JULKAISU 1/29 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura SUOMEN VÄESTÖPOLIITTISET HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Toimittanut Ulrica Gabrielsson
Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti keskiviikkona 11.2.29 keskustelutilaisuuden "Suomen väestöpoliittisen haasteet ja mahdollisuudet". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Alustajina toimivat VTT, erikoistutkija Timo Kauppinen, VTT, erikoistutkija Sakari Karvonen sekä VTT, erikoistutkija Tuija Martelin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, VTM, tutkija Elina Einiö Helsingin yliopistosta, VTT, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tiina Pensola Kuntoutussäätiöltä sekä dosentti, Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Ismo Söderling Väestöliitosta. Tilaisuuteen osallistui noin 1 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.
SISÄLLYSLUETTELO Kuinka Suomi jakautuu 2-luvulla? Hyvinvoinnin muuttuvat alue-erot VTT, erikoistutkija Timo Kauppinen ja VTT, erikoistutkija Sakari Karvonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Elinaika pitenee, mutta miten muuttuu vanhusten toimintakyky? VTT, erikoistutkija Tuija Martelin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Vanhusten laitoshoito. Syyt ja hoidon kesto VTM, tutkija Elina Einiö, Helsingin yliopisto Kuka jaksaa jatkaa työssä? Ikääntyvien työikäisten väestöryhmittäiset toiminta- ja työkykyerot VTT, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tiina Pensola, Kuntoutussäätiö Onko perhepolitiikalla väliä? Dosentti, Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Ismo Söderling, Väestöliitto
VTT, erikoistutkija Timo Kauppinen VTT, erikoistutkija Sakari Karvonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos KUINKA SUOMI JAKAUTUU 2-LUVULLA? HYVINVOINNIN MUUTTUVAT ALUE-EROT Kuinka Suomi jakautuu 2-luvulla? Hyvinvoinnin muuttuvat alue-erot 19.5.29 Suomen väestöpoliittiset haasteet ja mahdollisuudet /Timo M. Kauppinen ja Sakari Karvonen 1 Esityksen rakenne Tausta: alueelliset hyvinvointierot Suomessa Alueellisen hyvinvoinnin mittaaminen Hyvinvoinnin ulottuvuudet 2-luvulla Kuntien ryhmittyminen hyvinvoinnin mukaan Kuntaerojen muutokset 1995-25 19.5.29 Suomen väestöpoliittiset haasteet ja mahdollisuudet /Timo M. Kauppinen ja Sakari Karvonen 2
Elinajanodotteen itä länsi -ero Miesten elinajanodote (vuosia) jaksolla 1991 95 alueittain Lähde: Pitkänen ym. 2 19.5.29 Suomen väestöpoliittiset haasteet ja mahdollisuudet /Timo M. Kauppinen ja Sakari Karvonen 3 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 17 -v., % vastaavanikäisistä 1.8 1.6 1.4 1.2 1. %.8.6.4.2. 2 1 2 3 4 5 6 7 Suurimmat kaupungit Muut kaupungit Kaupunkien läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Lähde: Sotkanet 19.5.29 Suomen väestöpoliittiset haasteet ja mahdollisuudet /Timo M. Kauppinen ja Sakari Karvonen 4 Hyvinvoinnin alueelliset erot Suomessa Historiallisesti erot olleet suuret Kannisto (1947): Kuolleisuuden itä länsi -ero ainakin 193-luvulta asti Teollistuneisuus (ja siihen liittyen kaupungistuneisuus) erottanut eri osia keskeisesti (Riihinen 1965) 197-9-luvun tutkimus: mm. elintaso, turvallisuus ja psykososiaalinen hyvinvointi alueita erottavina tekijöinä 2-luku: koettu hyvinvointi ei eroa kuntatyyppien välillä: tyytyväisyys elämään yhtä yleistä riippumatta kunnan maaseutumaisuudesta 19.5.29 Suomen väestöpoliittiset haasteet ja mahdollisuudet /Timo M. Kauppinen ja Sakari Karvonen 5
Alueen hyvinvointi väestön hyvinvointina Tavanomainen tapa mitata alueellista hyvinvointia: summa/koostumus yksilöiden hyvinvoinnista Alueen hyvinvoinnin voidaan kuitenkin katsoa koostuvan yksilöiden hyvinvoinnin ohella myös aidosti alueellisista ilmiöistä Runsaasti aluetason tietoa, etenkin resursseja kuvaavaa aineistoa on helpoiten saatavilla, tarpeentyydytystä koskevaa tietoa heikommin ja kyvykkyyteen liittyvää tietoa huonosti Hyvinvoinnin moniulotteisuus: esim. materiaalinen hyvinvointi (elintaso), terveys, psykososiaalinen hyvinvointi, turvallisuus, osallisuus, palvelujen saatavuus 19.5.29 Suomen väestöpoliittiset haasteet ja mahdollisuudet /Timo M. Kauppinen ja Sakari Karvonen 6 Tutkimuskysymykset ja -aineisto 1. Millaisia ovat hyvinvoinnin alueelliset erot 2- luvun puolivälissä? 