Turun kaupungin päihdepalvelujen tilinpäätös 2011 Turun kaupunki Päihdetyön yhteistyöryhmä
Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Päihdetyön organisoituminen... 2 2.1 Turun kaupungin mielenterveys ja päihdeohjelma 2010 2015 ja Päihdetyön yhteistyöryhmä... 2 2.2 Turun päihdepalvelujärjestelmä... 3 3. Ehkäisevä päihdetyö Turussa 2011... 4 3.1 Opetustoimi... 4 3.1.1. Opetustoimen turvallisuussuunnittelua koskevat ohjeet... 4 3.1.2 Oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevat hankkeet... 5 3.2 Sosiaali- ja Terveystoimi... 5 3.2.1 Tupakoinnin ehkäisy ja savuttomuusohjelmat... 5 3.2.2 Kehittämishankkeet... 6 3.2.3 Kampanjat ja koulutukset... 6 3.3 Ehkäisevän päihdetyön yhdistykset ja järjestöt... 8 4. Korjaava päihdetyö Turussa 2011... 9 4.1. Sosiaaliterveystoimi... 9 4.1.1 Päihdepsykiatrian yksikkö... 9 4.1.2 Terveysneuvontapiste Milli... 10 4.1.3 Nuorten selviämisasema... 11 4.1.4 Lasten ja nuorten poliklinikan nuorisopoliklinikka... 12 4.1.5 Päihdehuollon yksiköt... 15 4.1.6 Päihdehuollon tukiasunnot... 16 4.1.7 Ostopalvelut... 17 4.1.8 Kuntoutumishoidot (ostetaan maksusitoumuksella Turun ulkopuolelta)... 18 4.2. Polikliiniset palvelut (A-klinikka, nuorisoasema)... 18 4.2.1 Katkaisuhoitopalvelut (Katko) (ostopalvelusopimuksella Turun A-klinikkatoimelta). 20 4.3 Turun yliopistollinen keskussairaala... 21 4.3.1. Addiktiopoliklinikka... 21 4.3.2 HAL (huumeet, alkoholi, lääkkeet) poliklinikka... 22 4.4 Turun Ensikoti ry.... 22 4.4.1. Ensikoti Pinja... 22 4.4.2. Avopalveluyksikkö Olivia... 23 5. Yhteenveto ja Turun päihdepalvelujen arviointi... 24
1. Johdanto Tähän päihdepalvelujen tilinpäätösraporttiin on koottu Turun kaupungin ja keskeisten yhteistyötahojen päihdepalveluja ja päihdetyötä koskevia tilasto- ja toimintatietoja vuodelta 2011. Raportti pyrkii antamaan kokonaiskuvan Turun päihdetilanteesta, päihteiden käytön ennaltaehkäisystä ja päihdeongelmien hoidosta. Alkoholinkulutus Suomessa vuonna 2011 pysyi edellisen vuoden tasolla ollen 10,1 litraa 100 % etanolia asukasta kohden. Turussa alkoholinkulutus on perinteisesti ollut kymmenisen prosenttiyksikköä valtakunnallista keskiarvoa korkeammalla, mikä ilmenee myös alkoholijuomien myyntitilastosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan alkoholijuomien myynti pysyi vuonna 2011 suunnilleen samana kuin edellisenä vuotena, mutta vuodesta 2008 jatkunut laskeva trendi näyttää katkenneen. Taulukko 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina vuosi 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Turku 8,4 8,5 8,4 9,2 9,3 9,6 9,9 9,6 9,4 9,0 9,1 koko 7,3 7,6 7,7 8,2 8,2 8,4 8,7 8,5 8,3 8,1 8,2 maa Lähde: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Indikaattoripankki SOTKAnet. Päihteiden aiheuttamat haitat julkiselle sektorille ovat valtavat. Alkoholin käytöstä aiheutuneet haitat maksoivat julkiselle sektorille vuonna 2010 arviolta 0,9 1,1 miljardia euroa. Huumeiden käytön aiheuttamat haitat maksoivat julkiselle sektorille 229 284 miljoonaa euroa. (Päihdehaittakustannukset 2010, Jääskeläinen /THL.) Turussa päihdehuollon nettokustannukset ovat selvästi korkeammat kuin koko Suomessa keskimäärin. (Taulukko 2). Vuoden 2011 lukua ei raporttia kirjoittaessa ollut vielä saatavilla. Taulukko 2. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas vuosi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Turku 30,1 31,8 32,0 34,4 35,9 38,3 38,9 41,0 43,4 46,2 41,4 koko 15,1 17,2 18,7 20,0 21,4 22,6 24,4 26,3 28,6 29,9 29,7 maa Lähde: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Indikaattoripankki SOTKAnet. Kuitenkin kun vertaillaan ns. Kuusikko-kuntien päihdehuoltoon käyttämiä summia, Turun päihdehuollon nettokustannukset eivät ole poikkeukselliset. Helsinki, Espoo, Tampere ja Vantaa käyttivät päihdehuoltoon enemmän rahaa asukasta kohti kuin Turku. (Kuvio 1). 11
Kuvio 1. Päihdehuollon nettokustannukset koko maassa, Espoossa, Helsingissä, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla 2009 ja 2010, euroa/asukas 70 60 50 40 30 29,929,7 46,2 41,4 54,8 53,9 48,1 43,6 35,5 36,6 61,7 63,4 52,5 51,1 2009 2010 20 10 0 Koko maa Turku Helsinki Espoo Oulu Tampere Vantaa 2. Päihdetyön organisoituminen 2.1 Turun kaupungin mielenterveys ja päihdeohjelma 2011 2015 ja Päihdetyön yhteistyöryhmä Turun kaupungissa tehtävää päihteiden vastaista toimintaa ohjaa tammikuussa 2011 peruspalvelulautakunnassa hyväksytty Turun kaupungin mielenterveys ja päihdeohjelma 2011 2015. Ohjelma on laadittu valtakunnallisten ja paikallisten mielenterveys- ja päihdetyön strategisten asiakirjojen linjausten edistämiseksi käytännön mielenterveys ja päihdetyössä. Sen laadinnassa huomioitiin Turkusopimus ja siihen liittyvät ohjelmat. Ohjelman keskeisiä tavoitteita ovat palvelujen painopisteen siirtäminen korjaavista erityispalveluista ehkäiseviin lähipalveluihin ja terveyden edistämiseen, oikeaaikainen palveluohjaus ja siihen liittyvä hoitoketju ja poikkihallinnollinen yhteistyö sekä korjaavien erityispalvelujen roolin kehittäminen. Ohjelman toimenpideehdotukset on laadittu siten, ettei niiden toteuttamiseksi ole käytettävissä merkittäviä lisäresursseja, vaan niiden toteuttaminen edellyttää kehittämistahtoa eri hallintokunnilta, yksiköiltä ja työntekijöiltä. Ohjelman jalkauttaminen tapahtuu Länsi 2012 hankkeen rahoituksella. Jalkauttamista koordinoi ja seuraa hanketyöntekijänä osa-aikaisesti toimiva terveyden edistämisen yksikön suunnittelija ja hankkeen ohjausryhmänä toimiva Päihdetyön yhteistyöryhmä. Päihdetyön yhteistyöryhmä on palvelutoimen apulaiskaupunginjohtajan asettama työryhmä, jonka jäsenet koostuvat Turun kaupungin eri hallintokuntien päihdeasioista vastaavista virkamiehistä. 2 2
