Turun kaupungin päihdepalvelujen tilinpäätös 2006

Transkriptio

1 Turun kaupungin päihdepalvelujen tilinpäätös 2006 Turun kaupunki Päihdetyön yhteistyöryhmä

2 SISÄLTÖ 1 Johdanto 1 2 Turun päihdetilanne vuonna Alkoholinkäyttö Huumausaineiden käyttö Tupakointi Päihdehaittoja ennakoivat tekijät 4 3. Turun päihdeohjelma ja päihdepalvelujärjestelmä Turun kaupungin päihdeohjelma Turun kaupungin päihdetyön yhteistyöryhmä Alaikäisten päihdepalvelut Turussa Aikuisten päihdepalvelut Turussa 8 4. Päihteidenkäytön ennaltaehkäisy Turussa Opetustoimi Nuorisotoimi Polku hyvään elämään päihdevalistushanke Turvaturku hanke / ei kamaan videokilpailu Terveystoimi Alkoholinkäytön mini-interventio perusterveydenhuollossa Tupakkatyö ja savuton terveystoimi Kehittämishankkeet Ehkäisevän päihdetyön yhdistykset ja järjestöt Ehkäisevän päihdetyön viikko 16 5 Päihteiden käyttäjien hoito Turussa Sosiaalitoimi Omat päihdehuollon yksiköt Sosiaalitoimen ostopalvelut Terveystoimi Päihdepsykiatrian yksikkö Terveysneuvontapiste MILLI Nuorten selviämisasema Lasten ja nuorten päihdepoliklinikka Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä 28 5 Koulutukset ja yhteistyö Järjestetyt koulutukset: Halko-työryhmä Vasson asiantuntijaryhmä Myky-työryhmä Pidä pääsi -työryhmä Tiedottaminen, messut ja julkaisut 30 6 Yhteenveto ja Turun päihdepalvelujen arviointi 31 Julkaisija: Painopaikka: Yhteystiedot: Turun kaupungin päihdetyön yhteistyöryhmä Kaupunginkanslian painatuspalvelukeskus niina.lindstrom@turku.fi 2

3 1 JOHDANTO Tähän päihdepalvelujen tilinpäätösraporttiin on koottu Turun kaupungin ja keskeisten yhteistyötahojen päihdepalveluja ja päihdetyötä koskevia tilasto- ja toimintatietoja vuodelta Raportti pyrkii antamaan kokonaiskuvan Turun päihdetilanteesta, päihteidenkäytön ennaltaehkäisystä ja päihdeongelmien hoidosta. Turun kaupunki on julkaissut vuosittaisen päihdepalvelujen tilinpäätöksen vuodesta 2003 lähtien. Aikaisemmin päihdepalvelujen tilinpäätöstietoja on julkaistu Turun kaupungin päihdehuollon johtoryhmän toimintakertomuksen yhteydessä. Päihdepalvelujen tilinpäätös on seurannan ja arvioinnin väline, jonka avulla voidaan tarkastella miten kunnan päihdetilanne ja päihteiden käyttö on kehittynyt, miten päihdepalvelujen käyttö on toteutunut ja miten olemassa olevat päihdepalvelut vastaavat kuntalaisten tarpeita. Tähän vuoden 2006 tilinpäätökseen on ensimmäistä kertaa koottu tietoa myös Turun päihdetilanteesta ja turkulaisten päihteidenkäytöstä. Turussa on perinteisesti käytetty paljon päihteitä. Taustasyitä voidaan löytää kaupungin koosta ja väestörakenteesta. Päihteitä, erityisesti huumausaineita, käytetään isoissa kaupungeissa enemmän kuin pienillä paikkakunnilla. Turku on myös satamakaupunki, portti länteen, minkä vuoksi osa Suomeen tuoduista huumausaineista näkyy Turussa katukaupassa. Vilkas laivaliikenne Suomen ja Ruotsin välillä vaikuttaa päihdetilanteeseen, sillä niin laivojen asiakkaat kuin henkilökunta kuluttavat keskimääräistä enemmän alkoholia ja muita päihteitä. Turku on opiskelijakaupunki, mikä näyttäytyy vilkkaana yöelämänä. Turun runsas ravintolatarjonta sekä lukuisat kesäfestivaalit ja kaupunkitapahtumat näkyvät myös Turun päihdetilastoissa. Vuonna 2006 julkinen päihdekeskustelu liittyi pitkälti alkoholinkulutuksen ja alkoholihaittojen nousuun. Alkoholin veronalennuksen seuraukset nostettiin lehdistössä esiin erityisesti loppusyksystä, kun alkoholi nousi työikäisten miesten yleisimmäksi kuolinsyyksi. Tilastojen valossa alkoholinkulutus on kuitenkin tasaantunut, eikä vuosi 2006 näyttäydy erityisen hälyttävänä tai synkkänä päihdevuotena. Huolta aiheuttavat kuitenkin uudet, vaikeasti hoidettavat käyttäjäryhmät kuten ikääntyneet päihdeongelmaiset. Tupakoinnin suhteen käyttötrendit näyttävät positiivisilta: tupakointi ei ole enää in ja nuoret ikäluokat polttavat aikaisempaa vähemmän. Huumausaineiden osalta viralliset tilastotiedot eivät anna kovinkaan luotettavaa kuvaa tilanteesta. Ajankohtaisinta tietoa huumetilanteesta saadaankin usein käyttäjiä kohtaavilla hoitotyöntekijöiltä. Vuoden 2006 puheenaiheita olivat heroiinin pelätty paluu katukauppaan sekä gamman ja alkoholin vaaralliset yhteisvaikutukset. 1

4 2 TURUN PÄIHDETILANNE VUONNA ALKOHOLINKÄYTTÖ Alkoholi on tällä hetkellä suomalaisten työikäisten miesten yleisin kuolinsyy. Suomalaisten alkoholinkulutus on noussut tasaisesti 1960-luvulta lähtien ja tällä hetkellä se on noin 10,3 litraa 100 % alkoholia asukasta kohti. Luku pitää sisällään sekä tilastoidun että tilastoimattoman kulutuksen. Pitkällä aikavälillä alkoholin kulutukseen ovat vaikuttaneet alkoholipolitiikassa tapahtuneet muutokset ja alkoholin käytön on muuttuminen yhä arkipäiväisemmäksi. Lähivuosina tapahtuneista alkoholipoliittisista muutoksista merkittävin tapahtui keväällä 2004, kun Suomi poisti omaan käyttöön tuotavien alkoholijuomien tuontikiintiöt ja laski alkoholiveroa. Tuontikiintiöiden poisto ja alkoholiveron lasku johtuivat pitkälti siitä, että Viro liittyi samana keväänä EU:n jäseneksi. 1 Stakesin mukaan vuonna 2006 suomalaisten tilastoitu alkoholin kulutus oli 8,5 litraa puhdasta alkoholia per asukas. Alkoholin tilastoitu kulutus nousi edelliseen vuoteen nähden, mutta tilastoimattoman alkoholin kulutuksen arvellaan kääntyneen laskuun. Tilastoimaton alkoholin kulutus käsittää pääasiassa suomalaisten ulkomaan matkoilta tuomaa alkoholia. Suomalaisten alkoholin kokonaiskulutus on siis hieman laskenut edelliseen vuoteen verrattuna (10,5 litrasta 10,3 litraan.) Aikuisten alkoholinkäyttö Turussa Vuonna 2005 turkulaisten tilastoitu alkoholinkulutus oli 9,3 litraa puhdasta alkoholia per asukas. Oheisessa taulukossa näkyy turkulaisten tilastoitu alkoholinkulutus 2000-luvulla. Turussa käytetään siis alkoholia selvästi enemmän kuin koko Suomessa keskimäärin. Eroa selittävät mm. kaupungin koko ja väestörakenne, opiskelijoiden määrä, myönnettyjen alkoholin anniskelulupien suuri määrä sekä länsirajan läheisyys ja matkustajalaivaliikenne. LITRAA 100 % ALKOHOLIA / ASUKAS v v v v v v TURKU 8,1 8,4 8,5 8,4 9,2 9,3 KOKO MAA 7 7,3 7,6 7,7 8,2 8,2 Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet Nuorten alkoholinkäyttö Turussa Valtakunnallinen kouluterveyskysely toteutetaan Länsi-Suomen läänissä parittomina vuosina. Tuoreimmat Turkua koskevat tulokset ovat siis vuodelta Oheisesta taulukosta näkyy kuinka moni turkulainen peruskoulun 8. ja 9. luokkalainen kertoi juovansa itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Turun keskiarvo on hieman koko maata pienempi. TOSI HUMALASSA VÄHINTÄÄN KERRAN KUUKAUDESSA 8. JA 9. LUOKAN OPPILAISTA / PROSENTTIA v v v TURKU 25,12 17,1 19,49 KOKO MAA 25,96 19,49 21,63 Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet STM: Alkoholiolot EU-Suomessa. Kulutus, haitat ja politiikan kehys