2. Ovatko erot muuttuneet 199-luvun puolivälistä 2-luvun puoliväliin? Aineisto ja menetelmät: Indikaattoreita Sotkanet- ja Altika-tietokannasta Moniulotteinen hyvinvoinnin mittaus: 42 muuttujaa tiivistettiin 8 summamuuttujaan ennakko-oletusten sekä korrelaatio- ja faktorianalyysin avulla Muodostettiin hyvinvointiryhmät ryhmittelyanalyysin avulla 19.5.29 Suomen väestöpoliittiset haasteet ja mahdollisuudet /Timo M. Kauppinen ja Sakari Karvonen 7 Hyvinvoinnin ulottuvuuksia kuvaavat tiedot Deprivaatio Sosiaaliturvariippuvuus Sairastavuus Perheiden hajanaisuus Päihteet ja lastensuojelu Väkivalta Huumeet Poliittinen osallisuus Pienituloisuusaste Työllisyysaste Puutteellisesti varustetut asunnot Toimeentulotukea saaneet henkilöt Yleistä asumistukea saaneet asuntokunnat Työttömyysaste Nuorisotyöttömyysaste Erityiskorv. lääkkeisiin oikeutetut Sairaalahoidon potilaat Yksinhuoltajaperheiden osuus Avioeronneisuus 25-64-vuotiailla 65 vuotta täyttäneiden yhden hengen as.kunnat Päihteiden vuoksi laitoshoidossa olleet Kodin ulkopuolelle sijoitetut -17-vuotiaat Lastensuoj. avohuoll. tukitoim. piirissä -17-v. Henkeen ja terveyteen kohd. rikokset Päihtyneiden säilöönotot Huumausainerikokset Omaisuusrikokset Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa 19.5.29 Suomen väestöpoliittiset haasteet ja mahdollisuudet /Timo M. Kauppinen ja Sakari Karvonen 8
Hyvinvoinnin kuntaryhmät (1/3) Hyvän elintason kunnat Vähäinen sairastavuus, vähäinen deprivaatio, keskimääräistä matalampi äänestysaktiivisuus Esim. Hollola, Parainen, Pohja, Valkeala, Pyhtää Sosiaalisen irrallisuuden kunnat Korkea huume- ja väkivaltarikollisuus, psykososiaaliset ongelmat yleisiä, alhainen äänestysaktiivisuus, paljon sosiaaliturvariippuvuutta mutta vähän deprivaatiota, melko vähän sairastavuutta Esim. Hämeenlinna, Lappeenranta, Riihimäki, Kuopio, Tampere 19.5.29 Suomen väestöpoliittiset haasteet ja mahdollisuudet /Timo M. Kauppinen ja Sakari Karvonen 9 Hyvinvoinnin kuntaryhmät (2/3) Hyvinvoivat kunnat Erityisesti suuri äänestysaktiivisuus, vähäinen sosiaaliturvariippuvuus, vähäiset päihteisiin ja lastensuojeluun liittyvät ongelmat Esim. Maalahti, Oravainen, Alahärmä, Närpiö, Uusikaarlepyy Vaatimattoman elintason kunnat Keskimääräistä korkeampi deprivaatio ja sairastavuus, melko korkea äänestysaktiivisuus, keskimääräistä vähäisempi rikollisuus Esim. Virrat, Lavia, Alastaro, Ruokolahti, Savitaipale 19.5.29 Suomen väestöpoliittiset haasteet ja mahdollisuudet /Timo M. Kauppinen ja Sakari Karvonen 1 Hyvinvoinnin kuntaryhmät (3/3) Huonostivoivat kunnat Korkea sairastavuus, deprivaatio ja sosiaaliturvariippuvuus, keskimääräistä enemmän väkivaltaan sekä päihteisiin ja lastensuojeluun liittyviä ongelmia, melko alhainen äänestysaktiivisuus Esim. Pihtipudas, Kangasniemi, Viitasaari, Utajärvi, Kitee 19.5.29 Suomen väestöpoliittiset haasteet ja mahdollisuudet /Timo M. Kauppinen ja Sakari Karvonen 11
Hyvinvoinnin alueellinen rakenne 2-luvun puolivälissä 19.5.29 Suomen väestöpoliittiset haasteet ja mahdollisuudet /Timo M. Kauppinen ja Sakari Karvonen 12 Hyvinvoinnin alueellinen rakenne 199-luvun puolivälissä 19.5.29 Suomen väestöpoliittiset haasteet ja mahdollisuudet /Timo M. Kauppinen ja Sakari Karvonen 13 Deprivaation muutos 19.5.29 Suomen väestöpoliittiset haasteet ja mahdollisuudet /Timo M. Kauppinen ja Sakari Karvonen 14
Keskimääräinen pienituloisuusaste manner-suomen maaseudun kunnissa 1995-26 % 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Kaikki Itä Länsi 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 19.5.29 Suomen väestöpoliittiset haasteet ja mahdollisuudet /Timo M. Kauppinen ja Sakari Karvonen 15 Eroista ja niiden muutoksista Väestön hyvinvoinnin erot liittyvät vahvasti kuntatyyppiin, mutta myös maantieteellisillä tekijöillä on merkitystä Alueiden väliset hyvinvointierot paikantuneet maantieteellisesti entistä vahvemmin Itä- ja Pohjois-Suomen kunnat entistä selvemmin huono-osaisia Hyväosaisimpina erottuvat Pohjanmaan rannikon (ruotsinkieliset) kunnat Kaupunkien läheisen maaseudun positiivinen kehitys 199-luvun laman aikainen ja sitä seurannut rakennemuutos osaselityksenä muutoksille 19.5.29 Suomen väestöpoliittiset haasteet ja mahdollisuudet /Timo M. Kauppinen ja Sakari Karvonen 16
VTT, erikoistutkija Tuija Martelin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ELINAIKA PITENEE, MUTTA MITEN MUUTTUU VANHUSTEN TOIMINTAKYKY? Suomen väestöpoliittiset haasteet ja mahdollisuudet TUTKAS-seminaari 11.2.29 Elinaika pitenee, mutta miten muuttuu vanhusten toimintakyky? Tuija Martelin, Seppo Koskinen, Päivi Sainio, Tommi Härkänen ja Harri Rissanen Esityksen sisältö: 1. Elinajanodotteen kehitys 2. Toimintakyvyn muutokset 3. Toimintakyvyn erot 4. Kehitysnäkymät Esitys perustuu suurelta osin laskelmiin, jotka työryhmä on tehnyt VNK:n ikääntymisraporttia varten (Laine ym., 29).
