaisuuden säilyminen olisi suotavaa. nus edustaa vanhojen maakirjakylien 1920luvulla. asuin ja talousrakennuksen edustava ulkoasu ja tai 63
sema nipuolisen kuvan aikakauden keskiluokkaistuvasta 1900luvun ensimmäisellä puoliskolla rakennetun Kuokkalankosken siltapilari ten ohella alueen kokonaisuuden säilyminen tulisi rakennuksen ohella aikakauden piharakennukset ja mahdollinen täydennysrakentaminen tulisi ehdot rantamaisemassa tulisi huomioida mahdollisessa uudisrakentamisessa. Vanhojen pihapiirien rakenne Kuninkaankartas 64
nukset edustavat 1900luvun alun rakentamista. lat nus ja pihapiiri. rakentamista edustavat Kalliorannan huvila ja ran kentamista hyvin edustavan kokonaisuuden. maisemahistoriallisia arvoja. luvun huvilarakentaminen. Lehtoranta kuuluu samaan maisemaan laajemman huvilaalueen kanssa. edustava huvilarakennus. täin edustavan esimerkin aikakauden moniilmeisestä huvilaarkkitehtuurista. Hinnonmäen pieni rantarakennus on osa huvilaalu teiltaan uudistunut rantarakennus. den rakentamista edustava kokonaisuus on keskei Papinniemen huvila yllä ja huvila Kaleva 65
ympäristössä ilmenee osa asukkaiden historiasta ja teet. ki 66
luvun alkuun vaiheet. Taajaman pääväylän varteen rakennetun teolliset rakennusmateriaalit edustavat hyvin 1960 lukua. rivitalo parkkipaikkoineen edustavat 1970luvun teollistuvaa aluerakentamista. hiön tunnelma. Käsityövaltaisuuden ja detaljoinnin väistyminen näkyy hyvin. ta edustavan kokonaisuuden. materiaalien kirjavuus. edustavat 1970luvun teollistuvaa asuntotuotanjulkisivun jäsentely. Nämä tulisi huomioida tulevissa pillinen metsälähiön ilme luonnon metsineen tulee 67
asuin ja tuotantorakennus edustaa aikakauden selkeätä ja niukkaa arkkitehtuuria sekä alkavaa taaja huomioitavia aluekokonaisuuksia ei ole. ri asuin ja tuotantorakennuksineen. seurakunnan talo edustaa viereisen työväentalon arkkitehtuuri on edelleen nähtävissä. liike ja tuotantorakennus edustaa jälleenrakennuskauden rakentamista. misen. la on keskeinen rooli alkavan taajamarakentamisen kaalueinakin jälleenrakennuskauden rakentamisesta ja historiasta. mioida tarkemman kaavatason inventoinneissa ja alueisiin sisältyy pienempiä aikakauden rakentamisolisi hyvä huomioida tarkemman kaavatason inven suudet olisi hyvä huomioida inventoinneissa. kentamisen kerrostumia kylien pelto ja metsämai nuksen ulkoasussa. rakentamista sekä ajanjaksolla tapahtuvia muutoksia. nen ja rakennustapaohjeet 68
69
70
12 KULTTUURIYMPÄRISTÖINVENTOINTI Sarake2 Sarake3 Sarake4 Sarake5 Sarake6 Sarake7 n:o OYKehdotuksen merkinnät kohteen nimi rekesteri n:o kylä osoite ilmiö, hist.luonne rak. vuosi 1. kulttuuriy mpäristön k ehittämisalue Kuokkalan kylä ja koski Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (r asterimer kintä) 1. Hakkari 41842517130 Kuokkala Kuokkalantie 5 KM/kantatalo 1800luku 2. Ollila 4184258187 Kuokkala Kuokkalantie 9 KM/kantatalo 1800luku 3. Soramäki 41844421 Kuokkala Kuokkalantie 15 KM/mäkitupa 1890luku SM 4. Hiidentien siltaraunio Kuokkala Hiidentie KM/siltaraunio, LH 1850luku 5. Koskenniemi 418425522 Kuokkala Kuokkalantie 1113 KM/huvila 1920luku 6. Koskela 418425638 Kuokkala Kuokkalantie 7 KM/talous ja as.rak. 1910/20luku 7. Pirttimäki 4184255113 Kuokkala Kuokkalantie 17 KM/asuinrak. 1940luku 8. Ajokalupaja 41842577 Kuokkala Kuokkalantie 16 KM/käsit. 1910 9. Eskolan kauppa 418425580 Kuokkala Kuokkalantie 14 KM/liike ja asuinrak. 1902 10. Sakkola 418425642 Kuokkala Kuokkalantie 12 KM/asuinrak. 1940luku 11. Koskilehto 4184258150 Kuokkala Tampereentie 47 KM/mäkitupa n. 1900 12. Nokkala 41842582 Kuokkala Tampereentie 60 M/hu vila, kahvila, tans si 1900luku 13. Pohja 418425862 Kuokkala Tampereentie 58 M/liike ja a suinrak. 