Päihdetyön yhteistyöryhmän jäsenet vuonna 2011 olivat: Palvelujohtaja Maisa Kuusela (sosiaali- ja terveystoimi) Tulosaluejohtaja Leila Visa (sosiaali- ja terveystoimi) Toimistopäällikkö Merja Niinimäki sijaisenaan Annika Raaska (sosiaali- ja terveystoimi) Tulosyksikköjohtaja Jyrki Heikkilä (sosiaali- ja terveystoimi) Ylilääkäri Minna Aromaa (sosiaali- ja terveystoimi) Tulosyksikköjohtaja Pirjo-Riitta Liuksila (sosiaali- ja terveystoimi) Suunnittelija Mika Heikkinen, 1.12. alkaen Minttu Ojanen (sosiaali- ja terveystoimi) Toiminnanjohtaja Anne-Marie Rautiainen (nuorisoasiainkeskus) Erityispalvelupäällikkö Tea Kiviluoma (opetuspalvelukeskus) Kehitysjohtaja Pia Lagercrantz (opetustoimi) Vuonna 2011 päihdetyön yhteistyöryhmä kokoontui neljä kertaa ja sen puheenjohtajana toimi Merja Niinimäki ja Annika Raaska. 2.2 Turun päihdepalvelujärjestelmä Ehkäisevä päihdetyö: Turussa tehtävää ehkäisevää päihdetyötä koordinoi sosiaali- ja terveystoimen alainen terveyden edistämisen yksikkö. Tavoitteena on tukea päihteiltä suojaavien tekijöiden ja terveyden edistämisen toteutumista lasten ja nuorten elämässä, tarjota lisäresurssia koulujen päihdekasvatukseen, lisätä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten valmiuksia puuttua aikuisten riski- ja suurkulutukseen sekä tarjota ajankohtaista tietoa Turun päihdetilanteesta ja päihdepalveluista Korjaava päihdetyö ja päihdehoito toteutuvat Turun sosiaali- ja terveystoimen, Turun A-klinikkatoimen sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) yhteistyönä. Lisäksi päihdekuntoutusta hankitaan maksusitoumusmenettelyllä eri puolilla Suomea toimivilta hoito- ja kuntoutusyksiköiltä. Avohoito: Alaikäisiä päihdekokeilijoita hoidetaan Turun sosiaali- ja terveystoimen Lasten ja nuorten poliklinikan nuorisopoliklinikalla. Yleisin reitti lasten ja nuorten poliklinikan nuorisopoliklinikan asiakkaaksi kulkee Turun sosiaali- ja terveystoimen hallinnoiman Nuorten selviämisaseman asiakkuuden kautta tai kouluterveydenhoitajan lähetteellä. Aikuisten riippuvuusongelmaisten avohoitopalvelut hankitaan A-klinikkasäätiön alaiselta Turun A-klinikkatoimelta. A-klinikkasäätiön Turun nuorisoasema palvelee 15 24-vuotiaita ja A-klinikka tätä vanhempia asiakkaita. Päihdeongelmaisten raskaana olevien ja päihdeäitien hoito on keskitetty TYKS:in HAL-poliklinikalle (Huumeet Alkoholi Lääkkeet poliklinikka). Päihdeongelmaisten äitien ja perheiden palvelua hankitaan myös Turun Ensi- ja turvakoti ry:ltä. Ensikoti Pinja on päihdeongelmien hoitoon erikoistunut kuntoutusyhteisö raskaana oleville tai vastikään synnyttäneille naisille ja heidän lapsilleen. Avopalveluyksikkö Olivia on tarkoitettu päihdeongelmaisille raskaana oleville tai vastikään synnyttäneille naisille sekä heidän lapsilleen sekä lasten isille. Korvaushoito: TYKS ja sosiaali- ja terveystoimi tuottavat opioidiriippuvaisten hoidon. Korvaushoidossa toimii porrasteinen ketju, jossa hoidon aloitus ja mahdollinen psykososiaalisesti kuntouttava vaihe tapahtuu erikoissairaanhoidossa ja stabiloitunut hoito siirtyy toteutettavaksi terveysasemilla. Erikseen sovituissa tapauksissa hoito toteutetaan vaativassa erikoissairaanhoidossa kokonaan. Katkaisuhoito: Katkaisuhoitopalveluja ostetaan Turun A-klinikkatoimen Katkaisuhoitoasemalta eli Katkolta. Vaikeiden päihde- ja mielenterveysongelmaisten katkaisuhoitoa tehdään myös Turun psykiatrian päihdeosastolla. 3
Kuntoutushoidot: Laitoskuntoutusjaksoja ostetaan useilta eri päihdehoitolaitoksilta eri puolilta Suomea. Asumispalvelut: Turun sosiaali- ja terveystoimi järjestää päihdeongelmaisten ensisuoja- ja asumispalvelut. Sosiaali- ja terveystoimi tuottaa itse päihdehuollon palveluja ja hankkii niitä myös ostopalveluina yksityisiltä toimijoilta. Haittojen ehkäisy: Päihdehoitopalvelujen rinnalla Turussa toimii kaksille päihteidenkäyttäjille tarkoitettua matalan kynnyksen palvelua, joiden ensisijaisena tavoitteena on päihdehaittojen vähentäminen: Ruiskuhuumeidenkäyttäjille tarkoitettu terveysneuvontapiste Milli sekä asunnottomille ja päihdeongelmaisille tarkoitettu Sirkkalan päiväkeskus. 3. Ehkäisevä päihdetyö Turussa 2011 3.1 Opetustoimi 3.1.1. Opetustoimen turvallisuussuunnittelua koskevat ohjeet Turun kaupungin opetustoimen turvallisuussuunnittelua koskevissa ohjeissa kouluille annetaan ohjeita mm. oppilaiden tupakoinnin ja päihteiden käytön ehkäisystä sekä menettelytavoista henkilökunnan päihteiden käyttöä koskeviin tilanteisiin. Lähtökohtana on, että koulun tulee olla päihteetön työympäristö. Tupakointi on kielletty oppilaille tarkoitetuissa sisätiloissa sekä niiden pääasiassa 18 vuotta nuoremmille tarkoitetuilla ulkoalueilla. Koululla tulee olla päihdeohjelma. Päihdeohjelman tulee tukea koulun yleisiä kasvatustavoitteita. Jokaisen koulussa työskentelevän on havaitessaan päihteiden käyttöä puututtava tilanteeseen. Vuonna 2011 Ammatti-instituutissa on aloitettu päihdeohjelman päivitys, 2012 uuden SORA- lain kautta tuli suunnitelmaan myös muutoksia. Uusi toimintasuunnitelma otetaan käyttöön lukuvuonna 2012 2013. SORA-lakiin perustuvat muutokset ovat jo käytössä esim. huumetestauksen kohdalla. Oppilashuoltoryhmä on oppilaiden hoitoonohjauksessa keskeinen toteuttaja ja toimii opettajien tukena. Akuuteissa päihdetilanteissa terveydenhoitaja arvioi oppilaan terveydentilan ja tarvittavat hoitotoimenpiteet. Mikäli terveydenhoitaja ei ole paikalla akuutissa hoitoa vaativassa tilanteessa, muun henkilökunnan on huolehdittava oppilaan hoitoon saattamisesta. Mikäli oppilas on koulussa päihtyneenä tai tietoon tulee oppilaalta itseltään, vanhemmilta tai oppilastovereilta ongelmallista päihteidenkäyttöä, tulee koulun tehdä lastensuojeluilmoitus (Lastensuojelulaki 25). 4 4
3.1.2 Oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevat hankkeet Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä- hankkeessa panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen. Tavoitteena on luoda innovaatioita, resursseja, työkaluja ja toimintaa koulujen arkeen, jotta lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuuksia aktiivisuuteen, osallistumiseen ja yhdessä tekemiseen. Kelpo- hanke Turku on saanut valtionavustusta vuodesta 2008 lähtien tehostetun ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen kehittämiseen. Toiminnan kohteena ovat esi- ja perusopetuksen oppilaat. KELPO on osa opetusministeriön Perusopetus paremmaksi -ohjelmaa, jonka tavoitteena on toteuttaa erityisopetuksen uutta vuonna 2007 voimaan tullutta strategiaa. Tavoitteena on kunnallinen ja alueellinen tehostetun ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukipalvelujen järjestämisen rakenteen selkiyttäminen ja toimintamuotojen ja menetelmien kehittäminen perusopetuksessa.. Terveenä työhön hyvinvoiva ammattilainen Turun ammatti-instituutissa toteutettiin 2009 2011 sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella Terveenä työhön hyvinvoiva ammattilainen hanke, jonka tavoitteena oli parantaa opiskelijoiden hyvinvointia, lisätä heidän aktiivisuuttaan ja vastuunottoaan oman työkykynsä ja hyvinvointinsa kehittämisessä sekä varmistaa heidän siirtymistään työelämään hyväkuntoisina. Hankeen toimintamuotoja olivat mm. kerhotoiminta, ehkäisevän päihdetyön tempaukset, hyvinvointipäivät, liikuntailtapäivät ja opetuspakettien tuottaminen. Kellonsoittajankadun bänditoiminta sai alkunsa Terveenä työhön projektista. Toiminta on jatkunut hankkeen jälkeen koulun rahoittamana. 