Vantaan kaupunki Maankäyttötoimi Kaupunkisuunnittelu 002058 VEROMIES - M ARIVILLAGE Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 7.9.2009 päivättyä, 30.11.2009 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002058. Kaavoitus on tullut vireille 4.3.2009.
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 002058/ Veromies / 7.9.2009/ 30.11.2009 tarkistettu sivu: 1/28 1.1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT / ALUEEN MÄÄRITTELY Asemakaavan muutos: koskee osaa korttelista 52305 kaupunginosassa 52, Veromies. (osa kumoutuvan asemakaavan korttelia 52305 ja katualuetta) Tonttijako ja tonttijaon muutos: koskee osaa korttelista 52305 kaupunginosassa 52, Veromies. 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualueena on korttelin 52305 itäisin tontti Veromiehessä, Tuusulanväylän ja Tikkurilantien risteyksessä. Alue rajautuu pohjoisessa Tikkurilantiehen, idässä Valimotiehen ja etelässä Manttaalitiehen. Lännessä alue rajautuu naapuritonttiin. 1.3 KAAVAN TARKOITUS Maanomistaja, Lampukas Kiinteistö Oy on hakenut tontille 3 kaavamuutosta, joka mahdollistaa MariGroupin toimitilojen ja pysäköintitalon rakentamisen kolmen erillisen rakennuksen muodostamaksi kokonaisuudeksi. MariVillage- nimellä kulkevaan hankkeeseen tulee elektroniikan ja konetekniikan tuotantotiloja, toimistoja ja näyttelytilaa. Rakennuskompleksin korkein osa on 11 kerrosta. Se sijoittuu Tikkurilantien ja Valimotien kulmaan. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 1,2 ha. Rakennusoikeus nousee nykyisestä 10 350 kerrosneliömetristä yhteensä 14 900 kerrosneliömetriin ja tehokkuusluku e=1,22:een.
sivu: 2/28 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavamuutoshakemuksen on jättänyt Lampukas Kiinteistö Oy 10.12.2008. Kaavamuutos on kevään 2009 työohjelmassa numerolla 002058. Kaavoitus tuli vireille 4.3.2009 numerolla 002058. Mielipiteet pyydettiin 27.3.2009 mennessä (MRL 62 ). Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.9.2009. Kaupunginhallitus 14.9.2009. Nähtävilläolo MRA 27 21.10. 19.11.2009. Yhtään muistutusta ei jätetty. Lausuntoja pyydettiin 2 kpl, jotka saatiin.. Kaavamääräyksiin on tehty lausuntojen pohjalta vähäisiä tarkistuksia. 2.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelin käyttötarkoitus ei muutu, vaan säilyy edelleen KTY- eli toimitilarakennusten korttelialueena. Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Rakennusoikeus kasvaa tontilla 3 nykyisen kaavan sallimasta 10 350 kerrosneliömetristä 14 900 kerrosneliömetriin ja suurin sallittu kerrosluku nykyisestä viidestä yhteentoista. 2.2 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Rakennushanke käynnistyy asemakaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Veromies on Helsinki-Vantaan lentoaseman eteläpuolelle sijoittuva kaupunginosa, jossa on Vantaan laajin yhtenäinen työpaikka- ja varastoalue. Se on tulevaa Aviapolis-alueen keskustaa. Yleiskaavan pohjalta aluetta suunnitelaan monipuoliseksi ja kaupunkimaiseksi asunto- ja työpaikka-alueeksi. Toistaiseksi alueen tunnistettavin piirre on liikenne. Lentokentän lisäksi Tuusulanväylä ja Kehä III rajaavat kaupunginosan selkeäksi alueekseen. Alueen maisema koostuu pääpiirteissään kahdesta erilaisesta osasta: pohjoisosan metsäisestä luonnonalueesta ja eteläosan entisestä viljelyalueesta, jonne on vuosikymmenien kuluessa rakentunut teollisuus- ja toimistokortteleita. Muutamia vanhoja pihapiirejä ajalta ennen teollisuusrakentamista on säilynyt. 3.1.2 Luonnon ympäristö Maisemakuva ja -rakenne Veromiehen metsäiselle luonnonalueelle leimallista ovat voimakkaat maaston muodot ja hienot kalliot joita säestävät runsaat siirtolohkareet sekä mäntyvaltainen havupuusto. Se muodostaa kaukomaisemassa koko alueelle taustametsän ja vihreän siluetin. Metsäalue on eheä kokonaisuus, joka on tärkeä vastakohta nykyiselle ja suunnitellulle rakentamiselle. 1 1 Veromiehen ideasuunnitelma 09/2008-01/2009, Arkkitehtuuritsto Heikkinen-Komonen Oy.
sivu: 3/28 Suunnittelualue on osittain rakennettua, liikenneväylien ympäröimää aluetta. Tasainen maasto on ollut viljelyskäytössä, mutta on muuttunut vesakoituneeksi joutoalueeksi. Studio Terra on Aviapoliksen maisemanhoitosuunnitelman yhteydessä tehnyt analyysin alueen maisemasta. Jumbon alue on keskeinen maamerkki, jonka asemaa Flamingo korostaa entisestään. Ympäristö on mieleenpainuva ja ohjaa Kehä III:lla liikkujaa. Tunnettavuudestaan huolimatta aluekeskuksen ympäristörakentamisen laatu ei ole kaikin osin riittävä. Alueen vahvuutena on yritysten hyvä näkyvyys väylille. 2 AVIAPOLIS-Maisemanhoitosuunnitelma, Studio Terra, 2007 Maaperä Asemakaavan muutosalue on sijaitsee savialueella, missä pehmeän saven paksuus vaihtelee noin 1-8 m. Pehmeän saven alapuolella kitkamaa on hiekkaa, soraa ja moreenia. Kaava-alueen pohjois-osassa Tikkurilantien varressa on pieni kalliopaljastuma. Painokairauksilla on korttelin viereisillä katualueilla päästy tunkeutumaan noin 3-12 m syvyydelle maanpinnasta. Pohjavedenpinta alueella on noin tasolla + 20. Rakennettavuus maaperän suhteen Rakennukset kaavamuutosalueella perustetaan paaluille ja/tai suoraan kallion varaan. Tukipaalujen pituus rakennuspaikoilla vaihtelee noin 5-13 m. Kaavamuutosalueella on paikoitustiloja suunniteltu rakennettavaksi kellarikerrokseen, jonka lattiataso olisi noin + 15,90. Kuivatustason on arvioitu olevan noin tasolla + 15. Pohjavesipintaa ei alueella saa pysyvästi alentaa. Kellareiden rakentaminen edellyttää sellaisia rakentamisratkaisuja, joilla turvataan pohjavesipinnan säilyminen nykyisellä tasolla. Suunnittelun edellytyksenä on pohjaveden hallintasuunnitelman laatiminen ja pohjaveden seurantasuunnitelman tekeminen. Rakentaminen alueella edellyttää rakennuspaikkakohtaisia pohjatutkimuksia ja suunnitelmia. 2 AVIAPOLIS-Maisemanhoitosuunnitelma, Studio Terra, 2007.