Elinajanodotteen kehitys 1885-27: -, 65- ja 8-vuotiaat naiset 9 8 7 Elinajanodote 6 5 4 3 -vuotiaat 65-vuotiaat 8-vuotiaat 2 1 186 188 19 192 194 196 198 2 22 Vuosi Lähde: Tilastokeskus Elinajanodotteen kehitys 1885-27: -, 65- ja 8-vuotiaat miehet 8 7 6 Elinajanodote 5 4 3 -vuotiaat 65-vuotiaat 8-vuotiaat 2 1 186 188 19 192 194 196 198 2 22 Vuosi Lähde: Tilastokeskus Mitä toimintakyky tarkoittaa? kyky suoriutua erilaisista tehtävistä fyysinen (liikkumiskyky, aistitoiminnat) psyykkinen (kognitio, emootiot) sosiaalinen (yhteisön jäsen, odotuksiin vastaaminen) kyky toimia (mihin kykenee/kykenisi) toimiminen (mitä tekee)
Eräiden toimintarajoitusten yleisyys 65-99- vuotiailla vuosina 1978-8 ja 2-21 Suoriutumisessa vaikeuksia tai ei suoriudu lainkaan (%) Pukeutuminen Asunnossa liikkuminen Kaupassa asiointi Ostoskassin (5 kg) kantaminen 1 m Portaiden nouseminen (1 kerrosväli) Puolen kilometrin kävely Sanomalehden lukeminen 1978-8 Miehet 16 13 28 35 33 44 26 2-1 16 1 17 27 24 28 13 1978-8 Naiset 15 14 33 52 44 45 28 2-1 15 13 23 48 35 35 19 Lähde: Koskinen ym. 29 Miksi toimintakyky on parantunut? Toimintakykyä heikentävät sairaudet vähentyneet Sairauksien hoito ja kuntoutus on tehostunut Monet elintavat muuttuneet terveellisemmiksi Sukupolvien kuormitushistorioiden erilaisuus Toimintaympäristö muuttunut Asenneympäristö muuttunut Toimintakyky vaihtelee mm. iän sukupuolen sosioekonomisen aseman mukaan
% 1 Vaikeuksia liikkumisessa* (%) Naiset Miehet 8 1978-8 1978-8 6 2-1 2-1 4 2 % 1 55-59 6-64 65-69 7-74 75-79 8-84 85+ 55-59 6-65 66-69 7-74 75-79 8-84 85+ IKÄ * Portaiden nousu, ostoskassin kantaminen,,5 km kävely; lähde: Martelin ym. 24 Vaikeuksia perustoiminnoissa* (%) Naiset Miehet 8 6 4 2 1978-8 2-1 1978-8 2-1 55-59 6-65 66-69 7-74 75-79 8-84 85+ 55-59 6-65 66-69 7-74 75-79 8-84 85+ *pukeutuminen/riisuutuminen,vuoteeseen asettuminen, asunnossa liikkuminen; lähde: Martelin ym. 24 IKÄ Eräiden toimintarajoitteiden yleisyys (%) koulutusryhmittäin 65 vuotta täyttäneessä väestössä vuosina 2 1. % Naiset Miehet 5 4 Perusaste Keskiaste Korkea-aste 3 2 1 Portaiden nousu Kaupassa asiointi Portaiden nousu Kielellinen Näöntarkkuus sujuvuus Lähde: Koskinen ym. 27 Näöntarkkuus Kielellinen sujuvuus Kaupassa asiointi
Toimintakyvyn rajoitusten takia apua tarvitsevien suomalaisten lukumäärä olisi vain puolet nykyisestä, jos koko väestössä toimintakyky olisi yhtä hyvä kuin korkeaasteen koulutuksen suorittaneiden ryhmässä! Kehitysnäkymät? Perusskenaario: toimintarajoitteiden yleisyys vähenee samaa tahtia kuin jaksolla 198-2 Pessimistinen vaihtoehto: toimintarajoitteiden yleisyys vakiintuu jokaisessa ikäryhmässä vuoden 2 tasolle Optimistinen vaihtoehto: muut väestöryhmät saavuttavat ylimmän koulutusryhmän tason ja sen jälkeen kehitys jatkuu samaa vauhtia kuin jaksolla 198-2 Miten kehittyy toimintarajoitteista kärsivien 55 vuotta täyttäneiden määrä? Esimerkki: perustoiminnat Asunnossa liikkuminen Pukeutuminen/riisuutuminen Vuoteeseen asettuminen / vuoteesta nouseminen Avun tarve
Tuhatta 7 Perustoimintojen rajoituksista kärsivien 55 vuotta täyttäneiden määrän kehitysnäkymät ennustelaskelmien ja asiantuntija-arvioiden valossa 6 5 4 3 2 1 198 2 22 24 Pessimistinen Perusskenario Optimistinen Jatkuuko toimintakyvyn paraneminen? Vastaan: Lihavuuden lisääntyminen Alkoholin ja päihteiden käytön yleistyminen Työelämän koventuneet vaatimukset Sosiaalisen syrjäytymisen yleistyminen? Jatkuuko toimintakyvyn paraneminen? Puolesta: Tupakoinnin vähentyminen Sairauksien ja niiden aiheuttamien haittojen parantuneet ehkäisy- ja hoitomahdollisuudet Varhaiskuntoutuksen lisääminen Ikääntyvien toimintakyvyn edistäminen Elinympäristön muutokset Koulutustason nousu
Tiivistelmä 1. Toimintakyky heikkenee iän myötä 2. Toimintakyky on parantunut 2 v. aikana, mutta - vanhimmissa ikäryhmissä (75+, 85+) muutoksen suunta ja suuruus vaihtelevat 3. Suuria väestöryhmittäisiä eroja, esim. koulutuksen mukaan 4. Iäkkäiden määrä kasvaa nopeasti tulevaisuudessa => toimintarajoitteisten määrä kasvaa, mutta - kasvu on kuitenkin selvästi vähäisempää, jos aiempi pääosin myönteinen kehitys jatkuu Iäkkäiden toimintakyvyn kohentuminen on mahdollista, jos... Keskeiset kansanterveyden uhat saadaan torjutuksi (lihavuus, alkoholinkäyttö jne.) Toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen otetaan huomioon mm. iäkkäiden palveluja suunniteltaessa Kiinnitetään huomiota erityisesti nyt huonommassa asemassa olevien iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn parantamiseen Kiitos!
