Organisaatioverkostot TU-C9270 - Verkostojen perusteet Otto Mäkelä, tuotantotalouden laitos
Sisältö Mistä organisaatioverkostoissa on kyse? Miksi organisaatiot verkostoituvat? Erilaisia verkostotyyppejä Miksi organisaatioverkostoja tutkitaan? Verkostojohtamisen haasteita Luentotehtävä
Porinatuokio Keskustelua pienryhmissä Mitä organisaatioiden väliset verkostot mielestänne ovat?
Miksi organisaatiot verkostoituvat? Saavuttaakseen Kustannustehokkuutta Parempaa laatua Nopeampia toimitusaikoja Tuotteiden ja palveluiden yhdistelmiä Uusia tuotteita/palveluita ja teknologioita Uusia markkina-alueita Uutta liiketoimintaa
Käsitteitä
Verkko ja verkosto (Möller, Rajala & Svahn, 2004) Verkko (net): Verkko-organisaatio, jonka muodostavat useat yritykset ja/tai muut organisaatiot Rakennetaan tietoisesti ja tavoitehakuisesti Päämäärät ohjaavat kehittämistä ja toimintaa Kullakin jäsenellä myös omat tavoitteet Jäsenillä sovitut roolit & vastuut sovituista toiminnoista Yleensä myös sovitut vastuut riskinotosta ja ansaintalogiikasta Verkosto (toimialat verkostoina): Toimialarajat ylittävä verkostokudos, periaatteessa rajaton Rakentuu yritysten ja muista organisaatioiden välisistä suhteista Verkostoliiketoiminta Verkottunut liiketoiminta terminologia ei ole vakiintunut
Verkostot Tänään tarkastelun kohteena on liiketoiminnallisen yhteistyön mukaan määrittyvä organisaatioverkko / - verkosto Käsitteitä verkko ja verkosto voidaan käyttää synonyymeinä Käytämme käsitettä liiketoimintaverkosto (business network) tai laajempaa arvoverkko/verkosto (value network)
Liiketoimintaverkostot Ovat arvoa luovia yhteistyörakenteita markkinoiden ja hierarkian välissä Yrityksen peruskysymyksiä Kehitetäänkö, tehdäänkö ja toimitetaanko tuote tai palvelu asiakkaalle Kokonaan itse? Ostetaanko puuttuvat asiat markkinoilta? Vai tehdäänkö yhteistyötä yritysten välillä?
Verkostot: Hierarkian ja markkinoiden välissä Hierarkia Tehdään itse: toiminta omassa omistuksessa Korkeat kustannukset Mahdollisuus oppimiseen toimintojen välillä ICT ICT Markkinat Ostetaan ulkoa: lyhyet sopimukset, kertaostot Alhaiset kustannukset (halvin hinta) Ei mahdollisuutta oppimiseen Williamson (1975) Verkostot Tehdään yhteisyötä kumppanien kanssa: allianssit, yhteishankkeet, pitkät sopimukset Kustannukset siltä väliltä Mahdollisuus oppimiseen yritysten välillä => prosessien ja liiketoimintamallien kehittyminen, innovaatiot
Arvoverkosto ydinyrityksen ympärillä End customers loppuasiakkaat Ydinyritys (integraattori) lisäarvopartnerit alihankkija alihankkija alihankkija
Arvonluonti verkossa Määritelmiä: Verkon tuottama arvo Verkon tarjooman arvo asiakkaalle Asiakas arvottaa valitsemalla eri verkkojen tarjoomien välillä Asiakkuus on moninainen. Jokainen verkon osapuoli saa arvoa yhteistyöstä. Arvontuottamisjärjestelmä Ne arvoa luovat toiminnot, jotka tarvitaan tarjooman kehittämiseen, tuottamiseen ja markkinoimiseen loppuasiakkaalle. Toiminnot on hajautettu verkon eri osapuolille. Vasta yhdessä ne muodostavat arvojärjestelmän.