1930luku 14. Tampereentien silta Kuokkala Tampereentie M/silta 1938 rasterimerkintä Kuokkalan Kuokkala H/asuinpaikka historiallinen 2. SM ja AM/s Anttilan tilake skus 418406138 Herralan kylä H asutushist.,m/kantatalo 1950luvun jälp. 3a. AM1/s ja pellot MA Peltomäen tilakeskus 418406357 Herralan kylä H,M 1920/30luku 3. AM/s pellot MA Liuhan tilakeskus 418406367 Herralan kylä H,M,R/kantatalo 1900l alkup. 4. AM1/s pellot MA Karpin tila 418406445 Herralan kylä H,M/osatalo 1920/30luku 5. AM/s Innamaan tilakeskus 418425272 Kuokkalan kylä H,R/kantatalo 1900l alkup. 6. Kohdemerkintä Kr Kuokkalan koulu 41842575 Kuokkalan kylä H,M 1907, laaj.1950, 70,90 7. AM/A Eskolan tilakeskus 4184256314 Kuokkalan kylä Tampereentie M,R,H/kantatalo 1700l muod. 8. Kohdemerkintä Kr Kolkkinen 41842515198 Kuokkalan kylä Tampereentie 122 H, R, M/ siirretty 1800luku Moision koulu 418425158 ja 15220 Kuokkalan kylä Tampereentie H (Aarne Ervi) 1961 9. PY/s Hakkarin koulu ja yhdyskuntarakent. alue 41842517175 Kuokkalan kylä Ahertajantie Ha kkarin ko ulu arkk. P ekk a Salminen 1982/83 Hakkarin liikuntatalo arkk.pekka Salminen Le mpää län pa loa sema arkk.toim.kari Rainio 1986 Urhe ulu ke nttä, jä äha llit, ve sitorni ja viip aleko ulu 10. Kohdemerkintä Kr Hollon v ahtitupa 418444183 Pappilan kylä Ratakatu H,R 1890luku 11.kohdemerkintä Kr Kuok kalanko ske n r autatiesilla t ja linjaus M,H,R ikä varm istamatta 12. T/s Katepal Oy 4184443157 Pappilan kylä M,H,R 19492010 13. P/s Lempäälän pappila 418444179 Pappilan kylä KM/kantatalo 1903 14. AP1/s Hakkarin pientaloalue: Kuokkalan kylä kerroksellinen, omalei 1900l alkup. Ylä Koskiranta 4184253150 Kuokkalan kylä Suvantotie Huvila 1920luku Kuusimäki 4184253155 Kuokkalan kylä Suvantotie Huvila 1920luku Leppäranta 418425326 Kuokkalan kylä Hakkarintie Huvila 1920/30luku Pirttilä 418425339 Kuokkalan kylä Hakkarintie pihapiiri, mäkitupa 1900l alkup. Vahtermäki 4184259132 Kuokkalan kylä Hakkarintie pihapiiri, asuinrak. 1900l alkup. Pitkämäki 41842598 Kuokkalan kylä Hakkarintie maatalous, asuinrak. 18001900l Mäkirinta 418425910 Kuokkalan kylä Hakkarintie pieni asuinrak. 1921 Siimes 418425318 Kuokkalan kylä Hakkarintie asuinrak. 1922 Koivula 418425960 Kuokkalan kylä Hakkarintie asuinrak. 1910luku Kotimökki 418425831 Kuokkaln kylä Pysäkkitie paritupa 1931 Kivimäki 4184254213 Kuokkalan kylä Pysäkkitie liike ja asuinrak. 1942 Tiensivu 4184256260 Kuokkalan kylä kaupparakennus sotien jälk. 15. AP1/s Hollon jä lle enr aken nus kaud en pie ntalo alu e Pappilan kylä H 1940 50luku 16. hist., AP1/s, turkoosi rasteri Hiidentie ja sen varren pienasutus: Pokela 4184251117 Kuokkalan kylä Kostinpolku 1 M/mäkitupa 1930l Nikkilä 4184251118 Kuokkalan kylä Hiidentie 31 M/mäkitupa 1930l Vainio 41842585 Kuokkalan kylä Hiidentie 8 M/mäkitupa n.1900 Vainiomäk i 418425827 Kuokkalankylä Hiidentie 64b M/mäkitupa n.1900 Puistom aa 418425825 Kuokkalan kylä Hiidentie 4 M/T Hollon saha n. 1900 Lundan 418425116 Pappilan kylä Tampereentie 36 M/mäkitupa 1900l alkup. To iva 418425730 Pappilan kylä Tampereentie 30 M/mäkitupa 1910luku Mäki 41840635 Herrala Rypyntie 5 M/mäkitupa 1910/20l 26. Kohdemerkintä Kr Ty öväentalo 418431875 Lemp. Rypyntie 12 M/T seuratalo 1901 Kuusim äki 41843183 Lemp. Tarikantie 3 M/mäkitupa? 1910/20l Tiens vu 418431873 Lemp. Tarikantie 2 M/mäkitupa Omatupa 418431266 Lemp. Rypyntie 6 M/mäkitupa 1900l alkup. Kalli omäk i 418431267 Lemp. Kenttätie 3 M/mäkitupa 1900l alkup. 