Kirjallisuusviitteet: Koskinen S, Härkänen T, Martelin T, Rissanen H, Sainio P. Ikääntyvän väestön terveys, toimintarajoitteet ja työkyky: kehitysnäkymät vuoteen 24. (käsikirjoitus, 29) Koskinen S, Martelin T, Sainio P. Iäkkäiden toimintakyky: ulottuvuudet, viimeaikaiset muutokset ja kehitysnäkymät. Teoksessa Martelin T, Kuosmanen N (toim.) Ikääntyminen ja toimintakyky: haasteet tutkimukselle. Kolmas Kansallinen ikääntymisen foorumi 9.11.26. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B24/27.s. 15-25. Laine V, Sinko P, Vihriälä V, talousneuvoston sihteeristö: Ikääntymisraportti. Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä. VNK:n julkaisusarja 1/29. Martelin T, Sainio P, Koskinen S. Ikääntyvän väestön toimintakyvyn kehitys. Teoksessa: Kautto M, toim. Ikääntyminen voimavarana. Tulevaisuusselonteon liiteraportti 5. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 33/24, s. 117 131.
VTM, tutkija Elina Einiö Helsingin yliopisto VANHUSTEN LAITOSHOITO. SYYT JA HOIDON KESTO. Vanhusten laitoshoito. Syyt ja hoidon kesto 11.2.29 VTM Elina Einiö (o.s. Nihtilä) Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiologian laitos Helsingin yliopisto Miksi tutkitaan Väestö ikääntyy Vanhusväestö ikääntyy Laitoshoito on kallista Useimmat haluavat asua kotonaan 2
Pitkäaikaisen laitoshoidon yleisyys 65 vuotta täyttäneillä Suomessa 1981-26 8. 7. 7.3 % 6. 5. 4. 3. 2. 1.. 4.9 1.5.9 1981 1982 1983 1984 1985 Laitoshoito yhteensä Laitoshoito yhteensä ilman tehostettua palveluasumista Vanhainkoti Terveyskeskus Muu sairaalahoito Tehostettu palveluasuminen 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 Lähde: Nikiforov & Salmela 1995, Noro 1998, SVT Sosiaaliturva 28, Stakes julkaisematon 5.6 3.5 2.1 2.1 1.3.1 3 Viitekehys: Laitoshoitoon vaikuttavat tekijät Sosiodemografiset taustatekijät Sairaudet / Tapaturmat Toimintakyky Laitoshoito Hoiva- ja tukipalvelut kotona 4 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Mitkä sosiodemografiset tekijät lisäsivät/vähensivät laitoshoitoon siirtymisen todennäköisyyttä 65 vuotta täyttäneillä vuosina 1998-23 5
Pitkäaikainen laitoshoito Laitos: Vanhainkoti tai vastaava (sis. tehostettu palveluasuminen) Terveyskeskus / sairaala Pitkäaikainen hoito: Pitkäaikaishoidon päätös tai Hoidon kesto yli 9 vrk 6 Tutkimuksen toteutus Rekisteriaineisto Tilastokeskus, Stakes, Kela 4% satunnaisotanta 65 vuotta täyttäneistä v.1997 (N=28 722) Laitoshoitoon siirtyminen: tammikuu 1998 syyskuu 23 Menetelmä Tilastollisia menetelmiä: mm. Coxin duraatiomalli 7 Mitkä sairaudet? Lisäsivät laitoshoidon todennäköisyyttä* Dementia Parkinsonin tauti Aivohalvaus Mielenterveysongelmat Lonkkamurtuma Diabetes (naisilla +5%, miehillä +65%) *Tilastollisissa malleissa kontrolloitu: ikä, krooniset sairaudet, äidinkieli, asuinjärjestelyt, koulutus, tulot, ammattiin perustuva sosioekonominen asema, asunnon omistaminen, talotyyppi, asunnon varustetaso, auto, maakunta, asuinkunnan kaupunkimaisuus (Lähde: Nihtilä ym. 28a). 8
Mitkä sosiodemografiset taustatekijät? Olivat yhteydessä laitoshoitoon siirtymiseen Korkea ikä (65-69: 4%, +85: 39%, 1.1.1998-3.9.23) Sukupuoli nainen (nainen 15%; mies 1%, 1.1.1998-3.9.23) Yksinasuminen (naisilla +17%, miehillä +4%)* Matalat tulot (alin vs. ylin tulokvintiili n.+15%)* Vuokralla asuminen (n. +2%)* Erittäin puutteellinen asunto (n. +1-15%)* Kaupungissa asuminen (naisilla)* Leskeksi jääminen (naisilla +5%, miehillä +7%) *Tilastollisissa malleissa kontrolloitu: ikä, krooniset sairaudet, äidinkieli, asuinjärjestelyt, koulutus, tulot, ammattiin perustuva sosioekonominen asema, asunnon omistaminen, talotyyppi, asunnon varustetaso, auto, maakunta, asuinkunnan kaupunkimaisuus (Lähde: Nihtilä & Martikainen 27, 28b, 28c) 9 Laitoshoidon suhteellinen todennäköisyys puolison kuoleman jälkeen (puoliso elossa: hr=1), 65+ puolison kanssa asuvat naiset Hazard ratios 5. 1 2 3 4 5 4.5 4. 3.5 3. 2.5 2. 