5 2.2 HUUMAUSAINEIDEN KÄYTTÖ Yleisin Suomessa käytetty huume on kannabis. Koko väestön tasolla kannabista kokeilleiden osuus on ollut koko 2000-luvun noin 12 %. Nuorten ikäluokkien kohdalla osuus on suurempi, eräiden arvioiden mukaan jopa %. Muiden huumausaineiden käyttö on Suomessa marginaalisempaa, mutta luotettavaa tietoa tai tilastoja aiheesta on vaikea saada. Vuonna 2005 eniten päihdehoitoon hakeuduttiin opiaattien, stimulanttien, alkoholin ja huumeiden sekakäytön ja kannabiksen käytön vuoksi. Hoitoon hakeudutaan yhä enemmän buprenorfiinien takia. Hoitoon hakeutuvat ovat usein nuoria aikuisia yksin eläviä miehiä, jotka ovat enemmän tai vähemmän syrjäytyneitä. Väkivaltarikoksissa huumausaineiden osuus on kasvanut 2. Nuorten huumausainekokeilut Turussa Kouluterveyskyselyn mukaan koululaisten huumeiden kokeilu ei ole 2000-luvulla lisääntynyt ja huumausaineiden vuoksi hoitoon hakeutuvien koululaisten määrä on hyvin pieni. Turkulaisten 8. ja 9. luokkalaisten huumekokeilut olivat vuonna 2005 hieman yleisempiä kuin koko maassa, mutta ovat laskeneet 2000-luvun alkuvuosista. Myös huumekokeilut ovat pojilla yleisempiä kuin tytöillä. KOKEILLUT LAITTOMIA HUUMEITA AINAKIN KERRAN 8. JA 9. LUOKAN OPPILAISTA / PROSENTTIA v v v TURKU 9,38 9,48 7,51 KOKO MAA 9,5 8,92 7,18 Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet TUPAKOINTI Suomalaisten tupakointi vähentyy hitaasti. Nykyisellään noin joka viides suomalainen tupakoi päivittäin. Tupakoinnin yleisyys vaihtelee väestöryhmittäin luvulta lähtien miesten tupakointi on vähentynyt ja naisten pysynyt ennallaan. Yleisintä tupakointi on vähän koulutetuilla miehillä. Suurin osa tupakoijista haluaisi kuitenkin lopettaa tupakoinnin. Suomalaisten nuuskan käyttö on melko vähäistä, noin 1,3 % aikuisista miehistä nuuskaa päivittäin. Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn mukaan myös nuorten tupakointi on ollut tasaisessa laskussa. Vuonna ja 9. luokkalaisista nuorista 16 % ja lukion 1. ja 2. luokkalaisista 12 % kertoi tupakoivansa päivittäin. 1 % sekä peruskoululaisista että lukiolaisista kertoi nuuskaavansa päivittäin. Aikuisten tupakointi Turussa Turkulaisten aikuisten tupakoinnista ei ole juuri saatavilla systemaattista tietoa. Turun Efeko Oy:llä loppuvuonna 2006 teettämässä turkulaisten hyvinvointia koskevassa tutkimuksessa kysyttiin tupakoinnista ja nuuskaamisesta. Lähetetyssä kyselylomakkeessa kysyttiin tupakoivatko tai nuuskaavatko vastaajat säännöllisesti, mutta ei tarkemmin eritelty tupakointia ja nuuskaamista. Vastanneista 16 % kertoi tupakoivansa tai nuuskaavansa säännöllisesti. Kyselyyn vastanneista tupakointi oli yleisintä työttömillä ja alueellisesti Pansio-Jyrkkälässä ja Runosmäki- 2 Huumetilanne Suomessa Kansallinen huumevuosiraportti EMCDDA:lle, Stakes. 3

6 Raunistulassa asuvilla. Kyselyn mukaan vähäisintä tupakointi on vuotiaiden keskuudessa. Nuorten tupakointi Turussa Kouluterveyskyselyn mukaan myös turkulaisten nuorten tupakointi on selvästi laskenut. Vuoden 2005 kyselyssä turkulaisista 8. ja 9.luokkien oppilaista tupakoin vain 16,6 %. Turun terveystoimen strategiseksi tulostavoitteeksi on asetettu, että vuoteen 2008 mennessä nuorista tupakoi vähemmän kuin 15 %. Myös kansallisen Terveys 2015 ohjelman tavoitteena on, että vuotiaiden tupakointi vähenisi alle 15 prosenttiin. TUPAKOI PÄIVITTÄIN 8. JA 9. LUOKAN OPPILAISTA / PROSENTTIA v v v TURKU 19,72 17,14 16,63 KOKO MAA 23,56 20,83 17,66 Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet PÄIHDEHAITTOJA ENNAKOIVAT TEKIJÄT Stakes kerää kuntien käyttöön valmista tilastotietoa kunkin kunnan avainpäihdeindikaattoreista, jotka selittävät tai ennakoivat kuntalaisten päihdepalvelujen tarvetta. Oheisessa taulukossa on vertailtu Turun tilastoja koko Suomen tilastoihin Turku Koko maa Turku Koko maa Turku Koko maa Työttömät, % työvoimasta 13,0 11,3 12,9 11,2 11,9 10,7 Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset 8,5 6,0 8,3 6,2 / 1000 asukasta Kodin ulkopuolelle sijoitetut ,8 1,0 1,8 1,1 1,9 1,1 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Toimeentulotukea saaneet henkilöt 11,2 8,1 9,8 7,7 9,3 7,2 vuoden aikana, % asukkaista Koulutuksen ulkopuolelle jääneet ,1 118,0 112,6 113,6 24-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 8,4 7,7 9,2 8,2 9,3 8,2 100 %:n alkoholina, litraa Päihdehuollon laitoksissa hoidossa 3,7 3,1 4,1 3,2 3,6 3,2 olleet asiakkaat / 1000 asukasta Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita 9,8 9,0 7,7 9,2 7,3 9,3 / 1000 asukasta Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita 4,2 1,0 4,2 1,0 4,4 1,0 / 1000 asukasta Päihdehuollon nettokustannukset, 34,4 20,0 35,9 21,4 38,3 22,4 euroa / asukas Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten 3,4 3,8 3,8 4,0 4,0 4,0 vuodeosastoilla hoide- tut potilaat / 1000 asukasta Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta 2,4 1,6 2,0 1,5 1,9 1,4 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset 5,3 4,7 5,5 5,2 5,7 4,9 / 1000 asukasta Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet

7 Lähes kaikkien indikaattorien kohdalla Turun tilanne on huonompi kuin Suomessa keskimäärin. Tilastojen kehityssuunta on kuitenkin positiivisempi, sillä monien indikaattorien osalta tilanne on jonkin verran parantunut vuodesta Toisesta taulukosta ilmenee kuinka monta vuotiasta on ollut alkoholi, huumausaine, lääkeaine tai korvikkeet -päädiagnooseilla sairaalan vuodeosastolla tuhatta saman ikäistä kohden. Turussa päihdesairauksien hoitojaksot ovat nuorilla huomattavasti yleisempiä kuin koko Suomessa keskimäärin. PÄIHDESAIRAUKSIEN HOITOJAKSOT VUOTIAILLA / 1000 VASTAAVAN IKÄISTÄ v v v TURKU 6,5 5,9 5,9 KOKO MAA 3,6 3,4 3,2 Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet

8 3. TURUN PÄIHDEOHJELMA JA PÄIHDEPALVELUJÄRJESTELMÄ 3.1 TURUN KAUPUNGIN PÄIHDEOHJELMA Turun kaupungin päihdeohjelma linjaa Turussa tehtävä päihdetyön suuntaviivoja. Ohjelman painotus on erityisesti ehkäisevässä päihdetyössä. Päihdeohjelman visiona on: "Turku on kaupunki, jossa erityisesti lasten ja nuorten elämänhallintaa, terveyttä ja hyvinvointia edistetään luomalla turvallinen fyysinen ja henkinen elinympäristö, tukemalla perheitä näiden ohjatessa nuoria ottamaan vastuu omasta elämästään sekä tarjoamaan heille monipuolisia ja kehittäviä vaihtoehtoja ja harrastusmahdollisuuksia päihteiden käytön sijaan". Päihdeohjelman toimenpiteet kohdistuvat tupakoinnin sekä alkoholin ja huumeiden käytön ennaltaehkäisyyn. Lisäksi esitetään joitakin yleisiä ja yhteisiä toimenpiteitä, joilla hallintokunnat tukevat päihdetyötä tekevien järjestöjen toimintaa. Päihdeohjelman toteutumisen edellytyksenä on kaupungin eri hallintokuntien, muiden viranomaistahojen sekä vapaaehtoisjärjestöjen sitoutuminen ja verkostoituminen sekä hallintokuntien tähän toimintaan varaamat resurssit. Osa päihdeohjelman toimenpiteistä kuuluu hallintokuntien peruspalveluihin, osa toimenpiteistä vaatii toteutuakseen lisää määrärahoja ja hankkeistamista. Toteutumisesta sekä toiminnan raportoinnista vastaa päihdetyön yhteistyöryhmä. Päihdeohjelma on kokonaisuudessaan luettavissa Turun kaupungin internetsivuilla, osoitteessa: > Terveys > Terveysneuvonta ja hoito-ohjeet > Terveyden edistämisen yksikkö > Ehkäisevä päihdetyö 3.2 TURUN KAUPUNGIN PÄIHDETYÖN YHTEISTYÖRYHMÄ Turun kaupungin päihdetyön koordinoinnista ja eri hallintokuntien yhteistyöstä päihdeasioissa vastaa päihdetyön yhteistyöryhmä. Päihdetyön yhteistyöryhmä on palvelutoimen apulaiskaupunginjohtajan asettama työryhmä, jonka jäsenet koostuvat Turun kaupungin eri hallintokuntien päihdeasioista vastaavista virkamiehistä. Aikaisemmin ryhmä toimi päihdetyön johtoryhmän nimellä ja sen keskeinen tehtävä oli päihteiden käyttäjien hoito- ja kuntoutusverkoston rakentaminen ja hoitopolkujen kehittäminen. Tällä hetkellä ryhmän toiminta painottuu päihdehoidon kehittämisen sijaan enemmän ehkäisevään päihdetyöhön, Turun kaupungin päihdeohjelman seurantaan ja yhteistyön kehittämiseen. Vuonna 2006 nimeksi ryhmän muutettiinkin päihdetyön yhteistyöryhmä, jotta uusi nimi kuvaisi paremmin ryhmän nykyistä toimintaa muuttuneessa tilanteessa. Päihdetyön yhteistyöryhmän jäsenet vuonna 2006 olivat: Ylilääkäri Hilkka Virtanen (terveystoimi) Ylilääkäri Maisa Kuusela (terveystoimi) Ylihoitaja Leena Savunen (terveystoimi) Tutkimussihteeri Pirkko Kosonen (terveystoimi) Suunnittelija Niina Lindström (terveystoimi) / ryhmän sihteeri 6

9 Osastopäällikkö Leila Visa (sosiaalikeskus) / ryhmän puheenjohtaja Johtava sosiaalityöntekijä Marja Suviala (sosiaalikeskus) Toimistopäällikkö Arja Pesola (sosiaalikeskus) Nuorisosihteeri Anne-Marie Rautiainen (nuorisoasiainkeskus) Koulutusjohtaja Tapio Alapaattikoski (opetuspalvelukeskus) Johtava rehtori Seija Mattila (ammatti-instituutti) Vuoden 2006 aikana päihdetyön yhteistyöryhmä kokoontui 2 kertaa. 3.3 ALAIKÄISTEN PÄIHDEPALVELUT TURUSSA Tässä luvussa on kuvattu Turun päihdepalvelujärjestelmää alaikäisten osalta. Tässä mainittujen hoitopaikkojen ja muiden toimijoiden vuoden 2006 tilasto- ja toimintatiedot löytyvät osittain raportin seuraavista luvuista. Ennaltaehkäisy: Nuoren kasvuun ja käyttäytymiseen keskeisimmin vaikuttavat tahot ovat koti, koulu ja vapaa-aika eli kaveripiiri ja harrastukset. Ennaltaehkäisevässä päihdetyössä toimitaan näillä eri kentillä yhdistäen eri ammattialojen ja organisaatioiden osaamista ja tekemistä. Turussa tehtävää päihteidenkäyttöä ennaltaehkäisevää työtä on avattu tämän raportin luvussa 4, alkaen sivulta 10. Kokeiluihin puuttuminen: Ensimmäinen porras julkisen palvelujärjestelmän mukaisessa päihteidenkäyttöön puuttumisessa on kouluterveydenhuolto. Turun kouluterveydenhuollossa seulotaan kaikkien oppilaiden päihteidenkäyttöä 8. ja 9. luokkien terveystarkastuksissa, mutta usein kouluterveydenhoitaja kuulee nuoren päihteidenkäytöstä jo aiemmin. Turun kouluterveydenhuoltoon ollaankin lanseeraamassa yhtenäistä päihteidenkäyttöön puuttumisen toimintamallia, joka perustuu Marjatta Pirskasen kehittämään Nuorten päihdemittariin. Tarkoituksena on luoda vuoden 2007 aikana selkeä toimintamalli siihen, miten kouluterveydenhuollossa toimitaan kun alaikäinen aloittaa päihteidenkäytön, milloin otetaan yhteys nuoren vanhempiin, milloin tehdään lastensuojeluilmoitus ja milloin nuori lähetetään Lasten ja nuorten päihdepoliklinikan vastaanotolle. Varhaiseen käyttöön puuttuminen: Lasten ja nuorten päihdepoliklinikka on alaikäisille ja heidän perheilleen tarkoitettu avohoitopaikka. Päihdepoliklinikalla on käytössä interventiomalli alaikäisen varhaisen vaiheen päihteidenkäyttöön puuttumiseen. Päihdepoliklinikan toimintatiedot ovat tämän raportin luvussa sivulla 27. Yleisin reitti lasten ja nuorten päihdepoliklinikan asiakkaaksi ei kuitenkaan toistaiseksi tapahdu kouluterveydenhuollon kautta, vaan Nuorten selviämisaseman asiakkuuden kautta. Asiakkuus syntyy, kun poliisi puuttuu alaikäisen julkijuopotteluun viikonloppuisin ja toimittaa nuoren poliisilaitoksen yhteydessä toimivalle Nuorten selviämisasemalle. Nuorten selviämisaseman toimintaa kuvataan tämän raportin luvussa sivulla 26. Ongelma- ja riippuvuuskäyttöön puuttuminen: Päihteidenkäyttö on nuorelle usein tapa reagoida muihin ongelmiin, joten pelkkä päihdeongelman hoitaminen ei yleensä ole ratkaisu nuorten kokonaistilanteeseen. Tästä syystä alaikäisten päihdetapaukset käsitellään yksilöllisesti ja usein monen eri toimijan yhteistyönä ja verkostotyönä. Mikäli nuoren päihteidenkäyttö on edennyt säännölliseksi ja niin vakavaksi, etteivät lasten ja nuorten päihdepoliklinikan keinot enää riitä, nuori ohjataan Turun nuorisoasemalle (toimintatiedot sivulla 20). Mikäli nuoren päihdeongelmaan yh- 7