3.2 Sosiaali- ja Terveystoimi 3.2.1 Tupakoinnin ehkäisy ja savuttomuusohjelmat Kaikilla Turun terveysasemilla on käytössä tupakkainterventiomalli. Jokaiselle terveysasemalla on savuttomuushoitaja, joka ottaa vastaan tupakan vieroitukseen turkulaisia aikuisia. Vuoden aikana järjestettiin jatkuvasti koulutusta savuttomuushoitajille ja joulukuussa savuttomuushoitajien ammattinimeke virallistettiin. Marraskuussa lanseerattiin suun terveydenhuollon savuttomuusmalli, joka pitää sisällään puheeksiottamisen, kirjaamisen, tupakkaesitteen ja hoitoon ohjauksen. Kaikille palvelusektoreille ollaan luomassa omat savuttomuusmallit. Vuonna 2011 valmisteltiin kaupungin savuttomuus-julistusta ja siihen liittyvää ohjelmaa. Turun sosiaali- ja terveystoimi on savuttomuuteen kannustava työyhteisö, mikä tarkoittaa mm. tupakoinnin rajoittamista työaikana ja 200 euron tukea tupakasta vieroittuville. Vuonna 2011 toteutettiin kolmas Savuton sosiaali- ja terveystoimi seurantakysely, joka kohdistettiin koko sosiaali- ja terveystoimen henkilökunnalle. Vastauksia kyselyyn tuli 1315, mikä on 27,4 % sosiaali- ja terveystoimen työvoimasta. Vastausten perusteella sosiaalityö ja vanhuspalvelut ovat tulosalueista savuisimpia. Niissä henkilökunnasta yli 26 % tupakoi, kun esimerkiksi perusterveydenhuollossa vastaava luku oli n.14 % ja työterveyshuollossa 7 %. Vaikuttaa siltä, että vuosien 2007 ja 2009 välillä terveystoimessa tapahtunut muutos savuttomampaan suuntaan on säilynyt, mutta entisen sosiaalitoimen puolella ei ole tapahtunut vastaavaa myönteistä kehitystä ohjelman esittelyn ja ensimmäisen seurannan välillä. Ohjelman implementointi entisessä terveystoimessa olikin perus- 5
teellisempaa kuin sittemmin sosiaalitoimeen suunnattu ohjelmatyö. Työtä jatketaan ja terävöitetään. 3.2.2 Kehittämishankkeet KASTE-ohjelman Länsi 2012 hanke: Turun kaupunki on mukana Kasteohjelman alaisessa päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittäminen Länsi- Suomessa hankkeessa vuosina 2010 2013 (Länsi 2012 -hanke). Hankkeen puitteissa valmistui Turun mielenterveys- ja päihdeohjelma 2011 2015, jonka peruspalvelulautakunta hyväksyi 19.1.2011. Ohjelman jalkauttamiseksi järjestettiin 16 koulutuspäivää toimipisteittäin seuraavista aiheista: päihteiden puheeksiotto, mini-interventio, motivoiva haastattelu, mielenterveysongelmien tunnistaminen ja puheeksiotto. Koulutukset jatkuvat vuonna 2012. Vuonna 2011 laadittiin mielenterveys- ja päihdepalvelut Turussa opas. Oppaassa esitellään Turun mielenterveys- ja päihdepalvelut ja se on tarkoitettu avuksi ja tueksi mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville ja heidän läheisilleen. Lisäksi opasta voi hyödyntää kaikki päihde- ja mielenterveysongelmaisia kohtaavat työntekijät. Opas löytyy pdf -muodossa osoitteesta www.turku.fi/terveydenedistaminen. Koulujen päihdekasvatuksen kehittämishanke: Terveyden edistämisen yksikössä on käynnissä vuosina 2010 2012 sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahoista rahoittama koulujen päihdekasvatuksen kehittämishanke. Hankkeessa rakennetaan pysyvä koulutusyhteistyömalli Turun perusopetuksen koulujen, alueen korkeakoulujen ja terveyden edistämisen yksikön välille kattavan ja laadukkaan päihdekasvatuksen toteuttamiseksi. Terveyden edistämisen yksikkö kouluttaa korkeakouluopiskelijoita päihdekasvattajiksi, jotka jalkautuvat kouluihin pitämään päihdekasvatusoppitunteja. Hankkeen aikana toiminta vakiinnutetaan pysyväksi käytännöksi. Vuonna 2011 koulutettiin yhteensä 50 sosionomi- ja terveydenhoitajaopiskelijaa päihdekasvattajiksi. Koulutetut päihdekasvattajat pitivät pareittain oppitunteja kuudesluokkalaisille, 6 oppituntia samalle luokalle (3 x1,5 h). Vuonna 2011 oppitunti kokonaisuuksia pidettiin 68 luokasta. Tavoitteena on kyetä tarjoamaan kaikille Turun 6.luokkalisille sama 6 oppitunnin päihdekasvatus-paketti koulutettujen päihdekasvattajien vetämänä. Hankkeen jälkeen koulutus ja oppituntien koordinointi jää pysyväksi osaksi terveyden edistämisen yksikön toimintaa. 3.2.3 Kampanjat ja koulutukset Mopo-kampanja: Turussa poliisi ja nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset ovat olleet erityisen huolissaan päihtyneenä mopoilevista nuorista, sillä vakavista mopoturmista joka viides ajetaan alkoholin vaikutuksen alaisena. Varsinais- Suomen poliisilaitos ja Turun sosiaali- ja terveystoimen terveyden edistämisen yksikkö käynnistävät 9. luokkalaisille suunnatun Turvallinen ja päihteetön mopoilu kampanjan syksyllä 2011. Mukana kampanjassa ovat myös SPR, Varsinais- Suomen piiri ja RS- Ajovalistus. Kampanja toteutetaan Turun yläkoulussa syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana. Kampanjan puitteissa kouluissa järjestetään liikennepäivä, jossa poliisi pitää aiheeseen liittyvän luennon ja nuoret pääsevät testaamaan tietämystään tehtäväradalle. Lisäksi 9. luokkalaisten vanhempia lähestytään kortilla, jossa kerrotaan esimerkkitapauksen kautta päihteettömästä mopoilusta. Kampanjassa suunnitellaan myös tietosalkku, jonka avulla kampanja on mahdollista toteuttaa koko Varsinais-Suomen alueella. 6 6
Turussa toimii päihdehoidon ja ehkäisevän päihdetyön asiantuntijoista koottu nuorten päihdemyrkytysten ehkäisytyöryhmä (Myky-ryhmä), jonka tehtävänä on reagoida kentältä tuleviin tarpeisiin nuorten päihteiden käytön ehkäisemiseksi. Myky-ryhmään kuuluvat Varsinais-Suomen poliisi, Turun nuorisoasiainkeskus, Turun sosiaali- ja terveystoimi, A-klinikkasäätiön Turun nuorisoasema ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri. Työryhmä kokoontui 8 kertaa vuonna 2011. Perinteinen, alkoholin välittämisen ehkäisyyn painottuva Älä välitä kampanja järjestettiin keväällä 2011 keskustan alueella. Kampanjassa yläkoulujen tukioppilaat jakoivat aikuisille esitteitä ja keskustelivat siitä, ettei alkoholia tulisi välittää alaikäisille. Ryhmä jatkoi vuonna 2010 aloitettua Kannabis on petollinen huume kampanjaa. Nuorten päihdemyrkytysten ehkäisytyöryhmän laatima faktoja kannabiksesta esite yläkoululaisille jaettiin kaikkiin Turun yläkouluihin saatekirjeen kera. Terveyden edistämisen yksikön nettisivuille (www.turku.fi/paihdetyo) koottiin aiheeseen liittyen materiaalia, mm. valmis oppitunti- paketti tehtävineen aiheen käsittelyä varten. HALKO-ryhmä Ryhmän tehtävänä on kartoittaa Varsinais-Suomessa päihdehoitokoulutuksen tarvetta, järjestää alueellisesti tarkoituksenmukaisia koulutuksia sekä tiedottaa päihdekoulutuksista. Koulutuksia järjestetään Halko ryhmän toimesta tai yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Halko-ryhmän jäsenet ovat alueen päihdehoitoyksiköiden edustajia ja muita asiantuntijoita. Ryhmä kokoontui vuonna 2011 8 kertaa ja järjesti kolme koulutusta. Järjestetyt koulutukset ja tilaisuudet vuonna 2011: Koulutuksen / tilaisuuden nimi Osallistujamäärä 7.3 Tupakka ja nuuska / TYks 19.3 Suomen vanhempainliiton ajankohtaispäivä / perhefoorumi 40 ja päihdekasvatus 7.4 Yhteistyöseminaari / Halko 60 25.8 Pohjoismaisen kansanterveystyön konferenssin opintokäynti 25 terveyden edistämisen yksikköön 7.9 & Äitiys- ja lastenneuvolan savuttomuuskoulutukset 50 19.10 15.9 Seksuaalista väkivaltaa kokeneen nuoren kohtaaminen 50 17.10 Mieli ja päihde 1 / Halko 170 25.10 copd hoitoketjun esittelytilaisuus 100 5.