1.5 1..5. Women 3.62-1 month since spouse s death 2.5 (a,b) 1.56 (a) 1.7 (a) 1.21 (a,b) 1.33 (a) 1.3 (a) -1 1-2 2-6 6-12 1 12-24 2 24-36 3 4 36-6 Time since spouse s death (months) Note. Difference from duration category of to 1 month at the 5% significance level (a) Difference from previous duration category at the 5% significance level (b) (Lähde: Nihtilä & Martikainen 28c) 1 Mitkä sosiodemografiset taustatekijät? Eivät olleet yhteydessä laitoshoidon todennäköisyyteen* Ammattiin perustuva sosioekonominen asema Ruotsi äidinkielenä Hissi kerrostalossa Koulutusaste (naisilla) Kaupungissa asuminen (miehillä) *Tilastollisissa malleissa kontrolloitu: ikä, krooniset sairaudet, äidinkieli, asuinjärjestelyt, koulutus, tulot, ammattiin perustuva sosioekonominen asema, asunnon omistaminen, talotyyppi, asunnon varustetaso, auto, maakunta, asuinkunnan kaupunkimaisuus (Lähde: Nihtilä & Martikainen 27). 11
Mitkä sosiodemografiset taustatekijät? Olivat yhteydessä matalampaan laitoshoidon todennäköisyyteen* Auto Omakotitalossa asuminen Korkea koulutus (miehillä) *Tilastollisissa malleissa kontrolloitu: ikä, krooniset sairaudet, äidinkieli, asuinjärjestelyt, koulutus, tulot, ammattiin perustuva sosioekonominen asema, asunnon omistaminen, talotyyppi, asunnon varustetaso, auto, maakunta, asuinkunnan kaupunkimaisuus (Lähde: Nihtilä & Martikainen 27) 12 Pitkäaikaisen laitoshoidon kesto 1.laitoshoitojakso keskimäärin 164 vrk naisilla, 686 vrk miehillä 28% naisista ja miehistä palasi kotiin 1.laitoshoitojaksolta Laitoshoidosta palasi kotiin todennäköisemmin jos oli nuorempi, omisti asunnon tai oli korkeat tulot* Laitoshoito kesti kauemmin jos oli asunut yksin ennen hoitoa *Tilastollisissa malleissa kontrolloitu: ikä, krooniset sairaudet, asuinjärjestelyt, tulot, asunnon omistaminen (Lähde: Martikainen ym. 29) 13 Lopuksi Kotona asumista tuettava (yksinasuvat, leskeksi jääneet pienituloiset, puutteellisesti asuvat) Laitoshoidon tarve tulevaisuudessa: vanhusväestön määrä, ikärakenne, toimintakyky, yksinasuvien osuus, muiden palvelujen kattavuus jne. 14
Kiitos!
VTT, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tiina Pensola Kuntoutussäätiö KUKA JAKSAA JATKAA TYÖSSÄ? IKÄÄNTYVIEN TYÖIKÄISTEN VÄESTÖRYHMITTÄISET TOIMINTA- JA TYÖKYKYEROT Kuka jaksaa jatkaa työssä? Ikääntyvien työikäisten väestöryhmittäiset toiminta- ja työkykyerot 11.2.29 VTT Tiina Pensola Ikä 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Suomen väestörakenne vuonna 26 iän ja sukupuolen mukaan -4-2 2 4 Mies Nainen 11.2.29 Lähde: www.stat.fi VTT Tiina Pensola
Työllisten ikäjakauma 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 199 1997 2 26 218 (ennuste) 6-74 45-59 3-44 15-29 11.2.29 VTT Tiina Pensola Ikä 2 4 6 8 1 Suomen väestörakenne vuonna 26 iän sukupuolen ja työllisyyden mukaan 4 2 2 4 Mies työlliset miehet 11.2.29 Lähde: www.stat.fi VTT Tiina Pensola Nainen työlliset naiset 55-64-vuotiaiden työllisyysaste 2-8 % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 2 22 24 26 28 vuosi 11.2.29 Lähde:www.stat.fi VTT Tiina Pensola naiset: 55-59 miehet: 6-64 miehet: 55-59 naiset: 6-64
Osa-aikatyön syy Syy Ei kokoaikaa Terveys Haluaa osa-aikaa yht. 55 59-vuotiaat (1 %) 2 % 31 % 49 % 1 % 6 64-vuotiaat (24 %) 7 % 15 % 78% 1 % Lähde: Työolotutkimus 28 (Tilastokeskus) 11.2.29 VTT Tiina Pensola Voivatko ikääntyneet työntekijät tehdä ansiotyötä? Yhteiskunnan tarve ja antamat mahdollisuudet (rajoitteet/intensiivit) Työvoiman kysyntä (tarve / työnantajien asenteet) Työntekijöiden terveys, toiminta- ja työkyky, motivaatio Työntekijöiden toiminta/työkyky suhteessa työn vaatimuksiin Valmiudet tarvittaessa vaihtaa työtehtäviä ja työpaikkaa 11.2.29 VTT Tiina Pensola 55 64-vuotiaiden työllisyysaste Pohjoismaissa vuonna 26 9 8 7 6 5 4 3 2 1 IS NO SE DK FI Naiset Miehet Lähde: Nordic Statistical Yearbook 27 11.2.29 VTT Tiina Pensola