10 distyy psyykkinen sairaus, häntä voidaan hoitaa myös Turun psykiatrian nuorten poliklinikalla. Jos nuori tarvitsee suljettua katkaisu- tai kuntoutushoitoa, vaihtoehtoina ovat Nuorten hoitoyhteisö Nuoho (sivu 21) tai hoitojaksot Turun ulkopuolella olevissa päihdehoitoyksiköissä. Todennäköisempi vaihtoehto alaikäisten päihdeongelmaisten kohdalla on kuitenkin nuoren huostaanotto ja sijoittaminen lastensuojelun sijaishuollon yksiköihin. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Hoitoreitit-hankkeessa aloitettiin syksyllä 2006 nuoren päihteidenkäytön hoitoreitin kuvaaminen. Hoitoreitti valmistuu vuoden 2007 ja tulee terveydenhuollon toimijoiden ja keskeisten yhteistyötahojen käyttöön sairaanhoitopiirin verkkosivuille osoitteeseen AIKUISTEN PÄIHDEPALVELUT TURUSSA Tässä luvussa on kuvattu Turun päihdepalvelujärjestelmää yli 18-vuotiaiden osalta. Tässä mainittujen hoitopaikkojen ja muiden toimijoiden vuoden 2006 tilastoja toimintatiedot löytyvät osittain raportin seuraavista luvuista. Riskikäyttäjien havaitseminen: Varhaisvaiheen päihdeongelmien tunnistamisessa, avun tarjoamisessa ja hoitoon ohjaamisessa keskeisessä roolissa ovat perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen toimipisteet. Turussa näitä ovat mm. opiskeluterveydenhuolto, terveysasemat, työterveyshuolto, äitiys- ja lastenneuvolat, kotisairaanhoito, mielenterveystoimistot sekä sosiaalitoimistot. Yli 18-vuotiaiden osalta ei puhuta niinkään päihteidenkäytön ehkäisystä, vaan suurkuluttajien varhaisesta tunnistamisesta ja riskikäyttäjien hoitoonohjauksesta. Perusterveydenhuollon toteuttamaa alkoholin suurkuluttajien seulontaa ja lyhytneuvontaa kutsutaan mini-interventioksi ja sitä on kuvattu tämän raportin luvussa sivulla 14. Perusterveydenhuolto, erityisesti terveyskeskuspäivystys ja terveysasemat vastaavat myös päihteistä aiheutuneiden tapaturmien, vammojen ja myrkytysten hoidosta. Näiden päihdeasiakkaiden osalta Turussa ei vielä kerätä systemaattisesti tilastotietoa. Varsinainen päihdehoito toteutuu Turussa sosiaalitoimen, terveystoimen psykiatrian päihdeyksikön, Turun A-klinikkatoimen sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) yhteistyönä. Lisäksi sosiaalitoimi hankkii päihdehoitoa maksusitoumusmenettelyllä eri puolilla Suomea toimivilta hoito- ja kuntoutusyksiköiltä. Päihdehoidon kustannukset jakaantuvat terveystoimen ja sosiaalitoimen kesken. Päihdehuollon kuntoutushoitoon lähdön käsittelee aina asiakkaan oma sosiaalityöntekijä, joka esittelee asian alueellisessa päihdetiimissä. Tiimiin kuuluvat alueen johtava sosiaalityöntekijä ja terveyskeskuslääkäri. Avohoitoyksiköt: Turun sosiaalitoimi hankkii riippuvuusongelmaisten avohoitopalveluja A-klinikkasäätiön alaiselta Turun A-klinikkatoimelta. Turun nuorisoasema palvelee vuotiaita ja A-klinikka tätä vanhempia asiakkaita. Näiden palvelujen tilastotiedot löytyvät tämän raportin luvusta sivulta 18. Opioidiriippuvaisten hoito toteutetaan Turun psykiatrian päihdeyksikön ja TYKS:in addiktiopoliklinikan yhteistyönä. Turun päihdeyksikön toimintatiedot ja tilastot löytyvät tämän raportin luvusta sivulta 24. TYKS:in toimintaa tähän raporttiin ei ole otettu mukaan. Päihdeongelmaisten raskaana olevien ja päihdeäitien hoitoa on Turussa kehitetty Turun terveystoimen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteisessä Tukeva 8

11 ote -projektissa. Kaikki päihteitä raskausaikana käyttävät tai synnyttäneet naiset ja heidän perheensä ohjataan TYKS:in HAL-poliklinikalle (Huumeet Alkoholi Lääkkeet poliklinikka). HAL-poliklinikan toimintaa ei ole otettu mukaan tähän raporttiin. Päihdeongelmaisten äitien ja perheiden palvelua järjestää myös Turun Ensi- ja turvakoti ry: Ensikoti Pinja on päihdeongelmien hoitoon erikoistunut kuntoutusyhteisö raskaana oleville tai vastikään synnyttäneille naisille ja heidän lapsilleen. Avopalveluyksikkö Olivia on tarkoitettu päihdeongelmaisille raskaana oleville tai vastikään synnyttäneille naisille sekä heidän lapsilleen sekä lasten isille. Näitä palveluja ei ole otettu mukaan tähän raporttiin. Katkaisuhoito: Myös katkaisuhoitopalvelut Turun sosiaalitoimi ostaa Turun A- klinikkatoimelta. Katkaisuhoitopaikkoina Turussa toimivat Nuorten hoitoyhteisö Nuoho ja Katkaisuhoitoasema eli Katko, joiden tilastotiedot esitellään tämän raportin luvussa 5.1.2, sivulla 20. Kuntoutushoidot: Laitoskuntoutusjaksoja Turun sosiaalitoimi ostaa useilta eri päihdehoitolaitoksilta. Kuntoutushoitojen tilastot löytyvät tämän raportin luvusta 5.1.2, alkaen sivulta 22. Asumispalvelut: Päihdeongelmaisten ensisuoja- ja asumispalvelujen järjestäminen on Turun sosiaalitoimen vastuulla. Sosiaalitoimi tuottaa itse päihdehuollon palveluja ja hankkii niitä myös ostopalveluina eri yksiköiltä. Näiden palvelujen vuoden 2006 tilastot löytyvät tämän raportin luvussa ja 5.1.2, alkaen sivulta 17. Haittojen ehkäisy: Päihdehoitopalvelujen rinnalla Turussa toimii kaksi päihteidenkäyttäjille tarkoitettua matalan kynnyksen palvelua, joiden ensisijaisena tavoitteena on päihdehaittojen vähentäminen. Ruiskuhuumeidenkäyttäjille tarkoitettu terveysneuvontapiste Milli esitellään tämän raportin luvussa 4.2.2, sivulla 24, ja Sirkkalan päiväkeskus, joka on turkulaisille asunnottomille ja päihdeongelmaisille tarkoitettu avohuollon palveluyksikkö, mainitaan luvussa 5.1.1, sivulla 17. Päihdehoidon ja -kuntoutuksen jälkeinen jatkohoito toteutuu avohoitopalveluina Turun A-klinikkatoimessa ja työterveyshuollossa. Kuntoutuksellisen yhteisöhoidon jälkeen päihdeongelmaisilla on mahdollisuus hakeutua myös Luotsi-taloon, joka toimii ns. puolimatkantalona. Lisäksi useat Turussa toimivat järjestöt ja yhdistykset tarjoavat lisäksi entisille alkoholisteille tai narkomaaneille tukihenkilötoimintaa, vertaisryhmiä tai muuta arjessa selviytymisen tukea. Turun terveyslautakunta myöntää pienimuotoista tukea monille yhdistyksille. Yhdistysten toiminta mainitaan tämän raportin luvussa 4.4, sivulla 15. Tarkemmin yhdistysten toimintaa on kuvattu alkuvuonna 2007 terveyslautakunnalle tehdyssä selvityksessä 3. 3 Lindström, Varjonen, Kahilehto: Selvitys Turun kaupungin terveyslautakunnan ehkäisevän päihdetyön avustusta ja ostopalveluja vuonna 2006 saaneiden yhdistysten toiminnasta. Turun terveystoimi, terveyden edistämisen yksikkö