18. AM/s ja pellot MA; SM4 Jaran tila ja v iljelyalue 4184257136 Kuokkala Kuokkalantie 35 M/kantatalo 1890luku 19. Kr Ojamäki 418425557 Kuokkala Kuokkalantie 29 KM/huvila 1920/30luku 20. AP1/turkoosi rasteri Sarapiston mäkituvat: Pähkinämäki 418425575 Kuokkala Sarapistotie 8 M/mäkitupa n. 1900 Sar apisto 418425526 Kuokkala Sarapistontie 10 M/mäkitupa n. 1900 Päiväkumpu 418425577 Kuokkala Sarapistontie 13 M/mäkitupa n. 1900 Tapiola 418425348 Kuokkala Sarapistontie 7 M/mäkitupa 1930luku 21. Kohdemerkintä Kr Kaleva 4184257166 Kuokkala Rautiantie 19 M/huvila 1920luku 22. AP1 /s Kikkojäven, Hiidentien ja Nokkatie n huvilat: Hyssy 4184251131 Kuokkala Nokkatie 5 H/huvila Hollo 4184251314/6 Kuokkala Nokkatie 7 H/huvila 1930luku Marttala 4184251130 Kuokkala Nokkatie 9 H/huvila 1920/30luku Kauppila 4184251129 Kuokkala Nokkatie 11 H/huvila 1938 Karikko 4184251128 Kuokkala Nokkatie 13 H/huvila 1927 Hollonnokka 4184251138 Kuokkala Nokkatie 15 H/huvila 1930 23. AP/s Kirkkojärven, Hiidentie n ja Hinnontie n huvilat: Lehtoranta 4184251315 Kuokkala Hiidentie 25 H/huvila 1900luku alkup. Leppäranta 4184251132 Kuokkala Hiidentie 23 H/huvila 1920luku Korkeeranta 4184251133 Kuokkala Hiidentie 21 H/huvila 1900luku alkup. Sysimäki 4184251134 Kuokkala Hiidentie 19 H/huvila 1020/30luku Hinnomäki 418444117 Pappila Hiidentie H/rantarakennus 1930luku AP/s Virtanen 41842511266 Pappila Hiidentie H/huvila 1920/30luku AP/s Kaskenmäki 418444129 Pappila Hinnonkuja 9 a ja b H/huvila n. 1900 AP/s Karinsivu 418444132 Pappila Hinnonnkuja 7 H/huvila 1930luku AP/s Risukko 4184441210 Pappila Hinnonkuja 5 H/huvila 1920/30luku 24. Kr Papinniemi 418425612 Kuokkala Papinniementie M/huvila 1900? 25.AP1 /s Kostinpolun huvilat: Suviranta 4184251114 Kuokkala Kostinpolku 4 H/huvila 1920luku Kallior anta 4184251115 Kuokkala Kostinpolku 7 MH/huvila 1950luku Suvimäki 4184251140 Kuokkala Kostinpolku 7 H/huvila 1920luku Tutkitaan asemakaavassa Jälleenrakennuskausi liitekartta Hakkarin kauppa 418444131 Kuokkala Pirkkalantie 4 Ta 1960 Yrittäjätalo 4184256201 Kuokkala Tampereentie Ta 1950luku Leipom o 418444195 Pappila Tampereentie 38 Ta 1950luku Helluntaiseurakunta 41843186 Lempoinen Rypyntie 8 Ta 1952 Ståhlberg OY:n leipomo 418431830 Lempoinen Tarikantie 13 Ta 1950luku Tutkitaan asemakaavassa Taajamakausi liitekartta Sähkön talo 418444131 Pappila Tampereentie 40 Ta/liikerakennus 1966 Harakkalan kerrostalot Pappila Tampereentie Ta/kerrostaloja 19721981 OllilantieLastenkodintie Kuokkala OllilantieLastenkodintie omakotitaloja 1970luku Sarapiston om akotialue Kuokkala Ta/omak.rivit.kerrostal. 1970luku MERKKINEN SELIT YS H= historialliset arvot M = maisema ja miljööarvot R= rakennushistorialliset arvot Ta= taajamakausi KH=kulttuurihistorialliset arvot LH = liikennehistoria 71
4.8 TEKNINEN HUOLTO Lempäälän kunnan jätevedenpuhdistamolla käsitellään Lempäälän jätevedet sekä Vesilahdelta johdetut tepalin alue kuuluvat kaukolämpöverkoston piiriin. pöön. Kaukolämpöön liitetään ainakin kerros ja rivi koon päätetään erikseen. tulevaisuudessa Lempäälän jätevedet käsitellään denpuhdistamon on tarkoitus olla siirtolinjoineen puhdistamolla käsitellään jätevesiä tämänkin jäl vedenpuhdistamoalueella toimii jatkossakin suuri suuntaan. noille kuten sähköasemalle ja vedenpuhdistamolle. vialueisiin ja olemassa olevaan asutukseen nähden. tetun ja nesteytetyn maakaasun tankkausasema neena käytetään maakaasua. misesta ei ole päätöksiä. yhteystarvevaraus on esi. toon kesäaikana ja haketuksen pääasiallinen toimin TUKIASEMA maavalli melu ja näkösuojaksi. 72
73
5. OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET nitelmien valmistelua ja parantaa päätöksenteon vaihtoehtojen vertailu on tehty kaavan luonnonvaiheessa. Tärkeimpien vaikutusten tunnistamisen apuna on epävarmuuden vuoksi. Lempäälän Kuokkalan Hak Tämä vaikutus riippuu yleisestä kehityksestä ja valtakunnan tason päätöksenteosta. laatu 5.1 YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN HUOMIOON OTTAMINEN tukee rakennetun ympäristön ajallisen kerroksellimonipuolistaa alueen toiminnallista sisältöä. Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaava täyt on yleispiirteinen suunnitelma yhdyskuntarakenteen ja maankäytön ohjaamiseen sekä toimintojen liset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun ympäristön ja rakennus ja luonnonperinnön ja nii maalueet ja rakennetun ja luonnonympäristön koh 5.2 SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDEN KÄYTTÖTAVOITTEISIIN JA MAAKUNALLISIIN SUUNNITELMIIN tävät alueet taajaman läheisyydessä mahdollistavat vapaamuotoisen ulkoilun ja jokamiehenoikeuksilla tapahtuvan liikkumisen. ympäristöt ja arvokas rakennusperintö samoin kuin arvokkaat luonnonalueet ja niiden monimuotoisuus töt sekä muinaisjäännökset. Kaavamerkinnöillä ja kallisia palveluita. 74 Lempäälän Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaava luo edellytyksiä eheytyvälle yhdyskuntarakenolevia yhdyskuntarakenteita.
arvokkaiden luontotyyppien säilymisen tulevaisuu liitooravan elinympäristöistä sekä lepakkojen elinpiiristä. Yleiskaavassa osoitetaan rakentamiseen jon jyyden toimintaedellytyksiä. Lisäämällä kevyen liierityistä huomiota alueen sisäiseen liikennetarpeen vähentämiseen ja liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisten liikennemuotojen parantamiseen. mahdollistaa turvallisemman liikkumisen. Virkistysaluetarkastelussa on puolestaan kiinnitetty erityistä huomiota virkistys ja viheralueiden sion arvioitu virkistysalueiden soveltuvuus tarkoituk säksi on arvioitu virkistys ja viheralueita yhdistävien hyödyntämällä nuorisokyselyn tuloksia. luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ot ja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. kehityksen ansioista päästömäärät eivät kuitenkaan kasva liikenteen kasvun suhteessa ja liikenteen sujuvuuden parantaminen vähentää liikenteen päästöjä. Toisaalta liikenteen sujuvuus voi myös lisätä liiken tukeutuvat suureksi osaksi olemassa olevaan katuja kunnallistekniseen verkostoon. Yleiskaava parantaa pyöräilyn ja jalankulun edellytyksiä ja ihmisten maan ja ennalta ehkäisemään. kaiden määrän kasvaessa. Luonnonvaroihin yleis lisääntymisen. metsätalousalueita. tössä tapahtuvat maankäytön muutosalueilla. 75
dollisuudet tulevaisuudessa eivät niinkään riipu rakennevaihtoehdosta vaan kaavaalueen mitoitukses ta alueesta lasketaan suuntaa antava asukasmäärä. ne ja henkilöautosidonnaisuuden vähentäminen. kävelyä edistävät kevyenliikenteen epäjatkuvuus oletetaan pysyvän ennallaan tai uusiutuvan pidemmän ajan kuluessa. Vaihtoehdot olivat siten keskenään vertailukelpoisia. vaihtoehtoja ja ehdotusta. mahdollisuuksien oivaltaminen voi luoda myös kan nitellulle reserviasuntoalueelle mm. lauhdelämmön hyödyntämisessä. Lempäälän Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleismaakuntakaavan Tampereen kaupunkiseudulle esi 5.3 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEE SEEN toinnit ja toiminnan joustavuus vaarannu. Kaavaalueen täydennysrakentamisella on yhdys kumistarpeen vähentäminen ja kevyen liikenteen tomuutokseen sopeutumista. ri ja kaukolämpö ym. verkostojen äärelle on yhdys 76
Rakentaminen veltuvat ja runsaimmin luonnonarvoja sisältävät alu koksi. Uusien asuntoalueiden tuoma väestön lisäys lisää delle uudelle päiväkodille keskustan tuntumassa. Li relle kunnan järjestämää toimintaa varten esim. uimahalli. ja elinkeinotoiminnan tukeminen monipuolisella kintaa. estäminen. sikosteikkojen kustannuksien on arvioitu olevan yhylläpitokustannuksia. Uuden lämmöntuotantoyksi santaloudelle ja sen eri toimijoille. Kunnan talous on nallista vesi ja viemäriverkostoa. Tämä lisää kunnan kuluja. Toisaalta osayleiskaavan rakentuminen tuo kunnal läisten kunnallisverosta ja tulevien asukkaiden kunnallisverosta. oivaltaminen kunnan menestystekijänä. Idealuonnos keskitehokkaasta rakentamisesta 77