sivu: 4/28 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaupunginosassa Aviapoliksen alueen väestö kasvaa nopeasti. Vuonna 1997 väkiluku oli reilut 4200 henkeä ja vuonna 2007 jo 13 300 henkeä. Väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2018 mennessä vajaaseen 20 000:een. Alueen asutus keskittyy Kehä III:n eteläpuolelle Pakkalaan ja Tammistoon. Veromiehen kaupunginosassa asui 1.1.2008 vain 200 henkeä. Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Suunniteltava alue sijaitsee Aviapoliksen alueella pari kilometriä Helsinki-Vantaan lentokentän kaakkoispuolella. Kortteli sijoittuu Tuusulanväylän länsipuolelle ja se tulee olemaan osa Kehä III:n ja Tuusulanväylän varteen nopealla tahdilla kohonnutta liike- ja toimistorakennusten sarjaa. Kehä III:n maamerkkinä on Jumbon kauppakeskus ja sen viereinen Flamingon viihdekeskus, jonka 13- kerroksinen hotelliosa kohoaa 84 metrin korkeuteen (meren pinnasta) ja näkyy kauas Vantaanjoen laaksoon ja Tikkurilan suuntaan. Kehän pohjoispuolella on erillisistä toimistotaloista koostuva Plaza Business Park. Plaza I:n ja melkein valmiin Plaza II:n lisäksi Plaza III:n asemakaava Lentoasemantien risteyksen tuntumassa on saanut juuri lainvoiman. Itse suunnittelualue sijoittuu Tuusulanväylän viereen, hylätyn oloiseen teollisuusympäristöön, jota leimaa keskeneräisyys, väliaikaisuus ja hoitamattomuus. Rakentamattomat tontit ja käyttämättömät tontin osat ovat jääneet joutomaaksi. Maisemanhoitotoimenpiteitä ei juuri ole tehty ja entinen rehevä peltomaa on muuttunut pajuvesakoiksi, paikoin myös koivikoiksi. Maasto, maiseman perustaso, on viimeistelemätön ja epämääräinen. Penkereitä, luiskia ja avo-ojia on syntynyt suurimittakaavaisen tie- ja talonrakentamisen sivuttuotteena. Liitoskohdat on jätetty huolittelematta ja rakennettu maasto liittyy jyrkkinä penkereinä alkuperäisen pinnan tasoon. Myös ylijäämämaita on jätetty rakentamisen lievealueille. Savikkoisilla
sivu: 5/28 alueilla on painumia ja routimisesta johtuvaa maanpinnan liikkumista. Kasvillisuus on sattumanvaraista ja pääosin istuttamatonta. 3 Kaava-alueen viereisellä tontilla nro 4 on yhdistetty asuin- ja myymälärakennus piharakennuksineen. Päärakennus on 1960-luvulta ja piharakennus vuodelta 1939. Rakennukset ovat Veritas Eläkevakuutuksen omistaman kiinteistöyhtiön hallussa. Rakennuksilla ei ole erityistä arvoa ja ne purettaneen jossakin vaiheessa uudisrakentamisen tieltä. Rakennettu kulttuuriympäristö Manttaalitie 1:ssä on entinen Lampukkaan valaisintehdas. Arkkitehti Aulis Salon suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1959 Valinte-valaisintehtaaksi. Kaksikerroksisessa rakennuksessa oli tehdastilojen lisäksi talonmiehen asunto. Teräsbetonirunkoisen talon julkivut olivat punatiiltä ja mineriittiä. Tehdasta laajennettiin vuonna 1964 kaksikerroksisella, tasakattoisella osalla. Modernin niukkalinjaisen laajennuksen ulkoseinät olivat Siporex-rakenteiset. Sittemmin purettu kaarihalli rakennettiin vuonna 1975. Valinte muutti nimensä 1970-luvulla muotoon Lampukas Oy. Rakennus vuokrattiin 1996 A & W Konekulmalle ja Helsingin Metallitekniikka Oy:lle. Kiinteistössä on toiminut mm. Vantaan ulosottovirasto ja jousiammuntahalli. Tilat ovat olleet tyhjillään vuodesta 2007. Rakennus kuuluu Vantaan modernin teollisen rakennusperinnön kohteisiin ja luokiteltu suojeluluokkaan A1. Kohde on Vantaan rakennusperinnön kannalta merkittävä. Tavoitteena on säilyttää kohde ja kunnostaa se alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. Mikäli purkamista harkitaan, on sille oltava riittävät perustelut. 3 Veromiehen ideasuunnitelma 09/2008-01/2009, Arkkitehtuuritsto Heikkinen-Komonen Oy.