12 4. PÄIHTEIDENKÄYTÖN ENNALTAEHKÄISY TURUSSA OPETUSTOIMI Päihteiden käytön ehkäisyyn, terveyden edistämiseen ja päihteiden haittojen vähentämiseen tähtäävää työtä tekevät useat eri viranomaiset ja muut toimijat niin omilla tahoillaan kuin yhteisenä usean eri tahon yhteistyönä. Neuvoloiden ja terveyskeskusten terveydenhoitajat, päiväkotien työntekijät, koulujen opettajat ja terveydenhoitajat, nuorisotyöntekijät sekä poliisin henkilöstö ovat avainasemassa: heillä on oltava tietoa ja valmiuksia puuttua päihteiden kokeiluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ohjata päihdeongelmaiset hoitopalvelujen pariin. Viranomaistahojen lisäksi erilaiset kolmannen sektorin toimijat, järjestöt ja yhdistykset tekevät ehkäisevää päihdetyötä niin vapaaehtoisesti kuin palkkatyönä. Tähän lukuun on koottu muutamien ehkäisevää päihdetyötä tekevien tahojen yhteenvetotietoja vuodelta Opetustoimella on voimassa opetuslautakunnan hyväksymä turvallisuussuunnitelma ( ). Suunnitelmassa on otettu huomioon mm. oppilashuollollinen tuki ja ohjaus koulunkäynnissä ongelma- ja kriisitilanteet ja niiden ehkäiseminen oppilaiden ja opiskelijoiden mielenterveys terveys- ja ravitsemuskasvatus Lähtökohtana on, että koulun tulee olla päihteetön työympäristö. Koulut ovat tehneet oman yksityiskohtaisemman päihdeohjelmansa liitteeksi koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan. Luokilla 1-9 oppiaineena on terveystieto. Terveystieto on oppiaine, jonka opetus integroidaan luokilla 1-6 muihin oppiaineisiin: luokilla 1-4 ympäristö- ja luonnontietoon sekä liikuntaan, luokilla 5-6 biologiaan ja maantietoon, fysiikkaan ja kemiaan sekä liikuntaan. Luokilla 7-9 terveystietoa opetetaan omana oppiaineena. Terveystiedon oppisisällöissä tarkastellaan oppilaan arkielämään liittyviä asioita ja aihealueita terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Opetuksessa pyritään aktiiviseen, vuorovaikutteiseen ja toiminnalliseen työskentelyyn. Opetuksessa tutustutaan Turun terveys- sosiaali- ja hyvinvointipalveluihin. Terveystiedon opetuksessa tarkastellaan tiedollisten oppisisältöjen lisäksi nuorten omaan kehitykseen ja terveystottumuksiin liittyviä asenteellista pohdintaa vaativia aiheita. Osassa yläkouluissa on tukioppilastoimintaa. Tukioppilastoiminta on tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat saavat koulutuksen, ja toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. Koulut ovat omalla toiminnallaan osallistuneet ehkäisevän päihdetyön viikon tapahtumiin Kouluilla on ollut mahdollisuus syksyn aikana osallistua Turun nuorisoasiainkeskuksen Polku hyvään elämään - tilaisuuteen. Lisäksi opettajille jaettiin ehkäisevän päihdeviikon materiaali, johon koottiin erilaisia esimerkkejä ja ehdotuksia siitä, miten koulussa voidaan käsitellä päihdeasioita niin nuorten kuin heidän vanhempiensa kanssa. Opetuspalvelukeskuksen kustantamana järjestettiin 6 koulun opettajille koulutusta "Turvataitoja lapsille". Turvataitokasvatus vahvistaa lasten itsearvostusta ja itseluottamusta sekä lisää lasten valmiuksia suojella itseään turvallisuutta uh- 10

13 kaavissa ja hämmentävissä (kiusaaminen, alistaminen, väkivalta, ahdistelu) tilanteissa. Lisäksi lapsia ohjataan kertomaan huolistaan luotettavalle aikuiselle. Turvataitokasvatuksen tavoitteena on lapsen näkökulmasta antaa hänelle valmiuksia ja rohkeutta toimia jämäkästi ja itseään suojellen. Koulut liikkeelle hanke ( ) toimi nimetyissä kouluissa ja sen tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten liikkumismahdollisuuksia koulupäivän aikana. Hanke on osa Euroopan komission rahoittamaa Shape up- hanketta, jonka tavoitteena on lasten ja nuorten ylipainon ehkäisy. Syksyllä 2006 hankkeen toimesta jaettiin hyötyliikuntavälineitä kouluihin. Huiskaus - hyötyliikuntakampanja sai lapset tarttumaan luutiin, haravoihin, lumilapioihin ja koliin sekä istuttamaan kukkasipuleita ja marjapensaita. Sam body moves- hanke toimi Samppalinnan koulussa. Hankkeen tavoitteena oli pyrkiminen terveisiin elämäntapoihin (tupakoinnin ja päihteiden käytön aloittamisen estyminen) lisäämällä kouluviihtyvyyttä ja positiivista liikunta-asennetta sekä kehittämällä sosiaalisuutta. Lisäksi hankkeessa kiinnitettiin huomioita kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämiseen. Pilottihankkeena loppuvuodesta 2006 aloitettiin Päihdeneuvoja-hanke, jonka tarkoituksena on kouluttaa Turun Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoista päihdeneuvojia erityisesti Turun alakoulujen käyttöön päihdetiedon opetuksen tehostamiseksi. Päihdeneuvojat voivat toteuttaa päihdeaiheisia oppitunteja kouluissa itsenäisesti tai yhteistyössä opettajan ja kouluterveydenhoitajan kanssa. Ensimmäiset koulutetut päihdeneuvojat (8kpl) kävivät pitämässä oppitunteja Teräsrautelan ja Vasaramäen koulujen kuudesluokkalaisille. Vuonna 2006 tehtiin myös opinnäytetyönä kysely kaikkien Turun ala- ja yläkoulujen rehtoreille koulujen toteuttamasta ehkäisevästä päihdetyöstä. Kyselyn tulokset raportoidaan kun opinnäytetyö valmistuu vuoden 2007 aikana. 4.2 NUORISOTOIMI POLKU HYVÄÄN ELÄMÄÄN PÄIHDEVALISTUSHANKE Polku Hyvään Elämään on Turun Nuorisoasiainkeskuksen aluetoiminnan ennaltaehkäisevä päihdevalistusmalli, jonka on kehittänyt sosiaalisen nuorisotyön yksikön ohjaaja Ulla Kontturi. Sen tavoitteena on antaa valmiuksia valintatilanteiden kohtaamiseen ja valintatilanteessa vahvistaa päihteistä kieltäytymistä. Tavoitteena on myös nuorten päihdekielteisten asenteiden vahvistaminen. Nuorisoasiainkeskus sai vuonna 2006 opetusministeriöltä rahoituksen, jonka ansiosta koululuokille oli mahdollisuus osallistua Hyvän elämän polulle ilmaiseksi syksyn aikana. Mistä polulla on kyse? Polku Hyvään Elämään -toimintatuokio aloitetaan rentoutuksella. Ensimmäisenä polulla on Hyvän Elämän Puu, jossa oppilaat määrittelevät, mitä on hyvä elämä ja mitkä ovat niitä asioita, jotka tekevät heidät onnellisiksi. Oppilaat kirjoittavat mieleen tulevat asiat lapuille, jotka kiinnitetään Hyvän Elämän Puuhun. Tavoitteena on omien arvojen syntyminen, pohdiskelu ja tiedostaminen. Polku jatkuu eteenpäin mutkikkaammin: saavutaan synkkään metsään. Synkässä metsässä pohditaan hyvän elämän esteitä, jolloin nuoret nostavat esiin päihteet. Yleisimpiä esteitä ovat tupakka, alkoholi, huumeet, rikokset ja väkivalta. Tavoitteena synkässä metsässä on jäsentää ne asiat, jotka estävät hyvän elämän toteutumista, tuoda esille omien arvojen sopimattomuus päihteiden 11