5.4 VAIKUTUKSET LUONTOON Luonnon osalta osayleiskaavan vaikutusalueena on neen. Lempäälän luonto monipuolisine kasvistoineen ja oon. Luonnonsuojelualueet ja osayleiskaavassa esi Viheryhteyden merkitys on virkistyksen ohella eri Vaikutukset vesistöön kuormitus vesistöön kasvaa jonkin verran pintavalunnan määrän lisääntymisen vuoksi. Valunnan mukana myös epäpuhtauksia huuhtoutuu vesistöön. hoidollisissa toimissa. malla ehkäistään eroosiota ja tulvimista alapuolisilla ja siihen sitoutuneiden epäpuhtauksien laskeutumisen kosteikon pohjalle. Kosteikkokasvillisuus pystyy sitomaan itseensä ravinteita ja epäpuhtauksia. luonto ja virkistysarvojen säilymiselle ovat hyvät. ja rakentamisessa. teyksiä säilytetään Hakkarin metsäisillä alueilla ja kannalta rakentamisen vaikutukset ovat paikallisia Vaikutukset metsäalueisiin lehditaan elinympäristön säilymisestä eheytyvässä ta ja leikkipaikkoina samoin kuin maisemienkatse käytävät toteutuvat hyvin johtuen osayleiskaavan le ja liitooravan kulkuväylälle. la suojeltavia lajeja eikä luonnonsuojeluasetukses virkistysalueina. metsien arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaisten lajien esiintymät. Taajamametsän monimuotoisuuuhanalaisten ja harvinaisten lajien elinympäristöjä omilla merkinnöillään. Nämä uhanalaisten lajien sien reunavyöhykkeet metsä ja avomaan välillä ovat syöjälinnut. Näiden lajityhmien kannalta on oleellis uuden asumisen vuoksi laitoksen rakentaminen 78
tukset arvioidaan vähäisiksi. Taajametsien pienipiirteinen hoito ja metsän rakenteen monipuolistaminen lisää taajaman luonnon korritsasieniä. Näin sekapuuston ja talousmetsissä jäkälille elinympäristön. alueille. la ja vesistössä on monipuolinen linnusto ja runsaas tarkemmin Natutatarveselvityksessä. Hulevesien vaikutuksia luokituksessa vaarantunut laji. Lisäksi se on luonlisääntymis ja levähdyspaikkoja saa heikentää tai mivina. Liitooravan lisääntymis ja levähdyspaikoil maa. Liitoorava säilyy jatkossakin alueen eläimistössä. Kuitenkin voimalinjan ohjeellisen varauksen toteutuessa heikentyisi liitooravan kulkuyhteydet Kiviahon alueelta Hakkarin suuntaan. Voimalinjalle tulee löytää sopivampi vaihtoehto osayleiskaavaalueen ulkopuolelta. muutoksia hulevesien määrässä ja kasvu on pää selvitys hulevesien hallinnasta maankäytön suunnittelun edetessä ja varautua hulevesien määrälliseen hallintaan. Kumpikaan alueista ei ole suoraan purku päähulevesiviemäreiden mallinnuksen yhteydessä hulevesisilvityksen kappaleessa 5. levesiselvitys kevään 2014 aikana. Tulevan seisakkeen läheisyydessä oleva vanha puutalo piharakennuksineen ja harvapuustoinen puu alueen rakentaminen voi vähentää pohjaveden muo rakentaminen on ylipäätään uhka lähteen ja sen lähi siä sen rakentamisesta. Lehtokorpi sijaitsee virtaus käli rakennuksia puretaan tulee tarkastaa onko niissä lisääntymiskolonioita tai päiväpiilossa olevia lepaalueen merkitys lepakoiden ruokailualueena. ty vain pieneen osaan metsäisiä alueita. Näin ollen maankäytön vaikutukset ovat verrannollisia alueilla yhteydessä. 79
Hulevesimäärien kasvu on noin 5 % osayleiskaava toksena. päävalumaalueista suurin muutos tapah osayleiskaavaalueen hulevesistä aiheutuva kuormia. Varsinaisella muutosalueella keskimääräisen valuntakertoimen arvioidaan kasvavan arvosta 0.20 arkasvaa nelinkertaiseksi. Tämän lisäksi virtausnopeudet kasvavat tehokkaasta kuivatuksesta ja kovien pintojen pienestä virtausvastuksesta johtuen. Virtaaman laitosalueelta arvioidaan kasvan suuruusojat ja rummut eivät pysty johtamaan tällaisia vir tat ovat todennäköisiä ilman hulevesien määrällistä hallintaa. sella on vain vähäisiä vaikutuksia valumaaluetasol tävillä yleiselle alueelle tulevilla järjestelmillä on tar edetessä asemakaavatasolle. simäärää. Viivytysaltaasta vedet johdetaan säätöojaan. Hakevoimalan hulevesillä voi teoriassa olla vaikutus kautuvien tavanomaisten hulevesien kuormituksella Hakevoimalan toimintavaiheen mahdolliset haital tosalueella ei käytetä tai varastoida nestemäisiä polt ta. Huevesien hallintajärjestelyt laitosalueella tulee hallinta on mahdollista. 80
