ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja
Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000 ha Kestävä hakkuusuunnite 1.55 milj.m3/v. m3/v 44 toimihenkilöä, Työllistävä vaikutus yhteensä n. 220 Henkilötyövuotta Alueelle kantorahatuloja ja urakoitsijapalkkoja 120 180 milj. /v
Sanastoa Energiapuu: Tarkoittaa latvusmassaa, harvennusenergiapuuta, tyveyksiä/lumppeja ja kantopuuta sekä edellä mainituista tehtyä haketta ja mursketta. Rankapuu: On karsittu runko tai pölkky, joka ei yleensä täytä ainespuulle asetettuja vaatimuksia. 3
Sanastoa 4 Kokopuu: Tarkoittaa karsimatonta runkoa tai rungonosia. Latvusmassa: Latvusmassa on ainespuuhakkuun sivutuote. Latvusmassaan kuuluvat latvat, oksat, neulaset ja lehdet. Myös hakkuualalle jäävä pienikokoinen puu (ns. raivauspuu) luetaan latvusmassaksi. Ainespuu: Mitoiltaan il ja laadultaan l puujalostusteollisuuden lli raaka-aineeksi soveltuva puutavara.
Sanastoa 5 Kierrätyspuu: Käytöstä poistettu puu tai puutuote, joka voi esimerkiksi olla peräisin rakennus- tai yhdyskuntarakentamisen y rakennustyömailta tai pakkausteollisuudesta Polttopuu: Katkottua ja halottua uunivalmista polttopuuta käytetään kotitalouksien puulla lämmitettävissä laitteissa, kuten liesissä, takoissa ja keskuslämmitysjärjestelmissä.
Sanastoa 6 Puunjalostusteollisuuden sivutuotteet: Sivutuotteita ovat esimerkiksi kuori, kutterinlastu, sahanpuru, sahanhake, hiontapöly, rimat, sahauspinnat ja tasauspätkät. Hake: On tietynkokoisiksi t k i ik i palasiksi i haketettu tt puubiomassa, joka on valmistettu mekaanisesti terävillä työkaluilla. Murske: Murske on tehty rangasta, kokopuusta, latvusmassasta tai kantopuusta. Murskeella on vaihteleva palakoko/partikkelikoko ja -muoto. Sitä valmistetaan puuta murskaamalla tylpillä työkaluilla, kuten teloilla, vasaroilla tai ns. varstoilla. (www.energiapuu.fi)
Energiapuukauppa Päijät-Hämeessä (2009) Energiapuun korjuu alueellamme 210 000 k-m3 Harvennuksilta noin 100 000 k-m3 Kantoa noin 45 000 k-m3 Latvusmassaa noin 65 000 k-m3 7
VMI 10 (maastotyö t 2004-2008) 2008) Kuivatuoretiheyksiä noin 350-450 kg/m3 Harvennukselta laskettu ainespuun jälkeen jäävä puu energiapuuksi 8
45000 Hakkuuehdotusten mukainen energiapuukertymä puulajeittain ja ositteittain päätehakkuista inventointia seuraavalla 5- vuotiskaudella vuosittain puuntuotannon metsämaalla. 40000 35000 30000 tn 25000 20000 15000 Latva ja oksat Kannot 10000 5000 9 0
12000 Hakkuuehdotusten mukainen energiapuukertymä puulajeittain ensiharvennuksista inventointia seuraavalla 5-vuotiskaudella vuosittain puuntuotannon metsämaalla. Sisältää latvushukkapuun ja oksat. 1400 10000 1200 8000 1000 tn 800 6000 600 ha Yhteensä, tn Mänty, tn Kuusi, tn 4000 Koivu, tn 400 Muu lehtipuu, tn Hakkuu-ehdotukset, ha 2000 200 10 0 0
Hakkuuehdotusten mukainen energiapuukertymä puulajeittain ja ositteittain päätehakkuista inventointia seuraavalla 5-vuotiskaudella vuosittain puuntuotannon metsämaalla. 25000 20000 tn 15000 10000 5000 Asikkala Hartola Hollola Heinola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Padasjoki Sysmä 11 0 Latva ja oksat Kannot Latva ja oksat Kannot Latva ja oksat Kannot Latva ja oksat Kannot Mänty Kuusi Koivu Muu lehtipuu
Energiapuun kasvatus 12 Hyvän metsänhoidon suositukset (Tapio) tuntee energiapuun kasvatuksen k männylle. -Taimikko hoidetaan 3-5 metrin pituisena, jolloin jätetään 4000 runkoa hehtaarille. -Seuraava harvennus viimeistään 10 m valtapituudessa, jolloin jätetään 1200-1400 runkoa hehtaarille Tuloksena hyvin karsiintunutta laatupuuta
KESKUSTELUUN Energiapuun kasvatus 13 Kuusentaimikkoon jätetään varhaisperkauksessa kuusten lisäksi noin 1500 runkoa parhaiten kasvavaa puuta, leppää, haapaa, koivua Taimikonhoidossa näitä kasvatetaan kuusen päällä Korjuu tapahduttava noin 10-15 vuoden päästä istutuksesta, jolloin kuuset noin 2 m pitkiä. Kuuset kärsivät kasvutappiota, korjuussa tulee kuusiin vaurioita, energiapuun hinta 15 vuoden päästä, kysyntä?
KESKUSTELUUN Energiapuun kasvatus Kuusentaimikkoon tehdään normaali varhaisperkaus Taimikonhoidossa jätetään noin 4000 runkoa tasavahvoja taimia Ensiharvennus tehdään aikaisemmin kuin normaalisti, kaikki energiapuuksi tai yhdistetty energiapuu/ainespuuhakkuu 14
KESKUSTELUUN Energiapuun kasvatus Jatkammeko vanhaan malliin, jossa raivaussahalla hoidetaan taimikko kuitupuun kasvatusta ajatellen Kasvatammeko tiheämpänä ja mahdollisimman paljon puuta nuoressa metsässä, kuitu ja tukki otetaan toisessa harvennuksessa Leppä varastoi maaperään typpeä, kompensoiko ravinteiden lähtöä kokopuun korjuussa? 15
MTK:n energiastrategia t i tuplaa energiapuun käytön MTK:n energiastrategian tavoitteena on yli kaksinkertaistaa energiapuun käyttö nykyisestä yli 10 miljoonasta kuutiosta 25 miljoonaan kuutioon vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian osuus Suomen energiankulutuksesta aiotaan nostaa 38 prosenttiin, kun se nyt on 28,5 prosenttia. Puuenergian käytön lisääminen on perusteltua. Kotimainen puu on uusiutuva ja kestävästi tuotettu energialähde. Hyvin hoidettu metsä sitoo kasvaessaan hiilidioksidia, mikä hidastaa kasvihuoneilmiötä. Hakelaitosten rakentaminen, energiapuun korjuu ja lämpölaitosten ylläpito luovat työtilaisuuksia, joiden aluetaloudelliset vaikutukset ovat huomattavat. Välitön ja välillinen työvoiman tarve on yli 5000 henkilötyövuotta. ö tt Maaseudun kannalta on tärkeää luoda kannustavia tekijöitä energiapuun tarjontaan. (http://www.mtk.fi/metsa/puukauppa/energiapuu/fi_fi/energia/) / /p pp / p / / g /) 16