55 64-vuotiaiden työllisyysaste 1963-26 (lähde: OECD Labour Force Statistics) 1 9 8 7 6 % 5 4 3 2 1 196 197 198 199 2 21 miehet: 55-59 1 9 8 7 6 % 5 4 3 2 1 196 197 198 199 2 21 miehet: 6-64 1 9 8 7 6 % 5 4 3 2 1 1 9 8 7 6 % 5 4 3 2 1 196 197 198 199 2 21 196 197 198 199 2 21 11.2.29 naiset: 55-59 VTT Tiina Pensola naiset: 6-64 VTT Tiina Pensola 1 Rajoittavien pitkäaikaissairauksien esiintyvyys ja koettu terveys, 45 74- vuotiaat naiset ja miehet Rajoittavat pitkäaikaissairaudet 1 Koettu terveys % 9 8 7 6 5 4 3 2 1 9 8 7 6 % 5 4 3 2 1 45 5 55 6 65 7 45 5 55 6 65 7 nainen mies pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma 11.2.29 VTT Tiina Pensola VTT Tiina Pensola 45 5 55 6 65 7 45 5 55 6 65 7 nainen mies hyvä kohtalainen huono 2 Alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet* (per 1.) iän; jakson (1997-21 ja 22-6) ja syyn mukaan naisille ja miehille mies nainen tapaukset / 1. 15 1 5 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 2-29 3-39 4-49 5-59 6-65 2-29 3-39 4-49 5-59 6-65 kasvain mielenterveys tules *työkyvyttömyyseläkejärjestelmän 11.2.29 mukaiset eläkkeet VTT Tiina Pensola muut sydän&verenkierto
Liikuntakyvyn rajoittuminen % 8 Naiset % 8 Miehet 6 6 4 4 2 2 45-49 5-54 55-59 6-64 65-69 7-74 45-49 5-54 55-59 6-64 65-69 7-74 11.2.29 Ikä VTT Tiina Pensola VTT Tiina Pensola Ikä Selviytyminen kyykistystestissä 1 8 % 6 4 2 55-59 6-64 65-69 7-74 55-59 6-64 65-69 7-74 Naiset Miehet 11.2.29 ei onnistu VTT Tiina Pensola vaikeuksia ei vaikeuksia Liikuntakyky: työlliset ja muut nainen mies % 2 4 6 8 1 5-54 55-59 6-64 5-54 55-59 6-64 5-54 55-59 6-64 5-54 55-59 6-64 työssä muu työssä muu ei vaikeuksia vaikeuksia ei suoriudu 11.2.29 VTT Tiina Pensola kassin kanto, kävely, portaiden nousu VTT Tiina Pensola
Mitatut (mmse) ja koetut muistivaikeudet 55-64-vuotiailla naisilla ja miehillä työssäkäynnin ja sosiaaliryhmän mukaan 5 M ita tu t m uis tiv aik e ud et 5 Koetut muistivaikeudet 4 4 3 3 % % 2 2 1 1 työssä muu työssä muu nainen mies yth ath 11.2.29 VTT Tiina Pensola työntjä 1 työn tjä 2 työssä muu työssä muu nainen mies yth a th työntjä 1 työ ntjä 2 Koettu työkyky iän mukaan, naiset & miehet osuus (%) 2 4 6 8 1 45-49 5-54 55-59 6-64 65-69 7-74 Työkyky 11.2.29 VTT Tiina Pensola erinomainen heikkenevä osittainen työkyvytön Eri tekijöiden osuus toimihenkilöiden ja yrittäjien paremmasta työkyvystä suhteessa työntekijöihin 55 69- vuotiailla 2,6 2,4 2,2 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 ylem-tmh alem.tmh yrittäjät työn raskaus fyys.toky uupumus arvostus koulutus 1=hyvän työkyvyn osuus työntekijöillä 11.2.29 VTT Tiina Pensola
Koettu työkyky iän ja sosiaaliryhmän mukaan, naiset ja miehet 1 58-62-vuotiaat 1 63-67-vuotiaat 9 9 8 8 7 7 6 6 5 5 4 4 3 3 2 2 1 1 11.2.29 VTT Tiina Pensola y.tmh a.tmh työntekijät maanv.yrit. y.tm h a.tmh työntekijät maanv. yrit. Lähde: Pensola 28 Ihanne eläkeikä, suunniteltu työnjättöikä Ihanne eläkeikä = 62 vuotta Aiottu eläkeikä = 63 vuotta (Lähde: Pensola ym. 28) 11.2.29 VTT Tiina Pensola 45 62-vuotiaiden palkansaajien osuus, jotka arvioivat jatkavansa työssä 63-vuotiaana ja 65- vuotiaana (Työolotutkimus 28) 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 45 48 51 54 Jatkaminen 63-vuotiaana 57 6 45 11.2.29 VTT Tiina Pensola 48 51 54 Jatkaminen 65-vuotiaana 57 6 63
Ikä 2 4 6 8 1 Suomen väestörakenne vuonna 26 iän sukupuolen ja työvoima-aseman mukaan 4 2 2 4 Mies työvoimaan kuuluvat miehet työlliset miehet 11.2.29 VTT Tiina Pensola Lähde: www.stat.fi Nainen työvoimaan kuuluvat naiset työlliset naiset Mikä vie voimia? Kiire Stressi joutuu hoitamaan vähemmällä työajalla entiset työt. vaatimustaso ja paineet työssä kasvavat kovalla nopeudella, pelko, ettei pysy tahdissa mukana joustamattomuus ja pakkotahtisuus koko ajan voimiensa äärirajoilla 11.2.29 VTT Tiina Pensola mikä saisi jaksamaan ja jatkamaan varmuus työpaikasta (8 %:lle tärkeää jatkamisen kannalta) hyvä työterveyshuolto ja kuntoutusmahdollisuudet joustavat työajat ikävapaapäivät, palautuminen kohtuullinen työmäärä ja kiire koulutus, osaamisen ylläpito hyvä esimiestyö työpaikan arvostava ilmapiiri mielenkiintoiset työtehtävät 11.2.29 VTT Tiina Pensola
Kuka jaksaa jatkaa? kaikki eivät jaksa noin joka toinen ikäluokasta työkykyinen 63+ vuotiaana kasvaako ikääntyvien eriarvoisuus? toiminta- & työkyvystä huolehtiminen ennen eläkeikää työnantajien ja -tekijöiden asenteiden ja odotusten kohtaaminen tarvittavat työaikajoustot? jo eläköityneiden työntekomahdollisuudet 11.2.29 VTT Tiina Pensola Kiitos! 11.2.29 VTT Tiina Pensola