5.5 VAIKUTUKSET MAISEMAAN, TAAJAMA KUVAAN JA KULTTUURIPERINTÖÖN teet osayleiskaavakartalla omilla merkinnöillään. töä maisemineen. Yleiskaavan vaikutukset arvokkaisiin maisemiin ja maanomistajia ja rakentajia. lutuskestävyydeltään hyvää tai kohtalaista ja joka so malinjan ohjeellisen varauksen toteutuminen ilma tamisen myötä. Näiden pitkäntähtäyksen alueiden ta ja kytkemistä tulevaisuudessa joukkoliikenteen piiriin. vassa. teet ja taajamakauden rakentaminen tulisi huomioida tarkemman kaavatason inventoinneissa ja tule ympäristön ajallinen kerroksellisuus on kaavaaluet limaan ympäristönsä erityispiirteitä ja rakentamaan selkeinä kokonaisuuksina taajamarakenteen reunoil osayleiskaavan merkintöjen ja määräysten mukaan. nuskerrostumat kyläkaudelta nykypäiviin saakka nusperinnön kohteet ja alueet inventoidaan ja arvotetaan asemakaavoitusvaiheessa. Kaavaalueen rakennetun maiseman kerrostumien asemakaavoituksessa ja tulevassa rakentamisessa osayleiskaavamerkintöjen ohjaamana. 81
sillä uusi rakentaminen toteutetaan asemakaavoi vistä uudisrakentamista hyvin. misen pohjaksi asemakaavoituksen yhteydessä laa piirin rakenne ja kasvillisuus. lisen maatalouden ja taajaman laajoja rajapintoja on säilynyt kaavaalueella mm. Herralan alueella. Ne on raarimaisemia sekä järvinäkymiä on mahdollista säi Yläkuvassa Hakkarin kartanon puisto Kuokkalankosken maisemassa Hakkarin koulu ja paloasema 82
Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään ko mintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueiden lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tar siä ja verkostoja. eella ei tänä päivänä ole joukkoliikenneyhteyksiä lu tavat mahdollista ruuhkautumista ja lisäävät turval rän ennustetaan kasvavan vuoteen 2040 mennes sa tärkeäpää on liikenneturvallisuus ja yleinen sujuvuus. Lisäksi on tärkeää liikenteellisten vaikutusten liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantami Kaavan tärkein liikenteellinen lähtökohta on päära on alueelle. vuorokaudessa. sen hyväksynnän. Kevyen liikenteen yhteyksistä Kiviahasto Hakkarin suuntaan kulkeva kevyenliiken talinjoja parantaen kevyenliikenteen olosuhteita ja virkistykseen tarkoitetun alueen läpi ei ympäristö sen vaikeus. Kevyen liikenteen verkostoa on osayleiskaavassa ke 83
5.7 VAIKUTUKSET TEKNISEN HUOLLON JÄR JESTÄMISEEN JA ENERGIAN KÄYTTÖÖN Teknistä huoltoa varten ei tarvitse rakentaa uusia järjestelmiin. kenneratkaisuja. halki. Lisäksi alueella on ennestään koulu ja päivä voimajohdon sijoituksessa tulee varautua toteu yhteiset yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehuudis ja korjausrakentamisen laatutasojen seu minen. een rakennukset voivat hyödyntää lämpövoimalan 84
5.8 SOSIAALISET VAIKUTUKSET (vaikutukset valla. lisyyteen ja sosiaaliseen elämään. Yhdyskunnan rakenne säätelee asukkaiden arkea. kielämään. kaiden luomasta arvomaailmasta ja kokemuksista. via tekijöitä ovat mm. lähiympäristön laatu ja mahdollisuudet virkistäytymiseen luonnossa. Luonnon mahdollista saada aikaiseksi omaleimaisia ja vahvan tuu hyvää sosiaalista ympäristöä. vat Hakkarin alueen metsiköt ja Herralanvuoren alue virtaavat vedet kalastusalueineen sekä järvet uimarantoineen ja veneilymahdollisuuksineen. Hakkarin taajamametsät tarjoavat hyvän ympäristön luontosuhteen