Erilaisia verkostotyyppejä
Verkostotyypit (Möller et al. 2004) Tehokkuuden lisääminen -> Perusliiketoimintaverkot kustannusten pienentäminen prosesseissa nopeuden ja joustavuuden lisääntyminen lisäarvon luominen ja tuottojen kasvattaminen riskien jakaminen Innovaatiot -> Liiketoimintaa uudistavat verkot uudet prosessit uudet strategiat uusien liiketoimintamallien kehitys Täysin uusi liiketoiminta -> Uutta liiketoimintaa kehittävät verkot perustuu radikaaleihin teknologiainnovaatioihin innovaatioiden liiketoiminnallinen hyödyntäminen edellyttää verkostoitumista Yritykset, joilla on useanlaista verkottunutta liiketoimintaa, osallistuvat useaan verkostoon yhtä aikaa Saman yrityksen eri verkostot voivat olla erityyppisiä
Perusliiketoimintaverkko Hyödyntää olemassa olevia kyvykkyyksiä mahdollisimman tehokkaasti olemassa olevan arvontuotantojärjestelmän puitteissa Hyvin tunnetut ja määritellyt toiminnot, toimijat, teknologiat, liiketoimintaprosessit Verkon integraattori luo verkostolle selkeät toimintaperiaatteet, määrittelee vastuut, huolehtii tiedonkulusta Esimerkiksi: IKEA alihankintaverkot
Liiketoimintaa uudistava verkko Kehittää olemassa olevaa arvontuotantojärjestelmäänsä Hakee uusia kumppaneita, kehittää prosessejaan Paikallisia askeleittain tapahtuvia parannuksia olemassa olevissa arvojärjestelmissä Verkon integraattori tukee uusien toimijoiden liittymistä verkkoon, uuden yhteistyön ja yhteisen kulttuurin syntymistä, yhteisten tavoitteiden luomista, koordinoi toisiaan täydentäviä resursseja ja toimijoita Esimerkiksi Toimittajien ja pilottiasiakkaiden kanssa rakennetut T&K - kehitysverkot
Uutta liiketoimintaa kehittävät verkot: lähtökohtana teknologiainnovaatio Syntyy kehittämään, soveltamaan ja kaupallistamaan uutta teknologiaa Verkko luo uuden arvojärjestelmän vanhoja ja uusia toimijoita uusia arvotoimintoja suuri epävarmuus, kaikki vasta muotoutumassa: Toimijat, arvotoiminnot, markkinat, asiakastarve Ei integraattoria, vaan väljät suhteet, informaaleja yhteyksiä Kriittistä luottamuksen rakentaminen, viestintä, yhteisen kehittämisen agendan luominen Syntyvaiheita: Uusien liiketoimintamahdollisuuksien etsiminen / löytäminen Sovellusten verkottunut kehittäminen (pyrkimys standardin luomiseen) Markkinoiden kehittäminen ja sovellusten verkottunut levittäminen Esimerkki: Uber-taksiyritys Kehittää Uber-nimistä ios-, Android- ja Windows Phone -sovellusta Sovelluksen tarkoituksena on mahdollistaa helppo taksin tai muun kyydin tilaaminen matkapuhelimella
Miksi organisaatioverkostoja tutkitaan? Koska verkostojen hallinta voi olla haastavaa Miten verkostoja voidaan johtaa paremmin?
Verkostojohtamisen haasteita
Porinatuokio Keskustelua pienryhmissä Millaisia haasteita verkostojen johtamiseen voi liittyä?