-13.11 Ehkäisevän päihdetyön viikon tapahtumat 17.11 Puheeksiotto koulutus esimiehille 40 29.11 Päihdekasvatus 2010-luvulla -valistusta ja yhteisöllisyyttä 60 30.11 Mieli ja päihde 2 / Halko 250 vuosi 3 x Päihdekasvattaja-kurssit opiskelijoille 50 2011 16.12 savuttomuushoitajien diplomin jakotilaisuus 30 7 7
3.3 Ehkäisevän päihdetyön yhdistykset ja järjestöt Turussa toimii useita ehkäisevää päihdetyötä tekeviä yhdistyksiä ja järjestöjä: Irti Huumeista ry Kansan Raittiusliiton Turun pj. KRIS Turku ry Kunnon Elämä Turun Aluekeskus ry Lounais-Suomen liikenneturvallisuustyön keskus ry Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri Naistenkartano ry Nuorten työtuki ry Operaatio Toivo ry Raide ry Raittiusyhdistys Taimi II Raittiusyhdistys Toivo II Terveys ry Tietu ry Turun A-kilta ry Turun Alueen Elämäntapayhdistys ry Turun Etra ry Turun Katulähetys ry Turun Kristillinen Raittiusseura ry Turun Nuorten Yökahvila Tuki ry Turun Rautatieläisten raittiusyhdistys Turun Sininauha ry Varsinais-Suomen Raittiuspiiri ry Terveyden edistämisen yksikkö järjestää järjestöille yhteisiä tapaamisia kaksi kertaa vuodessa. Viikolla 45 vietettiin valtakunnallista ehkäisevän päihdetyön viikkoa, jossa järjestöt ja terveyden edistämisen yksikkö yhteistyössä järjestivät avoimia yleisötilaisuuksia ja tiedotustilaisuuksia. Turun peruspalvelulautakunta tukee järjestöjä kohdennetulla avustuksella. Lautakunnan ja yhdistysten välisen yhteistyön pääpaino on Turun kaupungin omaa palveluntuotantoa täydentävien toimintojen avustamisessa Peruspalvelulautakunnan (terveyslautakunta vuoteen 2009) avustukset ja ostopalvelut: 2007 2008 2009 2010 2011 Avustukset 32 300 28 300 97 760 120 000 120 000 Ostopalvelut 104 600 107 850 - Yhteensä 136 900 136 150 97 760 120 000 120 000 8 8
4. Korjaava päihdetyö Turussa 2011 4.1. Sosiaaliterveystoimi 4.1.1 Päihdepsykiatrian yksikkö Päihdepsykiatrian yksikkö kuuluu Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen psykiatrisen erikoissairaanhoidon psykoosin hoidon palveluihin. Yksikön muodostavat päihdepsykiatrian poliklinikka, päihdepsykiatrian osasto A3 sekä korvaushoitopoliklinikka. Sosiaali- ja terveystoimen omien yksiköiden lisäksi päihdepsykiatrian yksikkö tuottaa palveluita kaupungin muille organisaatioille sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kunnille sopimuksen mukaan. Päihdepsykiatrian poliklinikalla tehdään päihteiden käyttäjien hoidon tarpeen arviointia, suunnittelua ja toteutusta sekä verkostotyötä alueen muiden päihdetoimijoiden ja lastensuojelun kanssa. Hoito painottuu huumeidenkäyttäjien vieroitushoitoihin, joihin sisältyy lääkehoidon lisäksi supportiivista terapiaa ja perhetyötä. Henkilöstö: 1/2 osastonhoitaja (yhteinen päihdepsyk.poliklinikan kanssa), 3 sairaanhoitajaa, 1 lääkäri, 1/3 sosiaalityöntekijä, ½ osastosihteeri. Osasto A3 on 12-paikkainen suljettu psykiatrinen vuodeosasto, jonka tehtävänä on tutkia ja hoitaa vakavista mielenterveys- ja päihderiippuvuusongelmista kärsiviä potilaita (18-64v). Se vastaa ensisijaisesti turkulaisten ympärivuorokautisista päihdepsykiatrisista osastopalveluista. Henkilöstö: 1 lääkäri, 1 osastonhoitaja, 9 sairaanhoitajaa, 5 mielisairaanhoitajaa, 3 sairaala-apulaista, 1/3 sosiaalityöntekijä, ½ osastosihteeri. Korvaushoitopoliklinikka toteuttaa opioidiriippuvaisten korvaushoitoa, joka perustuu asetukseen (33/2008). Korvaushoito perustuu hoitosuunnitelmaan, jossa potilaslähtöisesti määritellään hoidon tavoitteet ja sisältö. Korvaushoito on joko kuntouttavaa, päihteettömyyteen tähtäävää hoitoa tai potilaan elämänlaadun parantamiseen ja terveyshaittojen vähentämiseen tähtäävää, haittoja vähentävää hoitoa. Hoito on integroitua hoitoa, jossa yhdistyy opioidiriippuvuuden hoidon lisäksi psykososiaalinen hoito. Hoidoissa käytetään korvaushoitolääkkeenä, joko metadonia tai buprenorfiinia/naloksonia sisältäviä lääkeaineita. Henkilöstö: 1 lääkäri, 1/2 osastonhoitaja, 7 sairaanhoitajaa, 1/3 sosiaalityöntekijä. Asiakasmäärät: 2007 2008 2009 2010 2011 Päihdepsykiatrian osasto A3 Yksittäisiä asiakkaita 221 233 229 227 231 Hoitojaksoja 313 307 274 304 319 Ulkopaikkakuntalaisten hoitojaksoja 33 (15as) 24 (17as) 2 1 5 Päihdepsykiatrian poliklinikka Yksittäisiä asiakkaita 171 206 201 191 266 Poliklinikkakäyntejä 1341 1502 1760 2096 2341 Päättyneitä hoitojaksoja 222 218 201 164 166 Ulkopaikkakuntalaisten hoitojaksoja 10 (9 as) 11 2 7 6 Korvaushoitopoliklinikka Yksittäisiä asiakkaita 92 104 110 110 132 Ulkopaikkakuntalaisten hoitojaksoja 4 1 3 3 Poliklinikkakäyntejä 15.952 15.583 18.068 20549 22644 Vuoden lopussa poliklinikalla 60 60 81 81 93 hoidossa potilaita Metadoni-potilaita 26 29 29 24 26 Suboxone-potilaita 32 29 49 55 63 Subutex-potilaita 2 2 3 3 3 9