ylläpitämiseen ja samalla asuk listen suhteiden hoitamiseen. Hakkarin ja Herralan metsien tärkeimpiä ominaisuuksia ovat niiden vai kaavan sisältöön. elämyksiä ja lisää samalla ympäristöarvojen ymmärtarjoavat hyvät mahdollisuudet erilaiseen niin kesäkuin talviliikuntaankin. Hakkarin lähimetsä varsinkin minen ja kunnossapito on kunnan tehtävä. osayleiskaavaalueesta asuntotyypeiltään ja asukas taasutuksen lisäksi uusia rantarakennuspaikkoja. lomarakennusten säilymisen. Näiden rakennusten laajentaminen tai uudisrakentaminen ratkaistaan van rakenne erilaisilla aluetehokkuuksilla mahdollistaa eri alueiden rakentumisen omaleimaisiksi ko veluineen sekä Hakkarin urheilualue muodostavat 85
säilyy jatkuvana ja nykyisillä sekä tulevilla asukkailla on mahdollisuus päästä alueen ympärillä avautuviin kutuksia taajamamaisemaan ja asukkaiden terveyteen ja sosiaalisiin olosuhteisiin. Tilojen ja paikkojen merkitys on kuitenkin ilmeinen nä. sen liikenne ja infrastruktuurin vastuualueelle har itsesäätelyn yhtenä keinona. Luonnossa olevat mielipaikat tukevat ihmisiä uusimaan voimiaan ja yllävirkistysalue sekä maisema sekä vesistömerkinnät torjunnan rakentamisesta. Näin estetään asukkai Hakevoimalan melu ja pöly muksensa säätelyssä. kuvassa ja liikenteen yhteismelu sitä seuraavassa ku päiväajan ohjearvon lähimmän asuinkiinteistön koh sä mieli ja vaaranpaikoista. Tarkoituksena on rakenpimeällä. Niiden sijoitukseen ja valaistuksen suun ta. lin kanssa ja jos keskipiste on metrin matalammal huomioon mahdollisen hakekasan ääntä vaimenta sa hakekasa on vielä hyvin matala. 86
lella tämä taso alitetaan. melu meluvallin kanssa. 87
Lämpövoimalalaitoksen toiminnasta aiheutuva pö tuulen suunta ja nopeus sekä raakapuun laatu ja kosteus. dellä. Kaakkoispuolelle suuntautuva tuuli ei ole kuitenkaan yleinen. Hakepölystä ei arvioida aiheutuvan set sijaitsevat leviämisolosuhteisiin nähden valitse minimaaliset. kemmin selvityksessä Lempäälän hakevoimalan ym tavuuteen asukkaita ja toiminevat epävirallisina tapaamispaikkoina. kävely ja pyöräilyyhteyksillä. mansuojelun osalta selvityksessä. osayleiskaavassa. 88
ovat riippuvaisia kaavan luonteesta ja tarkkuudesta. Keskustan osayleiskaavaa varten on tehty selvitykset levesi selvitys laaditaan jatkossa. 2012 27.6.2012 keskitehokkaan asuinrakentamisen malleista; 2012; Kuokkalan Hakkarin Herralan osayleiskaavan laa Luoto KuokkalaHakkariHerrala osayleiskaavan hulevesi 1. Vaihtoehtojen vertailua ja vaihtoehtojen uudet asuinalueet ja niiden laskennallinen väestö 2. 4. Kunnan maanomistus 5. Kaavamerkinnät ja määräykset luonnosvaiheessa 6. ja niiden vaikutustaulukko KuokkalaHakkariHerrala osayleiskaavaalueen 89
muun lainsäädännön nojalla siten kuin erityislaeissa säädetään. 90
Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet 91
LIITE 1 VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen heisyydessä. nykyisten joukkoliikennekäytävien ulkopuolelle lisimman tehokasta rakentamista. Tiivis rakentami Tehokkaat asuntoalueet ja julkiset palvelut sijaitsevat joukkoliikennekäytävien läheisyydessä. sa. läheisyydessä. sa. Vaikutukset palvelurakenteeseen löliikenneseisakkeen läheisyyteen liikunta ja urheilualueiden laajentaminen tukee asukkaiden liikuntaharrastuksia. Vaikutukset palvelurakenteeseen le. Virkistyskäytön kannalta laajat metsäalueet ja muut viherverkonosat sekä vesistöt antavat asukkaille mahdollisuuden luonnon kokemiseen.. helpomman liikkumisen palveluihin. Liikunta ja urheilualueiden laajentaminen tukee asukkaiden liikuntaharrastuksia. Virkistyskäytön kannalta laajat metsäalueet ja muut viherverkonosat sekä vesistöt antavat asukkaille mahdollisuuden luonnon kokemiseen. ulkopuolelle. 92