sivu: 6/28 Arkkitehtitoimisto Sarc Oy laati kohteesta rakennushistoriallisen selvityksen ja inventoinnin kaavatyön pohjaksi helmikuussa 2009. Sen mukaan rakennukset ovat teknisesti huonokuntoisia; mm. asbestia on käytetty normaalien putkieristeiden lisäksi julkisivurakenteissa ja vesieristeissä on käytetty PAHyhdisteitä. 4 Rakennuksen purkamiseen on myönnetty rakennuslupa 7.4.2009. Luvan myöntämiseksi on pyydettiin lausuntoa Vantaan kaupunginmuseolta. Lausunnon (12.3.2009) mukaan rakennuksen purkaminen on valitettavaa, mutta mahdollista. Purkamisen tuottamat menetykset kohdistuvat enemmänkin rakennetun ympäristön kertovuuteen Vantaan kaupungin yrityshistoriasta kuin kaupunkikuvallisiin, laajemmin jaettavissa oleviin arvoihin. Rakennus on purettu syyskuussa 2009. Palvelut ja työpaikat Aviapoliksen alueella oli vuoden 2005 lopussa lähes 29 000 työpaikkaa, mikä on 30 prosenttia koko Vantaan työpaikoista. Suurin lisäys vuonna 2005 kohdistui kuljetus-, liikenne- ja tietoliikennealoille. Merkittävin työpaikkakeskittymä on lentokenttä, joka laajenee koko ajan. Uusia hankkeita lentokentän alueelle ovat mm. Aasian terminaali, rautatieasema ja WTC. Lentoasema on vetänyt ympärilleen yrityksiä ja alueelle on vireillä valtavia toimitilahankkeita mm. Technopolis ja Aviapoliksen aseman viereen tuleva pääkonttorialue sekä Business Village. Heti Kehän pohjoispuolella on Plaza I:n ja II:n toimistokokonaisuus, jota täydentää jatkossa Plaza III:n nimellä kulkeva hanke. Lentoasematien länsipuolella on Spondan iso toimistorakennushanke. Kehä III:n eteläpuolella sijaitsee Jumbon liikekeskus ja Flamingon kylpylähotelli ja viihdekeskus. Etelämpänä Pakkalassa on yrityspuisto, jossa sijaitsee mm. ympäristöosaamiskeskus Leija, joka on ensimmäinen kaupungin ja ympäristöalan yritysten verkottumiseen tähtäävä hanke Suomessa. Leijan kantavana voimana voitaneen pitää kaupungin ympäristökeskusta, mutta siellä on myös muita kaupungin palveluja, kuten kauppakamariosasto ja yritysneuvonta. Leijassa on myös useita ympäristö- ja elintarviketeknologiaan perehtyneitä yrityksiä. Alueella on myös merkittäviä elintarviketeollisuuden laitoksia, joista suurimpia työllistäjiä on HK Ruokatalo. Lähimmät koulut ovat kansainvälinen koulu, Point ja Veromäen koulu Kartanonkoskella. Pointin yhteydessä on myös kansainvälinen päiväkoti, kirjasto ja yhteispalvelupiste. Virkistys Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristöllä ei ole virkistyskäyttöä. Siellä ei ole erityisiä luontoarvoja ja liikennemelu vähentää sen arvoa ulkoilualueena. Manttaalitien länsipuolella on voimassa olevassa asemakaavassa Manttaalipuistoksi nimetty pieni puisto, jota ei ole kuitenkaan rakennettu. Liikenne Strafica Oy on laatinut Vantaan tie- ja pääkatuverkon liikenne-ennustetarkastelun vuodelle 2030. Sen mukaan Tuusulanväylän etelään suuntautuvat kaistat ruuhkautuvat Läntisen Valkoisenlähteentien eteläpuolelta aamuhuipputunnin aikaan vuoteen 2015 mennessä. Sen sijaan Tikkurilantien välityskyky riittää hyvin. Vuoteen 2030 mennessä Tuusulanväylä alkaa ruuhkautua sekä aamu-, että iltahuipputuntien aikaan ja myös Tikkurilantie alkaa ruuhkautua, mikäli liikenneverkkoa ei kehitetä. Yleiskaavan mukaisen liikenneverkon toteutuessa Tuusulanväylä vetää, eikä Tikkurilantiellä tule ongelmia. Joukkoliikenne Sekä Vantaan sisäiset että seutuliikenteen joukkoliikenneyhteydet ovat keskimääräiseen tasoon nähden monipuoliset ja alue on hyvin saavutettavissa. Sisäiset linjat mahdollistavat yhteydet pääradalle sekä Martinlaakson radalle. Lähimmät pysäkit ovat kaava-alueella, Tikkurilantiellä ja Valimotiellä. Tikkurilantiellä kulkevat linjat 46 (Tikkurila Katriinan sairaala) 60 (Jokiniemi Veromies) ja 61 (Tikkurila Lentoasema). Valimotietä käyttävät mm. linjat 68 (Kuninkaanmäki Tammisto), 611Z (Helsinki Simonsilta) ja 520 (Itäkeskus Lentoasema). Tuusulanväylällä linjat 613,615,623,633,635-643 kulkevat Helsinkiin. 4 Koy Lampukas, Rakennushistoriallinen selvitys ja inventointi, 25.02,2009; Arkkit.tsto Sarc Oy.
sivu: 7/28 Rakennettavan Kehäradan lähin asema, Aviapolis, tulee Veromiehen länsiosaan noin kahden kilometrin päähän. Yleiskaavassa on esitetty alustava pikaraitiotielinjaus Tikkurilantielle. Linjaus yhdistäisi Keski- Vantaan Tikkurilan kautta Porttipuistoon ja Hakunilaan. Kevyt liikenne Kevyen liikenteen väylät reunustavat Kehä III:a, Tikkurilantietä ja Valimotietä. Vesihuolto Kaava-aluetta palveleva vesihuoltoverkosto on rakennettu. Vedenjakeluverkko sijaitsee Kiitoradantiellä ja Manttaalitiellä alueen eteläreunassa. Alue kuuluu Tikkurilan painepiiriin, jonka yläsäiliö (tilavuus 6700 m³, HW = +80.00 ja NW = +72.00) sijaitsee Hiekkaharjussa. Käyttövesi saadaan Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Ylästön paineenkorotuspumppaamon kautta. Painetasot ovat: alin +72.00 ja ylin +85.00 mvp (merenpinnasta). Kaava-aluetta palvelevia jätevesiviemäreitä on rakennettu sekä Kiitoradantielle että Manttaalitielle. Jätevedet johdetaan itään Veromiehen runkoviemärissä Köyhämäen mittausasemalle ja sieltä Keski- Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän viemäritunneliin ja Viikinmäen keskuspuhdistamolle. Rakennettua sadevesiviemäristöä on alueen koillis- sekä kaakkoiskulmalla. Manttaalitien eteläpuolella kulkee valtaoja, jonka kautta valuvat lentokentältä ja Kehä III:n varrelta tulevat hulevedet. Alueen hulevedet päätyvät Koivuhaan kautta lopulta Keravanjokeen. Kaukolämpö Kaukolämpöverkko ulottuu alueelle. Ympäristöhäiriöt Ilman pienhiukkaspitoisuudet Kehä III:n autoliikenteen päästöillä on ratkaiseva vaikutus ilmanlaatuun, koska päästöt vapautuvat hengityskorkeudelle. Liikenteestä aiheutuvia tärkeimpiä päästöjä ovat hiukkaset, hiilimonoksidi, hiilivety ja typenoksidit. 