14 osalta. Polku päättyy aurinkoiseen maisemaan, johon on valmiiksi laitettu ne hyvän elämän tunnuspiirteet, joita oli tullut hyvän Elämän Puussa. Oppilaat miettivät, miten niitä käytännössä voisi toteuttaa omassa elämässä. Ajatukset kirjataan lapuille, jotka liitetään osaksi maisemaa. Tavoitteena on tuoda esille omat mahdollisuudet ohjata omaa elämää. Teemojen käsittely jatkuu koulussa Kevään 2006 aikana koottiin Turun Pidä pääsi -viikon suunnitteluryhmän kanssa opettajille suunnattua materiaalia ehkäisevästä päihdetyöstä. Materiaaliin koottiin erilaisia harjoitteita, joita voi koulussa toteuttaa ja jatkaa Hyvän elämän polulla nousseiden kysymysten ja aihepiirin käsittelyä oppitunneilla. Harjoitukset muodostavat itsenäisen kokonaisuuden, jota voidaan käyttää vaikka oppilaat eivät olisi osallistuneet Hyvän elämän polkuun. Polulle osallistui yli 500 henkeä Hyvän elämän polkuun osallistui yksi luokka kerrallaan ja toimintatuokio kestää kaksi tuntia. Kaikkiaan päihdevalistukseen osallistui 27 luokkaa, yhteensä 398 oppilasta. Valtaosa oli 6 7 luokkalaisia, mutta erityisryhmät koostuivat myös 8 9 luokkalaisista. Toimintaan osallistuneita kouluja olivat Mikaelin koulu, Moision koulu, Puolalan koulu, Kerttulin koulu, Klassikon koulu, Samppalinnan koulu, Topeliuksen koulu, C.O. Malmin koulu sekä työpajanuorten ryhmä. Lisäksi Polku Hyvään Elämään toimintamallia toteutettiin Monikas -hankkeen monikulttuurisille ryhmille Lausteen nuorisotalolla. Polkuun osallistui myös Lausteen ja Mikaelin koulujen 5 6 luokkalaisia yhteensä 49 oppilasta. Aikuisryhmiä oli KOTO-toiminnasta äitiryhmä; yhteensä 30 osallistujaa, vanhustenryhmä; yhteensä 52 osalistujaa. Lausteen Yhdessä yhdistyksestä työharjoittelijoita osallistui polkuun 20 aikuista sekä nuorten työtuesta 15 aikuista. Yhteensä 166 osallistujaa. Polku Hyvään Elämään päihdevalistushanke tavoitti toimintansa aikana 564 osallistujaa TURVATURKU HANKE / EI KAMAAN VIDEOKILPAILU Turvaturku-hanke on Turun kaupungin ja Turun kihlakunnan poliisilaitoksen yhteisprojekti, jossa yhtenä tavoitteena on ollut huumeiden käytön ennaltaehkäisy. Nuorisoasiainkeskuksen organisoimana hankkeessa järjestettiin videokilpailu, jossa nuoret saivat itse ideoida ja toteuttaa huumeiden vastaisen valistusvideon. Huumeidenvastaista videokilpailua mainostettiin paikallisissa tiedotusvälineissä, lisäksi yläasteilla ja lukioissa kuvaamataitojen opettajat levittivät tietoa kilpailusta oppilailleen. Myös alueen media- ja taidekoulut saivat tiedon kilpailusta lehtoriensa kautta. Kilpailuun ilmoittautui 31 ryhmää, joista videon sai valmiiksi 16. Suurin osa osallistujista oli alle 20-vuotiaita. Osallistujilla oli mahdollisuus käyttää Taide- ja toimintatalo Vimman tilojen editointilaitteistoa hyväkseen ja kahdeksan ryhmää käytti tätä mahdollisuutta. Videot arvosteli viisihenkinen raati, jossa oli Vimman, Turvaturku-hankkeen, poliisin, ehkäisevän päihdetyön ja nuorison edustajat. Arviointikriteereinä olivat se, miten hyvin video kuvaa nykyistä päihde- ja huumausainetilannetta ja miten sisältö vastaa annettua aihetta, kerronnan sujuvuus, näkökulman tuoreus, sekä se, voidaanko videota hyödyntää huumevalistuksessa ja ehkäisevässä päihdetyössä. Videoraati kokoontui Vimman tiloissa ja kävi läpi kilpailuun osallistuvat videot. 12

15 Palkintojenjako ja videokatselmus pidettiin Vimman kahvilassa. Kaikki videot näytettiin katselmuksessa, jonka jälkeen kuudelle parhaalle työlle annettiin palaute. Voittajalle annettiin 500 euron stipendi ja toiseksi tulleelle 150 euron stipendi. Kaikki osallistujat saivat videostaan kirjallisen palautteen. Parhaat videot luovutettiin Terveystoimen terveyden edistämisen yksikköön, jotta niitä voidaan käyttää ehkäisevässä päihdetyössä esim. keskustelunavauksina vanhempainilloissa tai muissa yleisötilaisuuksissa. Videoita saa myös lainaksi opetusja valistuskäyttöön terveyden edistämisen yksiköstä. 13

16 4.3 TERVEYSTOIMI ALKOHOLINKÄYTÖN MINI-INTERVENTIO PERUSTERVEYDENHUOL- LOSSA Mini-interventio tarkoittaa alkoholin riskikuluttajille annettavaa lyhytneuvontaa. Mini-intervention perustana on alkoholinkäytön kysyminen rutiininomaisesti kaikilta perusterveydenhuollon aikuispotilailta: tarkoituksena on tunnistaa riskiryhmät ja alkoholin suurkuluttajat ennen kuin varsinaisia alkoholihaittoja tai alkoholiriippuvuutta on ehtinyt syntyä, kohdentaa perusterveydenhuollossa annettava neuvonta ja motivointi näihin riskikuluttajiin ja ohjata ongelmakäyttäjät päihdehoidon pariin. Turun terveystoimessa mini-interventiota ei vielä toteuteta systemaattisesti. Miniintervention tuntemus ja toteuttaminen vaihtelevat erittäin paljon eri yksiköissä. Systemaattisesti mini-interventiota toteuttaa Turun opiskeluterveydenhuolto, joka on mukana valtakunnallisessa mini-interventioprojektissa (VAMP). Opiskeluterveydenhuollossa audit-testi 4 tehdään kaikille asiakkaille ja mini-interventio annetaan kaikille riskirajat ylittäville. Terveysasemista Pansio-Pernon ja Jyrkkälän, Kirkkotien ja Varissuon terveysasemien terveydenhoitajat ja lääkärit tuntevat mini-intervention hyvin, ja toteuttavat sitä harkintansa mukaan. Muilla asemilla toimintamallin tuntemus vaihtelee ja osa hoitajista / lääkäreistä ei tunne miniinterventiota vielä lainkaan TUPAKKATYÖ JA SAVUTON TERVEYSTOIMI Terveystoimen tupakkatyö ja tupakasta vieroittamisen koordinointi on perusterveydenhuollon terveyden edistämisen yksikön vastuulla. Henkilöstövajauksen vuoksi vuonna 2006 tupakkatyö ei edistynyt lainkaan. Loppuvuodesta 2006 terveystoimen johtoryhmä käynnisti työn, jotta terveystoimesta saataisiin savuton työyhteisö ja sekä henkilökunnan että potilaiden ja asiakkaiden tupakasta vieroittautumista tuettaisiin. Tätä tilinpäätöstä kirjoitettaessa, huhtikuussa 2007, johtoryhmä on hyväksynyt alustava toimenpideohjelman ja savuttomuuteen ollaan siirtymässä vuoden 2008 alussa KEHITTÄMISHANKKEET Monikas hanke Monikas on Turun terveystoimen kolmivuotinen ( ) kehittämishanke, jonka tarkoituksena on tuoda yhteen kaikki Turussa toimivat tahot, joiden tavoitteena on eri kulttuurien edustajien terveyden edistäminen. Tavoitteena on, että julkisen terveys-, sosiaali-, liikunta-, koulu-, nuoriso ja kulttuuripalvelujärjestelmän toimijat tuntevat eri kulttuuriryhmien tarpeet ja osaavat tehdä tunnetuksi Suomen viranomaisjärjestelmän toimintaperiaatteet ja saatavilla olevat palvelut. Lisäksi tavoitteena on, että eri monikulttuuriset yhdistykset 4 AUDIT-testi eli 10 henkilökohtaista kysymystä alkoholinkäytöstä on Maailman terveysjärjestö WHO:n kehittämä testi alkoholinkäytön riskien tunnistamiseksi. 14