Dosentti, Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Ismo Söderling Väestöliitto ONKO PERHEPOLITIIKALLA VÄLIÄ? Onko perhepolitiikalla väliä? Kansanedustajien seuran Tutkaksen ja Suomen Väestötieteen Yhdistyksen seminaari, Helsinki 11.2.29. Eduskuntatalo Ismo Söderling Ismo.soderling@vaestoliitto.fi 5-511 3586 Does Family Policy Matter? Effects of Family Policies on Demographic Behaviour 2
DIALOG-hanke: -Mukana 14 EU-maata -Toteutettiin vuosina 2-28 -Survey-aineisto: N = 35,377 vastausta (Suomi: 3.816) -Tuotokset: lukuisia raportteja, monografioita ja kymmeniä tieteellisiä artikkeleita. Hankkeen tavoite: Selvittää perheellistymiseen, syntyvyyteen ja ikääntymiseen liittyviä tekijöitä ja kehittää niihin liittyvää (perhe)politiikkaa 3 Suomen väestö 24 eri muuttoliike- ja hedelmällisyysoletuksilla 7 6 Tuhansia 5 4 3 Väkiluku 27 Nettomuutto +135/2 +135 +1 2 1 1,6 1,84 1,9 2,1 Kokonaishedelmällisyys 4 65-79-vuotiaiden ja 8 vuotta täyttäneiden osuus vuonna 24 eri muuttoliike- ja hedelmällisyysoletuksilla % 4 35 3 8+ vuotiaat 65-79-vuotiaat 25 2 15 1 5 5 27 1 135 135/2 1 135 135/2 1 135 135/2 1.6 1.84 1.9 2.1 Kokonaishedelmällisyys 1 135 135/2 Nettomuutto
Työikäinen (2-64-v.) väestö vuonna 24 eri muuttoliike- ja hedelmällisyysoletuksilla 35 Nettomuutto +135/2 +135 +1 3 Työikäinen väestö 27 25 Tuhansia 2 15 1 5 1,6 1,84 1,9 2,1 Kokonaishedelmällisyys Demografisella kehityksellä Euroopassa kuitenkin selkeitä seurauksia (Fokkema and Esveldt 25): 1. Inhimillisen pääoman väheneminen 2. Rasitetut eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmät 3. Vaikeudet hoitaa ikääntyvää väestöä Käytettyjä keinoja: 1. Suositaan työvoiman maahanmuuttoa 2. Tehdään eläkepoliittisia ratkaisuja (nostetaan eläkeikää ) 3. Perhepolitiikan motiivina toimia hedelmällisyyden kannustimena (Cohen et al. 27; Laroque and Salanié 28. Vaikutusta myös lastenhankinnan ajoitukseen) 7 Perhepolitiikan käsite Suomalaisen perhepolitiikan tavoitteena on luoda lapsille turvallinen kasvuympäristö sekä varmistaa, että vanhemmilla on aineelliset ja henkiset mahdollisuudet synnyttää ja kasvattaa lapsia. Yhteiskunta tasaa erilaisin, pääosin valtion takaamin tulonsiirroin sekä kunnan vastuulla olevin lasten hoitojärjestelyin lasten perheille aiheuttamia kustannuksia. Perhevapaajärjestelmä turvaa molempien vanhempien tasavertaiset mahdollisuudet osallistua lasten hoitoon. http://www.stm.fi/resource.phx/vastt/perhe/prpol/index.htx Väestöliiton perhepoliittinen ohjelma 8
Perhepolitiikka Sosiaalipoliittiset perhetasaukset -Lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen -Lapsiperheköyhyyden poistaminen Sata-komitea Väestöliiton Perhepoliittinen ohjelma Ritakallio and Bradshaw 27 Syntyvyys-vaikutus -(lisä)lapsen hankinnan ajoitus -päätös (lisä)lapsen hankinnasta Väestöliiton perhepoliittinen ohjelma Valtioneuvoston kanslian Ikääntymisraportti 9 Teesit: miksi julkinen valta ei yleensä ole ollut kiinnostunut akuuteista perhe- ja väestöhaasteista? Harvat maat eivät ole Euroopassa vielä kokeneet suoranaista väestön vähenemistä (tai havainneet väen vähenemiseen liittyviä haasteita) Maailman väestökysymys on polarisoitunut, globaalisti on epähienoa valittaa oman maan väestökysymyksestä Useat hallitukset eivät ole ymmärtäneet, että kyse on pysyvästä demografisesta muutoksesta, johon on pakko ryhtyä varautumaan (vrt. ilmastonmuutos) Valtiolla/viranomaisilla ei ole veto -oikeutta lisääntymiskysymyksiin (Pres. Eisenhower: viranomaisilla ei ole asiaa sänkykamariin) Yleisesti ottaen ollaan neuvottomia perhepolitiikan keinoista, niiden luonteesta ja toimivuudesta (vrt. lyhyen vs. pitkän aikavälin vaikutukset) Väestöpolitiikan käsitteellä on läntisessä Euroopassa huono maine. 1 Porvoo 23.1.28Allin Päivän esitelmä 31.1.28 Antiteesi: Vaikka syntyvyyden ja lapsiluvun katsotaan kuuluvan yksilöiden vapaan valinnan piiriin, on viime vuosina väestön ikääntymiseen liittyvä huoli monissa maissa lisännyt kiinnostusta syntyvyyden edistämiseen tähtäävään politiikan harjoittamiseen (Ageing Horizons 27) 11