Liikunta ja urheilualueiden laajentaminen tukee asukkaiden liikuntaharrastuksia. Virkistyskäytön kannalta laajat metsäalueet ja muut viherverkonosat sekä vesistöt antavat asukkaille mahdollisuuden luonnon kokemiseen. Liikunta ja urheilualueiden laajentaminen tukee asukkaiden liikuntaharrastuksia. Virkistyskäytön kannalta laajat metsäalueet ja muut viherverkonosat sekä vesistöt antavat asukkaille mahdollisuuden luonnon kokemiseen. helpomman liikkumisen ja terveelliset elämäntavat. helpomman liikkumisen ja terveelliset elämäntavat. nostamiseksi nostamiseksi Virkistysmahdollisuudet sellä on suuri merkitys myös asukkaiden fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille. Vaikutukset maisemaan Virkistysmahdollisuudet sellä on suuri merkitys myös asukkaiden fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille. Vaikutukset maisemaan Voimajohdon yhteystarvemerkinnän mahdollinen kuvaa. Voimajohdon yhteystarvemerkinnän mahdollinen kuvaa Liikenteelliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset liikenneympäristön kevyelle liikenteelle. liikenneympäristön kevyelle liikenteelle. lua palveluihin ja liikenteen verkostoon nähden. 93
asuinrakentamiselle. pienentyä rakentamisen myötä varsinkin Herralan alueella. Ympäristön häiriötekijät Ympristön häiriötekijät Tärinä tusta tai rakentamista on tehtävä tarkemmat tärinä Tärinä tusta tai rakentamista on tehtävä tarkemmat tärinä Hulevedet Hulevedet Uusien asukkaiden laskennallinen määrä 25002700 Kunnallistekniset kustannukset Kunnallistekniset kustannukset Uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan vesija viemäriverkostoon. Yhdyskuntarakenne viemäriverkon rakentamista. Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne hajautuu nykyisen joukkoliikennevyöhykkeen ulkopuolelle. vyöhykkeellä. Uusi lämmäntuotantoyksikkö Uusi lämmöntuotantoyksikkö Uusi lämmöntuotantoyksikkö on mahdollista sijoit Lempäälän nauhataajaman kupeessa lähellä kun taajaman kupeessa lähellä kunnan keskustaa. Täs pystytään ehkäisemään. ehkäisemään. maan on vähäinen ja alueen liikenteellinen saavutet maalinen. Käytännössä lämmöntuotantoyksikkö ei 94
95
96
LIITE 4 Alueen numero Alueen pintaala Aluetehokkuus kerrosala huoneistoja asukkaita A1602 28714 0,3 8614,2 91 240 A1602 23795 0,3 7138,5 75 199 A1602 8712 0,3 2613,6 27 72 A1602 14857 0,3 4457,1 47 125 A1602 11549 0,3 3464,7 36 95 A1602 25659 0,3 7697,7 81 215 AP1588 22054 0,1 2205,4 13 35 AP1592 14732 0,1 1473,2 9 24 A1593 29277 0,3 8783,1 92 245 AK1594 39949 0,3 11984,7 150 255 AK1600 20287 0,25 5071,8 56 95 AP1597 30082 0,3 9024,6 95 252 AP1598 23658 0,1 2365,8 14 38 AP1599 9970 0,1 997 6 16 A1607 21674 0,3 6502,2 68 180 AP1608 15666 0,17 2663,2 28 74 AP1609 11869 0,17 2017,7 21 55 AP1610 20801 0,17 3536,17 37 98 AP1611 20653 0,17 3511 36 95 kerrostalo 30 YHTEENSÄ 2128 Asemaympäristö 200 YHTEENSÄ 2328 Alueen numero Alueen pintaala Aluetehokkuus kerrosala huoneistoja asukkaita A1602 28714 0,3 8614,2 91 240 A1602 23795 0,3 7138,5 75 199 A1602 8712 0,3 2613,6 27 72 A1602 14857 0,3 4457,1 47 125 A1602 toteunut 11549 0,3 3464,7 36 95 A1602 toteutunut 25659 0,3 7697,7 81 215 AP1588 22054 0,1 2205,4 13 35 AP1592 14732 0,1 1473,2 9 24 AK 30 AP1600 20287 0,1 2028,7 11 30 AP1597 30082 0,2 6016,4 63 166 AP1598 23658 0,1 2365,8 14 38 AP1599 9970 0,1 997 6 16 A1607 21674 0,3 6502,2 68 180 AP1608 15666 0,1 2663,2 28 74 AP1609 11869 0,1 2017,7 21 55 AP1610 20801 0,1 3536,17 37 98 AP1611 20653 0,1 3511 36 95 A/res1576 88060 0,2 17612 185 490 A/res1574 127680 0,17 21705,6 228 600 YHTEENSÄ 2567 Asemaympäristö 200 YHTEENSÄ 2767 97
98
ja rakennuslain mukaisista yleiskaavamerkinnöistä ja määräyksistä. 99
100
101
102
103
104
105
106
LIITE 8 Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 107
108