Perusterveydenhuollossa hoidettavat ylläpitohoitopotilaat Terveysasemilla toteutetaan kuntouttavan korvaushoidon jälkeen tapahtuva opioidiriippuvaisten potilaiden jatkohoito, joka painottuu lääkehoidon toteuttamiseen. Asiakkaiden määrä 2007 2008 2009 2010 2011 Vuoden lopussa 37 48 63 66 62 Menot: 2007 2008 2009 2010 2011 Päihde- ja korvaushoitopoliklinikat 729.632 728.100 805.925 752.958 730.272 Osasto A3 1.300.385 1.028.170 1.178 822 1.247.556 1.249.029 Päihdepsykiatrian yksikkö yhteensä 2.030.017 1.756.270 1.984747 2.000.514 1.979.301 4.1.2 Terveysneuvontapiste Milli Terveysneuvontapiste Milli toimii suonensisäisesti huumeita käyttävien neuvontapisteenä. Toiminnassa noudatetaan suomalaisen terveysneuvontapisteen periaatteita. Näitä ovat 1) mahdollisuus asioida nimettömänä, 2) ruiskujen ja neulojen vaihtotoiminta sekä 3) mahdollisuus osallistua tukikeskusteluihin. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä veriteitse tarttuvien tautien leviämistä, parantaa aineiden käyttäjien elämänlaatua sekä tavoittaa käyttäjiä tarjoamalla heille mahdollisimman helposti lähestyttävä paikka ja näin madaltaa myös kynnystä hoitoon hakeutumiselle. Millin toiminta on Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja nuorisoasiankeskuksen ylläpitämää, päävastuun kuuluessa sosiaali- ja terveystoimelle. Millissä työskentelee yhden terveydenhoitajan lisäksi terveydenhuollon eri toimipisteiden työntekijöitä vuorotellen. Näiden henkilöiden palkkakustannukset eivät sisälly Millin budjettiin. Terveysneuvontapiste Millin palveluja annettiin myyntisopimuksella Kaarinan- Piikkiön, Härkätien kuntayhtymän, Loimaan, Naantalin kuntayhtymän, Pöytyän sekä Paraisten terveyskeskusten asiakkaille. Ulkokuntalaisia asiakkaita oli kaikkiaan 228. Asiakaskäynnit ovat nousseet edellisestä vuodesta (vrt 2010 1050 eri asiakasta ja 2011, 1092 eri asiakasta). Vaihdettujen neulojen ja jaettujen ruiskujen määrä on noussut myös n. 60 000 edelliseen vuoteen verrattuna. Asiakkaille on tarjottu A- ja B-hepatiittirokotuksia edellisten vuosien tapaan. Rokotuskattavuus on vanhojen asiakkaiden keskuudessa ollut erinomainen ja myös uusia asiakkaita on saatu mukavasti rokotettua. Millissä jaetaan kondomeja ja liukuvoidetta. Lisäksi lääkäri on ollut tavoitettavissa 2 tuntia viikossa ja se on mahdollistanut myös raskauden ehkäisykapseleiden asentamisen sitä haluaville. Millin henkilökunnan psykiatrinen sairaanhoitaja hoitaa säännöllisesti kahtena päivänä viikossa terveyskeskuksen korvaushoitopotilaita. Millissä on toimintavuoden 2011 aikana käynyt 20 eri opiskelijaryhmää sekä työyhteisöä tutustumassa haittoja vähentävään toimintaan. Millissä toteutettiin neljännen kerran asiakaskysely, jonka tuloksista raportoidaan toukokuussa 2012 lääketieteen kliinisen opettajan Solja Niemelän johdolla. 10 10
Asiakastilastot: 2007 2008 2009 2010 2011 Asiakaskäyntejä yht. 5827 6883 6378 6911 8649 joista Ulkokuntalaisten 410 502 588 894 1216 käyntejä Eri asiakkaita, 857 870 891 1050 1092 joista turkulaisia 725 765 845 864 Jaetut ruiskut (kpl) Jaetut neulat (kpl) 201 698 251 308 198 895 238 975 174 773 202 724 220707 275281 344857 Hiv- näytteiden määrä 131, kaikki 110, kaikki 96, kaikki 119, kaikki 115, kaikki negatiivisia negatiivisia negatiivisia negatiivisia negatiivisia Asiakkaiden sukupuolijakauma 73 % miehiä 70 % miehiä 75 % miehiä 70 % miehiä 70 % miehiä Kävijöiden keski-ikä 28 vuotta 29 vuotta 29 vuotta 30,5 vuotta 30 vuotta Talous: 2006 2007 2008 2009 2010 2011 92 928 * 96 252 87 286 n. 80 000 n 79000 79000e *Vuoden 2006 menot ovat aikaisempaa pienemmät muuttuneiden henkilöstökustannusten vuoksi, Millin varsinaisessa toiminnassa ei kuitenkaan ole tapahtunut supistuksia. 4.1.3 Nuorten selviämisasema Nuorten selviämisaseman toiminnan tarkoituksena on auttaa nuorta tilanteessa, jossa hän on päihteiden vaikutuksesta menettänyt käyttäytymisensä kontrollin ja vaarassa vahingoittaa itseään tai toista ihmistä. Nuorten selviämisasema toimii poliisilaitoksen putkatiloissa ja on auki kouluvuoden aikana perjantai- ja lauantai iltaisin klo 20.30 02.00. Muutaman kerran vuodessa toteutetaan tämän lisäksi ns. tehoviikonloppu, jolloin alaikäisten nuorten valvontaan ja auttamiseen valjastetaan tavallista laajempi vapaaehtois- ja viranomaistyöntekijäryhmä. Tällainen tehoviikonloppu toteutetaan esim. vappuna ja koulujen päätöspäivänä. Talvikauden aikana selviämisasemalla työskentelee kaksi työntekijää, joista toinen on terveydenhoitaja ja toinen sosiaalityöntekijä tai muu sosiaali- ja terveysalan ammattilainen. Kesäkaudella ja tehoviikonloppuina asemalla työskentelee kolme tai neljä työntekijää. Kuten aiempinakin vuosina, poliisi toimitti selviämisasemalle myös vuonna 2011 lähes kaikki asiakkaat. Selviämisaseman nuorten keski-ikä oli 16 vuotta. Nuorin kävijä oli 12 vuotias. Edellisten vuosien tapaan selkeästi käytetyin päihdeaine oli olut tai siideri. Humalassa olleiden nuorten promillemäärän keskiarvo oli 1,0 promillea ja korkein yksittäinen promillemäärä 2,8 promillea. Jokaisesta asiakkaana olleesta nuoresta tehtiin ilmoitus kotiin vanhemmille ja lastensuojeluun. Turkulaiset nuoret ohjataan arviointikäynnille lasten ja nuorten poliklinikan nuorisopoliklinikalle. Ulkokuntalaisista asiakkaista ilmoitus tehdään kotikunnan sosiaalitoimistoon. Suurin osa ulkokuntalaisista nuorista on kotoisin Turun lähikunnista. Turku on solminut 12 lähikunnan/kuntayhtymän kanssa sopimuksen siitä, että ne korvaavat selviämisasemalle päätyneistä nuoristaan aiheutuneet kulut ja tämän lisäksi laskut lähetetään myös muihin kuntiin. Asiakastilastot: 11
Asiakastilastot: 2007 2008 2009 2010 2011 Asiakaskäyntejä yht., yht. 5827 176 6883 228 6378 223 6911 182 8649 262 joista joista Turkulaisten käyntejä 139 136 154 157 177 Ulkokuntalaisten Ulkokuntalaisten 410 37 502 92 588 69 894 25 1216 85 käyntejä Eri Asiakkaiden asiakkaita, joista sukupuolijakauma turkulaisia 72857 % poikia 64870 % poikia 725 67891 % poikia 765 67 1050 % poikia 845 611092 % poikia 864 Jaetut ruiskut (kpl) 201 28 % 698 tyttöjä 198 36 % 895 tyttöjä 174 33 % 773 tyttöjä 220707 33 % tyttöjä 275281 39 % tyttöjä Jaetut neulat (kpl) 251 308 238 975 202 724 344857 Kävijöiden keski-ikä 16,0 vuottttta 15,8 vuot- 16,3 vuot- 16,7 vuot- 16 vuotta Hiv- näytteiden määrä 131, kaikki 110, kaikki 96, kaikki 119, kaikki 115, kaikki negatiivisia negatiivisia negatiivisia negatiivisia negatiivisia Asiakkaiden Talous: 73 % 70 % 75 % 70 % 70 % sukupuolijakauma miehiä miehiä miehiä miehiä miehiä Kävijöiden keski-ikä 28 2007 vuotta 292008 vuotta 292009 vuotta 30,52010 vuotta 302011 vuotta Selviämisasema 76 728 61 755 76 761 82 826 84 591 * *summa sisältää Millin erikoishoitajan palkan eikä se sisällä kuntalaskutuksen tuloja. Talous: 4.1.4 Lasten ja nuorten poliklinikan nuorisopoliklinikka 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Toiminnan 92 928 * kuvaus 96 252 87 286 n. 80 000 n 79000 79000e *Vuoden 2006 menot ovat aikaisempaa pienemmät muuttuneiden henkilöstökustannusten Lasten ja nuorten vuoksi, poliklinikan Millin varsinaisessa yhteydessä toiminnassa toimiva nuorisopoliklinikka ei kuitenkaan ole (päihdepoliklinikka) on Turun erikoissairaanhoidon yksikkö. Poliklinikalla hoidetaan turkulai- tapahtunut supistuksia. sia alle 18-vuotiaita nuoria, joilla on varhaisen vaiheen päihteiden käyttöä. 