DIALOG-tutkimus: Aikomus hankkia lisälapsi(a) vanhemmuuden mukaan, %, 2-4-vuotiaat Lähde: Fokkema and Esveldt 25 12 Aikomus hankkia lisälapsi(a) nykyisen lapsiluvun mukaan, %, 2-4-vuotiaat 87 11 11 61 19 13 Tiedusteltiin erilaisia perhepoliittisia preferenssejä: 1. Perhevapaat ja työjärjestelyt -Parannus vanhempainvapaaseen -Joustavat työaikajärjestelyt -Parempi mahdollisuus osa-aikatyöhön 2. Päivähoitomahdollisuudet -Paremmat päivähoitopaikat (facilities) -Iltapäivähoitopaikkoja koululaisille 3. Rahalliset kannustimet -Alennettu tulovero -tulosidonnainen perhetuki -Syntymäavustus -Kotihoidon tuki -Korotettu lapsilisä -Kolukustannusten laskeminen -Parempi 14asuminen
Jos aikaisemmin esittämänne perhepoliittiset esitykset toteutettaisiin, olisiko niillä vaikutusta teidän henkilökohtaiseen elämäänne? Hyväksyttekö/hylkäättekö seuraavat näkemykset: Aikoo hankkia lapsen, ja: 1. silloin minun olisi helpompi saavuttaa alkujaan aikomani lapsiluku (68 %) 2. silloin minulla olisi mahdollisuus hankkia seuraava lapsi aikaisemmin (37 %) Ei aikonut hankkia (lisä)lasta, mutta: 3. voisin harkita (lisä)lapsen hankintaa (22 %) 4. voisin todennäköisesti päättää hankkia (lisä)lapsen (18 %) Kaikissa neljässä kohdassa tärkein priorisoitu perhepoliittinen uudistus SUOMESSA liittyi kotihoidon tukeen ( Allowance for care-taking parents ). 15 Perhepolitiikan mahdollinen vaikutus aiottuun lapsilukuun, vastaajat 2 4 v. Lähteet: Fokkema 16 and Esveldt 25; 28 Yhteenvetoa ja johtopäätöstä: Tarve monipuoliseen ja tehostettuun perhepolitiikkaan on olemassa Perinteisesti perhepolitiikan vaikutus on ollut enemmänkin lastenhankinnan ajoituksessa kuin lisälapsen hankinnassa (vrt. Grant et al. 24; Gauthier 1997) Perhepolitiikkaan liittyvillä lupauksilla on vaikutusta (ainakin) lastenhankintaan liittyviin suunnitelmiin Perhepoliittiset uudistukset kannattaa räätälöidä kohderyhmittäin: lapsettomille tärkeämpää työajan joustot, kun taas jo lapsen hankkineille kotihoidon tuki (vrt. Miettinen ja Rotkirch 28) Toisaalta Suomessa(kin) on vahva näkemys tiukista elinvaiheista (7 % hyväksyy väitteen, että ammatti on hankittava ennen lapsia, vrt. Paajanen, Miettinen ja Jääskeläinen 28; Avramov and Cliquet 23) 17
Yhteenvetoa ja johtopäätöstä: Tarve monipuoliseen ja tehostettuun perhepolitiikkaan on olemassa Perinteisesti perhepolitiikan vaikutus on ollut enemmänkin lastenhankinnan ajoituksessa kuin lisälapsen hankinnassa (vrt. Grant et al. 24; Gauthier 1997) Perhepolitiikkaan liittyvillä lupauksilla on vaikutusta (ainakin) lastenhankintaan liittyviin suunnitelmiin Perhepoliittiset uudistukset kannattaa räätälöidä kohderyhmittäin: lapsettomille tärkeämpää työajan joustot, kun taas jo lapsen hankkineille kotihoidon tuki (vrt. Miettinen ja Rotkirch 28) Toisaalta Suomessa(kin) on vahva näkemys tiukista elinvaiheista (7 % hyväksyy väitteen, että ammatti on hankittava ennen lapsia, vrt. Paajanen, Miettinen ja Jääskeläinen 28; Avramov and Cliquet 23) 17 Eurooppalainen perhepolitiikka on hajanainen: se mikä toimii yhdessä maassa, ei välttämättä toimi muualla. Siitä huolimatta: olisiko Ruotsin tie myös meidän tiemme: yhdistetään tiukemmin perhe- ja tasa-arvopolitiikka: Tutkimustulosten perusteella on hyvin tiedossa, että lisääntyvä tasa-arvo sukupuolten välillä lisää myös syntyvyyttä (vrt. Oláh and Bernhardt 28; Puur et al. 28; Valtioneuvoston Ikääntymisraportti 29). Perhepolitiikka maksaa. Toisaalta on tiedossamme, että merkittävä enemmistö suomalaisista (noin 8 %) on valmis hyväksymään veronkorotukset, jos siten voidaan säilyttää sosiaaliturvan taso (Forma ja Saarinen 28). Lopuksi: lastenhankinta on jokaisen yksilön ja parin oma asia. Perhepolitiikan tehtävänä on tukea yksilöitä ja perheitä heidän omissa toiveissaan. 18 Kiitos ja hyvää hiihtämistä Kiitokset: Anneli Miettinen, Ulla-Maija Mattila, Minna Säävälä Väestöliitto 19 Kirjallisuusluettelo saatavissa tekijältä