5 Terveysvaikutusten kannalta merkittävin typenoksideista on typpidioksidi (NO 2 ), joka aiheuttaa keuhkoputkien supistumista sekä terveillä että erityisesti astmaatikoilla. Se lisää hengitysteiden reaktiivisuutta muille ärsykkeille, kuten kylmälle ilmalle, farmakologisille aineille ja allergeeneille. Typpidioksidipitoisuudet ylittävät ohjearvot toistuvasti suurten väylien varsilla, mutta raja-arvoja (eli suurimpia hyväksyttyjä pitoisuuksia) ei ole viime vuosina ylitetty pääkaupunkiseudulla. Hiukkasia joutuu ilmaan sekä auton moottorin polttoprosessista että välillisesti tienpinnasta ja hiekoitushiekasta autojen renkaiden jauhaessa asfalttia. Terveydelliseltä kannalta pienhiukkaset eli alle 10 m:n hiukkaset ovat merkityksellisempiä. Ne kulkeutuvat syvemmälle hengitysteihin ja alle 2,5 m:n kokoiset keuhkorakkuloihin asti. Lapset, vanhukset sekä erityisesti astmaa, kroonista keuhkoputkentulehdusta tai sydäntauteja sairastavat ovat alttiita hiukkasten aiheuttamille terveyshaitoille. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ohjearvot ylittyvät toistuvasti suurten väylien varsilla ja myös tuleva raja-arvo ylittyy vilkasliikenteisessä ympäristössä. 6 Kasvillisuus ja erityisesti puusto pidättää tehokkaasti liikenteen epäpuhtauksia. Pidättyminen suojavyöhykemetsikköön on kaikkein voimakkainta aivan tien vieressä suunnilleen 10-15 metrin matkalla. 7 Jumbon toisella puolella niinikään Kehän reunassa olevan Flamingon kaavoituksen yhteydessä YTV:n ilmansuojeluasiantuntija Marjatta Malkki antoi lausunnon, jonka mukaan kaikki liikenneperäiset pitoisuudet pienenevät etäisyyden tiestä kasvaessa. Karkeasti voidaan sanoa pienhiukkasmittausten ja mm. typpidioksidin passiivimittausten (Kehä I) perusteella, että tien reunalla (5-10 m tiestä) raja-arvot hyvin 5 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2001, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2002:17 6 Maankäytön ja liikenteen keinoja ilmansuojelun ja meluntorjunnan edistämiseksi, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2002:9 7 Kasvillisuuden vaikutus tienvarsien ilmanlaatuun, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2002:2
sivu: 8/28 todennäköisesti ylittyvät pää- ja kehäväylien varsilla, mutta jo niin lähellä kuin 20 m päässä tilanne on parempi. Mikäli joitain toimintoja sijoittuu pihalle, ne on syytä sijoittaa rakennuksen taakse suojaisan pihan puolelle. Toisaalta, jos ei ole mitään mahdollisuutta jättää suojaetäisyyttä, tulisi vilkkaissa liikenneympäristöissä - kuten Kehä III:n reunalla - määrätä käytettäväksi koneellista tuloilmanottoa ja ottopaikkana kattotaso (+ suuntaus puhtaammalta alueelta) sekä tehokkaat EU7 eli F7-luokan suodattimet. Lentomelu Suunnittelualue on yleiskaavan lentomeluvyöhykkeellä m3 (L den 50-55 db), mikä ei aseta rajoituksia alueen toiminnoille, mutta asettaa vaatimuksia rakenteiden ääneneristävyydelle. Tieliikennemelu Akukon on 7.8.2009 tehnyt MariVillage hankkeen meluselvityksen, josta selviää, että suunnittelualue on Tuusulanväylän ja Tikkurilantien liikennemelualueilla. Rakennussryhmän itä- ja pohjoisjulkisivut sijoittuvat 65-70 db:n melualueelle, eteläjulkisivut 60-65 db:n ja länsijulkisivut 55-60 db:n liikennemelualueelle. Valtioneuvoston päätöksellä melutason ohjearvoista (993/1992) A-painotettu keskiäänitaso LAeq saa enintään olla toimistohuoneissa 45 db. SFS-standardin mukaiset sisämelun suositusarvot ovat toimistohuoneissa 40 db ja neuvottelu-huoneissa 35 db. Mikä tarkoittaa, että toimistotilojen ulkokuoren ääneneristävyyden L liikennemelua vastaan tulee olla itä- ja pohjoisjulkisivuilla 35 db, rakennusten välisillä julkisivuilla vähintään 30 db ja muilla julkisivuilla vähintään 25 db.. Maaperän likaantuneisuus Kiinteistön maaperää on tutkittu kahdesti. Viimeisimmän tutkimuksen teki FCG Planeko Oy lokakuussa 2008. Kiinteistön piha-alueelta löytyi maaperässä kohonneita lyijypitoisuuksia. Lyijyä tavattiin yleensä alkuperäisen savikerroksen pinnassa. Pitoisuudet esiintyivät 0,2 0,5 m vahvuisessa kerroksessa joko pintakerroksessa tai täytekerroksen alapuolelle syvyydessä 0,1 1,0 m. Lyijyn pitoisuudet vaihtelivat välillä 60 2800 mg/kg.. Yhdessä pisteessä (KK1) havaittiin kuparin kohonneet pitoisuudet (613 ja 150 mg/kg) syvyydellä 0 0,5 m. Muita raskasmetalleja ei todettu.
sivu: 9/28 Alueelle tullaan rakentamaa toimistotalo. Rakennukseen tulee yksi kellarikerros. Rakentamatonta aluetta ei jää. Rakentamisen yhteydessä alueelta poistetaan pintamaat ns. rakennustekniseen kaivutasoon saakka, 2,5 3 m syvyyteen rakennuksen alla ja piha-alueella 0,7 0,9 m. Koska poistettavat pintamaat sisältävät alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia lyijyä ja kevyttä polttoöljyä, on kohde kunnostettava ja kaivumaita on käsiteltävä pilaantuneina tai mahdollisesti pilaantuneina maina. FCG Planeko Oy on laatinut tontille pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelman. Sähköverkko Vantaan Energialle kuuluvat pienjännitemaakaapelit sekä puistomuuntamo sijoittuvat alueelle. Mahdollisista kaapelin ja muuntamon siirtokustannuksista vastaa tontin omistaja. 3.1.4 Maanomistus Kaavamuutosalue on yksityisten kiinteistöyhtiöiden omistuksessa. Manttaalitien katualue on Vantaan kaupungin omistuksessa. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston 30.10.2000 päättämien (tarkistettu 1.3.2009) valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteena on mm., että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei
sivu: 10/28 sijoiteta irralleen olevasta yhdyskuntarakenteesta. Jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten on varattava riittävät alueet ja edistettävä niiden jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Hanke on näiden tavoitteiden mukainen. Tavoitteiden toteutuminen on selostettu tarkemmin selostuksen kohdissa 4 ja 5. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa Veromies on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, joka sijoittuu kehäkaupungin kehittämisvyöhykkeelle. Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 8.11.2006. Suunnitelma on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava Yleiskaavassa alue on merkitty työpaikka-alueeksi, TP. Tikkurilantielle on osoitettu pikaraitiotievaraus, jonka asema on Tuusulanväylän kohdalla. Alue on lentomeluvyöhykkeellä m3. Suunnitelma on yleiskaavan mukainen. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleiskaavan 17.12.2007 ja se on astunut voimaan 25.2.2009.