4.1.3 Nuorten selviämisasema Nuorisopoliklinikan tavoitteena on ehkäistä päihteiden käytöstä aiheutuvia terveydellisiä ja selviämisaseman sosiaalisia haittoja, toiminnan päihderiippuvuuden tarkoituksena syntymistä on auttaa nuorta sekä nuorten tilanteessa, syrjäy- Nuorten jossa tymistä. hän on päihteiden vaikutuksesta menettänyt käyttäytymisensä kontrollin ja vaarassa vahingoittaa itseään tai toista ihmistä. Nuorten selviämisasema toimii poliisilaitoksen Poliklinikalla on putkatiloissa kehitetty alle ja 18-vuotiaille on auki kouluvuoden tarkoitettu aikana varhaisen perjantai- puuttumisen ja lauantai interventiomalli, iltaisin klo 20.30 joka perustuu 02.00. Muutaman motivoivaan kerran haastatteluun vuodessa ja toteutetaan kognitiiviseen tämän käyttäy- lisäksi ns. tymisterapiaan. tehoviikonloppu, Hoito-ohjelma jolloin alaikäisten pohjautuu nuorten yhdysvaltalaiseen valvontaan ja (Cannabis auttamiseen Youth valjastetaan Treatment, tavallista CYT) ohjelmaan, laajempi vapaaehtois- joka on muokattu ja viranomaistyöntekijäryhmä. Suomen oloihin soveltuvaksi. Tällainen Hoito-ohjelmaan sisältyy toteutetaan lääkärin esim. ja hoitajan vappuna arviokäynti ja koulujen perheelle, päätöspäivänä. nuorelle Talvikau- yhdek- tehoviikonloppu den sän yksilökäyntiä, aikana selviämisasemalla vanhemmille/huoltajille työskentelee oma kaksi käynti työntekijää, sekä perheen joista toinen yhteinen on päätöskäynti hoitajan toinen vastaanotolla. sosiaalityöntekijä Lisäksi intervention tai muu sosiaali- jälkeen ja on terveysalan neljä seuranta- ammat- terveydenhoitajtilainenkäyntiä vuoden Kesäkaudella aikana. ja Interventiokäynteihin tehoviikonloppuina asemalla sisältyy työskentelee tarvittaessa huumeseulanäytteiden ottaminen. Osa nuorista käy läpi lyhennetyn kolme tai neljä työntekijää. interventio-ohjelman. Kuten Alko tukee aiempinakin nuorisopoliklinikan vuosina, poliisi toimintaa toimitti lahjoittamalla selviämisasemalle kerran myös vuodessa vuonna 1250 2011 euroa, joilla kaikki hankitaan asiakkaat. nuorelle Selviämisaseman palkkio (elokuvalippu, nuorten keski-ikä uimalippu oli 16 tms.) vuotta. toteutuneesta Nuorin lähes kävijä interventiosta. oli 12 vuotias. Palkkio annetaan Edellisten päätöskäynnillä. vuosien tapaan selkeästi käytetyin päihdeaine oli olut tai siideri. Humalassa olleiden nuorten promillemäärän keskiarvo oli 1,0 promillea ja korkein yksittäinen promillemäärä 2,8 promillea. Jokaisesta asiakkaana olleesta nuoresta tehtiin ilmoitus kotiin vanhemmille ja lastensuojeluun. Turkulaiset nuoret ohjataan arviointikäynnille lasten ja nuorten poliklinikan nuorisopoliklinikalle. Ulkokuntalaisista asiakkaista ilmoitus tehdään kotikunnan sosiaalitoimistoon. Suurin osa ulkokuntalaisista nuorista on kotoisin Turun lähikunnista. Turku on solminut 12 lähikunnan/kuntayhtymän kanssa sopimuksen siitä, että ne korvaavat selviämisasemalle päätyneistä nuoristaan aiheutuneet kulut ja tämän lisäksi laskut lähetetään myös muihin kuntiin. 12 Asiakastilastot: 11 12
Asiakastilastot 2009 2010 2011 Suoritteiden määrä 1883 1738 1317 Lähetteiden määrä 227 206 244 Käynnit yhteensä 1135 1038 989 Arviokäyntejä 220 185 164 - yksilökäyntejä 508 601 567 - perhekäyntejä 31 52 27 - verkostokäyntejä 30 48 33 - seurantakäyntejä 82 46 22 - puhelinkäyntejä 748 700 328 Jatko-ohjaus muualle 12 4 1 Hoidon keskeyttäneet 2 11 2 Huumeseuloja, 155 148 164 joista positiivisia 40 20 30 Lastensuojeluilmoituksia 23 27 40 Kannabis kokeilu/käyttö 20 20 45 Huumeiden iv-käyttö 0 1 0 Suoritteiden ja puhelujen määrä vuonna 2011 pienempi verrattuna vuoteen 2010, sillä poliklinikan terveydenhoitaja virkavapaalla 14.2.2011 alkaen ja sijainen saatiin vasta 30.5.2011. Talous 2009 2010 2011 Lasten ja nuorten poliklinikan nuorisopoliklinikka 108.885 112.000 104.500 Saapuneet lähetteet Lähetteitä tuli kaikkiaan 244 kpl, joista selviämisaseman osuus on 155 kpl. Kouluja opiskelijaterveydenhuollosta lähetteitä tuli 21 kpl, poliisilta 46 kpl, vanhemmilta 7 kpl, joista suurin osa otti yhteyttä sosiaalityöntekijän ohjaamana, lastenkodeista 3 kpl, Lasten ja nuorten poliklinikalta 1 kpl, sosiaalitoimesta 9 kpl, nuorten psykiatrian poliklinikalta 1 kpl ja yksi soitti itse. Soittanut itse Nuortenpsyk. Sos.toimi LNP lastenkodit vanhemmat poliisi Koulu- ja opth Selviämisasema 0 50 100 150 200 13
Asiakkaiden ikäjakauma Vuoden 2011 aikana nuorisopoliklinikalle saapuneiden nuorten keski-ikä oli 15, 9 vuotta. 18-vuotiaat 17-vuotiaat 16-vuotiaat 15-vuotiaat 14-vuotiaat 13-vuotiaat 12-vuotiaat 9 vuotiaat 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Päihdetilanteessa tapahtuneet muutokset verrattuna aikaisempaan Nuorisopoliklinikalle ohjautuneiden nuorten valtapäihteenä oli edelleen olut. Väkevän viinan juomisen osuus oli ennallaan. Korkein mitattu ja lähetteessä mainittu promillemäärä oli 2,8, joka oli 17-vuotiaalla tytöllä. Yli 1,5 promillea puhalsi 27 henkilöä. Kannabiskokeilujen vuoksi poliklinikalle ohjautui v. 2010 27 kpl ja vuonna 2011 45 eli määrä kasvoi 66.7 %. Huumeseuloja otettiin v. 2011 164 kpl. Positiivisia näytteitä saatiin useimmiten kannabiksen osalta (30 kpl 18,2 %). Yksittäisiä positiivisia seulontatuloksia saatiin lääkkeiden, lähinnä bentsodiatsepiinien osalta. Tupakoinnin lopettaminen kiinnosti edelleen huomattavaa osaa nuorisopoliklinikan asiakkaita. Asiakkaiden käyttämät päihteet lähetteiden mukaan Lähettämisen syynä oli 79,5 %:lla (194:lla) alkoholi. Nuuskan käytön vuoksi ei lähetteitä poliklinikalle tullut. Kannabis tai sen käytön epäily oli lähettämisen aiheena 18,4 %:ssa tapauksista (45 kpl). Yhteistyö, koulutus ja muu toiminta Lasten ja nuorten nuorisopoliklinikka on tehnyt yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: terveyden edistämisen yksikkö, sosiaalitoimi, nuorisopsykiatrian poliklinikka, kouluterveydenhuolto, A-klinikan nuorisoasema, nuorisotoimi, poliisi, Alko, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja SPR:n turvatalo sekä Tyttöjen Talo. Myös Lasten ja nuorten poliklinikalla konsultointipalveluja antavan liikuntapalvelukeskuksen liikuntaneuvojan palveluja on käytetty nuorten vapaa-ajan aktiviteettien lisäämiseksi. Nuorisopoliklinikalta on osallistuttu viranomaispalavereihin (Vipa) ja nuorten päihdemyrkytysten ehkäisytyöryhmän (Myky) kokouksiin. Yhteiset suunnittelupalaverit liittyen koululaisten kannabiskokeilujen ehkäisyyn jatkuvat. Tavoitteena on ollut lisätä opettajien ja koululaisten tietoa kannabiksesta. Säännölliset konsultaatiopalaverit Nuorten psykiatrian poliklinikan kanssa ovat olleet tauolla. 14 14