17 saavat viranomaisilta tietoa ja apua omien kohderyhmiensä kanssa toimiessaan erityisesti nuorten alkoholin, tupakan ja huumeiden käyttöön ehkäisemiseksi. Vuonna 2006 Monikas-hankkeessa mm: tehtiin opintokäynti Vantaan maahanmuuttajatyöhön, mukana maahanmuuttajayhdistysten edustajia ja viranomaisia. järjestettiin Monikas hankkeen seminaari Monikulttuurinen terveyden edistämistyö Turussa lokakuussa 2006, jossa mukana myös turkulaisia ehkäisevän päihdetyön järjestöjä. Osallistujia yhteensä 150 henkilöä. Hankkeessa mukana olevien omaa toimintaa on tuettu: yhdistysten toiminta ollut aktiivista ja omista tarpeista lähteviä. Alkavat hankkeet Terveyden edistämisen yksikkö haki vuonna 2006 valtionavustusta kolmeen erilliseen hankkeeseen ehkäisevän päihdetyön tehostamiseksi Turussa. Kaikki hakemukset saivat myönteisen rahoituspäätöksen ja ne alkavat vuonna Hankkeilla tuetaan ja tehostetaan terveyden edistämisen yksikössä tehtävää ehkäisevää päihdetyötä ja päihdehaittojen ennaltaehkäisyä. Perhefoorumi-hankkeessa kohderyhmänä ovat lasten ja nuorten vanhemmat. Hankkeen tavoitteena on ennaltaehkäistä lasten ja nuorten tupakointia, alkoholin ja huumausaineiden kokeilukäyttöä sekä päihdeongelmia tukemalla vanhempien kasvatusvalmiuksia jo ennen kuin ongelmat ehtivät kehittyä. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Turun liikuntapalvelukeskus, Turun alueellinen vanhempainyhdistys Turvary ry. sekä Vasaramäen koulu. Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen paikallistasolla -hankkeessa tehostetaan Turun kaupungin päihdeohjelman tavoitteiden toteutumista eri Turun asuinalueilla. Hankkeessa perustetaan paikallisia päihdetyöryhmiä eri asuinalueille. Tavoitteena on lisätä koulujen, nuorisotyöntekijöiden, yhdistysten ja muiden toimijoiden yhteistyötä, sekä tukea paikallisella tasolla tehtävää työtä päihteiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Hanke on kolmivuotinen. Nuorten myrkytyskuolemien ennaltaehkäisy -hankkeessa koulutetaan ensihoidon työntekijöitä, muita ammattilaisia sekä vapaaehtoisia toimimaan myrkytys- ja yliannostustilanteissa. Yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat poliisi, palolaitos, TYKS, Turun nuorisoasema, nuorisoasiankeskus ja Lasten ja nuorten päihdepoliklinikka. Hanke toteutuu kokonaisuudessaan vuoden 2007 aikana. 4.4 EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT Turussa toimii lukuisa joukko erityyppisiä ehkäisevää päihdetyötä tekeviä yhdistyksiä ja järjestöjä. Turun terveyslautakunta avustaa tai hankkii ostopalveluina noin 30 yhdistykseltä ehkäisevää päihdetyötä. Myös sosiaali- ja nuorisolautakunta sekä kaupunginhallitus avustavat yhdistyksiä. Koko Turun järjestökenttää ei ole viime vuosina kartoitettu, joten selvää kuvaa kaikista ehkäisevää tai korjaavaa päihdetyötä tekevistä yhdistyksistä ei ole olemassa. Vuonna 2006 terveyslautakunnan määrärahoja saaneista yhdistyksistä tehtiin pienimuotoinen selvitys 5. Selvityksen mukaan Turussa ehkäisevää päihdetyötä te- 5 Lindström, Varjonen, Kahilehto: Selvitys Turun kaupungin terveyslautakunnan ehkäisevän päihdetyön avustusta ja ostopalveluja vuonna 2006 saaneiden yhdistysten toiminnasta. Turun terveystoimi, terveyden edistämisen yksikkö Selvitys on saatavana terveyden edistämisen yksiköstä, tilaukset osoitteella niina.lindstrom@turku.fi 15

18 kevät järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt ovat tyypillisesti kooltaan suhteellisen pieniä ja vain harvassa työskentelee palkattuja työntekijöitä. Toimintaa pyöritetään useimmiten vapaaehtoisvoimin. Yhdistysten toimintamuodot vaihtelevat omalle jäsenistölle tarjottavasta päihteettömästä vapaa-ajantoiminnasta päihteiden ongelmakäyttäjien elämänhallinnan tukemiseen. Tyypillisimpiä toimintamuotoja ovat lasten ja nuorten päihteiden käytön ennaltaehkäisy, kurssit ja luennot, erilaiset ryhmätoiminnat sekä vertaistuki. Talous: Terveyslautakunnan avustukset ja ostopalvelut: Avustukset Ostopalvelut Yhteensä EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN VIIKKO Ehkäisevän päihdetyön viikko on valtakunnallinen teemaviikko, jota vietetään viikolla 43 ( ). Turussa viikko on tunnettu myös Pidä pääsi -viikon nimellä ja perinteisesti sen aikana on järjestetty näkyvää kampanjointia Terveyden edistämisen yksikön ja paikallisten järjestöjen ja koulujen yhteistyönä. Pidä pääsi -työryhmään on kuulunut kaupungin terveys-, opetus- ja nuorisotoimen, oppilaitosten ja paikallisten järjestöjen edustajia. Työryhmä valmisteli vuonna 2006 koulujen opettajille aineistomateriaalin kouluissa toteutettavaa päihdekasvatusta varten. Lisäksi kouluilla oli mahdollisuus osallistua ilmaiseksi Turun Nuorisoasiainkeskuksen Polku Hyvään elämään -tilaisuuteen. Ehkäisevän päihdetyön teemaviikkoon liittyviä tilaisuuksia olivat lisäksi: tiistaina yleisöluento työväenopistolla: Ei meidän lapsi murrosikäisen mielialanvaihtelua vai oireita päihdekokeilusta?. Järjestäjinä Lasten ja nuorten päihdepoliklinikka, Terveyden edistämisen yksikkö, Turun seudun työttömät, Elämäntapaliitto ja Turun työväenopisto keskiviikkona Turun terveystoimen MONIKAS-hankkeen seminaari monikulttuurisesta terveydenedistämistyöstä ja ehkäisevästä päihdetyöstä Maanantaina. Raide ry:n päihdebussi vieraili kävelykadulla ja Idols-tähdet Ilkka ja Heikki Jääskeläinen päihteettömän elämäntavan puolestapuhujina tiistaina yleisötapahtuma Yhteistyöllä eteenpäin. Järjestäjänä Turun A-kilta torstaina Bandstand Junior bänditapahtuman yhteydessä Lasten ja nuorten poliklinikan päihdeneuvojat ja YAD (Youth Against Drugs Ry.) - infopiste torstaina yleisötapahtuma Läsnäoleva vuorovaikutus nuorisotyössä. Järjestäjänä Operaatio Toivo ry. Perjantaina teematilaisuus T-talolla. Järjestäjinä Kansan Raittiusliiton Turun Piirijärjestö ja Turun Työväen eläkeläiset. 16