Asemakaava 002058/ Veromies / 7.9.2009/ 30.11.2009 tarkistettu sivu: 11/28 Alueen ensimmäinen asemakaava on Veromies 2B (520300), joka on Ympäristöministeriön 13.8.1985 vahvistama. Kortteliin on tehty asemakaavan muutos 001685, jonka on vahvistanut kaupunginvaltuusto 21.5.2001. Alue on toimitilarakennusten korttelialuetta KTY, jossa on saanut rakentaa viisikerroksisia toimisto- ja pienteollisuusrakennuksia. Tontin 3 rakennusoikeus on 10 350 kerrosneliömetriä. Sen lisäksi on saanut ylimpään kerrokseen sijoittaa 1000 kerrosneliömetriä teknisiä tiloja. 40 % kerrosalasta on saanut käyttää hotellitiloihin. Pihalle on saanut sijoittaa pysäköintiä kolmeen tasoon. Rakennuskielto Alueella ei ole rakennuskieltoa. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat K2 Vantaa, selvitys kaupunkibulevardin idealuonnoksesta Tikkurilantielle (Arkkitehtitoimisto Kai Wartiainen 29.1.2002). Sen mukaan Tikkurilantien varsi on tiivistettävää kaupunkirakennetta. Kadun varsi rakennetaan toimintoja sekoittaen urbaaniksi bulevardiksi. Aviapoliksen maisemanhoitosuunnitelman on Vantaan Markkinointi Oyn toimeksiannosta tehnyt Studio Terra Oy vuonna 2007. Keski-Vantaan hulevesijärjestelmän toiminnallinen selvitys Lentoasemantien sadevesiviemäri on tulvimiselle altis Väinö Tannerin tien ja Elannontien kohdalla. Yläpuolinen valuma-alue ei ole laaja ja koostuu pääosin teollisuusalueesta. Sadevesiviemärissä ei ole varsinaista välityskyvyn kapeikkoa vaan kysymys on kuormituksen ja yleisen mitoituksen välisen eron aiheuttamista ongelmista. Välityskyky ylitetään ja tulvimista esiintyy kerran kymmenessä vuodessa toistuvassa mitoitustilanteessa. Tulviminen on lähellä kerran kahdessa vuodessa toistuvassa mitoitustilanteessa. (Pöyry Environment Oy, 19.5.2008).
sivu: 12/28 Aviavillat -suunnitelma Arkkitehtitoimisto Harris - Kjisik 2006. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä tehtiin Aviavillatsuunnitelma, visio asumisen ja työpaikkojen Veromiehestä, jossa toiminnot sijoittuvat sekoitetun kaupunkirakenteen periaatteella. Suunnitelmassa hyödynnettiin hulevesiä alueen imagotekijänä. Omapihaiset asunnot olisivat Veromiehen versio "omakotitalosta järven rannalla". Rajalla- suunnitelma pääväylien, katujen ja yritystonttien reuna-alueille Vantaan Aviapoliksessa. Työn on tehnyt Mervi Hokkanen diplomityönään 27.8.2008 Vantaan kaupungin kuntatekniikan ja Tiehallinnon toimeksiannosta. Veromiehen ideasuunnitelma on valmistunut tammikuussa 2009. Vantaan kaupunki on tilannut suunnitelman Arkkitehtitoimisto Heikkinen-Komonen Oy:ltä. Suunnitelmassa on etsitty kaupunkirakenteeseen liimaa, sitovaa tekijää, jolla keskeneräisyys käännetään voitoksi ja alueelle saadaan imua. Sen keskeisinä teemoina ovat kävelykehä, kierrätys (rakennuskierrätys) ja keretomius (historia ja luonto suunnittelun voimavarana). Suunnittelualueelle on ideoitu kanavakaupunkia jossa alueen hulevedet johdetaan asuinalutta kokoavaan kanavaan. Asumista on esitetty mm. Manttaalitien varteen kaava-alueen länsipuolelle.
sivu: 13/28 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavamuutoshakemuksen on tehnyt Lampukas kiinteistö Oy. Kaavamuutos on kevään 2009 työohjelmassa numerolla 002058. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 Osalliset - alueen maanomistajat - naapurit (viereisten alueiden omistajat ja vuokralaiset ) - asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukas- ym. yhdistykset - ne, jotka katsovat olevansa osallisia - kaupungin asiantuntijaviranomaiset: maankäyttötoimi (yrityspalvelut, rakennusvalvonta, ympäristökeskus, tekninen toimiala) Keski-Uudenmaan pelastuslaitos - Valtion viranomaiset: Uudenmaan ympäristökeskus - Muut viranomaiset ja yhteisöt: Uudenmaan liitto, YTV, Vantaan Energia Oy, Elisa Communications Oyj. 4.3.2 Vireilletulo Ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta on annettu 4.3.2009. Asemakaavamuutoksen alkamisesta on tiedotettu Vantaan Sanomissa sekä kirjeitse (MRL 62 ) maanomistajille, naapureille ja viranomaisille. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Alueen asukkaiden mielipiteitä kuultiin MRL 62 :n mukaisesti. Mielipiteitä otettiin vastaan 27.3.2009 saakka. Kirjallisia mielipiteitä saatiin 5 kpl. Aviapoliksen aluetoimikunnalla ja Börje Henrikssonilla ei ollut huomautettavaa kaavatyöhön. Vantaan Energia haluaa, että kaavamuutoksessa huomioidaan puistomuuntamon ja maakaapeleiden sijainti. YTV liikenne painotti, että rakennettavilta kiinteistöiltä on sujuvat yhteydet bussipysäkeille. Manttaalitielle tulee rakentaa jalkakäytävät ja Valimotietä kulkevan kevyen liikenteen pääraitin kulku tulee turvata. Veritas Eläkevakuutus haluaa, että viereisten tonttien omistajille taataan samoilla ehdoilla mahdollisuus esim. rakennusoikeuden lisäämiseen. Suunnitteluyhteistyö Kaavahanketta on viety eteenpäin yhdessä kaavamuutoksen hakijan ja hakijan palkkaaman suunnittelukonsultin Arkkitehtitoimisto SARCin kanssa. Lupa-arkkitehti Arja-Liisa Järvineva ja ympäristöinsinööri Krister Höglund ovat osallistuneet kaavan valmisteluun. Muut kaavan valmisteluun osallistuneet kohdassa 7. Nähtäville asettaminen ja lausuntojen pyytäminen Kaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 21.10. 19.11.2009. Ehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Lausunnot pyydettiin kahdelta lausunnonantajalta 13.11.2009 mennessä. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnossa esitettiin, että kaavatyössä tulisi tutkia myös vanhan tehdasrakennuksen säilyttävä vaihtoehto. YTV:n lausunnossa vaadittiin polkupyöräpaikkojen kaksinkertaistamista. Lausunnot on otettu huomioon vastineissa. 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Uudenmaan ympäristökeskuksen, ympäristöministeriön, Uudenmaan liiton ja Vantaan kaupungin edustajien kuukausikokouksessa 17.3. on käsitelty Lampukkaan tehdasrakennuksen purkulupaa. Vantaan kaupunginmuseon mukaan rakennuksen purkaminen on valitettavaa, mutta mahdollista. Rakennuslupajaosto käsittelee asian kevään 2009 aikana.