Henkilöstön määrä ja koulutustaso Lasten ja nuorten poliklinikan ylilääkäri toimii myös nuorisopoliklinikan lääkärinä osa-aikaisesti oman työnsä ohella. Nuorisopoliklinikalla toimii kaksi hoitajaa, joilla molemmilla on päihdeasioiden lisäksi muita vastuualueita (nuorisogynekologia, syömishäiriöt). Henkilökunta käy säännöllisessä ammatillisessa täydennyskoulutuksessa. Palvelusuunnitelmien laatu ja kattavuus Toiminnan selkiyttämistä on edelleen jatkettu Päihteitä käyttävän nuoren hoitoreitit -mallin myötä. Hoitoreitti-työskentely on jatkunut koko VSSHP:n alueella ja Lasten ja nuorten poliklinikalta on ollut edustus. Jonotus palveluihin Nuoret pääsivät päihdepoliklinikalle hoitoon hoitotakuun puitteissa. Ajanvarauskirje nuorelle ja vanhemmille lähtee keskimäärin 1-3 viikon kuluttua lähetteen saapumisesta. 4.1.5 Päihdehuollon yksiköt Sosiaali- ja terveystoimen sosiaalityön tulosalue tuottaa itse päihdehuollon palveluja neljässä yksikössä. Sirkkalan päiväkeskus tuottaa päivätoimintaa päihdeongelmaisille. Sillankorvan ensisuojan toiminta on osittain muuttunut vuodesta 2011 alkaen. Päihtyneiden osasto toimii edelleen ensisuojana. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet päihteettömällä osastolla. Sillankorva arvioi asiakkaan asumispalvelun tarpeen päihdeongelmaisten että asunnottomien osalta. Niuskalan hoitokoti tuottaa pääosin työikäisille asumis- ja hoitokotipalveluja ja hoitokotiin hakeudutaan Sillankorvan arvioinnin kautta. Paattisten huoltokoti tuottaa eläkkeellä oleville päihdeongelmaisille hoidollisia palveluja (paikkaluku 66 + 3 intervallipaikkaa). Huoltokodin asukaspaikkoja on vähennetty 69 paikasta vuoden 2011 aikana vähitellen siten, että vuoden lopussa asukkaita oli 52. Tavoitteena on pudottaa asukaspaikkojen määrä 46 paikkaan vuoden 2012 alussa. Hoitopäivien ja käyttöasteen määrä on paikkojen myötä luonnollisesti vähentynyt vuonna 2011. Asiakaskunta päihdehuollon yksiköissä on hyvin moniongelmaista eivätkä em. yksiköt pysty vastaamaan asiakaskunnan moninaisiin palvelutarpeisiin. 15 15
Asiakastilastot: Sosiaalitoimen päihdehuollon yksiköt 2007 2008 2009 2010 2011 Sirkkalan päiväkeskus Asiakaskäyntejä 9.545 11.587 11.737 11.530 11.630 Sillankorva Hoitopaikkoja 36 36 36 36 36 Asukkaita 241 272 217 198 242 Hoitopäiviä 8.166 6.365 5.956 6.844 7.581 Käyttöaste % 61,5 53,9 45,3 52,1 57,7 Niuskalan hoitokoti Hoitopaikat 34 34 34 34 34 Asukkaita 93 78 97 98 98 Hoitopäiviä 11.221 11.654 10.552 10.617 10.367 Käyttöaste % 90,4 93,9 85,0 85,6 83,5 Paattisten huoltokoti Hoitopaikat 69 69 69 69 69 Asukkaita 88 93 90 79 69 Hoitopäiviä 22.236 22.359 22.664 22.079 20.147 Käyttöaste % 88,3 88,5 90,0 87,7 80,5 Asumispalvelut yhteensä Hoitopaikkoja 139 139 139 139 139 Asukkaita 423 443 404 375 409 Hoitopäiviä 41.623 40.378 39.172 39.540 38.095 Käyttöaste % 82,0 79,4 77,2 77,9 75,0 Talous / Menot: Sosiaali- ja terveystoimen päihdehuollon yksiköt vuosi 2007 2008 2009 2010 2011 Sirkkalan 104.605 192.807* 166.895* 179.312* 192.359* päiväkeskus Sillankorvan 634.958 614.292* 548.406* 561.808* 625.235* ensisuoja Niuskalan 608.302 852.486* 700.681* 717.557* 721.672* hoitokoti Paattisten 1.274.364* 1.673.859* 1.341.479* 1.318.022* 1.369.557* huoltokoti Yhteensä 2.622.229 3.333.444 2.757.461 2.776.699* 2.908.823* *) Ruokahuollon menot ovat keskitetyssä ruokahuoltopalvelussa 4.1.6 Päihdehuollon tukiasunnot Päihdehuollon tukiasunnot, yhteensä 58 asuntoa, sijaitsevat kolmessa erillisessä tukiasuntoyksikössä eli Liekakadulla, Paavinkadulla ja Vähä-Heikkiläntiellä. Tulipalo tuhosi Liekakadulla 4 asuntoa helmikuussa 2011 ja kunnostetut asunnot valmistuivat tukiasuntokäyttöön noin vuoden kuluttua tulipalosta. Tukiasunnoissa asuvia asukkaita oli vuoden 2011 lopussa 59. Asumispäiviä kertyi 21.442 vuonna 2011. Päihdehuollon tukiasunnot on suunnattu päihdeongelmaisille, jotka tarvitsevat erityistä tukea asumisessaan. Tukiasunnot ovat kaupungin vuokra-asuntoja, joihin sosiaali- ja terveystoimi osoittaa asukkaat. Vuokrasopimukset tehdään kiinteistöyhtiön ja asukkaan välillä määräajaksi. Liekakadun tukiasuntojen asukkaiden tukeminen ja ohjaus on kytketty Niuskalan hoitokodin toimintaan, Paavinkadun tukiasuntoyksikön asukkaiden ohjaamisesta vastaa Sillankorvan ensisuoja. Sirkkalan päiväkeskus vastaa Vähä-Heikkiläntiellä asuvien päihdeongelmaisten tukemisesta. TALK-hanke: Tuetun asumisen lisäämis- ja kehittämishanke käynnistyi lokakuussa 2009. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on tarjota päihdeongelmaisille 16 16
asunnottomille asiakkaille tuetun asumisen mahdollisuuksia. Päihdehuollon asumispalvelujen rakennetta on pyritty kehittämään itsenäistä asumista tukevaksi valtakunnallista linjausta noudattaen. Tukiasuntotoiminnan lisääntymisen myötä päihdehuollon ympärivuorokautisen palveluasumisen tarve tullee vähenemään. Tavoitteena on laajentaa tukiasuntotoimintaa ja hankkia asuntoja vuokrataloyhtiöiden yleisestä asuntokannasta yhteistyössä kaupungin vuokrataloyhtiön TVT asunnot Lehtolaakson kanssa. Hanke on osa valtakunnallista pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa. Ohjelmakausi on ajoittunut vuosille 2009 2011. Sirkkalan päiväkeskus toimi hankkeen ohjaajatyön kotipesänä. Vuoden 2011 lopussa oli hankittu 56 asuntoa ja asukkaiden kanssa työskenteli 5 ohjaajaa. Asumispäiviä Talk-asunnoissa kertyi 18.339 vuonna 2011. Hanke vakinaistetaan omaksi toiminnaksi 1.1.2012. Ohjaajien määrä säilyy viitenä. Asuntoja on jatkossa 60. Kun tukiasuminen päättyy joko onnistuneesti eli asuminen muuttuu normaaliksi vuokra-asumiseksi tai asumista ei voida jatkaa häiriöiden tms. syiden vuoksi, TVT-Asunnot Oy tarjoaa tukiasuntokäyttöön korvaavan asunnon aiemman tilalle. Näin asuntojen määrä säilyy ennallaan. 4.1.7 Ostopalvelut Päihdehuollon asumispalveluiden kilpailutus toteutettiin vuoden 2010 aikana. Sosiaali- ja terveystoimen 1.1.2011 hankkimat päihdehuollon asumispalvelut ovat tuettu asuminen, ympärivuorokautinen palveluasuminen ja ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen. Kilpailutuksessa ei saatu riittävästi palveluasumisen palveluja vuoden 2011 alussa, joten palvelujen ostoa päätettiin jatkaa Turun Katulähetys ry:ltä (Nuutinkoti) ja Turvatupa ry:ltä (Sirkkalan hoitokoti ja Ruissalon huoltokoti). Nuutinkoti lopetti hoitokotitoimintansa 31.5.2011 ja Turvatupa ry muutti hoitokotitoimintansa asuntojen vuokraustoiminnaksi 1.10.2011 alkaen. Em. yhdistyksiltä ostettiin hoitokotipalveluja vuoden 2011 aikana yhteensä 12.026 hoitopäivää. Sosiaali- ja terveystoimi hankki kilpailutetuilta palveluntuottajilta päihdehuollon asumispalveluita yhteensä 17.519 hoitopäivää (tuettu asuminen 5.711 hoitopäivää, palveluasuminen 8.686 hoitopäivää ja tehostettu palveluasuminen 3.122 hoitopäivää) vuoden 2011 aikana alla olevan jaottelun mukaisesti. hoitopäiviä asukkaita Tuettu asuminen -Kotisairaala Luotsi 500 6 -Mainio Vire Oy 4.049 22 -Ratamo-koti 1.162 13 yht. 5.711 41 Palveluasuminen -Suomen Pelastusarmeijan Säätiö 7.161 42 -Ratamo-koti Oy 1.525 18 yht. 8.686 60 Tehostettu palveluasuminen -Suomen Pelastusarmeijan Säätiö 1.095 3 -Hoitokoti Setälänpiha Oy ja 2.027 14 Hoitokoti Matinkartano Oy yht. 3.122 17 17