19 5 PÄIHTEIDEN KÄYTTÄJIEN HOITO TURUSSA SOSIAALITOIMI OMAT PÄIHDEHUOLLON YKSIKÖT Sosiaalikeskus tuottaa itse päihdehuollon palveluja neljässä yksikössä. Yksikköjen kokonaispaikkaluku on 139. Sirkkalan päiväkeskus tuottaa päivätoimintaa päihdeongelmaisille. Sirkkalan päiväkeskus on turkulaisille asunnottomille ja päihdeongelmaisille tarkoitettu avohuollon palveluyksikkö. Toimintaa ylläpitää Turun kaupungin sosiaalitoimi ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniakeskus. Päiväkeskus on matalakynnyksinen paikka, johon on helppo tulla ja jossa voi viettää selvän päivän. Asiakkaat voivat ruokailla, käydä suihkussa, pestä pyykkiä, lukea lehtiä, osallistua työntekoon ja erilaisiin retkiin. Päiväkeskuksen kautta voi hakeutua myös muiden päihdehuollon palvelujen piiriin. Sillankorva tarjoaa ensihoidollisia tilapäismajoituspalveluja myös päihtyneille asiakkaille. Niuskalan hoitokoti tuottaa pääosin työikäisille asumis- ja hoitokotipalveluja ja Paattisten huoltokoti tuottaa eläkkeellä oleville päihdeongelmaisille hoidollisia palveluja (paikkaluku intervallipaikkaa) Sirkkalan päiväkeskus Asiakaskäyntejä Sillankorva Hoitopaikkoja Asukkaita Hoitopäiviä Käyttöaste % 43 59,2 54,6 69,2 Niuskalan hoitokoti Hoitopaikat Asukkaita Hoitopäiviä Käyttöaste % 92,9 87,0 89,9 86,2 Paattisten huoltokoti Hoitopaikat Asukkaita Hoitopäiviä Käyttöaste % 84,6 88,8 86,4 89,6 Asumispalvelut yhteensä Hoitopaikkoja Asukkaita Hoitopäiviä Käyttöaste % ,5 17

20 Talous / Menot: Omat päihdehuollon yksiköt: vuosi Sirkkalan päiväkeskus Sillankorvan ensisuoja Niuskalan hoitokoti Paattisten huoltokoti Yhteensä SOSIAALITOIMEN OSTOPALVELUT Turun sosiaalitoimi ostaa päihdehuollon palveluja asumispalveluja tuottavilta yhdistyksiltä sekä ja Turun A-klinikkatoimelta. Ostopalveluna hankitaan asumispalveluja, polikliinista päihdehoitoa, katkaisuhoitopalveluja, kuntoutumishoitoa sekä tuettua asumista kuntoutushoidosta palaaville. 1. Asumispalvelut vuosi Nuutinkoti (Turun katulähetys ry) Hoitopaikat Asukkaita Hoitopäiviä Käyttöaste % Sirkkalan hoitokoti (Turvatupa ry) Hoitopaikat Asukkaita Hoitopäiviä Käyttöaste % Ruissalon huoltokoti (Turvatupa ry) Hoitopaikat Asukkaita Hoitopäiviä Käyttöaste % ,1 Pelastusarmeijan hoitokoti (Pelastusarmeijan säätiö) Hoitopaikat Asukkaita Hoitopäiviä Käyttöaste % ,2 Asumispalvelut yhteensä Hoitopaikat Asukkaita Hoitopäiviä Käyttöaste % ,0 Ostopalveluhoitokodeissa käyttöasteet ovat vuonna 2006 nousset yli 80 %:n. Pelastusarmeijan hoitokodin käyttöasteet ovat kolmen viimeisen vuoden aikana nousseet muiden hoitokotien tasolle. Asukashuoneita Pelastusarmeijan hoitokodissa on muutettu kahden hengen huoneiksi (jolloin paikkalukukin on laskenut), mikä vastaa paremmin päihdehuollon laatusuosituksia. 18

21 2. Polikliiniset palvelut (A-klinikka, nuorisoasema), turkulaiset asiakkaat, (ostopalvelusopimuksella Turun A-klinikkatoimelta) Sosiaalitoimi ostaa polikliiniset palvelut ostopalvelusopimuksella Turun A- klinikkatoimelta. Palveluja tuottavat Turun A-klinikka ja Turun nuorisoasema. Turun A-klinikka on avohoitopoliklinikka, joka palvelee Turun ja lähikuntien asukkaita alkoholi-, lääke-, huume- ja sekakäyttöongelmissa sekä peli- ja nettiriippuvuusongelmissa. Asiakkaina ovat sekä itse riippuvuusongelmaiset että heidän läheisensä. Turun nuorisoasema palvelee Turun ja ympäristön sopimuskunnista tulevia alle 25-vuotiaita riippuvuusongelmaisia nuoria sekä heidän läheisiään. A-klinikan ja Nuorisoaseman turkulaiset asiakkaat yhteensä vuosi asiakkaita *) (A-klinikka1165: Nuorisoasema: 310) käyntejä (A-klinikka: Nuorisoasema: 3449) *) turkulaisia asiakkaita, sama asiakas voi kirjautua useampina eri kuukausina. Turun A-klinikan tilastot (koskee myös muita kuin turkulaisia asiakkaita) Asiakkaita Käyntejä Sukupuoli Naisia Miehiä Ikäjakauma alle 20v ja yli ei tietoa Perhesuhteet Avo/avioliitossa Naimattomia Eronneita/erossa Leskiä Ei tietoa Hoitoontuloajankohta Uusia asiakkaita (ko. vuonna hoitoon tulleita) Vanhoja asiakkaita (edellisenä vuonna tai aikaisemmin hoitoon tulleita) Työntekijät: 1 johtaja, 6 sosiaaliterapeuttia, 2 sairaanhoitajaa, 1 lääkäri, 1 ohjaaja, 1 toimistotyöntekijä 19

22 Turun Nuorisoaseman tilastot (koskee myös muita kuin turkulaisia asiakkaita) Asiakkaita Nuoria Nuorten vanhempia Muita Käyntejä Nuorten Nuorten vanhempien Muiden Sukupuoli Tyttöjä Poikia Ikäjakauma 15 vuotta ja nuoremmat ja yli Ei tietoa Hoitoontuloajankohta Uusia asiakkaita (ko. vuonna hoitoon tulleita) Vanhoja asiakkaita (edellisenä vuonna tai aikaisemmin hoitoon tulleita) Työntekijät: 1 johtaja, 2 sosiaaliterapeuttia, 2 osa-aikaista sairaanhoitajaa, 1 osa-aikainen lääkäri, 1 ohjaaja, 1 toimistotyöntekijä. 3.Katkaisuhoitopalvelut (Katko ja Nuoho) (ostopalvelusopimuksella Turun A-klinikkatoimelta) Sosiaalitoimi hankkii päihderiippuvaisten katkaisuhoitopalveluja ostopalvelusopimuksella Turun A-klinikkatoimen alaisilta katkaisuhoitoasemalta ja nuorten hoitoyhteisöltä. Turun katkaisuhoitoasema (Katko) on aikuisille, yli 18-vuotiaille tarkoitettu päihdekierteen katkaisuun ja vieroitusoireiden hoitoon tarkoitettu palvelulaitos. Hoidon tavoitteena on päihdekierteen katkaisu, vieroitusoireiden hoitaminen sekä jatkohoidon suunnittelu. Nuorten hoitoyhteisö eli NUOHO on vuotiaille päihdeongelmaisille tarkoitettu lääkkeetön katkaisuhoitopaikka. Turkulaiset asiakkaat Turun katkaisuasemalla ja Nuohossa yhteensä vuosi asiakkaita (eri) (Katko: 477 Nuoho: 42) hoitovuorokausia (Katko: 5998 Nuoho: 832) 20