4.4. ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 002058/ Veromies / 7.9.2009/ 30.11.2009 tarkistettu sivu: 14/28 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Vantaan tasapainotetun strategian kriittiset menestystekijät: Kaupunkikasvun hallinta: Kaavoitus ja rakentaminen suunnataan siten, että teknisten palveluiden runkoverkostot ja peruspalvelut ovat tehokkaassa käytössä ja niiden ylläpito taloudellisten resurssien rajoissa. Vantaan arkkitehtuuristrategia (Kv 30.1.2006): - laaditaan työpaikka-alueille kaupunkikuvasuunnitelma ja -ohje - suunnitellaan kaupunkikuvallisesti hallittuja pysäköintialueita - tehdään hoitosuunnitelmat rakentamattomia alueita varten Kaupunkisuunnittelun strategisena tavoitteena 2009-2011 on Aviapoliksen kaavojen laatiminen ja riittävän toimitilamäärän turvaaminen. Kehityskuvassa aluetta pidettiin korjattavana ympäristönä, joka on kaupunkikuvaltaan ja -rakenteeltaan keskeneräinen. Tikkurilan kehityskuva (KALA 1.2.2006): Kehityskuvassa aluetta pidettiin korjattavana ympäristönä, joka on kaupunkikuvaltaan ja -rakenteeltaan keskeneräinen. 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Asemapiirros 1.12.2008,Arkkitehtitoimisto SARC.
sivu: 15/28 Vaihtoehtoisina ratkaisuina on kaavan säilyttäminen nykyisellään, jolloin Lampukkaan tehdasrakennus olisi voitu purkaa ja tilalle rakentaa reilun 10 000 kerrosneliömetrin kokoinen toimitilarakennus viiteen kerrokseen. Kaava olisi mahdollistanut leveärunkoisen ja laatikkomaisen rakennuksen, joka olisi ollut suurten liikenneväylien ympäristössä kaupunkikuvallisesti vaikea ratkaista. Rakennusoikeudesta 40 % olisi voinut käyttää hotellin rakentamiseen. Rakennussuojelulähtökohdista laadittu kaavaratkaisu olisi suojellut Lampukkaan tehtaan. Uusi toimitilarakennus olisi rakennettu nykyisen rakennuksen pohjoispuolelle Tikkurilantien varteen. Rakentamisen volyymi olisi jäänyt pienemmäksi kuin nyt kaavamuutosvaiheeseen edenneessä ratkaisussa, eikä se olisi palvellut MariGroupin tilan tarvetta. Maanomistajalla ei myöskään ollut osoittaa käyttöä entiselle tehtaalle, joka suoritettujen inventointien perusteella on teknisesti huonossa kunnossa. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Maanomistaja teetti arkkitehtitoimisto SARC:lle tontinkäyttösuunnitelman, jossa vajaan 18 000 kerrosneliömetrin kokoinen toimitilakokonaisuus oli jaettu kolmeen erilliseen rakennusmassaan. Rakennusmassat puolestaan koostuivat erikorkuisista kappaleista kerrosluvun vaihdellessa kolmesta kymmeneen. Korkein massa sijoittui tontin luoteisnurkaan. Kappaleiden ja ulokkeiden muodostama palikkaleikki toi kokonaisuuteen variaatiota, joka sopi hyvin suuren mittakaavan väylämaisemaan. Alimpiin kerroksiin sijoittui tuotantotiloja ja varastoja, toimistot sijoittuivat ylempiin kerroksiin. Havainnekuva, 2.4.2009, Arkkitehtitoimisto SARC. Suunnittelun aikana pysäköintiratkaisu haki muotoaan. 1.12.2008 ja päivätyssä luonnoksessa pysäköinti oli suurimmaksi osaksi sijoitettu kellariin rakennusten ja pihakannen alle. Ratkaisu pysyi pääosin samanlaisena vielä 2.4.2009 esitetyissä luonnoksissa, jossa ajoramppi alas kellaripysäköintiin oli rakennuskompleksin itäpuolelta ja ulosajo länsipuolelta. Koko rakennusmassojen väliin jäävä keskuspiha oli varattu kevyen liikenteen käyttöön.. Huolto tapahtui maantasossa rakennusten ulkokehältä. Koko tontti oli aidattu pensasaidoin. Kevyen liikenteen kulku tontille oli oikeaoppisesti bussipysäkkien kohdalla Tikkurilantiellä ja Valimotiellä. Suunnittelun lähtötietojen tarkennuttua pohjaveden pinta tuotti yllätyksen. Pysäköinnin sijoittaminen kellarikerrokseen olisi vaatinut kalliita patoseinärakenteita, joten pysäköinnin sijoittaminen kokonaan maan päälle oli perusteltua. 24.6.2009 päivätyissä luonnoksissa oli päädytty 6-kerroksiseen pysäköintitaloon, joka korvaisi yhden toimitilarakennuksista. Pysäköintinoppa sijoittuu hierarkisesti
sivu: 16/28 oikealla tavalla osaksi tulevaa Tikkurilantien rakennusriviä; toimistotalojen korkeammat massat merkkaavat edelleen kaupunkikuvallisesti tärkeämpiä nurkkapisteitä. Toimitilarakentamisen määrää on pudotettu 15 000 kerrosneliömetriin, mutta toisaalta rakentamisen määrää lisää pysäköintitalon vajaat 6500 kerrosneliömetriä 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Suunnitelmassa rakentamisen määrä kasvaa nykyisen kaavan sallimasta rakennusoikeudesta noin 45 %:lla. Se mahdollistaa suuren, paikoin 11-kerroksisen maamerkin rakentamisen Tuusulanväylän ja Tikkurilantien risteyskohtaan. Tikkurilantien reunaan sijoittuva rakennusmassa tukee K2-suunnitelmaan sisältynyttä kaupunkibulevardiajatusta. Hanke koostuu kolmesta erillisestä rakennusnappulasta, jotka sijoittuvat yhteisen keskuspihan ympärille. Toimitilanappuloihin sijoittuu MariGroupiin kuuluvia yhtiöitä. Ylemmissä kerroksissa on toimistoja ja alimmissa kerroksissa elektroniikan ja konetekniikan tuotantotiloja sekä näyttelytiloja. Pysäköinti sijoittuu pääosin Tikkurilantien varressa sijaitsevaan kuusikerroksiseen pysäköintitaloon. Ajo tontille tapahtuu Manttaalitien puolelta. Korttelin keskellä, rakennusten välisellä keskuspihalla on jalankululle varattu yhteys, joka yhdistyy suoraan Tikkurilantien linja-autopysäkille. 5.1.1 Mitoitus Asemapiirros, 24.6.2009, Arkkitehtitoimisto SARC. Ei mittakaavassa. - toimitilarakennusten korttelialue, KTY 1,2 hehtaarin alue. Kokonaisrakennusoikeus nousee 14 900 kerrosneliömetriin. Tehokkuusluku e=1,22. - työpaikkoja vajaat 500 kpl - autopaikkoja 245 kpl, joista 199 pysäköintitalossa ja 45 maantasossa. - polkupyöräpaikkoja 1 kpl/ 200 k-m 2.