4.1.8 Kuntoutumishoidot (ostetaan maksusitoumuksella Turun ulkopuolelta) vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 asiakkaita (aikuiset) 102 117 126 109 64 99 hoitopäiviä 6.850 * 7.213* 8.631* 7.039 3.614 6.285 *) hoitopäivissä mukana lapset Päihdehuollon kuntoutumishoidoissa oli 99 aikuisasiakasta vuonna 2011 ja kuntoutumishoitoihin käytettiin vajaa 946.000. Päihdehuollon kuntouttava ja vaativa kuntouttava laitoshoito kilpailutettiin vuonna 2009. Vuoden 2010 alussa päihdehuollon kuntoutumishoitoja jouduttiin ostamaan suorahankintana, koska uudet kilpailutetut palveluntuottajat olivat käytössä vasta 1.4.2010 alkaen. Tämä hidasti myös hoitoonohjausta vuonna 2010 ja ilmeni myös asiakasmäärän laskuna. Hoitojakson pituus vuonna 2011 oli keskimäärin kaksi kuukautta. Talous / Sosiaali- ja terveystoimen hankkimat ostopalvelut yhteensä: 1. Ostetut päihdehuollon asumispalvelut 2007 2008 2009 2010 2011 1.536.980 1.625.931 1.732.436 1.628.684 2.176.015 2. Polikliiniset palvelut 1.188.521 1.236.606 1.296.598 1.195.902 1.283.531 (A-klinikka ja nuorisoasema) 3. Katkaisuhoitopalvelut (Katko ja Nuoho) 847.308 798.000** 831.516** 832.404** 1.247.451 ** 4. Kuntoutumishoidot 1.090.769 1.270.395 1.217.965 525.782 945.772 (Turun ulkopuolelta) 5. Kan-kodit 371 * * * * 6. Muut A-klinikat 0 * * * * 7. Maksukattoalennukset 7.289 * * * * Yhteensä 4.720.496 4.982.503 5.078.515 4.182.772 5.652.769 *) tietoa ei saatavissa **) vain aikuisten katkaisuhoitopalvelumenot Sosiaali- ja terveystoimen omien päihdehuollon yksiköiden ja ostopalvelujen kustannukset yhteensä 2007 2008 2009 2010 2011 Soten omat ja ostopalvelut yht. 7.342.725 8.315.947 7.835.976 6.959.471 8.561.592 4.2. Polikliiniset palvelut (A-klinikka, nuorisoasema) Sosiaali- ja terveystoimi ostaa päihdehuollon polikliiniset palvelut ostopalvelusopimuksella Turun A-klinikkatoimelta. Turun A-klinikkatoimi kuuluu A- klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualueeseen, joka on osa valtakunnallista A-klinikkasäätiön organisaatiota. Palveluja tuottavat Turun A-klinikka ja Turun nuorisoasema. Turun A-klinikka on avohoitopoliklinikka, joka palvelee Turun ja lähikuntien asukkaita alkoholi-, lääke-, huume- ja sekakäyttöongelmissa sekä peli- ja nettiriippuvuusongelmissa. Asiakkaina ovat sekä itse riippuvuusongelmaiset että heidän läheisensä. Turun nuorisoasema palvelee Turun ja ympäristön sopimuskunnista tulevia alle 25-vuotiaita riippuvuusongelmaisia nuoria sekä heidän läheisiään. 18 18
A-klinikan ja Nuorisoaseman turkulaiset asiakkaat yhteensä 2007 2008 2009 2010 2011 Asiakkaiden määrä *) A-klinikka 1.233 1.233 1.208 1.121 1.031 Nuorisoasema 280 277 265 236 246 Yhteensä 1.513 1.510 1.473 1.357 1.277 Käyntien määrä A-klinikka 11.742 11.866 11.487 10.964 8976 Nuorisoasema 3.163 3.455 3.401 2.533 2903 Yhteensä 14.905 15.321 14.888 13.497 11.879 Turun A-klinikan tilastot (koskevat myös muita kuin turkulaisia asiakkaita) 2007 2008 2009 2010 2011 Asiakkaita 1.346 1.393 1.364 1.275 1.245 Käyntejä 12.522 12.898 12.750 12.380 10.564 Sukupuoli Naisia 457 473 (34 456 418 439 (34 %) %) (33,5 %) (33 %) (35 %) Miehiä 889 921 906 844 806 Ikäjakauma alle 20v. 1 1 0 0 0 20 24 5 12 8 7 5 25 29 138 164 144 174 154 30 39 320 321 357 327 310 40 49 357 366 359 351 325 50 59 351 356 338 293 303 60 64 95 88 88 69 83 65 ja yli 60 65 64 54 62 ei tietoa 19 9 90-3 Riippuvuus Alkoholi 965 898 1012 993 Huumeet 76 106 121 91 Lääkkeet 22 22 17 20 Sekakäyttö 87 104 81 71 Peliriippuvuus tms. 31 36 28 33 läheinen / muu 64 9 6 ei tietoa 90 7 31 Hoitoontuloajankohta Uusia asiakkaita (ko. vuonna 303 333 271 154 202 hoitoon tulleita) Vanhoja asiakkaita (edellisenä vuonna tai aikaisemmin hoitoon tulleita) 1.043 1.061 1.093 1.121 1.043 Työntekijät: 1 johtaja (yhdessä Nuorisoaseman kanssa), 1 vastaava sairaanhoitaja, 2 sairaanhoitajaa, 1 lääkäri, 5 sosiaaliterapeuttia, 1 osa-aikainen sos.terapeutti, 1 toimistosihteeri, 1 osa-aikainen toimistosihteeri, 1 vastaanottotyöntekijä, 1 siviilipalvelusmies 19
Turun Nuorisoaseman tilastot (koskevat myös muita kuin turkulaisia asiakkaita) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Asiakkaita yhteensä 371 347 347 332 305 316 Nuoria 269 255 259 253 229 223 Nuorten vanhempia 83 71 60 55 57 57 Muita 19 21 28 24 19 36 Käyntejä yht.4048 yht.3784 3585 3386 Nuorten 3512 3169 2972 2843 Nuorten vanhempien 590 529 431 387 Muiden 50 86 182 156 Sukupuoli Tyttöjä 125 (46 %) 111 (44 %) 97 (37 %) 106 (42 %) 97 (42 %) 85 (38 %) Poikia 171 144 162 147 132 138 Ikäjakauma 15 vuotta ja nuoremmat - - 0 0 0 1 16 17 5 7 5 0 8 13 18 19 36 25 26 28 39 35 20 24 195 162 157 138 140 121 25 29 60 61 71 87 42 53 30 ja yli - - - - 0 0 Riippuvuus Alkoholi 59 61 66 66 57 Huumeet 89 76 64 92 87 Lääkkeet 6 4 5 2 2 Sekakäyttö 80 64 91 52 46 Peliriippuvuus tms. 21 24 23 17 26 Hoitoontuloajankohta Uusia asiakkaita (ko. vuonna 152 124 137 118 115 223 hoitoon tulleita) Vanhoja asiakkaita (edellisenä vuonna tai aikaisemmin hoitoon tulleita) 246 223 210 214 190 93 Henkilöstö: 1 vastaava sosiaaliterapeutti, 2 sosiaaliterapeuttia, 1 sairaanhoitaja, 1 osa-aikainen lääkäri, 1 ohjaaja, 1 osa-aikainen toimistosihteeri 4.2.1 Katkaisuhoitopalvelut (Katko) (ostopalvelusopimuksella Turun A- klinikkatoimelta) Sosiaali- ja terveystoimi hankkii päihderiippuvaisten katkaisuhoitopalveluja ostopalvelusopimuksella Turun A-klinikkatoimen alaisilta katkaisuhoitoasemalta. Turun katkaisuhoitoasema (Katko) on aikuisille, yli 18-vuotiaille tarkoitettu päihdekierteen katkaisuun ja vieroitusoireiden hoitoon tarkoitettu palvelulaitos. Hoidon tavoitteena on päihdekierteen katkaisu, vieroitusoireiden hoitaminen sekä jatkohoidon suunnittelu. Aikaisemmin Turussa toimi myös A-klinikkasäätiön Nuorten hoitoyhteisö eli Nuoho. Nuohon toiminta päättyi vuoden 2007 lopussa. Turkulaiset asiakkaat Turun katkaisuasemalla 2007 2008 2009 2010 2011 asiakkaat 463 474 470 495 470 hoitovuorokaudet 5481 20 20