Keskeisiä verkostoitumisen haasteita Kilpailuasetelman muutos Keskinäisen riippuvuuden aiheuttamat riskit Luottamus verkoston toimijoiden välillä Intressien tasapainottaminen Toimintojen yhdistäminen Viestintä
Kilpailuasetelman muutos Kilpailu ei ole enää pelkästään yritysten välistä, vaan verkostojen välistä Verkottuminen ulottuu alihankinnan lisäksi myös tutkimukseen, tuotekehitykseen, markkinointiin ja henkilöstövoimavarojen hyödyntämiseen Toisaalta verkostoituminen tarjoaa mahdollisuuksia uudelle ja tottuneita tapoja rikkovalle toiminnalle
Keskinäisen riippuvuuden aiheuttamat riskit Taloudelliset riskit Epävarmuus tappioiden esiintymisestä Aineettomat riskit Yrityskuva ja maine Riskit ovat vaikeammin hallittavissa, sillä toimijana ei ole pelkästään oma yritys, vaan verkosto, jossa voi olla hyvinkin erilaisia yrityksiä Miten koordinoida epätoivottuja tapahtumia verkostossa kuitenkaan rajoittamatta liikaa verkoston toimijoiden itsenäisyyttä? Haasteena yrityksen jääminen oman kapea-alaisen verkostoroolinsa vangiksi Liiallinen keskittyminen yhteen asiaan voi olla turmiollista liiketoimintaympäristön muuttuessa
Luottamus verkoston toimijoiden välillä Luottamus verkkoa koossa pitävä voima Voi menettää vain kerran. Yhteistyötä tukevien pelisääntöjen vakiinnuttaminen keskeistä
Intressien tasapainottaminen Kaikkien voitava nähdä itsensä voittajana verkossa Johdon tehtävänä innovatiivisuuteen ja oppimiseen tähtäävän kulttuurin vahvistaminen
Toimintojen yhdistäminen Organisaatioiden välisten prosessien ja järjestelmien integroiminen Reaaliaikaisen tiedon puute aiheuttaa haasteita Olennaista, että organisaatioiden välisiä prosesseja ei automatisoida sellaisenaan Lähtökohdaksi voidaan ottaa uusien uraauurtavien mallien luominen ja olemassa olevien toimintamallien kyseenalaistaminen
Viestintä verkostossa Kaikkien verkostojen toimijoiden on nimettävä viestinnästä vastuussa oleva henkilö Ongelmana tiedon keskittyminen tietyille avainhenkilöille, jotka toimivat verkostoyritysten kommunikointirajapinnassa Samalla vahvistettava suoraa vuorovaikutusta työntekijöiden välillä Tiedonkulku sekä ylhäältä alas että alhaalta ylös
Yhteenveto: kumppanuussuhteiden kehittäminen ja johtaminen yrityksen ydinosaamisena Yritykset voivat laatia kehitysagendoja, jotka kuvaavat miten alan tulevaisuuden megatrendit ja kehityssuunnat vaikuttavat tuote- tai palvelutarjoomaan ja asiakasryhmiin Kehitysagendaa voidaan käyttää apuna yhteistyökumppaneiden arvioimisessa Jos yhteistyökumppanin ydinosaamiseen kuuluu kehitysagendassa mainittuja, tulevaisuudessa tarvittavia taitoja, pitkäjänteisen yhteistyön solmiminen ja yhdessä palveluiden kehittäminen on järkevää
Rajaesineet verkostojohtamisen apuna Rajaesineillä (engl. boundary objects) tarkoitetaan työkaluja ja käsitteitä, joiden avulla toimijoiden välistä tiedonjakoa voidaan helpottaa Tällaisia esineitä voivat olla esimerkiksi Prosessikuvaukset Liiketoimintamallien kuvaaminen Tietojärjestelmät Ammattisanasto Työkalut kuten smart board
Luentotehtävä
Luentotehtävä Laadi vastaus tehtävään 1 tai 2 tai halutessasi molempiin: 1. Keksi esimerkkejä luennolla esitetyistä erityyppisistä verkoista (perusliiketoimintaverkko, liiketoimintaa uudistavat verkot ja uutta liiketoimintaa luovat verkot). Millaisia haasteita kunkin verkkotyypin hallintaan voisi liittyä? 2. Millaisia rajaesineitä Aallon eri opiskelijakillat voisivat hyödyntää kiltatoiminnan kehittämiseksi?
Lähteitä Mäkelä, O. (2015). Integrating business models and knowledge management. (Doctoral dissertation). Retrieved from http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-6494-9 Möller, K., Rajala, A., & Svahn, S. (2004). Tulevaisuutena liiketoimintaverkot. Tampere: Tammer-Paino Oy. Star, S.L. (2010). This is not a boundary object: Reflections on the origin of a concept. Science, Technology & Human Values, 35(5), 601 617. Star, S. L., & Griesemer, J.R. (1989). Institutional ecology, translations and boundary objects: Amateurs and professionals in Berkeley's museum of vertebrate zoology, 1907-39. Social Studies of Science, 19. 387 420. Williamson, O.E. (1975). Markets and hierarchies: Analysis and antitrust implications. New York: Free Press.