sivu: 17/28 5.3 ALUEVARAUKSET 5.3.1 Korttelialueet KTY toimitilarakennusten korttelialue Tontille on osoitettu kaksi rakennusalaa toimitilarakennuksille, joiden yhteen laskettu rakennusoikeus on 15 000 kerrosneliömetriä. Rakentaminen voi olla enintään 11-kerroksista; korkein massa on näkyvimmällä paikalla, tontin koilliskulmassa lähimpänä Tikkurilantietä ja Tuusulanväylää. Kumpikin rakennusmassa porrastuu matalimpien osien ollessa kolmekerroksisia ja korkeimpien osien kahdeksan tai 11 kerrosta korkeita. Kappalemaista vaikutelmaa on lisätty ulokkein, joilla korkeammat massat tulevat myös sivusuunnassa ulos matalammasta rakennusrungosta. Rakennusten moniosaisuutta tulee lisäksi korostaa julkisivuväreillä. Näin suurta rakennusvolyymiä on saatu mittakaavallisesti hajautettua. Rakennuksista halutaan kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoisia. Julkisivumateriaalia ei ole määrätty, mutta mikäli rakennuksissa käytetään julkisivuelementtejä, tulee käyttää kuoriseinärakennetta. Elementtien saumat tulee häivyttää sauman sijoituksen tai julkisivun pintarakenteen avulla tai hyödyntää rakennustaiteellisena keinona. Havainnekuva kaakosta 24.6.2009, Arkkitehtitoimisto SARC. Kuusikerroksinen pysäköintitalo muodostaa kolmannen kappalemaisen rakennuksen. Sille on varattu 6500 kerrosneliömetrin rakennusoikeus Tikkurilantien varteen. Valtaosa 245 autopaikasta sijoittuu sinne. Maantasoon on varattu paikat 46 autolle. Kaavamääräyksissä autopaikkanormina on alueella käytetty 1 kpl/ 50 toimisto-m 2 ja 1 kpl/ 100 tuotanto- ja varasto-m 2. Maantasoon rakennettavat autopaikat on jaettava puu- ja pensasistutuksin enintään 20 paikan suuruisiin osiin. Pysäköintiruudut tulee päällystää betonikiveyksin. Tonttiliittymä on Manttaalitien puolelta. Tontin sisäinen liikenne on eroteltu selkeästi autoliikenteen ja kevyen liikenteen alueiksi. Rakennusten väliin jää kevyelle liikenteelle osoitettu, laatoitettu keskuspiha, johon pääsisäänkäynnit avautuvat. Kaavamääräyksin on pyritty tekemään myös jalan tai pyörällä liikkumisesta vaivatonta. Pääsisäänkäynneiltä tulee olla sujuva yhteys kevyen liikenteen reiteille ja bussipysäkeille. Jalankulkualueet tulee selvästi erottaa ajoreiteistä värein ja materiaalein. Helposti käytettäviä polkupyöräpaikkoja on varattava vähintään 1 kpl/ 200 kerros-m 2. Tontti tulee rakentamattomilta osiltaan kunnostaa ja hoitaa laadukkaana ympäristönä.
sivu: 18/28 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Hankkeen MRA 1 :n mukaisia vaikutuksia on tarkasteltu kaavaa laadittaessa. Arvioinnissa on myös tarkasteltu valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden (VAT) toteutumista. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavamuutosalueelle ei tule uutta asumista. Hanke tuo Veromieheen uusia työpaikkoja, mikä osaltaan lisää Veromiehen ja Aviapoliksen vetovoimaa asuinalueena. Työpaikkojen lisäys toteuttaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden henkeä. Yhdyskuntarakenne Rakentaminen täydentää Tuusulanväylän ja Kehä III:n varren yhdyskuntarakennetta ja kasvattaa Aviapoliksen merkitystä työpaikka-alueena. Yhdyskuntarakenteen kehittyminen on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista. Kaupunkikuva MariVillage täydentää Tuusulanväylän ja Tikkurilantien kaupunkikuvaa liikenneväylien luonteeseen sopivalla suurimittakaavaisella rakentamisella. Toisaalta vaihtelevuutta lisää rakennusoikeuden jakaminen kolmeksi erilliseksi rakennukseksi, joista toimitilarakennukset vielä pilkkoutuvat eri korkuisiksi kappaleiksi. Korkein, 11-kerroksinen rakennusmassa sijoittuu lähimmäksi liikenneväyliä ja merkkaa risteyksen paikan. Koska rakennuskokonaisuudesta tulee näkyvä maamerkki, on arkkitehtuurin korkeatasoisuus varmistettu kaavamääräyksin. Myös valaistuksesta ja mainonnan sijoittamisesta on annettu määräykset. Liikenneväylien ympäristö on ongelmallinen jalankulkijan näkökulmasta; leveät väylät ja rajautumaton katutila tekevät ympäristöstä epämiellyttävän. Suunnittelukohteessa ongelmaa on pyritty ratkaisemaan tuomalla rakennukset lähelle väyliä ja sijoittamalla pysäköinti kellariin ja rakennusten taakse. Yksityisen ja julkisen alueen raja on osoitettu selvästi, mutta kauniisti viheraidalla, jonka runkorakenne verhotaan kasvillisuudella.
sivu: 19/28 Näkymä pohjoisesta Tuusulanväylältä, 24.6.2009, Arkkitehtitoimisto SARC. Palvelut ja työpaikat Rakennushankkeeseen tulee arviolta vajaat 500 työpaikka, mikä on arviolta 200 työpaikkaa enemmän kuin nykyinen kaava olisi tuottanut. Työpaikkojen lisäys kasvattaa osaltaan myös muiden palvelujen tarvetta Veromiehessä. Liikenne Alueen liikenneverkko kestää hyvin lisärakentamisen. Liikenne ohjautuu Manttaalitieltä Valimotien tai Tikkurilantien kautta Kehä III:lle tai Tuusulanväylälle. Alue on hyvin saavutettavissa linja-autolla. Joukkoliikenneyhteydet paranevat entisestään, jos pikaraitiotie rakennetaan Tikkurilasta Lentoasemalle. Kevyen liikenteen väylät reunustavat Tikkurilantietä ja Valimotietä, joten esim. pyöräilijälle alue on hyvin saavutettavissa. Kevyen liikenteen reitti ulottuu selkeänä korttelin läpi keskuspihan kautta Tikkurilantien bussipysäkille. Liikenneratkaisu on VAT:n hengen mukainen. Rakennettu kulttuuriympäristö Uudisrakentaminen sijoittuu purettavan tehdasrakennuksen paikalle. Tehdasrakennus on osa alueen teollista historiaa, vaikka rakennuksen kaupunkikuvallinen merkitys on vähäinen verrattuna viereisiin Wihurin tai Auramo Oyn komeisiin kokonaisuuksiin. Sinänsä itse hanke jatkaa Valimotien teollista historiaa, vaikka alueen ajallinen kerrostuneisuus oheneekin. Tehdyt inventoinnit ja kuntoselvitykset on VAT:n mukaisesti otettu huomioon. Vesihuolto Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta vedenjakeluun eikä jätevesiviemäriin. Hulevesimäärä tulee nykyisestä lisääntymään, mikä entisestään lisää tulvaa Kirkonkylänojassa ellei virtaamia rajoittavia tai viivyttäviä toimenpiteitä tehdä. Sosiaalinen ympäristö Kaavaratkaisulla on positiivinen sosiaalinen vaikutus Veromiehen kaupunginosaan. Kaupunkikuvan kohentuminen lisää alueen houkuttelevuutta liiketoiminnan ympäristönä ja myös mahdollisena asuinalueena. Kaavamuutosalue on hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja se mahdollistaa esteettömän ympäristön rakentamisen. Hylätyn teollisuusympäristön rakentaminen lisää turvallisuuden tunnetta alueella. Selkeästi rajatut yksityiset ja yleiset tilat, hyvin valaistu ympäristö, alueella liikkuvat työntekijät ja selkeät liikennejärjestelyt tekevät alueesta nykyistä turvallisemman.
sivu: 20/28 MariGroupin toimintojen keskittyminen yhteisen ja suojaisan sisäpihan ympärille on omiaan lisäämään työntekijöiden yhteisöllisyyttä. Kulttuuriset vaikutukset Kaavaratkaisu mahdollistaa mieliinpainuvan omaleimaisen rakennuskokonaisuuden vilkkaaseen liikenneympäristöön. Rakennuksen arkkitehtuuri heijastaa parhaimmillaan teknistä huippuosaamista ja kestävän kehityksen periaatteita. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Näkymä sisäpihalta, 24.6.2009. Arkkitehtitoimisto SARC Uudisrakentaminen sijoittuu jo rakennetuille alueille, eikä sillä ole vaikutusta alueen luontoarvoihin. Hanke hyödyntää pitkälti olemassa olevaa yhdyskuntatekniikkaa. Vesistöt ja vesitalous Alueelle tulee laatia hulevesien hallintasuunnitelma. Kaavamuutoksella ei ole vesihuollon tai hulevesien suhteen merkittävää vaikutusta. 5.4.3 Yhteenveto Hanke sijoittuu jo rakennetulle alueelle ja on yhdyskuntarakennetta tiivistävä ja täydentävä. Se on hyvien kulkuyhteyksien varrella ja voi tukeutua joukkoliikenteen palveluihin. Tuleva Aviapoliksen asema ja pikaraitilinjauksen toteutuminen parantavat yhteyksiä entisestään. Työmatkapyöräilyyn kannustetaan ja kaavassa on määräys helposti käytettävistä polkupyöräpaikoista. Kun hankkeessa on otettu vielä huomioon hulevesien hallinta, voidaan hanketta pitää kestävän kaupunkirakentamisen tavoitteiden mukaisena. Hankkeen toteutuminen on tärkeä signaali koko Veromiehen kaupunginosan kehittymiselle. Se lisää osaltaan työllisyyttä ja tukee palveluja. Korkealaatuinen ympäristö lisää alueen vetovoimaisuutta. Kokonaisratkaisu on taloudellisesti toteutettavissa. Kaava mahdollistaa myös vaiheittaisen rakentamisen. 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaavassa on otettu huomioon liikennemelun vaikutukset ja niiden torjunta koulutustilojen, sekä toimistotilojen ulkovaippaa koskevissa määräyksissä.toimistotilojen ulkokuoren ääneneristävyyden L liikennemelua vastaan on idän ja pohjoisen puoleisilla julkisivuilla oltava vähintään 35 db, etelän puoleisilla sekä
sivu: 21/28 rakennusten välisillä julkisivuilla vähintään 30 db ja muilla julkisivuilla vähintään 25 db. Auditoriotiloissa sovelletaan 5 db tiukempaa mitoitusta. Rakennuksen raittiin ilman otto tulee järjestää siten, ettei sisäilman pienhiukkasten raja-arvo ylity. Ympäristöhäiriöiden vähentäminen on VAT:n mukaisesti otettu huomioon. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS MariVillagen rakentaminen alkaa mahdollisimman nopeasti kaavan saatua lainvoiman. Ensimmäisen vaiheen olisi tarkoitus valmistua jo vuonna 2011. Vedenjakelu Vesijohtoverkon ominaisuudet on selostettu kohdassa 3.1.3. Jätevesiviemäröinti Asemakaava-aluetta palveleva jätevesiviemäriverkko on rakennettu kuten kohdassa 3.1.3 on selostettu. Sadevesiviemäröinti Sadevesiviemäröinti on kohdan 3.1.3 mukainen. Alueen hulevesien hallinnasta on tehtävä suunnitelma, jossa selvitetään toimenpiteet hulevesien käsittelystä tontilla. Kaavamuutokseen liittyy toteuttamissopimus. 7 KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET Göran Sundholm MariGroup 050 514 3242 goran.sundholm@maricap.fi Sarlotta Narjus Arkkit.tsto SARC Oy 040 502 0351 narjus@sarc.fi Jouko Pöyhönen SRV 040 528 2870 jouko.poyhonen@srv.fi Antti Raunemaa SRV Toimitilat Oy 040 564 4105 antti.raunemaa@srv.fi Juho Varelius SRV Toimitilat Oy 040 774 0002 juho.varelius@srv.fi Vantaan kaupunki: maisema-arkkitehti Marika Bremer ympäristöinsinööri Krister Höglund suunn.ins. (vesihuolto) Keijo Ikonen suunn.avust. Tarja Itätalo lupa-arkkitehti Arja-Liisa Järvineva suunn.ins. (geotekn.) Markku Kortelainen aluearkkitehti Elli Maalismaa arkkitehti Seppo Niva liikenneinsinööri Jarmo Pajunen arkkiethti Asta Tirkkonen kaavoitusteknikko Anna-Liisa Vanhala suunnitteluavustaja Sari Vesanen VANTAAN KAUPUNKI Vantaalla, 30. päivänä marraskuuta 2009. Kaupunkisuunnittelu/Asemakaavoitus
sivu: 22/28
sivu: 23/28
sivu: 24/28
sivu: 25/28
sivu: 26/28
sivu: 27/28
sivu: 28/28